Koti ja asuminen

Mainos

Asuntokauppa käynyt vilkkaana Lohjalla

Asuntokaupan kasvu ei koske pelkästään Helsinkiä.

Viime aikoina on useasti uutisoitu pääkaupunkiseudun kaupan positiivisesta vireestä ja muun Suomen jopa negatiivisesta suunnasta. Lohja - joka on luokiteltu muun Suomen alueeksi - tekee siihen piristävän poikkeuksen. Tammi- lokakuun aikana Lohjalla on tehty käytettyjen asuntojen kauppoja +17,2 % enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana selviää Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL:n HSP-palvelusta. Vastaaviin kauppamääriin on tilaston mukaan edellisen kerran päästy Lohjalla vuonna 2011.

 Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat nousseet vuoden takaisesta keskimäärin 6,8 %.
 Omakotitaloja on myyty myös selvästi enemmän kuin vuonna 2016, kasvun ollessa +18,5 %.
 Keskimääräiset kauppahinnat omakotitaloissa ovat laskeneet -1,3 %.

Kuluttajien lujalle luottamukselle ei näkynyt loppua lokakuussa

Kuluttajien luottamus talouteen on ollut hyvin vahvaa pian vuoden. Kuluttajien luottamusindikaattori oli lokakuussa 23,1,
kun se syyskuussa oli 23,7 ja elokuussa 23,5. Viime vuoden lokakuussa luottamusindikaattori sai arvon 15,8. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,2. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 2.–19. lokakuuta 1 184 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien vahva luottamus oman taloutensa positiiviseen kehitykseen on osaltaan osasyynä asuntokaupan kehitykseen
ja edesauttaa positiivista kehitystä myös tulevaisuudessa.

Matala korkotaso on toinen merkittävä seikka, joka toimii asuntokaupan moottorina. Hypo-pankin pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan mitään merkittävää korkojen nousupainetta ei ole näkyvissä seuraavaan pariin vuoteen.

Lohja positiivisessa vireessä

Lohjalla on seuraavien vuosien aikana tapahtumassa paljon rakentamisen ja asuntokaupan tiimoilta. Tulevien
asuntomessujen myötä Lohja saa valtakunnallista julkisuutta yhä enenevässä määrin. Se on asia jota ei voi sivuuttaa ja se tulee näkymään ja kuulumaan kaikille lohjalaisille. Se on myös suuri mahdollisuus kääntää negatiivinen muuttovirtaus
toiseen suuntaan.

Asuntomessut pidetään Lohjalla kuitenkin vasta vuonna 2021, joten useampi vuosi menee siihen, ennen kuin sinne
valmistuviin asuntoihin pääsevät asukkaat muuttamaan. Sitä ennen on paljon tehtävää. Asuntomessualueelle muuttavat
eivät läheskään kaikki muuta muualta Suomesta, vaan osa sinne muuttavista asukkaista on ihan lohjalaisia. Se taasen
aiheuttaa kaupungin sisäistä muuttoliikettä, johon on syytä varautua hyvissä ajoin, koska hetkellisesti myytävistä
asunnoista saattaa tulla ylitarjontaa, joka taasen todennäköisesti aiheuttaa jonkinasteisen markkinahäiriön
asuntokauppaan. Tämä on asia, joka kannattaa ottaa huomioon hyvissä ajoin ja hakea keinoja negatiivisen
muuttovirtauksen suunnan muuttamiselle jo hyvissä ajoin, kertoo RE/MAX Suomen rakennuttajayhteistyöstä ja ketjun
laajentumisesta vastaava Markku Välimäki.

”Kiinalainen juttu”

Paloniemen sairaalakiinteistöjen myynti ja alueen kehittäminen on myös mielenkiintoinen hanke. Se ei välttämättä
suoraan vaikuta Lohjan asuntokauppamarkkinaan, mutta välillisesti sillä saattaa olla hyvinkin vaikutusta. Hanketta
suunnitellaan ”huomattavan varakkaalle” ostajakunnalle ja markkinoinnin pääpaino kohdistuu kiinalaisasiakkaisiin, joiden varojen käyttö omassa maassaan on rajallista.

-RE/MAX on maailman suurin kiinteistönvälitysketju, jolla on toimistoja myös Kiinan suurimmissa kaupungeissa ja teemme yhteistyötä maailmanlaajuisesti. Olemme Suomessa keränneet tietoa muista Euroopan maista ja kiinalaisista ostajina on erinomaisia kokemuksia. Kiinalaiset hakevat sijoituskohteita ensisijaisesti turvallisiksi mielletyistä maista ja Suomihan mielletään yhdeksi maailman turvallisimmista maista, joten olisikohan noilla Paloniemeen tulevilla ”huomattavan varakkailla” kiinalaisilla mielenkiintoa investoida Lohjan Asuntomessuihin, pohtii Välimäki.

koti_alue: 

Tee se itse keittiö

Kuten olen monta kertaa kirjoittanut, minusta ei ole remonttimieheksi tai yleensäkään remontoijaksi. En ole osannut kunnolla pitää kirvestä tai muutakaan työvälinettä ala-asteella enkä koskaan sen jälkeenkään.
Siihen verrattuna tai ajateltuna onkin erikoista, että pariin edelliseen asuntoomme ollaan kuitenkin remontoitu keittiöt.

Tee-se-itse

DIY eli do it yourself, tee se itse-keittiö on ollut meillä lähinnä budjettikysymys, koska omalle työlle ei olla laskettu kustannuksia ja useimmiten mukana on ollut joku toinenkin auttamassa. Mutta ei se tarkoita, että kaikki olisi aina sujunut kuin elokuvissa. Esimerkiksi toista keittiöremonttia tehtäessä eräässä työvaiheessa piti katkaista pöytätaso kahtia. Oltiin sitten mittailtu ja tuplamitattu, että varmasti leikataan oikeasta kohdasta, koska toiseen osaan oltiin leikkaamassa vielä paikka myös keittiön lavuaarille. Kaksi miestä leikkaamassa niin kyllähän kaikki tietää mitä siinä kävi - leikattiin väärästä paikasta. miten se oli mahdollista? Jos on mitattu oikea pituus ja merkattu se työtasoon alapuolelle, niin missä vaiheessa tuli virhe... no lopputulos oli kuitenkin, että keittiössä oli kolmesta osasta koostuva työtaso(!).

