Harrastukset

Mainos

”Tanssi on elämän suola”

DSC_1825.JPG

Tanssin ilo näkyi esiintyjien kasvoilta.

 

Tanssikoulu Un Dos Tresin syysnäytökset tanssittiin viime sunnuntaina Laurentius-salissa. Lavalla nähtiin jälleen esiintyjiä pikkutytöistä ja -pojista aina hieman varttuneempaan väkeen saakka. Kaikkia yhdisti tanssin ja esiintymisen ilo, joka välittyi hymyinä ja innostuneina ilmeinä yleisölle. Tanssilla on suuri merkitys monille harrastajille. Yksi tanssikoulun oppilaista on Iida Kopra, joka on harrastanut tanssia jo 11 vuotta.

-Tanssikoulusta on tullut toinen kotini. Tanssin 10,5 tuntia viikossa. Se piristää aina päivää, kun pääsen tanssimaan ja näkemään kavereitani, kertoo Kopra.

Hän aikoo harrastaa tanssia jatkossakin.

-Haluan, että tanssi on aina läsnä elämässäni. Parasta tanssissa on itsensä ilmaisu ja se, että pääsee näyttämään taitojaan, hän kertoo.

Un Dos Tresin johtaja Eveliina Luoma vahvistaa esiintymisen merkityksen osana tanssiharrastusta.

-Tanssi on esittävää taidetta, jota tehdään loppupelissä yleisöä varten, hän sanoo.

Kopra on osallistunut ystäviensä Eveliina Puttosen ja Milka Tuomelan kanssa mm. Glow -tanssikilpaikuun, jossa he sijoittuivat omalla koreografiallaan hienosti neljänneksi. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse esiintyä, vaan tanssikoulu tarjoaa tanssiliikuntaa myös niille, jotka eivät mieli lavalle.

DSC_1834.JPG

Eri-ikäiset harrastajat muodostivat yhdessä näyttäviä esityksiä.

 

Soili Sinervä-Laine ja Johanna Lehtinen eivät ehdi viettää tanssin parissa niin montaa tuntia viikossa kuin Kopra, mutta erittäin tärkeä laji on heillekin. Kumpikin on tanssinut lapsesta saakka.

-Tanssi on elämän suola, hyvin tärkeä elementti elämässäni. Tanssi on vapauttavaa. Siinä saa tulkita musiikkia vartalollaan, sanoo Sinervä-Laine.

-Tanssiminen on vain niin hauskaa. Siitä tulee hyvä olo ja lisäksi se on hyvää liikuntaa, sanoo Lehtinen.

Tällä hetkellä heidän lajinsa on reggaeton.

-Tämä on monipuolinen koulu. Useampiakin lajeja voisi harrastaa, jos olisi aikaa. Aina on hymy korvissa, kun tunnilta lähtee kotiin, kertoo Sinervä-Laine.

-Kyllä, aina on hyvä fiilis ja sellainen olo, että kannatti lähteä tunnille, myötäilee Lehtinen.

Oman harrastuksen lisäksi he myös ohjaavat tanssia lapsille.

DSC_1862.JPG

Johanna Lehtinen (vas) ja Soili Sinervä-Laine lähtevät tanssitunnilta aina hymyssä suin.

 

Uusia tanssilajeja

Syksyn aikana Un Dos Tresissä on päässyt kokeilemaan uusiakin tanssilajeja.

-Flamenco ja rumbita ovat olleet alusta saakka sydäntä lähimpänä tanssikoulussamme, mutta vuosien varrella tanssikirjo on kasvanut, kertoo Luoma.

Tämän syksyn uutuuslajeja ovat urban latinoshow, voguin ja nykytanssi.
Urban latinoshowssa showtanssin elementit sekoittuvat latinotansseihin ja urbaaneihin tanssityyleihin, kuten reggaetoniin, twerkiin, dancehalliin. Voguing puolestaan on tanssilajina syntynyt ihannoimaan mallimaailmaa, malleja ja muotinäytöksiä. Se koostuu kolmesta alalajista; old way, new way ja femme. Oman tyylin esiin tuominen ja vahva esiintyminen ovat tärkeässä osassa. Nykytanssin lähtökohtana taas on kehon painon ja sen luonnollisten liikeratojen hyödyntäminen. Rentouteen perustuvan liikkeen pohjalta syntyy isosti tilassa liikkuva tanssi, joka jättää tilaa myös tanssijan omalle ilmaisulle.

Un dos tresin kevätkausi alkaa 14.1. Ensi kaudella ei ole luvassa uusia lajeja, mutta uusia alkeisryhmiä alkaa useissa lajeissa, kuten aikuisten rumbitassa. Näin syysnäytöksen jälkeenkään tanssikoululla ei ole hiljaista, vaan aikuisten tanssiliikuntaryhmissä jatketaan tanssia aina joulukuun puoleen väliin saakka. Lisäksi flamencoa pääsee kokeilemaan Luoman pitämällä tutustumiskurssilla keskiviikkona 29.11. kello 18.00-20.00.

