Matkailu

Mustion Linnankrouvi on Suomen 10. paras ravintola

mustio1_0.jpg

Ruotsalainen White Guide Nordic on valinnut Mustion Linnankrouvin Suomen 10. parhaaksi ravintolaksi. White Guide arvostelee vuosittain 350 pohjoismaista ravintolaa ja pisteyttää niiden ruuan, palvelun ja miljöön.

Mustion Linna on aateliskartano, jonka edistyksellinen historia velvoittaa laatuun. Ravintolatoimenpäällikkö, keittiömestari Niko Tuominen on vaalinut tätä asennetta. Viisi vuotta sitten asetettiin tavoite tulla Suomen parhaaksi maaseuturavintolaksi. Tavoite kirjoitettiin fläppitaululle ja teipattiin jääkaapin oveen. 2015 tämä tavoite saavutettiin. Toimitusjohtaja kreivitär Christine Linderin, Linnan nykyisen omistajan Filip Linderin ja Tuomisen uutena tavoitteena oli nousta White Guide Nordicissa 10 parhaan ravintolan joukkoon. Tavoite saavutettiin vuodessa. Sen saavuttaminen vaati sitoutuneen ja työstään ylpeän henkilökunnan, hikeä ja sisäisen palon.

-Olemme erityisen ylpeitä saavutuksestamme. Sija 10 White Guide Nordicin listauksessa on pitkäjänteisen työn tulos. Olemme määrätietoisesti pyrkineet kehittämään ravintolaamme niin ruuan kuin palvelummekin osalta. Olimme muutaman kuukauden kiinni talvella laajennuksen vuoksi ja tällöin iso osa henkilökunnastamme kävi mm. työharjoittelussa Helsingissä, Saksassa ja Ruotsissa ihan vaan kehittääkseen ammattitaitoaan. Olemme luoneet selkeät tavoitteet, joihin olemme tietoisesti pyrkineet. Keskiössä on ammattitaitoinen, äärettömän motivoitunut henkilökunta ja hyvä ryhmähenki, jossa yhteen hiileen puhaltaminen on itsestäänselvyys, Tuominen kertoo.

mustio2_0.jpg

 

Mustion Linna kehittyy jatkuvasti

Viime vuonna edesmenneen kartanonherran Magnus Linderin vahva halu satsata synnyinkotiinsa ja koko Linderin perheen sitoutuminen välittyy organisaatiossa ylhäältä alas. Uusin satsaus toteutettiin viime keväänä kun Mustion Linnankrouvia laajennettiin arkkitehti Filip Linderin suunnittelemalla paviljongilla.

-Laajennus on mahtava mahdollisuus täyttää asiakkaiden toiveet. He ovat kyselleet vuosia paikkaa, jossa viettää yli 100 hengen juhlia sekä konferensseja. Paviljongin lisäksi myös muut uudet alueet, kuten baari ja toimisto, tekevät ravintolan työskentelystä paljon sulavampaa. Voimme myös tarjota enemmän mukavuutta asiakkaillemme. Monet ovat etsineet mukavaa paikkaa, jossa voi vain istuskella ja vain nauttia erityisestä ilmapiiristä. Nyt meillä on baari, joka tarjoaa rennon paikan juoda drinkki tai nauttia helposti pikkupurtavaa, kertoo Christine Linder.

Sekä vanhat että uudet asiakkaat ovat antaneet paljon myönteistä palautetta uudistuksista.

-Miellä on ollut valtava asiakasvirta tänä vuonna, kun jälleen avasimme. Voi sanoa, että odotuksemme ovat ylittyneet reilusti. Vaikuttaa siltä, että olemme löytäneet oikean tasapainon entisen rakastetun ja mukavan ilmapiirin ja uusien, nykytarpeisiin vastaavien tilojen välille. Olemme erittäin iloisia, kun pelkomme siitä, ettei uusia alueita hyväksytä, oli turha. Myös konferenssiasiakkaat ovat antaneet erittäin positiivista palautetta, ja meillä on syksyllä valtava kysyntä tapaamistiloista. Uskon vahvasti, että ainoastaan uudet tilat eivät tuo paljon asiakkaita, vaan myös keittiön erittäin vahva osaaminen. Koko konseptin pitää olla oikea, Linder sanoo.

Uudistukset eivät lopu tähän.

-Visioomme eivät kuulu pysähtyminen tai kehittymisen lakkaaminen. Mustion Linna on yli 200 vuota vanha ja se todistaa, että emme olisi kiinnostavia enää, jos olisimme lakanneet muuttumasta ja luomasta uusia asioita. Paljon uutta onkin suunnitteilla ja seuraava uudistus jo kulman takana. Keskitymme jälleen asiakkaidemme toiveisiin ja aiomme tehdä uudistuksia, jotka vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Meille on omistajaperheenä tärkeää myös se, että Mustion Linna pysyy kukoistavana paikkana myös tuleville sukupolville ja kansalliselle perinnölle, Linder kertoo.

Mustion Linna haluaa kiittää saavutuksesta kaikkia työntekijöitään ja asiakkaitaan. Krouvin vanhat puuovet ovat auki, joten ei muuta kuin herkuttelemaan.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Kiinalaiset leirikoululaiset kävivät purjehtimassa Lohjanjärvellä

pur1.jpg

(Kuva: Lars Berghäll)

 

Lohjan Purjehtijat järjestivät Kisakalliossa leirikoulua pitävälle 12-hengen ryhmälle elämyksen sunnuntaina Lohjanjärven laineilla. Ensin käytiin läpi päivän ohjelma ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Tämä oli erityisen tärkeää, koska iso osa leirikoululaisista ei osannut uida, kertoo Kari Sinivuori Lohjan Purjehtijoiden puheenjohtaja. Seuraavaksi siirryttiin pelastuliivien jaon kautta laitureille ja veneisiiä. Veneissä kerttiin vielä, mitä tulee tapahtumaan ja varoitettiin veneen kallistumisesta ja puomista. Homma on täysin turvallista, mutta tietyt asiat pitää tietää etukäteen, ettei tule turhia säikähdyksiä.