Vähitellen opetellen

Ensimmäistä keittöremonttia tehtäessä oltiin jo opeteltu mittojen tarkat ottamiset ja sen mukaan eri ovien ja laatikostojen tilaukset, joten se oli yleensä kyllä onnistunut. Ongelmat ovat tulleet yleensä vastaan sitten myöhemmin, tai kuten ensimmäisen keittiöremontin kohdalla lisäsin valolistat vasta juuri ennen talon myyntiä seuraavalle.
Näiden keittiöremonttien aikana on tullut kyllä selväksi, miksi valmiskeittiöillä on oma hintalappunsa ja tee-se-itse keittiöillä edullisempi.
Nykyisen talon keittiöremonttia on tehty rauhallisemmin, eikä keittiö ole enää sellainen kuin kuvan keittiö ja lattiakin on muuttunut, mutta tällä kertaa työn ja suunnittelun teki vaimoni, ja työ eteni selkeästi paremmin.
On sitten kuitenkin kyse keittiöstä, kylpyhuoneesta, saunasta tai mistä tahansa huoneesta, suunnittelu on jo puoli voittoa. Hyvin tehty suunnitelma antaa varsinaiselle työlle mahdollisuuden onnistua - huonosti tehty suunnitelma ja väärin tehdyt mittaukset taasen vievät projektin satavarmasti hutiin.
Remontteja tehdessä olen luonnollisesti myös huomannut, että vaikka itsekin on kehittynyt remonttihommissa, niin jos haluan priimajälkeä, teetän työn ammattilaisella ja pysyn itse omissa töissäni. Näin kaikki ovat tyytyväisiä, minä, perheeni, asunto sekä työssä käytetty ammattilainen.
Toinen asia, jonka olen oppinut ovat oikeat ja hyvät työvälineet, niissäkään ei kannata säästellä, koska se säästö voi olla näennäinen euroissa mutta epätodellinen menetetyn ajan suhteen ja tehdyn työnjäljen suhteen sekä omien hermojen suhteen. Sen olen myös oppinut, että nostan hattua kaikille niille, jotka ovat jaksaneet rakentaa itse oman talon.

koti_alue: 

Isänpäivä merkitsee vielä ainakin minulle

perhe_0.jpg

Isänpäivästä on noussut pieni kohu viime viikkoina, ja on jopa esitetty, että isänpäivänvietosta luovuttaisiin tai sen tilalle tulisi jonkinlainen läheisenpäivä??

Mitä erilaisempi selityksiä on myös näkynyt asian puitteissa mm. kyllähän se lapsi saadaan maailmaan ilman isää, mutta äiti tarvitaan aina, ja siksi on loogista säilyttää äitienpäivä. On myös näkynyt kirjoituksia, joissa isyys nollataan ja todetaan juuri, että äidin merkitys on lapselle isompi. Milloin tästä kaikesta tuli jonkinlainen kilpailu? Miten kukaan on sanomaan, kumpi on tärkeämpi lapselle, isä vai äiti - minusta molemmat ovat tärkeitä, mutta elämässä sattuu ja tapahtuu ja on paljon lapsia, joilta jompikumpi vanhemmista puuttuu syystä tai toisesta.
Se, että aletaan listata molempien vanhempien hyviä ja huonoja ominaisuuksia ja miksi jommankumman oma päivä olisi tärkeämpi, on minusta yksinkertaisesti absurdi ajatus.

Minusta on tärkeätä säilyttää molemmat päivät. On perheen oma asia, miten isän tai äidinpäivää viettää, juhliiko vai ei, muisteleeko vai ei.
Tottakai jokaiselle meistä sekä äidillä että isällä on ollut elämässämme oma roolinsa, toisilla meistä nuo roolit ovat yhä olemassa, mutta meitä on monia, joilla ei ole enää isää tai äitiä ja on monia, joille jompikumpi vanhemmista on jäänyt tuntemattomaksi, mutta mikään niistä ei riitä syyksi, miksi isäinpäivä pitäisi unohtaa ja jopa poistaa kalenterista.

Ei liene kuitenkaan yllätys, että isänpäivän historia alkaa tuolta Yhdysvalloista ja kaupan tarpeista, aivan kuten monet muutkin muistopäivät. Isänpäivän idea kehittyi Yhdysvalloissa pian äitienpäivän vanavedessä. 1940-luvun lopulla pohjoismaiset kauppiaat ehdottivat päivän viettämistä marraskuun toisena sunnuntaina, jolloin kaupoissa on vielä hiljaista ennen joulusesonkia.

Suomessa isänpäivä oli merkitty Yliopiston almanakkaan ilman Helsingin yliopiston päätöstä jo vuosina 1970–1972. Se poistettiin, kun asia huomattiin, mutta vuonna 1987 yliopisto viimein katsoi päivän niin vakiintuneeksi, että se hyväksyttiin pysyvästi kalenteriin ja merkittiin myös liputuspäiväksi.
Kyseessä ei ole siis mitenkään hirveän pitkä historia, jos verrataan vaikka äitienpäivään, joka vakiintui Suomessa 1927.

Jokaisessa perheessä tai ainakin jokaiselle meistä on jossain vaiheessa ollut sekä äiti että isä, säilytetään näiden molempien muistaminen ihan omassa elämässämme itse valitulla tavalla, mutta myös yhteiskunnallisessa kalenterissa, muistuttamassa meitä näiden molempien olemassa olemisesta. Jokainen meistä voi ja varmasti muisteleekin omia vanhempiaan omalla tavallaan, eikä siihen välttämättä mitään virallisia päiviä tarvita, mutta koska ne nyt on siellä kalenterissa merkittyinä, niin annetaan niiden olla siellä jatkossakin.