DSC_1818.JPG

Flamenco on kuulunut aina vahvasti Un Dos Tresin lajivalikoimaan.

DSC_1839.JPG

Un Dos Tresin johtaja Eveliina Luoma haastattelee Iida Kopraa. Kopra tanssii viikossa 10,5 tuntia.

alue_harrastukset: 

Kirjeposti 6.12.1917

Lohjalainen filatelisti Kari Kemppainen omistaa tiettävästi ainoan suomalaisen nykyaikaan säilyneen kirjelähetyksen itsenäisyytemme julistamispäivältä. Tuhansien eurojen arvoinen kirjekuori tuli Karin omistukseen huutokaupan kautta, kun hän osti 1997 lohjalaiseen filatelistin Helmer Simstedtin kuolinpesän.

- Käytännössä aarre löytyi kenkälaatikosta muiden peruskirjekuorten seasta, kertoo todellisesta onnestaan Kemppainen itse.

Kemppainen on itse harrastanut postimerkkeilyä nyt 41 vuotta aloittaen aikoinaan kerhossa 13.1.1976.

- Olen yhä kerhon jäsen ja ainoa alkuperäinen jäsen. Kerhossamme on tusinan verran aktiivisia postimerkkeilijöitä eli filatelisteja, mutta harrastajamäärät ovat laskusuunnassa. Muistan kun Filatelialiitossa oli vielä yli 4000 jäsentä, niin nyt meitä on enää noin 2900 jäsentä, kertoo Kemppainen.

Alkuaikoina Kemppainen keräsi urheiluteemaa ja siinäkin lähinnä olympialaisia. Urheiluteemasta hän siirtyi vähitellen ns. kotkamerkkeihin ja sitä kautta uusimpaan keräilykohteeseen eli Suomen talvisotaan..

- Postimerkkeilyssä minua kiinnostaa historia ja merkkien kautta sitä on kiinnostavaa tutkia.

Kemppaisen kokoelmissa on myös Suomen presidentinkanslian ja presidentin adjutantin majuri Börje Söderströmin vuonna 1935 kirjoittama ja lähettämä saatekirje Amerikkaan, joka sisältää Pehr Evind Svinhufvudin erillisen allekirjoituksen. Miksi presidentti oli pyytänyt adjutanttiaan lähettämään erillinen allekirjoituksen Amerikkaan, on epäselvä, mutta allekirjoitus ja tuo kirje kuuluvat nyt Kemppaiselle.

- Presidentin allekirjoituksen löytyminen kirjeen sisältä oli täysi yllätys, ostin kirjeen sen postimaksun ja siistin ulkonäön ja kunnon vuoksi, joten sisältö oli täyttä plussaa, kertoo Kemppainen toisesta löydöstään.

Postimerkkeilyn kautta Kemppainen osallistuu vuosittain johonkin näyttelyyn ja nyt hänen seuraava tavoitteensa on saada Talvisota-kokoelma esille Pohjoismaisten Nordia 2018 postimerkkinäyttelyyn Islantiin ensi kesäkuussa.Kuvassa Kari Kemppainen ja arvokas kirjeposti 6.12.1917

alue_harrastukset: 

Suurluistelukiertue saapuu Lohjalle

Suomen Luisteluliiton 20. valtakunnallinen suurluistelukiertue saapuu Lohjan jäähalliin torstaina 16.11. Koululaisluistelut luistellaan kello 9.00-14.00 ja koko perheen luisteluilta pidetään kello 18.00-20.00. Ice Skating Tour kiertää 70 paikkakuntaa läpi talven ja se päättyy Sotkamoon 1.3.2018.

-Tapahtuman tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää suomalaisten perusluistelua ja innostusta liikuntaan luistimilla, sanoo kiertuepäällikkö Lauri Paalasmaa Luisteluliitosta.

Tapahtuma kokonaisuudessaan pyrkii liikuttamaan sujuvalla ja erittäin toimivalla koululaisluistelukonseptillaan oppilaita koko päivän.

-Kiertueella on kymmeniätuhansia alakouluikäisiä oppilaita. Hieno saada myös yläkoulut liikkeelle, sanoo Ida Kivisilta Taitoluisteluliitosta.

-Tavoitteenamme on liki 50 000 osallistujaa koko talvena. Kerralla luistellaan vähintään tunti. Keskimäärin poltetaan kiertueen aikana noin 20 miljoonaa kaloria osallistujien toimesta, joista oppilailla noin 15 miljoonaa kaloria, haastaa luisteluohjaaja Fanny Juvonen.

Iltatapahtumat on suunnattu koko perheelle unohtamatta pienimpiäkään luistelijanalkuja. Ohjelmassa on mm. limbo- ja luistelukilpailut, valsseja, kuntoluistelua, jäädisko ja luistele mun kaa -luisteluseikkailu perheen pienimmille vanhempineen.