Liikkeelle lähdettiin kahdella Visitlohja Melges24-veneellä, mistä saatiinkin pikkukisan aikaiseksi. Purjehduksen aikana kaikki pääsivät kokeilemaan ohjausta LPn kokeneempien konkareiden Jukka Saren, Jussi Luokkakalio ja Lars Berghällin ohjauksessa. Purjehdus oli koululaisille mieluisa elämys ja hymy oli herkässä, kun osalistujille jaettiin diplomit.

-Nyt Lohjanjärven mainiot purjehdusolosuhteet tunnetaan Kiinassa asti, naurahtaa Sinivuori.

pur2.jpg

(Kuva: Lars Berghäll)

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Vinkkejä sisustukseen Fiskarsin Antiikkipäiviltä

Fiskarsin Antiikkipäivät kuuluvat monen kesäperinteisiin vuosien takaa. Taiteen, antiikin, vintagen ja designin lomassa voi juoda vaikkapa kupin kahvia ja ihailla kesäistä joenvartta.

fiskars.jpg

Fiskarsin Antiikkipäivät ry järjestää perinteeksi muodostuneen antiikin, designin, taiteen ja vintagen monipuolisen kesätapahtuman Fiskarsin Antiikkipäivät to-su 6.7.-9.7. klo 10.00 -17.00. Tapahtumapaikkana on jälleen Fiskarsin Vanha veitsitehdas pihoineen.

Tapahtumaan tulee yli 70 näytteilleasettajaa ympäri Suomea ja pari Ruotsista ja Virostakin. Kyseessä on joukko kokeneita ammattikauppiasta, joista osa on ollut mukana Raaseporin alueen kesän antiikkitapahtumissa jo vuodesta 1991, jolloin ensimmäinen tapahtuma järjestettiin.

-Muualla Suomessa oli järjestetty antiikkimessuja jo aiemmin, mutta kesätapahtuma puuttui. Sekä kauppiaiden että messukävijöiden innostamana ensimmäiset kesämessut syntyivät Raaseporiin, kertoo Amanda Kääriäinen Fiskarsin Antiikkipäivät ry:stä, joka on toteuttanut tapahtuman vuodesta 2010 lähtien.

-Tapahtuma on kasvanut ja kehittynyt matkan varrella sen myötä, kun antiikkialakin on muuttunut. Taidetta, designia ja vintagea on tullut vuosien varrella lisää. Myös kävijämäärä on kasvanut. Viime vuosina kävijöitä on neljän päivän aikana ollut lähes 10 000, Kääriäinen sanoo.

Fiskarsin Antiikkipäivät on monesta näkökulmasta merkittävä tapahtuma antiikkialalla. Se mm. yhdistää alan ammattilaisia.

 

Esineistöä 1700-luvulta lähtien

Antiikkipäivillä on tarjolla laaja valikoima esineistöä 1700-luvun antiikista aina 1900-luvun moderneihin designklassikoihin, mielenkiintoisia keräily- ja vintage-esineitä sekä suomalaista ja ulkomaista taidetta. Tapahtumassa kävijän on mahdollista tehdä ekologisia, kestäviä ja yksilöllisiä löytöjä itselle tai lahjaksi sekä saada sisustusvinkkejä niin kotiin kuin mökillekin.

-Ammattilaiset arvioivat myös asiakkaiden omia esineitä ja antavat entisöintiin liittyviä vinkkejä, Kääriäinen sanoo.

Hän kertoo, että tapahtumassa vallitsee kesäinen ja rento tunnelma.

-Tämä on perinteikäs tapahtuma, johon tullaan koko perheen voimin. Monille lapsillekin Fiskarsin Antiikkipäivät muodostuvat kesämatkakohteeksi, jonne tullaan myös aikuisina, kun tarvitaan huonekaluja omaan kotiin. Myös ihana miljöö tarjoaa katsottavaa. Päivä messuilla kuluu varmasti nopeasti.

Kävijä pääsee nauttimaan näytteilleasettajien osastojen lisäksi kauniista miljööstä sekä joen rannalla sijaitsevista kahvio- ja ravintolapalveluista. Tapahtuma-alueella toimii myös Ägräs Distillery -tislaamon oma Ägräs Taproom terasseineen ja oluttarjoilusta vastaa Fiskarsin Panimo. Parkkeeraus Fiskarsin ruukin alueelle onnistuu hyvin, ja jatkuva liitäntäkuljetus on järjestetty Fiskarsin Seuraintalo Lukaalin ja tapahtumapaikan välille tapahtumapäivinä kello 9.30-14.00 välisenä aikana.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Omenakylän poika täyttää 70 vuotta

DSC_0591.JPG

Jorma Kuosmanen kehittäisi Lohjaa matkailukaupunkina paikallisen historian ja tarujen pohjalta.

 

Kylän väki, kuten Jorma Kuosmanen asian ilmaisee, on tervetullut hänen syntymäpäivilleen Villa Emiliaan (Järventaustantie 164) 19.6. klo 14.00 alkaen. Tarjolla on turinointia kahvikupposen ääressä Lohjan virallisen kylähullun ja omenakylän oman pojan kanssa.

-Vuosikymmenten aikana on syntynyt paljon tuttavuuksia. Minua voi tulla jututtamaan ja antamaan vaikka hyviä neuvoja. Monet ovat olleet kiinnostuneita esimerkiksi harrastuksistani. Tilaisuus on kaikille avoin, Kuosmasen sanoo.

Moni lohjalainen tunnistaa Kuosmasen, kun hän kävelee Lohjan kaduilla vastaan, sillä mies on mm. monen Lohjan tapahtuman takana. Esimerkiksi Menneen ajan joulumarkkinat ovat lähteneet hänen ideastaan. Kuosmasen seinältä löytyy kylähullun diplomi. Sen lisäksi hän on saanut mm. Suomen kotiseutuliiton ansiomerkin kotiseudun hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä ja Lohjan seudun mielenterveysseuran Vuoden mielenterveysteko -palkinnon.

 

Lohjan ihanteellinen sijainti

Kuosmanen on paljasjalkainen lohjalainen. Synnyin- ja kotipaikkakunnan menestys kiinnostaa miestä edelleen.

-Lohjan elämä ja se, mitä täällä tapahtuu, kiinnostavat minua. Mummoni välitti minulle tietoa siitä, millainen Lohja oli hänen nuoruudessaan. Katselenkin Lohjaa sillä silmällä, kuin hän pikkutyttönä. Siksi visioni siitä, miten Lohja tulisi säilyttää, voivat olla erilaisia, kuin niiden, jotka ovat hypänneet tänne mukaan jossain vaiheessa matkan varrella, Kuosmanen kertoo.