KO

koti_alue: 

Yleinen asumistuki merkittävä ja läpinäkyvä tukimuoto kuluttajille

Pellervon taloustutkimus PTT:n toteuttaman tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia asumistukea saavista vuokralaisista pitää asumistukea merkittävänä elämiseen vaikuttavana tekijänä. Yleinen asumistuki nähdään myös läpinäkyvänä ja ymmärrettävänä tukimuotona. SATOn, Espoon kaupungin ja Vuokralaiset VKL ry:n toimeksiannosta toteutettu ”Asumisen tuet vuokralaisen näkökulmasta” -tutkimus julkaistiin tänään torstaina.

 

Asumistuen merkitys pienituloisille on tärkeä, sillä pienimmissä tuloluokissa suurimmalla osalla kotitalouksista asumistuki kattaa yli puolet asumismenoista. Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista vuokra-asujista pitää asumistukea merkittävänä tai erittäin merkittävänä päivittäiseen elämiseensä vaikuttavana tekijänä.

 

Vain reilu neljännes vastaajista pitää kulutusmenojen karsimista mahdollisena vaihtoehtona jos asumistuki poistuisi. Silloin yli 35 prosenttia vastaajista uskoi turvautuvansa muihin tukiin. Mikäli asumistuki pienenisi, asunnon vaihtamista ei myöskään nähdä varteenotettavana vaihtoehtona. PTT:n ekonomisti Antti Kekäläisen mukaan syynä voi olla se, että tarpeen mukaista vaihtoehtoista asuntoa voi olla hankala löytää.

 

Asumistuilla vaikutus kaupungistumiskehitykseen

 

Vastaajista asumistukea saavat useimmin opiskelijat (noin 90% opiskelijoista) ja työttömät (noin 80%), kun taas osa-aikaisesti työssäkäyvistä ja eläkeläisistä tukea saa yli puolet. On myös jonkin verran työssäkäyviä henkilöitä, joiden palkka ei selkeästi riitä elinkustannuksiin, sillä kokoaikatyössä olevista vastaajista noin 16 prosenttia kuuluu asumistuen piiriin.

 

- Asumistukimuutokset vaikuttavat kaikkein pienituloisimpiin pahasti, sillä heillä on yleensä heikoimmat valmiudet auttaa itseään, mikäli tuissa tapahtuu muutoksia negatiiviseen suuntaan, toteaa Sirkka-Liisa Kähärä, Vuokralaiset VKL ry:n puheenjohtaja. – Asumistuilla on suuri merkitys palvelutyöntekijöiden toimeentuloon suurimmissa kasvukeskuksissa ja sitä kautta kaupungistumiskehitykseen. Asumistuen lisäksi tarvitaan myös tuotantotukea, jota kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrät pysyvät riittävinä.

 

Asumistuen kriteerit selkeämmät kuin valtion tukeman asuntotuotannon rooli

 

Usein asumistuki yhdistyy tuetuissa vuokra-asunnoissa asumiseen, sillä kyselyyn vastanneista asumistuen saajista noin puolet asuu ARA-asunnoissa. Tutkimuksen mukaan vuokralla asujien on helpompi ymmärtää asumistukea kuin valtion tukeman asuntotuotannon roolia.

Kyselyssä yli 65 prosenttia asumistuen saajista pitää asumistuen hakemista helppona, kun taas tuetun asunnon saaminen koetaan hyvin vaikeaksi ja jopa liian hitaaksi. Tuettua asuntoa oli hakenut kyselyyn vastanneista reilu 300, mutta vain hieman yli puolet hakeneista oli asunnon saanut.

 

-Tarkastellun tutkimuskirjallisuuden, vuokralaisille tehdyn kyselytutkimuksen ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella asumisen kysyntätuet, kuten yleinen asumistuki, nähdään läpinäkyvämpänä, paremmin tukea tarvitseville kohdentuvana ja selkeämpänä mallina kuin asumisen tarjontatuet, PTT:n Kekäläinen sanoo.

 

Tuetut vuokra-asunnot ovat kyselyn mukaan haluttuja ja kaikkein mieluisin asumisen muoto vastaajille on kunnan vuokrataloyhtiö (32 prosentille) alhaisen vuokratason vuoksi. Asumistuen saajista suurin osa asuukin kyselyn mukaan joko kunnan vuokratalossa, opiskelija-asunnossa  tai muun yleishyödyllisen toimijan asunnossa.

  

- Asumisen tukia ja tukijärjestelmän vaikuttavuutta on tutkittu useissa eri selvityksissä, mutta asukkaiden näkökulma ei ole ollut esillä. Meille on tärkeää ymmärtää asiakkaidemme arkea ja tarpeita. Lisäksi usein on oletettu, että vapaarahoitteisissa asunnoissa asuvat saavat eniten asumistukea. Tutkimuksen mukaan asumistukea saadaan kuitenkin tasaisesti niin ARA-tuettuihin kuin vapaarahoitteisiinkin asuntoihin ja niin kuntien omistamiin kuin yksityistenkin toimijoiden omistamiin asuntoihin, SATOn toimitusjohtaja Saku Sipola toteaa.

 

Vastaajat yksimielisiä: vuokran määrän tulee olla tärkein tukeen vaikuttava tekijä

  

Kyselyyn vastanneet, riippumatta siitä saavatko he asumistukea vai eivät, ovat hyvin yksimielisiä siitä minkälaisten tekijöiden tulisi vaikuttaa saatavan asumistuen määrään. Noin 65 prosenttia vastaajista pitää tärkeimpinä tekijöinä vuokran määrää ja noin 70 prosentti vuokran osuutta tuloista. Varsinkin pienituloiset kannattavat erityisesti asumistuen määräytymistä vuokran määrän mukaan.

 

- Lähes puolet yleisestä asumistuesta kohdistuu yksin asuville ja toiseksi eniten tukea saavat yksinhuoltajaperheet. Tukien merkitys korostuu yksinhuoltajaperheissä, joissa pienituloisuus on lähes kolminkertainen kahden huoltajan talouksiin verrattuna. Se vaikuttaa muun muassa mahdollisuuksiin käyttää rahaa lasten harrastuksiin. Espoossa asuvista lapsiperheistä viidennes on yksinhuoltajaperheitä, sanoo Espoon kaupungin asuntopäällikkö Anne Savolainen.