Kiertueen pääjärjestäjä on Suomen Luisteluliitto ry. Menossa on mukana myös Suomen Taitoluisteluliitto ry. Paikkakunnalla tilaisuuden isännöi Lohjan kaupungin liikuntatoimi yhdessä koulujen kanssa.
Lisätieto: www.iceskatingtour.fi.

alue_harrastukset: 

Alpakka- ja laama-agilityn SM-kilpailuista mitaleja Lohjalle

alpakat.jpg

Nuppu Méling (vas) ja Usko sekä Ida Minkkinen (toinen oikealla) ja Veeti.

 

Alpakka- ja laama-agilityn SM-kilpailut pidettiin ELMA-messujen yhteydessä sunnuntaina 12.11. Helsingin messukeskuksessa. Kilpailuun osallistui yhteensä 15 osallistujaa. Lohjalaisen Alpaca Fuenten tilan kilpailjat pärjäsivät kilpailussa loistavasti. Alpaca Fuenten tilan Ida Minkkinen ja alpakkaori Veeti uusivat SM-kultansa. Hienosti pronssimitalille sijoittuivat lohjalainen, 10-vuotias Nuppu Méling ja alpakkaori Usko. Méling paransi SM-sijoitustaan viime vuoden 8. sijasta huomattavasti. Muita Alpaca Fuenten kilpailijoita olivat Pihla Méling ja Fredi sekä Linda Ljungberg ja Nestori.

alue_harrastukset: 

Nuorille suunnattua pelitoimintaa nyt myös Lohjalla

pelitalo.JPG

Pelitalossa päässe pelaamaan esimerkiksi Minecraftia, Overwatchia ja CS:GO:ta.

 

Harjulaan Dixin tiloihin on avattu nuorille suunnattu Pelitalo Base, joka on avoinna maanantaisin kello 16.30-20.00. Pelitalossa nuoret pääsevät pelaamaan monipuolisesti erilaisia pelejä. Nuoret pääsivät mukaan pelitaloprojektiin jo alkumetreillä, jotta he itse pääsisivät vaikuttamaan pelitalon toimintaan. Idea pelitalosta lähti nuoriso-ohjaaja Ilkka Kilposelta.

-Idea lähti siitä, että nuorisotoimella ei aiemmin ollut toimintaa tarjota pelaamisesta kiinnostuneille nuorille. Saimme AVI:lta digitaalisen nuorisotyön hankeavustusta, joka mahdollisti laitteiden hankinnan, Kilponen toteaa.

-Sitten haimme pelaamisesta kiinnostuneita nuoria osallistumaan pelitalon suunnitteluun, koska halusimme tehdä projektista nuorten näköisen, hän jatkaa.

Projekti lähti kunnolla käyntiin 4.9., kun parisenkymmentä nuorta kokoontui Dixissä nuoriso-ohjaajien kanssa miettimään, millaisia koneita ja pelejä pelitaloon hankittaisiin. Ensimmäisessä kokouksessa nuoret pääsivät pelailemaan lautapelejä sekä päättämään pelitalon nimestä. Koneiden osien päättämisen lisäksi nuoret saivat myös harjoitella koneiden kokoamista yhteisvoimin ja Basessa päästiin pelaamaan ensikertaa jo pari viikkoa sitten. Tällä hetkellä koottuna on kahdeksan tietokonetta, kaksi konetta odottaa vielä paria osaa.

-Koneissa on sisällä uusinta rautaa, joten koneiden tehoista ei pelaaminen ainakaan jää kiinni, Kilponen kehuu.

 

Pelitalo avaa ovensa virallisesti 6.11.

Pelitalo projektin kannattavuus on huomattu jo pelkästään muutaman kerran pohjalta. Nuoria on ollut joka kokoontumiskerralla paikalla ja Basessa vietetystä ajasta on selvästi nautittu.

-Pelitalon toiminta on kasvatuksellista eli korostamme toiminnassa pelaamisen hyviä puolia, kuten esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja ehkäisemme mahdollisia haittavaikutuksia keskustelemalla niistä nuorten kanssa avoimesti. Noudatamme myös peleille määritettyjä ikärajoja, K18-pelejä emme pelaa ollenkaan, K16-peleissä voimme vanhempien luvalla joustaa muutaman vuoden kuvaohjelmalain mukaisesti aikuisen läsnä ollessa, Kilponen kertoo.

Pelitalo Base avaa ovensa virallisesti maanantaina 6.11. kello 16.30, jolloin tietokonepelien lisäksi pääsee pelaamaan myös lauta- ja konsolipelejä, joten tarjontaan on lähes kaikille. Toimintaan pääsevät mukaan kaikki pelaamisesta kiinnostuneet yli 12-vuotiaat. Tutustumaan pääsee jo ennen avajaisia lauantaina 4.11. Harjulassa järjestettävässä Pelipäivä 2.0 -tapahtumassa kello 12.00-18.00.