Kuosmanen toteaa, ettei hän kuitenkaan ole sellainen fossiili, joka torjuisi kaiken kehityksen. Päinvastoin.

-Toppuuttelen välillä niitä, jotka ovat sitä mieltä, ettei mitään saa purkaa. Lohjaa tulisi pitää esillä niin, että tämä paikka kiinnostaa turisteja. Olen esimerkiksi kuullut, ettei Lohjalla ymmärretä, missä tämä kaupunki sijaitsee maantieteellisesti. Olemme lähellä kansainvälistä lentokenttää ja pääkaupunkiseutua ja moottoritie kulkee ihan vierestä. Olen myös kuullut sanottavan, että Monkolassa on Lohjalle kalliiksi tulevia virkamiehiä, koska he jarruttavat Lohjan kehitystä, Kuosmanen sanoo.

Hän kertoo, että esimerkiksi Lohjan Museolle suunnitellun kotieläinpuiston luvat olisivat edelleen kunnossa, vaikka 1980-luvulla hanke kaatui silloisen kunnanjohtajan vastustukseen. Tämä ei ole ainoa asia, joka miestä harmittaa.

-Johan on ihme juttu sellainen kaupunki, jossa ei ole leirintäaluetta. Arvostus oli joskus toisenlainen ja aivan kaupungin keskustassa oli opastus leirintäalueelle, Kuosmanen tokaisee.

Siitä hän sen sijaan iloitsee, että Puu-Anttila on viimein löytänyt hyvän omistajan.

 

Matkailuun voimaa Lohjan historiasta ja paikallisista taruista

Kuosmanen visioi, että Lohjaa voisi viedä kohti samanlaista idylliä, joka Porvoon ja Tammisaaren vanhoissa kaupunginosissa vallitsee. Lisäksi moottoritielle tarvittaisiin hänen mielestään jonkinlainen sisään heitto Kisakallioon, jotta ihmiset tiedostaisivat sen sijaitsevat niin lähellä.

-ABC:n vierestä voisi jo kahville poiketessa saada välähdyksen siitä, mitä Kisakallio tarjoaa.

Lohjanjärvellekin Kuosmasella on visio.

-Lohjanjärven historiaa voisi tuoda esiin proomulla, jossa olisi rekvisiittaa. Tämäkin ajatus perustuu mummoni aikaan, jolloin avolouhoksesta vietiin kalkkikiveä Virkkalaan. Laituri voisi olla avolouhoksen luona Tytyrin Elämyskaivoksen vieressä. Alus voisi kulkea Kisakallioonkin. Esillä olisivat niin Lohjanjärven historia kuin nykyisyyskin. Armeijan vanha maihinnousualus löytyisi, mutta se on kuivalla maalla. Se olisi ollut vesillä jo parikymmentä vuotta sitten, jos virkamiehet eivät olisi vastustaneet ideaa, Kuosmanen kertoo.

Kuosmanen painottaa, ettei Tytyrin Elämyskaivokseen panostaminen yksin riitä hyvän matkailun kehittämiselle.

-Yhden ison jutun lisäksi tarvitaan useita pieniä, jotka yhdessä tekevät Lohjasta kiinnostavan.

Ja ideoitahan hänellä riittää. Ne lähtevät Lohjan todellisesta historiasta sekä taruista. Esimerkiksi Neitsytlinnasta voisi tehdä sadun tai musikaalin ja matkailijat saisivat kaivaa sen hiekkaa ja ottaa mukaansa Lohjan käsityöläisten tekemässä pussissa. Porlassa taas voisi pullottaa lähdevettä matkalaisille. Ajatukset perustuvat eurooppalaiseen malliin, sillä Kuosmanen on työskennellyt matkailun parissa mm. Saksassa.

-Euroopassa matkailu liittyy monessa paikassa kansantaruihin. Paikallisista taruista pitäisi täälläkin tempaista helminauha.

Tarujakin ihmeellisempi voi olla tosi, kuten sanotaan. Lohjaltakin löytyy mm. todellisuuteen perustuva tarina Ruotsin kuninkaan kadottamasta aarrekartasta ja naapurikunnasta tositarina aarrelaivasta, jota ei ole tänä päivänäkään onnistuttu paikantamaan.

-Vain mielikuvitus on rajana, Kuosmanen tiivistää.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Historiallinen panostus kotimaan matkailuun

Alueelliset matkailuorganisaatiot kertovat 100 syytä. Tytyrin Elämyskaivos on yksi hyvä syy matkustaa Länsi-Uudellemaalle.

Liian moni suomalainen lähtee kesälomalle Helsinki–Vantaan kautta edes miettimättä kotimaista vaihtoehtoa.

-Suomi on laaja maa, jota suomalaiset eivät enää tunne. Samaan aikaan olemme maailman trendikkäimpiä matkailumaita, kun katsotaan ulkomailta Suomeen. Tälle epäsuhdalle oli aika tehdä jotakin, sanoo Suoma ry:n puheenjohtaja, Turun matkailujohtaja Anne-Marget Hellén.

Suomen matkailuorganisaatioiden yhteistyöjärjestö Suoma ry on organisoinut yhdessä historiallisen laajan kampanjoinnin kotimaanmatkailun puolesta ja mukana olevat kohteet kustantavat sen. Osana Suomi100-ohjelmakokonaisuutta toteutettu 100syytä.fi-sivusto esittelee sata paikkaa ja tapahtumaa, joilla kehitetään kotimaanmatkailun imagoa ja tarjotaan ideoita matkaksi. -Paikalliset matkailuorganisaatiot panostavat kotimaanmatkailun kehittämiseen enemmän euroja, kuin koskaan aiemmin. Kampanjan arvo on noin 350 000 tuhatta euroa, Hellén vahvistaa.

Idyllisen Fiskarsin Ruukin lisäksi Länsi-Uudeltamaalta mukaan on nostettu muitakin kohteita: Tytyrin Elämyskaivoksessa pääsee kokemaan todellista underground-meininkiä, Hangossa voi vierailla upouudessa Merikylpylässä ja Raaseporissa voi tutustua ikivanhoihin linnanraunioihin.