 

Tiedot tutkimuksesta:
Asukkaiden näkökulmaa selvitettiin sähköisen kyselyn avulla osana tutkimusta. Tutkimus kokonaisuudessaan perustuu kirjallisuus- ja tilastokatsaukseen, asiantuntijahaastatteluihin ja vuokralaiskyselyyn. Vastaajakohderyhmänä kyselyosiossa olivat kyselytutkimuksen toimittajan (Kantar TNS) verkkopaneelissa olevat vuokralla-asujat. Kysely toteutettiin 5.9.–18.9.2017 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin yhteensä 1020 vastausta vuokralla asuvilta henkilöiltä.

koti_alue: 

Karjalohjalle nousee luonnon materiaaleista rakennettu talo

Luonnonmukaisia rakennusmateriaaleja, kestäviä energiaratkaisuja ja permakulttuuria. Näitä kaikkia löytyy Iso-Orvokkiniitystä.

olki1.jpg

Olkipaaleja ja savea käytetään rakennusmateriaaleina mm. Keski-Euroopassa. Ekologisen rakentamisen suosio on nousussa myös Suomessa.

 

Marja Nuora ja Erkki Pöytäniemi rakentavat Karjalohjalle ekologista taloa, jonka rakennusmateriaaleissa on ajateltu luonnonmukaisuutta mahdollisimman pitkälle.

-Talossa on puurunko ja seinät on rakennettu olkipaaleista, joiden päällä on savea, hiekkaa ja hamppukuitua. Ulkoseiniin tulee vielä puulaudoitus, koska se on kunnan vaatimus. Vettähylkivä savikerroskin riittäisi muuten, kertoo Nuora.

Hyvä sisäilma oli yksi asia, jota rakennusmateriaaleja ja tekniikoita valikoidessa haluttiin korostaa. Talon ilmanvaihto on painovoimainen. Lähtökohtana oli myös tehdä talosta mahdollisimman energiatehokas.

-Usein energiatehokkuuden takaamiseksi käytetään muovipitoisia, teollisia materiaaleja, mutta meillä energiatehokkuuteenkin pyritään luonnonmukaisin keinoin, Nuora toteaa.

Sähköjohdoille ja putkille ei löydy luonnonmukaista vaihtoehtoa. Betonin tilalle olisi vaihtoehto, mutta toteutus vaatisi kovasti mietintöjä.

-Muuten kaikki talon isot materiaalit maatuvat, kun taloa ei joskus enää käytetä, Nuora toteaa.

Rakennusmateriaalit on pyritty tuomaan mahdollisimman läheltä.

-Olkipaalit tulivat Hollolasta luomuviljelijältä ja savi omasta pellosta.

Sisäseiniä ei tarvitse maalata, sillä eri kiviaineksista tehdyn saven avulla saa erivärisiä seiniä. Lattiapinnat ovat myös savea ja puuta. Savi käy myös pesutiloihin, kun sen pinta tehdään vedenkestäväksi. Pulmiakin on silti tullut vastaan matkan varrella.

-Ylä- ja alapohjan eristys oli ongelma, koska emme halunneet käyttää selluvillaa, jossa on booraksia palonestoaineena. Se on biosidi eli bakteerimyrkky, Nuora toteaa.

Hän arvelee, että oman osuutensa rakennusten sisäilmaongelmiin tuo mm. juuri booraksi, koska se tappaa hyvät mikrobit, mutta jättää haitalliset henkiin. Lopulta palonestoaineena päädyttiin käyttämään savea booraksin tilalla.

Yhteistyökumppanina rakennusprojektissa on The Natural Building Company Oy, joka rakentaa mm. Inkooseen ekologista asuinaluetta.

 

Energiaa ekologisesti

Talon energiantuotanto on toteutettu ekologisesti.

-Päälämmitysmuotona meillä on puulämmitys. Puut saadaan omasta metsästä. Sanotaan, että puunpoltto saastuttaa, mutta siinäkin on menty paljon eteenpäin. Meillä on takassa vähäpäästöinen tulisydän, kertoo Nuora.

Takkaan on yhdistetty vesikierto, joka lämmittää veden. Talosta löytyy myös Suomen ainoa vähäpäästöinen liesi ja leivinuuni, koska Pöytäniemi pitää leipomisesta. Sähköä tuotetaan aurinkopaneelien avulla.

-Jyrkempi puoli katosta on suunnattu etelään. Meillä on myös tuulivoimala. Emme aio liittyä valtakunnan verkkoon, vaan pärjätä itse. Akuissa on sähköä varastossa kolmeksi päiväksi, Nuora kertoo.

Taloon tulee tavallinen vesi-wc.

-Sieltä vedet menevät tontillamme olevaan pajukkopuhdistamoon. Se on tanskalainen ratkaisu eli tiivis, eristetty kuoppa maassa, jonka päällä kasvaa pajuja. Ne imevät veden ja ravinteet, Nuora avaa.

olki2.jpg

Marja Nuora kertoo, että talosta löytyy Suomen ainoa vähäpäästöinen liesi.

 

Permakulttuuria ja omien arvojen mukaista elämää

Aiemmin Nuora ja Pöytäniemi asuivat Espoossa kerrostalossa, mutta eivät kokeneet voivansa elää siellä niin kuin haluavat.

-Haluamme elää mahdollisimman ekologisesti ja luontoa säästäen. Ensin etsimme remontoitavaa taloa, mutta olisi ollut isompi työ muuttaa se ekologiseksi, Nuora kertoo.

Heillä on kummallakin maatalousalan koulutus ja he ovat työskennelleet luomutuotannon parissa. Nyt he haluavat kuitenkin astua vielä askelen eteenpäin ja kokeilla permakultturia. Sen ideana on pyrkiä elämään omavaraisesti ja luontoa säästäen luonnon omia prosesseja hyödyntäen.