-Toivottavasti kaikki pelaamisesta kiinnostuneet nuoret tulevat käymään Pelitalossa, jotta saamme myös jatkossa kehitettyä toimintaa nuorten toiveiden mukaisesti, Kilponen toivoo. -Kilpapelaamisesta kiinnostuneillekin on suunniteltu toimintaa Pelitaloon. Olemme miettineet myös mm. VR-lasien ja muiden vastaavien uusien pelilaitteiden hyödyntämistä, hän jatkaa.

alue_harrastukset: 

Tanssistudio Funkalle menestystä

Tanssistudio Funka kilpaili viikonloppuna käydyssä Estradi-tanssikilpailussa.

Lauantaina 28.10 kilpailivat show-, jazz- ja nykytanssijat. Funka ansaitsi lauantaina kaksi kunniakirjaa. Kunniakirjat myönnettiin sooloteokselle I am free. Koreografina Teija Seppälä ja solistina Emma Haapanen. Perusteluin läsnäoleva olemus. Selkeä liikkeen erottelu ja dynaamisuus, taitavaa ja mielenkiintoista liikkumista, varma vaikutelma, mielenkiintoinen kokonaisuus, rauhallinen ja miellyttävä lavapreesens, ihana kappalevalinta. 
Ja toinen kunniakirja teokselle Bye Bye Blackbird. Koreografina Teija Seppälä ja tanssijoina jazztanssin erikoiskoulutusluokka 3. Perusteluin ehyt kokonaisuus ja hauska staili. Ammattimainen lavatyöskentely, loistava koreografia hyödyntäen hauskasti kliseet ja ollen kuitenkin myös omaperäinen.
Sunnuntaina 29.10 kilpailivat balettitanssijat. Funkalta teos Pyykkipäivä ansaitsi 2.sijan sarjassaan. Koreografina Susanna Lintukorpi ja tanssijoina baletti 4/5 ryhmä. Positiivinen asenne, tarinan hyvä tulkinta,  katsojalle hyvin luotu tunnelma, teoksen idean hauskuus ja tanssijoiden musikaalisuus nousivat positiivisesti esiin tuomariston palautteesta.

Koreografit Teija Seppälä ja Susanna Lintukorpi kommentoivat 'Koreografia, puvustus, tekniikka ja ilmaisu muodostavat kokonaisuuden, joka on ollut kovan työn takana. Sekä opettajat että oppilaat saivat nyt kannustusta ja kiitosta työstään.'

20171029_115610.jpg

Teos Pyykkipäivä.

funka2_0.jpg

Teos Bye Bye Blackbird.

funka3_1.jpg

Teos I am free, solistina Emma Haapanen.

alue_harrastukset: 

Kuukauden ulkoiluteko tunnustus Pikkupässi-pyöräilyreitille

Suomen Latu nostaa kuukausittain esiin eri puolilla Suomea, useimmiten vapaaehtoisvoimin tehtyjä hankkeita, joiden tuloksena paikalliset ulkoiluolosuhteet tai -paikat ovat kehittyneet ja parantuneet merkittävällä tavalla kaikkien iloksi. Lokakuussa tämän kunnian sai 51 kilometriä pitkä Pikkupässi-pyöräilyreitti, joka syntyi kuntien yhteistyönä.

pässi.jpg

Pikkupässi-pyöräilyreitti on innostanut vähemmän harrastaneitakin pyöräilyn pariin. Pikkupässin Polkasustakin on tulossa jokavuotinen tapahtuma. (Kuva: Matti Mattila)

 

Hyvinkäältä Lopen kautta Karkkilaan kulkeva 51 kilometrin pituinen Pikkupässi pyöräilyreitti mukailee vanhan junaradan pohjia. Reitti avattiin viime kesäkuussa, ja se on tarkoitettu pyöräilijöille ja kävelijöille.

Reitin varrella olevat infotaulut tutustuttavat kävijät radan varren historiaan. Tauluista paljastuu, miten vuosina 1907–1967 reitillä kulkenut höyryveturi ”Pikkupässi” on ollut hyvin merkittävä koko alueelle. Uusi pyöräilyreitti kertoo radan varren historiaa, mahdollistaa vapaa-ajan- ja lomaliikkumisen Hyvinkään ja Karkkilan välillä sekä edistää samalla alueen työmatkapyöräilyä.

 

Valtuustoaloitteesta idea projektiin

Reitin suunnittelu sai alkunsa jo vuonna 2011 tehdystä valtuustoaloitteesta. Aloitteen takana oli aktiivinen loppilainen Marika Tudeer.

-Aloitteella halusin edistää alueen pyöräilymahdollisuuksia. Minua myös säälitti, että junarata ja sen kiehtova historia oli unohtumassa, Tudeer kertoo.