 

Matkailu tekee konkreettisesti hyvää
Harva tietää, että yli 14 miljardia euroa vuodessa tuottava matkailuala on Suomessa isompi rahasampo kuin vaikkapa metsäteollisuus. Jos kaikki suomalaiset tekisivät yhden kotimaanmatkan lisää vuodessa, syntyisi jopa 7 000 uutta työpaikkaa. Kotimaanmatkailu on myös ekologista ja noudattaa reilun kaupan periaatteita.

100syytä-kampanja toteutetaan yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön #lomahaaste-kampanjan kanssa: kampanjat edistävät kotimaanmatkailua hiukan eri kulmasta. TEMin kampanjassa on vahva elinkeinopainotus, sillä matkailun kansantaloudelliset vaikutukset ovat mittavat.

Yksi kampanjan missioista on tuoda kotimaanmatkailumarkkinointi tähän päivään ja näin edistää kotimaan kohteiden löytämistä myös niiden kuluttajien parissa, jotka pitävät kotimaanmatkailua vähän junttina. Näkemys on vanhentunut – todisteet löytyvät osoitteesta www.100syytä.fi.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia

juhlakuva.jpg

(Kuva: Kjell Svenskberg/Fotofabriken)

 

Karkkila

Taidemaalari Ilmari Huitin 120-vuotisjuhlanäyttely 13.5.- 23.7. Suomen Valimomuseo, Galleria Bremer. Näyttely on avoinna kesä-heinäkuussa ke-su klo 11-17.

5.6.-28.6. Kirjastogalleria. Täytyy tahtoa, täytyy uskoa, täytyy uskaltaa. Miina Sillanpään 150-vuotisjuhlanäyttely.

29.6. Karkkilan kuntorastit Asemanrannassa. Kaikille avoin kuntosuunnistustapahtuma, ratoja helpoista vaativiin. (Fb: Karkkilan kuntorastit, www.karkki-rasti.fi.)

1.7. Harjufest part 2. Pub Pikkupässin sisäpihalla. Esiintyjät: Suomi-ilmiö, Koisjärven Disco ja Klamydia.

14.7. – 15.7. Sunset Beach Party. Jokakesäinen, suosittu rantafestivaali Pyhäjärven uimarannalla.

29.-30.7. Karkkilan ukulelefestivaali Kukulele 2017.

12.8. Siikalan pienviljelijäyhdistyksen kyläpäivä Suomi 100 -teemalla.

12.8. Harjufestivaali part 3 Pub Pikkupässin sisäpihalla. Esiintyjät: Beale Street Playboys, Jope Ruonansuu ja Pauli Hanhiniemen Retkue.

26.8. Koko Suomi liikkuu. Sata päivää sataan -liikuntatapahtuma. Valtakunnallinen Luonnon päivän tapahtuma.

Lisäksi Karkkilan keskustassa järjestetään suosittu kesätapahtuma Karkkilan Rautapäivät 2017 to15.6 – su 18.6. Tapahtumassa on mukana lähes 100 eri tapahtumajärjestäjää, yhdistystä, yrittäjiä sekä harrastajia. Rautapäivien kymmenistä ohjelmavaihtoehdoista löytyy jokaiselle jotakin: teatteria lapsille, näytelmällinen opastuskierros, tanssia, useita eri musiikkiesityksiä, wanhan tavaran rompetori tai vaikka valurautapaistinpannutenniksen MM-kisat. (www.facebook.com/Karkkilan-Rautapäivät sekä www.karkkila.fi/sivut/FI/Rautapaivat)

 

Vihti

23.6. Vihdin Juhannus. Vihdin kirkonkylän ranta-alueen perinteinen juhannusjuhla. Tapahtuma alkaa klo 15. Musiikkiesityksiä, markkinamyyjiä, esiintyjiä, olutteltta ja rantakioski. Lasten kokko kello 19.30 ja iso kokko kello 23.00.

1.7. Kalle Kustaan kekkerit. Kesätapahtuma vanhan ajan malliin. Tapahtuma on suunnattu lapsiperheille isovanhempineen. Lapset pääsevät kurkistamaan kekkereillä menneeseen aikaan museomiljöössä. Tapahtuma on Vihdin kirkonkylällä Niuhalan vanhan kansakoulun pihalla klo 10-13.30.

29.7. Hiiden Hurmos. Iloinen koko perheen toritapahtuma idyllisessä Vihdin kirkonkylän rannassa ja torialueella klo 10-14.

4.8. Kaartin soittokunnan konsertti Vihdin kesäteatterilla klo 18.00 alkaen. Järjestäjänä Länsi-Uudenmaan sotaorvot ry.

26.8. Wuosisatamarkkinat. Kyrkonkylän raitti täynnä myyjiä, esiintyjiä ja tapahtumapisteitä.

 

Lohja

Lohjan Kesän iltamasarja: 10.6. Virkkala, Kalkkipetterin puisto, 11.6. Åsvalla, 14.6. Ojamon kartano. Jo perinteeksi muodostunut kartanokonsertti toteutetaan jälleen kahvikonserttina. 5.7. Sammatti, Nuorisoseuran talo. 7.7. Ikkala. Lavatanssit, orkesterina Hopeasointu-orkesteri, tanssiopetusta,pihapelejä. 12.7. Karstun seuratalo. 19.7. Tavolan yhteistupa. Vanhojen kouluopetustaulujen näyttely, arpajaiset, pihapelejä, nakkikioski + puffet. 22.7. Koikkalan Kalliopirtti. Perinteiset tanssit. 26.7. Lohjansaari. 16.8. Lohjan Työväentalo. 23.8. Lieviön seuratalo. Illan teema on Suomi100-juhlavuosi ja 50-luku.

10.6. kirjallisuusseminaari Kirjallisuures on Lohjan kaunistus Kanneljärven opistolla. Seminaari keskittyy tänä vuonna etenkin lohjalaiseen kirjallisuuteen.

Sammatissa on Lohjalla alueellisesti ottaen eniten Suomi 100 -tapahtumia. Siellä on perustettu jopa oma yhdistys juhlavuotta varten (www.sammatti2017.fi).

10.6. Sammatti100 – Kirmusjärvi kiertäen -valtakunnallisen kyläpäivän liikuntatapahtuma.

1.7. Vaeltajan matkassa -Elias Lönnrotin kotikonnuilla (www.paikkari.info) esittelee kulttuurihistoriallisesti arvokasta Sammatin miljöötä.