-Halusin lähteä perustavanlaatuisten kysymysten äärelle, miten pitäisi elää, että se olisi kestävää. Kun talo on valmis, perustamme syötävän metsäpuutarhan, joka jäljittelee nuorta metsää. Luomme mikroilmaston, keskitymme monivuotisiin kasveihin ja kasvatamme niitä monipuolisesti. Kasvit tukevat toisiaan, syväjuuriset esimerkiksi nostavat ravinteita muillekin kasveille, Nuora avaa.

Heillä on myös matalan teknologian sieniviljelmiä ja luonnonmukaisia mehiläispesiä, joita kutsutaan ylälistapesiksi.

 

Kiinnostus ekologista rakentamista kohtaan on nousussa

Nuora kertoo, että Keski-Euroopassa olki- ja savirakentaminen on paljon yleisempää kuin Suomessa. Myös Baltian maissa on paljon savirakentamista. Suomessakin kiinnostus sitä kohtaa on kasvamassa.

-Suomessakin on rakennettu savesta kautta aikojen, joten kyllä tämä tekniikka sopii ilmastoomme. Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä Suomenkin olosuhteet muuttuvat enemmän Keski-Euroopan suuntaan, Nuora toteaa.

-Olemme pitäneet erilaisia kursseja, kuten muurauskurssin sekä savirappaus- ja olkipaalien

asennuskursseja. Ekologisesta rakentamisesta kiinnostuneet ovat muutenkin käyneet auttamassa, Nuora kertoo.

Hänen mukaansa ihmiset ovat nykyään yleisesti ottaen aiempaa kiinnostuneempia ympäristöarvoista.

-Nykyään etsitään ratkaisuja, eikä vain harmitella epäkohtia, Nuora toteaa.

Valmiita ratkaisuja on jo saatavilla ekologisenkin rakentamisen puolella, mutta mietittävää riittää silti.

-Ei tämä ole avaimet käteen -tyyppisille ihmisille, vaan sellaisille, jotka haluavat ihmetellä ja miettiä. Asioihin pitää paneutua paljon itse, Nuora sanoo.

Mietittävää riittää alusta loppuun. Rakennusjätteidenkin kohtalo on silti jo selvillä.

-Kierrätämme ja käytämme hyödyksi siitä niin paljon kuin mahdollista. Esimerkiksi puumateriaalit voi polttaa takassa ja olki, puupuru ja savi menevät katteeksi puutarhaan, Nuora kertoo.

Taloprojekti löytyy verkosta nimellä Iso-Orvokkiniitty.

koti_alue: 

Tukemalla vuokra-asumista valtio edistää elinkeinoelämän toimivuutta

Vuokralaiset ry vaatii kriittistä tarkastelua politiikoilta ja virkamiehiltä asumisen tukijärjestelmien kohdistumisesta eri hallintamuotojen välillä.

Tänään julkistetussa, Eduskunnan tarkastuslautakunnan tilamaassa selvityksessä todettiin, että asuntojen puute on pääkaupunkiseudulla merkittävä työllistymisen este. Selvityksessä tuotiin esiin, että tilanteen korjaamiseksi valtion tulisi lisätä tuotantotukea, jotta uusia asuntoja saadaan lisää. Riittävän tuotannon todetaan myös hillitsevän asumistukimenoja.

Selvityksessä todettiin myös, että valtio edistää omistusasumisen kysyntää enemmän kuin vuokra-asuntotuotantoa tukemalla omistusasumista verotuksen kautta.

Selvityksessä ei nosteta esiin asumisoikeusasumista, mutta Vuokralaiset ry korostaa asoasumisen merkitystä keskeisenä työkaluna kohtuuhintaisen asumisen edistämisessä ja segregaation torjunnassa alueilla, jonne ei enää voida tehdä lisää vuokra-asuntoja, eikä toisaalta pystytä toteuttamaan hintatason takia omistusasuntoja.

Omistusasuisesta ei kuitenkaan ole avuksi kohtuuhintaisen asumisen edistämisessä kasvukeskusalueilla. Vain valtion tuella toteutettu vuokra-asuntotuotanto tuottaa kohtuuhintaisia asuntoja, jotka ovat avain pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän pattitilanteen ratkaisemiseksi.

Omistusasuminen kasvattaa yksittäisen ihmisen varallisuutta eli yhteiskunnan tuki kohdistuu varallisuuden kasvattamiseen sen sijaan, että tuen kautta edistettäisiin yhteiskunnan hyvinvointia.

Korkea omistusasumisen verovähennysoikeus ylläpitää asuntojen myyntihintaa samoin kuin asumistuki voi ylläpitää korkeaa vuokratasoa. Omistusasuminen myös vaikeuttaa työn perässä muuttamista.

Työllistymistä, asumisen hintaa ja palkkakehitystä pitää käsitellä yhdessä. Siten pystytään myös hillitsemään asumistukimenoja.

Vuokralaiset ry pitää erinomaisena ajatuksena selvityksessä esitettyä ajatusta, että asuntopoliittiset ratkaisut pitäisi tehdä pitkäjänteisesti yli vaalikauden mittaisina. Vain siten voidaan turvata kehitys, joka on viime vuosina ollut selvityksen mukaan vallalla eli että asuntotuotantoa on saatu liikkeelle ja tonttivarantoa kaavoitettua lähelle tarvittua vuosittaista määrää.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Anne Viita, Vuokralaiset ry, puh. 050 588 3483

Vuokralaiset ry on valtakunnallinen  vuokralaisten edunvalvoja. Tarjoamme vuokra-asumiseen liittyvää asiantuntijapalvelua, neuvontaa ja koulutusta sekä jäsenillemme että muille vuokra-asumisesta kiinnostuneille. Vuokralaiset ry täytti viime vuonna 70 vuotta.

 

www.vuokralaiset.fi

https://www.facebook.com/Vuokralaiset/

koti_alue: 

Oletko suojannut lainasi koron nousulta?

Taloyhtiöille uusia mahdollisuuksia suojautua korkoriskiltä

markuswww.jpg

Markus Sillanaukee näyttää miltä koronnousu voisi näyttää käyränä.