Tudeerin esimerkistä myös Hyvinkäällä ja Karkkilassa tehtiin valtuustoaloitteet Pikkupässi-pyöräreitin puolesta. Kuntien hyväksyttyä aloitteet perustettiin Pikkupässi 1 -esiselvityshanke, jossa selvitettiin reitin toteutusvaihtoehdot ja maanomistusolot. Esiselvityksen eri vaihtoehdoista kunnat valitsivat ”kevyen” linjan, jossa reitti merkitään maastoon, tehdään esitekartta ja www-sivut.

Hyvinkään liikuntapalveluiden suunnittelija Matti Mattila toimi hankkeessa projektipäällikkönä. Apuna työssä oli hankkeen ympärille kasattu ohjausryhmä, jolta Mattila sai tukea ja ideoita hankkeen toteuttamiseen.

 

Reitin toteuttamisessa tarvittiin yhteistyötä, tekijäasennetta, keskustelutaitoja ja joustamista

Mattila nostaa kuntien välisen yhteistyön yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä projektin onnistumiseen.

-Projekti on edennyt hyvin. Kaikilla kolmella kunnalla on ollut yhteinen tavoite, joten yhteisymmärrys on syntynyt helposti. Projektipäällikkönä minulla on ollut jokseenkin vapaat kädet, mutta olen saanut hyviä ideoita myös hankkeen ohjausryhmästä, mikä on edistänyt projektin etenemistä, Mattila kertoo.

Myös naapurikuntien hankkeesta vastaavat Birgitta Holttinen Karkkilasta, Jyrki Käki ja Tuula Pirinen Lopelta ovat tyytyväisiä kuntien väliseen yhteistyöhön.

-Meillä kaikilla oli yhteinen tavoite ja keskusteluyhteys säilyi hyvänä ja avoimena koko projektin ajan, toteaa Holttinen.

Naapurikunnat nostavat vielä yhteistyönkin edelle projektipäällikkö Mattilan työpanoksen.

-Mattilan työpanoksen ja asenteen ansiosta reitti on nyt valmis. Mattilan keskustelu-, perustelu- ja yhteistyötaidot olivat äärimmäisen tärkeitä koko projektin kannalta. On taito nähdä metsä puilta, kuvailee Pirinen Mattilan isoa roolia hankkeen onnistumisessa.

Mattila myöntää, ettei 51 kilometrin pituisen reitin suunnittelu suurelta osin yksityisille maille ole aina helppoa. Työssä tarvittiin taitoa kuunnella ja puhua sekä joustaa oikeassa kohtaa. Mikäli keskustelujen ja perustelujen jälkeen reittiä ei saada merkitä kulkemaan yksityisellä maalla, on joustettava ja keksittävä uusi kohta reitin kululle.

-Jos jostain ei pääse, niin sitten pitää kiertää, niinhän se menee, Mattila kiteyttää.

 

Tukea reitin perustamiseen

Reitin toteutumisen mahdollisti EU:lta saatu maaseudun kehittämistuki, jota haettiin paikallisten Leader-ryhmien, Emon ja Ykkösakselin kautta. Yhteensä rahoitusta koko projektiin saatiin 35 000 euroa. Rahoituksen saaminen edellytti, että reitin toteutuksessa on oltava mukana vapaaehtoisia. Projektipäällikön yhtenä tehtävänä oli vapaaehtoisten osallistaminen ja sitouttaminen hankkeeseen.

-Hyvin porukka lähti mukaan. Välillä sitouttaminen onnistuu hyvin ja välillä tulee ohareita, kun on vapaaehtoistoiminnasta kyse. Haasteista selvittiin, kun etsittiin uusia vapaaehtoisia mukaan. Suomen Ladun jäsenyhdistykset ja alueen kyläyhdistykset olivat aktiivisesti mukana toteuttamassa tätä hanketta, kertoo Mattila.

 

Reitti on houkutellut vähemmänkin harrastaneita pyöräilyn pariin

Reitin valmistuttua hanke on saanut paljon kiitosta. Reittiä käyttävät monet liikkujat retkeilijöistä työmatkapyöräilijöihin. Syyskuun viimeisenä lauantaina reitillä oli noin 50 pyöräilijää polkemassa reittejä kymmenestä kilometristä aina 100 kilometrin pituiseen reittiin asti. Tapahtuman takana oli Karkkilan Ladun puheenjohtaja Jaska Halttunen.

-Tapahtuma sai tosi paljon positiivista palautetta ja mukaan innostui paljon myös vähemmän pyöräilyä harrastaneita. Palautteen perusteella päätettiin tehdä Pikkupässin Polkasusta jokavuotinen tapahtuma. Ensi vuodelle on jo ilmoittautunut innokkaita vapaaehtoisia tapahtumaa tekemään, kertoo Halttunen.

Halttunen muistuttaa kaikkia valitsemaan taito- ja kuntotason mukaisen reitin. Vaativuutta ja seikkailua reittiin saa lisää, jos lähtee kartan kanssa seuraamaan vanhaa ratapohjaa koko matkan ajan.