1.7.-8.7. Perinne ja tulevaisuus -tapahtumakokonaisuus Sammatissa.

2.7. Sampojuhlat

4.7.-29.7. Pekka Kainulainen: Taivaanrumpu-kalevalaisia kuvia ja Amorphis-sanoituksia

7.7.-9.7. Karjalohjan Puujärviviikonloppu

8.7. Kansanmusiikkitapahtuma Sammon taonta

28.7. Sammatin Näyttämö: Iiris Pessan ja Pekka Kainulaisen videodokumentteja

5.8. Sammatin Järvipäivät ja Paikkari Performance

 

Raasepori

1.6.-31.8. Fiskarsin museon näyttelyt elämästä Fiskarsin ruukissa.

12.6. klo 12-14 kulttuuripiknik kirjastoharjulla Tammisaaressa.

17.6. Jussarö-päivä

15.7. Voudin keskiaika Raaseporin linnassa.

3.8.-6.8. Tammisaaren kesäkonsertit. Juhlavuoden kunniaksi suomalaisten säveltäjien musiikkia.

25.8. klo 14.30 Puolustusvoimien Suomi 100 -kesäkiertue Stallörsparkenissa Tammisaaressa.

26.8. Valotapahtuma Raaseporin linnassa. Ohjelmaa koko perheelle.

 

Hanko

17.6. Syödään yhdessä – Kalapuhvetti historian kera (Lovikborg, Tvärminne). Sture Lindholm kertoo Hankoniemestä itsenäistymisen aikaan ja Astrid Lindström esittää välähdyksiä kylän elämästä sadan vuoden aikana. Musiikkiviihdyttäjänä barbershopkvartetti JAMM.

12.7.-20.7. Säihke partioleiri Syndalenissa. Elämyksellinen kesäleiri, jolle saapuu noin 3000 eri-ikäistä osallistujaa ympäri maata ja maailmaa. La 15.7. on mahdollisuus tutustua leiriin. Liput vierailupäivälle: www.saihke.fi.

14.7.-20.7. Hangon Musiikkijuhlat Vapaa ääni. 7. kerran Hangossa vierailee kansainvälisiksi supertähdiksi nousemassa olevia taiteilijoita. Viikon aikana nautitaan mm. korkealaatuisista jazzkonserteista. www.hankofestival.fi

18.7.-20.7. HangArt taidekierros. Hangon taiteilijat avaavat ovet työhuoneisiinsa Hangon taidekierroksella.

11.8.-13.8. Hanko Soul Jazz. Koko viikonloppu täyttyy jazzista ja soulista. Esiintymässä sekä kotimaisia muusikoita että maailmantähtiä.

25.8.-27.8. Hangon päivät ja syödään yhdessä Bulevardilla. La 26.8. on 100 päivää jäljellä itsenäisyyspäivään. Päivä vietetään syömällä yhdessä. Ota piknikkori mukaan tai osta annos ravintolasta tai ruokakojulta ja nauti kesäillasta mukavassa ympäristössä. Pöytä on katettu klo 17.00 alkaen. Illalla sytytetään muinaistulia.

26.8. Kotikaupunkimme Hanko, Suomen ikkuna Eurooppaan. Hangon oppaat kertovat bussikierroksen aikana kavalkadissaan kahdeksan historiallisen henkilön kautta Hangon vaiheista 1700-luvulta nykyaikaan. Lähtö kauppatorilta klo 13.00.

taide_0.jpg

Hangon HangArtissa kierretään taiteilijoiden työtiloja. Kuvassa Kaj Ard Söderholmin työhuone.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Tytyrin Elämyskaivos tarjoaa kirjaimellisesti elämyksiä maan alla

Tytyrin Elämyskaivos kannattaa ehdottomasti lisätä kesäsuunnitelmiin, vaikka kaivoksen uumenissa olisi poikennut ennenkin. Uudistunut Elämyskaivos tarjoaa nimittäin paljon mielenkiintoista katsottavaa niin lapsille kuin aikuisillekin tieteen, taiteen ja historian saralla.

DSC_0449_0.jpg

Kaivos on hieno matkailukohde ympäri vuoden. Keskikesälläkään siellä eivät vaivaa helle tai vesisade, vaan tasainen +8°C asteen lämpötila ottaa aina matkailijan vastaan. Keväällä uudistunut Elämyskaivos on monipuolinen ja ainutlaatuinen matkailukohde. Siellä yhdistyvät toiminnassa oleva kalkkikaivos, kiehtova matkailukohde ja KONEen hissilaboratorio. Yleisökin pääsee tutustumaan maailman kehittyneimpiin hisseihin, sillä yhdessä niistä päästään hujauksessa kaivoksen uumeniin tasolle -110.

-Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja uudistukset ovat herättäneet ihastusta. Hissillä kulkeminen on iso osa elämystä, kertoo Lohjan kaupungin matkailupäällikkö Minna Ermala.

-Ei toista tällaista kohdetta ole koko Suomessa. Outokummussakin on kaivosmuseo, mutta se on maan päällä, toteaa puolestaan opas Jarmo Kuningas Lohjan Oppaista.

DSC_0280.jpg

Hissimatka alas kaivoksen uumeniin on elämys jo itsessään.

 

Monenlaista katsottavaa ja koettavaa

Elämyskaivoksessa voi mm. tutustua useisiin näyttelyihin, kaivoksen historiaan sekä kokea maanalaisen valoshown. Myös lapsille löytyy nähtävää ja koettavaa.

Alexander Reichsteinin teos Muodonmuutoksia kertoo lapsen kasvusta ja kehityksestä hyönteisten eri kehitysvaiheiden kautta. Sinisinä hohtavat hahmot mm. lörpöttelevät ja nauravat. Äänet on luonut äänitaiteilija Petri Laakso. (Esillä 30.9. asti)

Toinen erikoinen teos on Keimo Valkosen ja Sammatin vapaan kyläkoulun oppilaiden yhdessä tekemä teos Mustan valon hohde. Kyseessä on kolmiulotteinen geometrinen tilataideteos, joka on tehty monivärisistä akryylilangoista. (Esillä 30.9. asti)

Geologinen näyttely on niin tuore uutuus, että sitä ei ole ehtinyt vielä kovin moni nähdäkään. Geologian tutkimuskeskuksen kokoama näyttely esittelee arkeologiaa, elämä ja kallioperän kehittymistä, paikallisia geologisen historian vaiheita ja geologisten raaka-aineiden hyödyntämistä. Halukkaat pääsevät myös vaskaamaan kultaa ja etsimään korukiviä.