Lainojen korot ovat koko Euroopassa olleet viime vuodet historiallisesti lähes nollatasolla. Suomessa muutos tapahtui todella nopeasti vuosien 2008-09 aikana kun lainakorot kaikille suurena yllätyksenä tipahtivat lähes nollatasolle.

- Nyt ollaan menty lähes kymmenen vuotta poikkeuksellisen alhaisella korkotasolla ja viimeiset kaksi vuotta nollakoroilla. Analyytikot ovat odotelleet, koska korot lähtevät uudestaan nousuun.. Pitkäaikaisten lainojen korot ovat jo nyt viestittäneet pientä koronnousua ja tätä analyytikot pitävät ensimmäisenä merkkinä siitä, että muutaman vuoden sisällä myös asuntolainojen ja muiden lainojen korot lähtevät uudestaan nousuun, miettii OP Länsi-Uudenmaan pankinjohtaja Markus Sillanaukee.

- Tällä hetkellä meillä pankissa tehdään uusiin asuntolainoihin jonkinlaisia korkosuojauksia 40% lainoista ja alkuvuoden osalta lisäys oli 50% viime vuoteen verrattuna, jatkaa Sillanaukee.

Mitä korkosuojauksella tarkoitetaan?

Yksinkertaisesti korkosuojauksella tarkoitetaan keinoja estää yllättävä koron nousu pitkäaikaisissa lainoissa. Tämä voidaan tehdä usealla tavalla, joista yleisimmät ovat lainan siirtäminen kiinteään korkoon tai korkokatosta sopiminen. Lainasta voidaan tehdä myös useampi erillinen laina, joista osa on kiinteä korkoista, osa korkokattoista ja osaa vaihtuvakorkoista.

- Suomessa suurin osa lainoista on sidottu 12kk Euriboriin eli laina on vaihtuvakorkoista, kun vastaavasti muualla Euroopassa lainat ovat pääosin kiinteä korkoisia.

- Yksi malliesimerkki voisi olla 150 000 € asuntolainan jakaminen kolmeksi eri lainaksi. Yksi 50 000 € laina sidotaan vaihtuvakorkoiseen 12 kk euriboriin. Toiseen 50 000 € lainaan valitaan kiinteä korko. Kolmanteen 50 000 € lainaan tehdään korkokatto esimerkiksi 10 vuodeksi. Tällä toimenpiteellä korkoriski hajautetaan ja varmistetaan, etteivät lainakulut yhtäkkiä nouse koron noustessa, mutta toisaalta hyödytään nykyisestä nollakorkotasosta, kertoo Sillanaukee.

Nykyaikaiset lainainstrumentit ovat joustavia ja mahdollistavat laina-aikana näiden erilaisten suojauksien muokkaamisen. Asiakas voi tehdä korkokattoiselle lainalleen muutoksia, kuten hakea lyhennysvapaata tai tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä. Korkokaton voi ottaa OP:sta 5,7,10 tai 15 vuodeksi. Korkokaton hinta sisällytetään lainan marginaaliin tai sitten korkokatosta veloitetaan sen tekohetkellä korkokattomaksu. Kattotaso, katon voimassaoloaika, lainamäärä ja viitekorko sekä tilanne korkomarkkinoilla vaikuttavat korkokatosta perittävään korkokattomaksuun.

- Muutokset olemassa olevaan lainaasi voit aloittaa soittamalla pankkiin tai käymällä verkkoneuvottelun tai sitten sopimalla ajan konttorilla käytävään neuvotteluun, kertoo Sillanaukee mahdollisuuksista.

- Asuntolaina kannattaa suojata esimerkiksi työttömyyden, työkyvyttömyyden tai pidemmän sairausloman varalta ja mitoittaa laina kuukausierän niin, että pystyt vaikka säästämään lainanmaksun ohella. OP:ssa korkokattoinen asuntolaina kerryttää omistaja-asiakkaille rahanarvoisia OP-bonuksia.

Taloyhtiöilläkin nyt mahdollisuus suojautumiseen

OP toi tänä kesänä markkinoille taloyhtiöille mahdollisuuden siirtää olemassa olevat lainat kiinteä korkoisiksi ja näin ollen suojautua mahdolliselta koron nousemiselta. Suomessa on kotitalouksilla asuntolainaa noin 94 miljardia euroa ja yhden prosentin koron nousu tarkoittaa kotitalouksille lähes yhden miljardin euron lisäkuluja. Taloyhtiöillä vastaavaa lainaa on noin 17 miljardia, joista molemmista suurin osa on suojaamatonta lainaa. Kymmenen vuoden kuluttua voivat korot nykyisellä korkorakenteella rasittaa kotitalouksien taloutta huomattavasti enemmän kuin nykyään.

Taloyhtiöiden lainat ovat useamman vuoden ajan kasvaneet merkittävästi nopeammin kuin asuntolainat. Lainojen nopean kasvun taustalla on muun muassa uudisrakentamisen vauhdittuminen kaupungistumisen myötä, velka-asteiden nousu uusissa taloyhtiöissä sekä vanhempien taloyhtiöiden suuret remontit.

Korkojen nousulta suojautuminen on osa taloyhtiön pitkäjänteistä ja vastuullista taloudenhoitoa. Suojauksen avulla taloyhtiöissä rahoitusvastikkeiden määrä on mahdollista kiinnittää pitkäksi aikaa. Taloyhtiölainan voi OP:ssa ottaa kiinteä korkoisena jopa 25 vuodelle, eikä ennenaikaisesta takaisinmaksusta peritä lainkaan kustannuksia.

koti_alue: 

Montessori- päiväkoti Lohjalla nyt 30 vuotta

Lasten ja ohjaajien toiminta perustuu ajatukselle ”auta minua tekemään itse”

montessori (1)www.jpg

Montessori-päiväkodin päivittäinen piiri, jossa mukana myös äiti Hanna Sagoo  sekä ohjaana Minna Pitkonen että lapset: Amanda Nyberg, Angelika Sagoo, Eliel Kuittinen ja Neela Pohjanväre

Montessoripedagogiikka on uskonnoista riippumaton kasvatusfilosofia ja se perustuu italialaisen lääkärin ja pedagogin Maria Montessorin luomaan metodiin. Menetelmän ytimenä on lapsen tarkka havainnointi ja huomioiden teko hänen kehityksestään.