 

Ilmianto Pikkupässin kyydissä 1960-luvulla matkustaneelta

Ulkoiluteon ilmiannon takana on Pikkupässin kyydissä 1960-luvulla matkustanut Helsingin Ladun jäsen: Lokakuun ulkoiluteon paljasti Helsingin Ladun jäsen Pirjo Honkavaara, jonka suvun kesämökki sijaitsee radan läheisyydessä.

-Reitin varrella oleva Läyliäisten asema on minulle tuttu ja siellä olen monesti junan nähnyt kulkevan. Se oli suru, kun juna lopetti kulkemisen, mutta nyt olen todella iloinen, että pyöräilyreitti avattiin kulkemaan radan pohjia pitkin. Alueella on hienot ulkoilumaastot, Honkavaara suosittelee kaikille.

alue_harrastukset: 

Hiidenhölkkä on kaikille avoin liikuntatapahtuma

hölkkä.jpg

Hiidenhölkkään voi tulla kilpailemaan tai vain nauttimaan harjuluonnosta ja ulkoilusta.

 

Perinteinen Hiidenhölkkä järjestetään Nummelanharjulla 29.10. Kyseessä on jo 41. Hiidenhölkkä, ja sen järjestävät perinteen mukaisesti Nummelan Tarmo/Vihdin viesti. Tapahtumaa on hiukan muokattu aiemmasta, sillä sekä kilpailukeskus että juoksureitit ovat muuttuneet. Kilpailukeskus toimii nyt Nummelanharjun valaistun pururadan pysäköintialueella uudessa huoltorakennuksessa. Hiidenhölkkä onkin ensimmäinen tapahtuma, jonka yhteydessä uusi huoltorakennus on käytössä.

-Viime vuonna Hiidenhölkässäkin oli uuden huoltorakennuksen rakentamisen vuoksi välivuosi. Nyt avaamme uudet tilat tämän tapahtuman yhteydessä, kertoo Petri Teittinen.

Hölkkäreitit kiertävät harjun maastossa hieman eri reittejä kuin aikaisempina vuosina.

-Olemme miettineet uudistuksia, jotta tapahtuman osallistujamäärä saadaan nousemaan. 20 kilometrin matkaa ei tänä vuonna juosta, mahdollisesti ensi vuonna, toteaa Teittinen.

Tapahtumaan voi osallistua joko kilpailumielellä tai patikoida reitin läpi omaan tahtiin ulkoilun merkeissä. Lapsille ja nuorille on yhden ja kolmen kilometrin kilpailureitit ja aikuisille kymmenen kilometrin. Sarjat jakautuvat iän mukaan. Hölkkääjille on tarjolla ohjattu verryttelytilaisuus. Lisäksi on patikkasarja, jossa patikoijat ja sauvakävelijät voivat valita haluamansa matkan (ei ajanottoa, eikä yhteislähtöä).

Kilpailukeskus ja uusi ulkoilumaja sijaitsevat osoitteessa Hiidenvedentie 30, 03100 Nummela. Ilmoittautuminen tapahtuu kilpailukeskuksessa kello 10.00-11.15. Lasten ja nuorten sarjat starttaavat kello 11.30 ja muut 12.00. (Kilpailijoille osallistumismaksu.) Lisää tietoa Hiidenhölkästä löytyy osoitteesta www.nummelantarmo.fi.

 

Ulkoilusta nauttimaan koko perheen voimin

Sarjat ovat aiempina vuosina keränneet yhteensä noin 150 kilpailijaa ja samaan pyritään nytkin. Sarjojen kolme parasta palkitaan tavarapalkinnoilla, minkä lisäksi jaetaan mm. arvontapalkintoja.

-Kaikki osallistujat saavat tapahtumasta jotain muistoksi, vinkkaa Teittinen.

Tapahtumaa hän kuvaa rennoksi.

-Tämä ei ole tosikkomainen kilpailutapahtuma, vaan tarkoitus on nauttia ulkoilusta ja hölkkäämisestä.

Sekä harjumaastoon että kilpailukeskukseen voikin tulla koko perheen voimin ja viettää liikunnallisen sunnuntaipäivän. Kilpailun ja muun ulkoilun lisäksi päivän ohjelmassa on nykyään myös oheisohjelmaa, kuten poniratsastusta ja eri lajiryhmien esittelyjä.

-Tarkoituksena on tehdä tapahtumasta Hiidenhölkän lisäksi kaikkia kuntalaisia palveleva ulkoliikuntatapahtuma, Teittinen kertoo.

Tapahtuman yhteydessä voi tutustua alueen ulkoilumahdollisuuksiin.

-Täällä on hyväkuntoinen pururata vapaamuotoiseen ulkoiluun kaikille, Teittinen sanoo.

 

Talkoilla huoltorakennus kaikkien iloksi

Tapahtuman yhteydessä on hyvä tilaisuus tutustua uuteen Vihdin kunnan omistajamaan huoltorakennukseen. Sen on tarkoitus palvella jatkossa kaikkia alueen ulkoilijoita.