Kierroksella pääsee tutustumaan myös kaivoksen historiaan. Nähtävillä on esimerkiksi ensimmäinen hissi, jolla kaivosmiehet on kuljetettu kaivoksen uumeniin. Nordkalkin näyttelyosuus esittelee kalkkikiven erilaisia käyttötarkoituksia ja jatkojalosteita. Esillä on vanhoja työkaluja ja koneita. Kotiin viemisiksi voi itse louhia pienen palan noin 1 600 miljoonaa vuotta vanhaa kalkkikiveä.

DSC_3753.JPG

Taidetta kaivoksen pimeydessä. Mustan valon hohde.

 

Yleisökierros huipentuu valoteokseen, joka esitetään 100 metriä syvässä ja 100 metriä leveässä kaivoslouhoksessa. Kaivoksessa soivat valinnan mukaan joko Jean Sibeliuksen Finlandia, Edvard Griegin Vuorenpeikkojen tanssi tai Amorphiksen From the heaven of my heart. Amorphis liittyy läheisesti Lohjaan, sillä sen solisti Tomi Joutsen on lohjalainen ja kappaleiden sanoittajana on toiminut sammattilainen taiteilija Pekka Kainulainen. Valoteokset on suunnitellut valotaiteilija Petri Puttonen. Valoteoksen rakentaminen oli oma operaationsa.

Lapset voivat tutustua kaivokseen Tytyrin Tyyra -teemakierroksen kautta. Kierros perustuu Annastiina Mäkitalon satukirjaan Tytyrin Tyyra ja kaivoksen Kalle. Kaivokseen tutustutaan tarinan hahmojen johdolla, ja myös lapset saavat ylleen peikkoasut.

(Teemakierros tulee varata vähintään kaksi viikkoa etukäteen.)

-Avuksi tarvittiin jousiammunnan maailmanmestari Anne Lantee, jotta kaapeli saatiin kaivoksen seinään, kertoo Kuningas.

-Etenkin hissi ja valoteokset ovat olleet tykättyjä. Maanalaisen louhoksen valoshow musiikin kanssa on edelleen se, mikä sykähdyttää eniten, kertoo Ermala asiakkaiden kokemuksista.

DSC_0526.JPG

Valo- ja musiikkiteos on yksi yleisön ehdottomista suosikeista.

 

Kaivoksessa tapahtuu

Kesän yleisökierrokset: 1.6. - 22.6. ti - su klo 12, 13.30 ja 15. 25.6. - 13.8. ti - su klo 11, 12.30, 14 ja 15.30. 14.8. - 31.8. ti -su klo 12, 13.30 ja 15. Yleisökierroksille ei tarvita ennakkoilmoittautumista. Viileät olosuhteet (+8°C) kannattaa vaatetuksessa muistaa kesälläkin. Kypärän saa kaivokselta. Kaivoksesta löytyy myös sali, jossa voi pitää komeat juhlat erikoisessa ympäristössä (+20°C).

Yleisökierrosten lisäksi Elämyskaivoksessa järjestetään myös tapahtumia ympäri vuoden. La 10.6. pidetään Tytyri GP -maailman syvimmät neppiskisat. Su 11.6. järjestetään Tytyrin Tyyra ja Kaivoksen Kalle - teemakierroksia perheille.

15.8-16.8. pääsee päivän viimeisen yleisökierroksen yhteydessä näkemään tanssiesityksen Maasta sinä olet tullut klo 16.00. Esitys kertoo ajan kerroksellisuudesta, ja sen ovat tehneet Niina Forsman ja Julius Westerberg. (Liput sisältyvät kaivoskierroksen hintaan.)

Syyskuussa on luvassa Meidän Aika- teatterinäytöksen ensi-ilta 22.9. Näytelmää esitetään yhteensä 12 kertaa syys-marraskuussa.

DSC_0494.jpg

Kaivoksen historiaan pääsee tutustumaan tietoiskujen, työkalujen ja vanhojen koneiden kautta.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Keskiajan tunnelmaa oikeassa linnassa

Raaseporin linnanrauniot ovat ehdottomasti näkemisen arvoinen kohde, jonka draamaopastukset johdattavat menneeseen aikaan. Komean linnan lisäksi alueelta löytyvät ravintola Linnanvoudin tupa ja Raaseporin kesäteatteri.

DSC_0027_0.jpg

Raaseporin linna oli aikansa hallinnollinen keskus.

 

Tienviitta opastaa Raaseporin linnanraunioille, mutta oikeastaan kyse ei edes ole rauniosta siinä mielessä niin kuin moni mieltää raunion epämääräiseksi kivikasaksi ja hajanaisiksi seiniksi. Raaseporista nimittäin löytyy ihan oikea linna, sen huomaa taatusti heti, kun uljas rakennus tulee näkyviin.

-Moni yllättyy siitä, että täällä on nykyään ohjelmaa ja palveluja. Olemme pyrkineet lisäämään ohjelmaa ja laittaneet pystyyn kunnon ravintolan, kertoo Anne Ingman, joka on toiminut linnassa yrittäjänä nyt viiden vuoden ajan Mikael Kokkosen kanssa.

-Moni yllättyy siitäkin, että täällä on ylipäätään linna, naurahtaa ravintolapuolesta vastaava Kokkonen.

Ravintola Linnanvoudin tupa toimii Suomen vanhimmassa matkailumajassa, joka valmistui vuonna 1893. Sille olikin todella tarvetta, sillä matkanteko ei ole aina käynyt ihan helposti.

-1890-luvulla piti olla palvelupiste lähellä, kun linna oli restauroitu. Höyrylaivoilla Helsingistä tulevia ihmisiä houkuteltiin jäämään kyydistä saarille ja soutamaan sieltä kolmen tunnin matka linnalle, Ingman kertoo.