  • Lohjan Montessori-päiväkoti on 40-paikkainen yksityinen, kannatusyhdistyksen ylläpitämä päiväkoti 2,5-6-vuotiaille lapsille. Tarjoamme osapäivähoitoa neljä tuntia päivässä (aamupäivä- tai iltapäiväryhmä)  tai kokopäivähoitoa, meillä on myös esiopetusta. Sijaintimme on hyvä, aivan Lohjan keskustan tuntumassa, Neitsytlinnan kaupunginosassa. Lähellämme on hyvät ulkoilu-ja retkeilymaastot, harjua ja metsää sekä Lohjanjärvi, kertoo koulun ”kummitäti” Erja Vaarala.
  • Tällä hetkellä päiväkodissa on kolme työntekijää, Anna Mumbua on ollut mukana jo vuodesta 1992, Pirjo Åkerlund parikymmentä vuotta, sekä juuri aloittanut esiopetuksen vastaavamme Minna Pitkonen.

Uusin ohjaaja Minna Pitkonen on monelle lohjalaiselle tuttu muskariope jo monen vuoden ajalta.

  • Olin tuntiopettaja ja tunnit alkoivat vähentyä, joten kun tämä mahdollisuus tuli esille, otin tietenkin yhteyttä ja täällä ollaan. Ensimmäiset kosketukset Montessori-päiväkotiin ovat nyt takana ja paljon on tuttua, mutta paljon on myös uudelleen opeteltavaa tavassa, miten lasten kanssa työskennellään, kertoo Minna.

Montessori-luokka on täynnä erilaisia välineitä, jotka auttavat eri-ikäisiä ja eritasoisia lapsia kehittymään arkipuuhissa, kielen ja matematiikan oppimisen sekä kulttuurin alueilla omaa tahtiaan.

  • Ohjaajan tehtävänä on auttaa lasta löytämään oman tasoiset tehtävät, joita he sitten voivat omatoimisesti tehdä. Montessori-toiminnan yksi perusajatuksista on toisten auttaminen, mikä tarkoittaa, että lapset auttavat toisiaan, kertoo ohjaaja Anna. Ryhmässä tulee aina olla eri-ikäisiä lapsia.
  • Lapset oppivat hyväksymään, että aina ei pääse saman tien tekemään haluttua asiaa vaan pitää odottaa. Lapset oppivat myös kunnioittamaan toisiaan ja antamaan muille työrauhan, jatkaa Anna.

Elokuun alusta kaikkien varhaiskasvatusta tarjoavien on noudatettava valtakunnallisia suunnitelmia, jotka ovatkin hyvin montessorimaiset: lapsen omat kiinnostuksen kohteet korostuvat.

Annan toi Lohjalle yhteinen opiskelijakaveri, jonka kanssa he opiskelivat yhdessä Lontoon montessoriohjaajakoulussa 90-luvulla. Suomessa ei 90-luvulla ollut montessori-ohjaajia liiaksi asti ja kun Lohjalle tarvittiin ohjaajaa ja Annalle tuli mahdollisuus kokeilla, millaista Suomessa on, lähti hän tänne 1992 - ja täällä hän on yhä. Anna käyttää jatkuvasti eri tilanteissa myös englantia, joten lapset saavat päivittäin muun ohella kielisuihkunkin.

Vapaita päivähoitopaikkoja

Päivähoitopaikkoja voi Montessori-päiväkotiin hakea ympäri vuoden. Tällä hetkellä koululla on muutama päivähoitopaikka vapaana.

  • Hakeminen tapahtuu siten, että otetaan ensiksi koululle yhteyttä, jonka jälkeen ollaan yhteydessä kaupungille ja haetaan palveluseteliä.
  • Oma lapseni on ollut täällä koulussa nyt puoli vuotta, hän on kolmevuotias ja kotona on jo huomattu, kuinka hänelle on jo tässä ajassa tullut lisää omaa aktiivisuutta sekä keskittymiskykyä, kertoo äiti Hanna Sagoo.

Hanna päätti lapsensa asettamisesta Montessori-päiväkotiin omien kasvatuksellisten ajatuksiensa mukaisesti. Montessori-päiväkoti tukee lapsen yksilöllistä tapaa kehittyä ja omaksua uusia asioita.

  • Kädentaidot, laskeminen, lukeminen, sosiaalisuus – kaikki ovat tärkeässä roolissa Montessori-päiväkodissa, missä ei siis ole opettajia, on vain ohjaajia, jotka ohjaavat lapsen oppimisen tielle. Lapsi oppii lisää oivaltamisen kautta, kertoo ohjaaja Anna.

Mitä on montessoripedagogiikka?

Montessoripedagogiikka on maantieteellisesti laajimmin levinnyt kasvatusmenetelmä. Yhteistä kaikille montessorikouluille on lapsen omatoimisuuteen perustuva ohjaus ja aikuisen tasavertainen asenne lapseen. Montessorimenetelmän yksi keskeisimmistä kasvatustavoitteista on lapsen itsenäistymiskehityksen tukeminen. Jokainen tarvitsee apua oppiakseen, mutta varsinaisessa oppimistilanteessa lapselle annetaan mahdollisuus kokeilla ja selvitä itse. Onhan kaikki tarpeeton apu vain este lapsen edistymiselle. Montessorikoulujen kansainvälinen tunnuslause on: ”Auta minua tekemään itse”

Pedagogiikan kulmakivet

Montessoripedagogiikka perustuu lapsen kehityksen tukemiseen huomioiden hänen erityiset kehitys- ja herkkyyskaudet, tendenssit sekä vastaanottavaisen mielen.

http://lohjanmontessoripaivakoti.fi/

koti_alue: 

Aurinkosähköstä varteenotettava vaihtoehto

solar-panel-array-1591358_1280.jpg

Nykyaikaiset aurinkosähköjärjestelmät sopivat niin yksityiskoteihin kuin maatalouteen ja yrityskiinteistöille

Auringon kokonaissäteily koostuu auringosta suoraan tulevasta säteilystä ja hajasäteilystä. Hajasäteily on ilmakehän ja pilvien heijastamaa säteilyä sekä maasta heijastuvaa hajasäteilyä. Aurinkopaneelien tuotannon kannalta ei ole merkitystä, onko paneelille tuleva säteily suoraa vai hajasäteilyä. Käytännössä Etelä-Suomessa aurinkosähköjärjestelmät ovat tuottavia helmikuusta lokakuuhun.