-Tilat antavat nyt isot mahdollisuudet järjestää erilaisia tapahtumia. Tupaan mahtuu hyvin 70 henkilöä. Rakennuksesta löytyy pieni keittiö ja kokous- ja pesutilat. Toivomme esimerkiksi koulujen ja eri liikuntaryhmien hyödyntävän tiloja. Siellä on myös yleiset wc-tilat käytössä ympäri vuoden, Teittinen kertoo.

Tilojen varaaminen ja vuokraaminen tapahtuu Vihdin kunnasta. Lisätietoa siihen liittyen saadaan loppuvuodesta.

-Rakentaminen mahdollistui hyvässä yhteistyössä Vihdin kunnan kanssa. Kunnan investointihankkeena kunta on maksanut rakennusmateriaalihankinnat, ja rakennustyöt on tehty pitkälti Vihdin viestin ja Nummelan Tarmon jäsenten talkootyönä. Ilman erinäisiä tukijoita ja lahjoittajia kyseistä rakennusta ei olisi saatu tehtyä. Rakennusta tekemässä on ollut noin 50 henkeä. Onneksi meillä on jäsenissä eri alojen ammattilaisia, Teittinen kiittelee.

Hiidenhölkän tuotot käytetään Nummelan Tarmon seuratoiminnan pyörittämiseen. 

alue_harrastukset: 

Suomen onnellisin joukkue kiertueella 14.10.

Suomen onnellisimmaksi tituleerattu amerikkalaisen jalkapallon joukkue Lohja Lionesses lähtee "kiertueelle".
 

Lohja Lionesses on syksyllä 2015 perustettu amerikkalaisen jalkapallon joukkue naisille. Kaudella 2017 Lionesses pelasi 2. divisioonassa sijoittuen hopealle. Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon liiton SAJL:n mukaan mahdollisesti Suomen onnellisin joukkue lähtee nyt kiertueelle tekemään lajia sekä joukkueen toimintaa tutuksi Läntisen-Uudenmaan alueella. 

Kiertuepäivänä 14.10 Lionesses järjestää avoimet treenit kahdella paikkakunnalla, Siuntiossa sekä Karjaalla. Ideana on, että mahdolliset lajista kiinnostuneet voivat tulla katsomaan treenejä, tutustumaan naarasleijoniin ja kysymään lajista ja sen harrastamisesta ja halutessaan myös kokeilemaan treenaamista naarasleijonatyyliin. Treenaamaan tulevia kehoitetaan laittamaan ylle urheiluun sopiva vaatetus sekä lenkkarit (tai nappikset). Tavoitteena on tehdä lajia ja joukkueen toimintaa tunnetuksi ja saada uusia harrastajia lajin pariin. Joukkueeseen ovat tervetulleita kaikki yli 15-vuotiaat tytöt ja naiset. Alle 15-vuotiaille Lohja Lionsissa on juniorijoukkueet. 

Aikataulu: 
klo 12-13 Siuntio asema, urheilukenttä Puistopolku
klo 14:30-15:30 Karjaa, tekonurmi urheilukatu

On The Road kiertueesta päivitetään joukkueen somekanaviin, jotka ovat: 
Instagram: lohjalionesses
Facebook: lohjalionesses
Snapchat: lionesseslohja

alue_harrastukset: 

Uusi voimisteluryhmä aikuisille ja senioreille alkaa pian

DSC_1309.JPG

Alpo Puuronen esittelee sisiliskokävelyä, joka vahvistaa kehon lihaksia kokonaisvaltaisesti.

 

Voimisteluklubi Lohja pilotoi uuden Iloa liikunnasta, voimaa voimistelusta -liikuntaryhmän, joka on tarkoitettu työikäisille sekä eläkeläisille. Liikuntaryhmä kokoontuu kuuden viikon ajan kaksi kertaa viikossa. Kokoontumiset pidetään tiistaisin ja torstaisin kello 13.00-14.00 Voimisteluklubi Lohjan tiloissa (Vappulantie 474). Ensimmäinen kokoontuminen on tiistaina 24.10. Kyseessä on esittelykerta, jolloin mm. kartoitetaan ryhmäläisten tasoa ja toiveita. Ensimmäisen viikon voi kokeilla, onko kyseessä itselle sopiva harrastus.

-Haluamme tarjota liikuntaa matalalla kynnyksellä ja toivomme, että saamme porukkaa tähän ryhmää, kertoo Voimisteluklubi Lohjan toiminnanjohtaja Niina Vuorela.

Kyseessä on Voimisteluklubi Lohjan kokeilu, jonka perustella nähdään, onko kyseiselle toiminnalle tilausta ja kysyntää. Jos ilmenee, että innostusta löytyy, suunnitellaan jatkoa saatujen kokemusten perusteella.

-Meillä on hyvät puitteet harrastamiselle. Harva kuitenkaan tietää, millainen sali meillä on. Viikossa meillä on yli 50 harrasteryhmää ja noin 700 harrastajaa, kertoo Vuorela.