Matkaajat saivat jo tuolloin vatsansa täyteen Linnanvoudin tuvassa, mutta toisin kuin nykyään, silloin väki majoitettiin yöksi saliin. Ulkoisesti rakennus on edelleen hyvin samannäköinen, kuin yli 100 vuotta sitten. Ravintola tarjoaa keskiaikahenkistä ruokaa.

-Käytän paljon juureksia, kuten kaalia ja naurista, perunaa ei silloin vielä ollut Suomessa. Villiyrttejä, juustoja, kalaa, erilaisia vanukkaita, pienpanimojen oluita, Kokkonen luettelee tarjottavia.

-Maanläheisiä makuja ja tuotteita. Porkkanan pitää maistua porkkanalta, hän tiivistää.

Valmistustavoissakin huomioidaan menneen ajan keinot, kuten pitkään haudutus, graavaus ja suolan avulla säilöminen. Raaka-aineet pyritään hankkimaan mahdollisimman läheltä.

-Snappertunasta saa melkein mitä tahansa vihanneksista lihoihin saakka. Paikallisten tuottajien tuotteita on tärkeää käyttää, muuten näitä tuottajia ei kohta ole, muistuttaa Kokkonen.

DSC_0054_0.jpg

 

Pala historiaa

Alun perin linna rakennettiin saarelle ja veteen sen ympärille iskettiin 18 000 paalua estämään tunkeutujia.

-Tämä oli sisäsaaristoa 1370-luvulla, kun linnaa alettiin rakentaa, kertoo Ingman.

Maan kohoamisen myötä saaresta ei ole enää tietoakaan. Etenkin ulkomaalaisia turisteja kummastuttaa, miten linna on voinut joskus olla veden ympäröimänä. Siitä kertoo kuitenkin selvää kieltään esimerkiksi aaltojen sileiksi hioma kallio, jonka päällä linna seisoo. Tänä päivänä vedestä on jäljellä enää Raaseporin joki, joka lipuu verkkaisesti linnan ohi.

Linnasta löytyy mm. useampi torni, juhlasali, kappeli, kellari, keittiö ja lukuisia muita huoneita. Kolea linna ei ole ollut mukava asumus. Linnaa lämmitettiin hypokaustin eli ison uunin avulla, josta lämmin ilma kierrätettiin seinien hormeihin.

-Pienet hirsimökit linnan ympärillä olivat lämpimämpiä. Lisäksi linnassa on ollut aika hämärää, toteaa Ingman.

Aikoinaan linnassa ovat asuneet mm. linnanherra perheineen sekä suuri joukko palvelusväkeä, tynnyrintekijä, kirjuri ja sotilaita. Raaseporin linna on ollut hallinnollinen keskus, jonne läntisen Uudenmaan verorahat ja esimerkiksi verokanat ja -vehnät tuotiin.

-Linnan loppuajoista on olemassa tarkkaa tietoa, koska Kustaa Vaasan aikaan kruunun omaisuus ja verot kirjattiin tarkasti ylös, Ingman sanoo.

Linnasta on saatu kuitenkin paljon uutta tietoa myös aivan viime vuosina, kun sen alueella on tehty kesäisin arkeologisia tutkimuksia. Linnan vieressä sijaitsee entinen tallisaari ja kolmannella saarella on ollut kaivo, mikä kertoo osaltaan linnan tehtävästä. Sotalinnassa kaivo ei olisi voinut olla muurien ulkopuolella. Kun Helsinki perustettiin, linna oli jonkin aikaa pois käytöstä.

-Joku linnasta on silti pitänyt huolta, koska eivät ihmiset olisi voineet talvella palata kylmään linnaan, Ingman kertoo.

Viimeinen tieto linnan asukkaista on vuodelta 1558. Lopullisesti linna hylättiin, kun olutkellarin katto romahti.

-Se oli siihen aikaan katastrofi, koska esimerkiksi palkkoja maksettiin oluena. Olut oli myös tärkeä energian ja ravinnon lähde. Siihen aikaan ei juotu paljon vettä, koska se osattiin jo yhdistää sairauksiin, sanoo Ingman.

DSC_0147.jpg

Anne Ingman vetää draamaopastuksia linnanrouva Katariinana, joka on aikoinaan asunut Raaseporin linnassa.

 

Draamaopastuksia, tapahtumia ja juhlia

Linnaan voi tutustua perinteisen opastuksen avulla tai itsekseen linnan käytäviä kierrellen.

-Teen draamaopastuksia linnanrouva Katariinana, joka on asunut tässä linnassa. Tuon linnan arkea esille hänen kauttaan. Tarinat ja linnan huoneet yhdistyvät jokaisen mielikuvituksessa kierroksen aikana, Ingman sanoo.

-Lapsille teen aikamatkoja, joilla he pääsevät pukeutumaan keskiaikaisesti ja eläytymään siihen aikaan.

Lasten opastuksissa hän käyttää mm. aikalaskuria, jolla pienemmillekin lapsille voi avata satojen vuosien historiaa.

-Lapsien mielestä on hauskaa, kun Katariina ei tiedä, mikä on esimerkiksi linja-auto tai tiskikone, Ingman naurahtaa.

Aikuisetkin voivat toki pukeutua ajan hengen mukaisesti.

-Järjestämme esimerkiksi teemallisia juhlia, kuten häitä ja syntymäpäiviä. Ruoka tarjoillaan linnan juhlasalissa, Ingman kertoo.

Kesäteatterissa esitetään tänä kesänä musikaali Footloose.

-Se on 80-luvun musikaali. Mukana on nuoriakin näyttelijöitä, joten esitys sopii myös nuorille. Kovaa menoa varmaan, kun tanssitaan ja lauletaan, arvelee Ingman.

Tänä kesänä vierailijat saavat käyttöönsä uuden palvelurakennuksen, josta löytyy mm. lipunmyynti ja matkamuistoja. Linna on avoinna kesällä päivittäin. 15.7.-16.7. pidetään Voudin keskiaika -tapahtuma, jolloin linnassa voi tavata käsityöläisiä ja nauttia syötävistä keskiaikaiseen tyyliin. Sisään pääsee tavanomaisella pääsymaksulla. Lauantaina 5.8. vietetään Snappertuna-päivää. Tuolloin linnassakin on luvassa ohjelmaa. 26.8. on vielä luvassa valoshow. Keskiaikamarkkinoita sen sijaan ei järjestetä tänä kesänä.

tupa.jpg

Ravintola Linnanvoudin tupa toimii Suomen vanhimmassa matkailumajassa.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Tunnelmaa, hyvää ruokaa ja viihdettä Mustion Linnassa

DSC_0055.jpg

Mustion Linna.