- Nykyisin on saatavilla omat aurinkosähköjärjestelmät alkaen pienistä omakotitalojen kahdeksan paneelin järjestelmistä isoihin maatalouden ja yrityskiinteistöjen järjestelmiin ihan näin paikallisesti toimitettuna, kertoo Sähköpalvelu Laakon Janne Laakko. Lisäksi varsinkin keväisin kysellään myös pieniä, jopa vain 1-2 paneelin ”mökkipaketteja”, joilla saadaan käyttösähköä ilman kalliin sähköliittymän hankkimista.

laakko1www.jpg

Kuvassa 3,24kWp 12paneelin järjestelmä Lohjan Perttilässä.

Tukea hankintaan

Yleisradio uutisoi juuri kuinka aurinkopaneeleilla tuotetun energian varastoimista oman tilan akkuihin aletaan pian testata joutsenolaisella lypsykarjatilalla. Aurinkosähköä varastoimalla maatila pärjää kesäaikana kokonaan itse tuotetulla sähköllä. Satu ja Pasi Parvisen lypsykarjatilalla Joutsenossa tehtiin keväällä noin 30 000 euron arvoinen investointi aurinkopaneeleihin. Paneelit, yhteensä noin 186 neliötä asennettiin navettarakennuksen eteläiselle katolle. Investointitukea maatila saa aurinkosähköjärjestelmän hankintaan 40 prosenttia kokonaiskustannuksista. (https://yle.fi/uutiset/3-9758943?utm_content=buffer2350b&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer)

- Yksityishenkilöt saavat kotitalousvähennys työn osalta mikä normaaleissa omakoti-ja rivitalokohteissa tarkoittaa tukea 1600-2000€ asennuskulusta, kun vastaavasti yritykset voivat hakea energiatukea koko ”avaimet käteen”-toimitukselle ja saada sitä 25%. Maataloudessa maatila voi hakea tukea ja saada sitä jopa 40% kokonaiskustannuksista, kertoo Laakko.

- Jos oikeasti on kiinnostunut keräämään auringonvaloa ja säästämään omissa sähkölaskuissa, niin kaikki alkaa maksuttomasta käynnissä kohteessa. Teen tarjouksen järjestelmästä aina tarpeen ja kohteen mukaisesti ja paneeleja voi olla kahdeksasta paneelista ylöspäin, kertoo Laakko.

Aurinkosähköjärjestelmän hankinnan ja käytön kannattavuuteen vaikuttaa moni asia. Tärkeimpiä ovat järjestelmän mitoitus ja hinta, kulutuspaikan sähkönhinta, auringon säteilymäärä ja paneelien asennus. Aurinkosähkön tuottajan kannattaa hyödyntää mahdollisimman suuri osa aurinkosähköstä itse, jolloin ylijäämäsähköä jää mahdollisimman vähän myytäväksi.

Takaisinmaksuaika

- Monesti asiakkaat kyselevät mikä on järjestelmän takaisinmaksu aika ja se riippuu täysin kiinteistön sähkönkulutuksesta, sähköntoimittajasta, sähkönhinnasta yms.

- Maatiloilla ja liikeyrityksissä päästään alle kymmenen vuoden takaisinmaksu aikaan. Järkevin tapa mitata hankinnan kannattavuutta on laskea rahoilleen saatava tuotto. Otollisissa olosuhteissa aurinkoenergiainvestointi tuottaa noin 3-8 %:n tuoton. Tilanne vielä paranee juuri markkinoille tulleiden kulutuksen ohjaus- ja seurantajärjestelmien myötä sekä akkujen yleistyessä. Myös sähköauton voi jo nyt ladata itse tuotetulla aurinkoenergialle, jatkaa Laakko.

Aurinkosähkö on erinomainen energiamuoto, sillä siitä ei tule päästöjä, laitteistossa ei ole liikkuvia osia, siitä ei aiheudu meluhaittoja ja sillä on erittäin vähäinen huollontarve.

- Itse asennus yksityiskotiin on yleensä yhden päivän työ, ja järjestelmä on nopeasti hyötykäytössä. Uusien järjestelmien hyviä puolia ovat myös online seuranta esimerkiksi kännykän kautta, jolloin ohjelmisto kertoo kerätyn kokonaisenergian määrän ja kyseisen hetken aktiivisuuden ja esimerkiksi sähköntuotantoennusteen. Järjestelmät kehittyvät ja akkujen kehittyessä myös järjestelmän kokonaistaloudellisuus pääsee uusille tasoille.

Laakon asiakkaat kertovat, että aurinkosähköjärjestelmän paras puoli on sen helppous, ja ettei sitä tarvitse huoltaa. Asennuksen ja luvat hoitaa esimerkiksi lohjalainen Sähköasennus Laakko ja ylijäämä sähkö myydään sitten asiakkaan valitsemalle sähköyhtiölle.

- Itse päädyin aurinkosähköalalla koulutuksen kautta ja nykyään edustamme tunnettuja aurinkosähköjärjestelmiä ja muita tuotteita, olemme suorittaneet myös aurinkosähkösertifioinnin ja olemme lohjalainen yritys, mutta palvelemme asennusasiakkaita koko Uudellamaalla, kertoo Laakko.

laakko2www.jpg

16 paneelin 4,16kWp tiilikattoasennus Lohjan Gruotilassa

koti_alue: 

Sivut

 
Tilaa syöte Koti ja asuminen