Ryhmiä on sekä lapsille, perheille että aikuisille. Lisäksi on kilparyhmiä.

-Olemme keskittyneet tähän asti etenkin lapsiin ja nuoriin, mutta olisi ihanaa tarjota enemmän voimistelua myös aikuisille ja senioreille, Vuorela sanoo.

 

Voimisteluohjausta vahvalla kokemuksella

Ryhmää vetäjää Alpo Puuronen, jolla on pitkä voimistelu- ja urheilutausta.

-1990-luvulla vedin Lohjan Louhessa poikien telinevoimisteluryhmää yli kymmenen vuoden ajan.

Kaikki alkoi siitä, kun Puurosen omat pojat olivat pieniä ja hän vei heidät telinevoimisteluun.

-Katselin 15 minuuttia, kuinka ohjaaja veti voimistelua yksin 50 lapselle ja tarjosin sitten apuani. Siitä se lähti, Puuronen kertoo.

Sen jälkeen hän on harrastanut mm. maastopyöräilyä.

-Lohjan maastopyöräporukoissa ovat metsäpolut tulleet tutuiksi vuodesta 1992 lähtien. Lisäksi polkupyörä-trialikin vei minua mennessään melkoisen tovin. Kalkki-Petterillä oli aikanaan jopa rakentamani sisähalli, jossa voitiin harjoitella talviaikaan.

Vuorela ja Puuronen kohtasivat jo Lohjan Louhessa 1990-luvulla. Ajatus Puurosen vetämästä voimisteluryhmästä kypsyi vähitellen.

-Olen jo monena vuonna halunnut Alpon mukaan. Hän on sanonut, että sitten, kun ei ole työkiireitä, kertoo Vuorela.

-Nyt ajatus on kehittynyt siihen pisteeseen, että haluamme kokeilla tätä ryhmää. Kun jouduin itse pois työelämästä, syntyi ajatus, että alkaisin ohjata oman ikäisiäni ja vanhempia kertoo Puuronen.

-Jo muutaman tunnin joutenolo kotona saa minut kävelemään olohuoneen ja keittiön väliä siihen tahtiin, että on autotalliin lähdettävä vaikka puhdasta pyörää kiillottamaan. Koska työtilanne sallii, tarjouduin vapaaehtoiseksi Voimisteluklubille, jotta muillekin mahdollisesti samassa tilanteessa oleville ja eläköityneille liikuntaa kaipaaville saataisiin järjestettyä mahdollisuus poistua ”olohuone-keittiökirouksesta”, Puuronen jatkaa.

 

Rohkeasti mukaan voimistelemaan

Ryhmän tarkoituksena on kannustaa ihmisiä säännöllisen liikuntaharrastuksen pariin ja pitää huolta siitä, että jokainen voi vahvistaa lihasvoimaansa, tasapainoaan ja kestävyyttään omien voimiensa mukaan. Se, mitä Puurosen vetämillä voimistelutunneilla lopulta tehdään, riippuu paljon ryhmäläisistä.

-Sitä ei tarvitse pelätä, ettei osaa. Tunnit suunnitellaan ryhmäläisten tason mukaan. Jos mukana on aiemmin voimistelleita, porukka voidaan jakaa kahtia, sanoo Puuronen.

Välineitä hyödynnetään, mutta telineille ei nousta, ellei joku erityisesti halua. Pienikin voimistelu tekee hyvää.

-Liikkeelle lähdetään varovasti. Olemalla liikunnallisesti aktiivinen nuorentaa kroppaa. Jos nuorena sai kymmenen leukaa, on ikääntyneenä kahden tai kolmen leuankin sarja hyvä. Jopa pelkkä tangossa roikkuminen tekee hyvää selälle ja olkapäille. Jalatkin tulee pitää kunnossa, kuinkas muutoin sitten aikanaan vanhainkodissa pääsee hoitajia karkuun? Puuronen naurahtaa.

Voimistellessa kehittyvät mm. notkeus, tasapaino, ketteryys, koordinaatio, keskivartalon hallinta ja lihasvoima. Puuronen ja Vuorela muistuttavat, että kaikki voimistelu on hyväksi. Nuorille se antaa hyvän pohjan mihin tahansa liikuntalajiin. Vanhemmalle väelle taas voimistelu on hyvä keino pitää kunnostaan huolta. Voimistelussa on kyse yksilösuorituksista, mutta niitäkin on mukavampi tehdä porukalla kuin itsekseen.

-Rentoa ja hauskaa pitää olla, tiivistää Vuorela.

-Hyvä mieli pitää jäädä täältä lähtiessä, vahvistaa Puurola.

Tunneilla ei tarvita erityistä voimisteluvaatetusta, vaan t-paita ja verryttelyhousut riittävät. Kenkiä ei tarvita. Tiedustelut ja kyselyt: toimisto@voimisteluklubilohja.com.

alue_harrastukset: 

Sivut

 
Tilaa syöte Harrastukset