 

Mustion Linnan uudistunut ravintola Linnankrouvi tarjoaa elämyksiä niin kielelle kuin silmillekin, sillä persoonallisia yksityiskohtia riittää. Sisustukseen käytetyt puuosat ovat peräisin Mustion ruukin alueen kaatuneista puista ja baaritiski on koottu klapeista. Seinältä vierailijoita katselee vanhan linnanherran Magnus Linderin kaatama villisika. Takkahuoneen puolella isommatkin ryhmät voivat vielä jatkaa mukavasti iltaa. Nykyään linnaa isännöivät Filip ja Christine Linder ovat olleet tiiviisti mukana uudistuksen toteutuksessa.

-Arkkitehtina Filip on suunnitellut itse Linnankrouvin uudistuksen ja he ovat kumpikin olleet täällä rakentamassa, kertoo Cecilia Monten Mustion Linnasta.

-Laajennustarve syntyi, koska täällä pidetään paljon juhlia, kuten häitä ja syntymäpäiviä ja suurimpaan juhlatilaamme on tähän asti mahtunut 80 henkeä. Uuteen paviljonkiin mahtuu yli 100. Olemme tehneet myös uuden ulkoterassin, Monten jatkaa.

Paviljongissa kelpaakin juhlia, sillä sitä kiertävät suuret ikkunat, joista valo pääsee kauniisti koko tilaan. Linnan puistoon ja Mustion joelle aukeavat maisemat ovat rentouttavaa katseltavaa.

-Häitä aletaan suunnitella hyvissä ajoin hääkoordinaattorimme kanssa ja käydä läpi pariskunnan toiveita. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, Monten sanoo.

DSC_0068_0.jpg

Linnankrouviin herkuttelemaan.

 

Herkkupöytien ääreen

Ravintola Linnankrouvi on saanut tunnustuksen Suomen parhaana maaseudulla sijaitsevana ravintolana. Yksi ravintolan erikoisuus on esimerkiksi seitsemän ruokalajin illallinen Kamariherran Kalaasit.

-Se perustuu linnassa vuonna 1904 nautittuun illalliseen, jonka menu löytyi linnan vintiltä pari vuotta sitten, kertoo Monten.

Tunnelmaa lisäävät ajan hengen mukaisesti pukeutuneet tarjoilijat.

Keittiömestari Niko Tuominen kertoo, että uudistuksen myötä keittiön kapasiteetti on kasvanut merkittävästi.

-Meillä on nyt aivan uusi ja moderni keittiö ja ravintolan puolella melkein 200 asiakaspaikkaa. Ruuan osalta konsepti on sama kuin ennenkin eli valmistamme skandinaavista ruokaa vahvasti lähiruokaan nojautuen. Lähiruokaverkoston luomiseksi tuottajien kanssa on tehty vuosien varrella paljon työtä. Villiyrttejä löytyy linnan pihaltakin, Tuominen kertoo.

DSC_0017_1.jpg

Keittiömestari Niko Tuominen kertoo, että villiyrttejä löytyy linnan pihalta, todellista lähiruokaa siis.

 

Tapahtumia Mustion Linnalla

Kesällä Mustion linnassa järjestetään avoimia opastuskierroksia, jolla voi tutustua mm. tarinoihin linnan entisistä asukkaista ja entisajan sisustukseen. Erikseen saa varattua myös puistokierroksen. Kesän mittaan on luvassa myös useita tapahtumia ja näyttely Linderin suvusta suomalaisen yhteiskunnan rakentajana ja kulttuurivaikuttajana.

Poimintoja kesän tapahtumista: 11.7. Ismo Leikola naurattaa stand upin merkeissä, 27.7. kuullaan Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin konsertti, 3.8. lapsia viihdyttää Mauri Kunnaksen kirjaan perustuva näytelmä Herra Hakkarainen harrastaa ja 6.8. kuullaan konsertti Muistathan kai.

DSC_0010.jpg

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Vihdin Wuosisatamarkkinat

wihti.jpg

(Kuva: Jenni Viherkanto)

 

Vihdin Wuosisatamarkkinat järjestetään jo 11. kertaa. Tänä vuonna markkinat pidetään 26.8. Aiemmista vuosista poiketen pääjärjestäjänä toimii yksin SuurVihdin Kilta ry yhteistyössä Vihdin Kunnan kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat Luksian turvapuoli, joka hoitaa järjestyksenvalvonnan ja Nummelan Pallo vastuualueenaan liikenteenohjaus.

Wuosisatamarkkinoille myönnettiin lupa käyttää Suomi100-logoa. Tapahtuman päivämäärästä 26.8. on tasan sata päivää Suomen itsenäisyyspäivään.

Myyjiä markkinoille on tulossa noin 200. Markkinapäivän ytimen muodostavat perinteisesti markkinakojut, jotka tarjoavat laajan valikoiman käsitöitä, vanhoja tuotteita, vanhan ajan tyyliin ja tekniikoilla valmistettuja tuotteita sekä luomu- ja lähituotannon herkkuja. Joukkoon mahtuu ns. ”vanhojen” jo vuosia markkinoilla käyneiden myyjien lisäksi myös uusia myyjiä. Raitin molemmissa päissä on seppä pitämässä taontanäytöksiä. Voisi sanoa että Wuosisatamarkkinat ovat saaneet mainetta yli valtakunnan rajojen, sillä myyjiä on tulossa myös Suomen ulkopuolelta.

Markkinoiden avajaiset alkavat klo 10.00 Vihdin Kunnan ja SuurVihdin Killan puheilla. Pitkin päivää saadaan nauttia laulu ja tanssiesityksistä. Vihdin Kaverikoirat palkitsevat ansioituneita koirakkoja. Kilta-Krouwi sijoittuu tänä vuonna torille Pääkonttorin ja paloaseman väliin. Perjantaina Krouwissa esiintyvät Jyrki Härkönen ja Asko Merikallio. Lauantain esiintyjät ovat Thromos, Anna Ijäs ja Juuso Lyytikäinen Bänd.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Sivut

 
Tilaa syöte Matkailu