Raha ja talous

Mainos

Missä säilytät yrityksesi tärkeät tiedot?

Onko niin, että olet ajatellut säästää ja säilytät kaikki yrityksesi dokumentit ja laskutuksen yhdelle ja samalla koneelle, joka on sinulla kotona, tai jopa mukana. Oletko ajatellut miten toiminnallesi käy, jos tuo yksi kone kokee kovia, ja jopa saattaa kieltäytyä avautumasta?

internet-1862312_640.jpg

Oletko ajatellut tallentaa tärkeät tiedot CD tai DVD levyille tai USB-tikuille? Sekään ei välttämättä ole se paras vaihtoehto, koska kuka sitten huolehtii, että se viimeisin versio tiedostoista on tallennettu oikeaan paikkaan ja löydätkö sitten, sen oikean tallennusvälineen?

Oikea ratkaisu on tallentaa tiedostot "pilveen" ja käyttää laskutuksessakin mahdollisimman paljon "pilvipalveluita". Pilvipalvelu tarkoittaa, että tiedostosi ovat tallessa internetin toisella puolella olevilla palvelimilla, jotka ovat varmistettuja ja tietosi pysyvät varmasti tallella. Näitä pilvipalveluita on tarjolla paljon, ja yrityksestä ja sen toiminnasta riippuen oikean pilvipalvelun valinta saattaa olla helppo tai vaikeampi tehtävä. Kustannuksellisesti kyse ei kuitenkaan ole kuin muutamasta eurosta kuukaudessa - onko se liikaa rauhallisista unista ja varmuudesta, että pääset tärkeisiin tietoihin käsiksi aina ja missä vain haluat (ja muistat salasanasi tms tunnistautumistavat).

Vielä vuosi tai pari sitten pilvipalvelut ja niiden tarjoavat tietotilat maksoivat maltaita - ei enää, ja se on hyvä tieto myös yhden miehen yrityksille.

ER-tuki Virkkalasta voi auttaa paikallisia yrityksiä löytämään itselleen oikeat ja turvalliset tavat varmistaa oman liiketoiminnan tärkeät tiedot.

abstract-1278056_640.jpg

www.ertuki.fi

ER-tuki on yhden miehen yritys. Yritystä vetää Kari Oksanen, joka on ollut yrittäjänä jo 80-luvun lopulta ja tietokoneiden kanssa toiminut 90-luvulta lähtien ja internetissä 90-luvun puolestavälistä.

alue_talous: 

Pop Up -konttori muuttaa Vihdistä Kirkkonummelle

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin pop up -konttori muuttaa Vihdin kirkonkylästä Kirkkonummen Masalaan syyskuun aikana.

-Pop up -toimintaan liittyy jatkuva eteenpäinmeno ja tulevaisuuteen katsominen. Toiminnasta kerätään koko ajan kokemuksia ja oppia, joita pankkipalveluissa hyödynnetään jatkossa, kertoo Länsi-Uudenmaan Säästöpankin toimitusjohtaja Jukka Suominen.

Hän ei suostu kertomaan, milloin seuraava pop up -konttori Vihdin alueella nähdään, mutta Vihdin kirkonkylässä saadun vastaanoton perusteella se voi joskus tulevaisuudessa olla hyvinkin mahdollista.

Pankinjohtaja Tuomo Paaso kertoo pankin käytössä lähes vuoden linja-autoaseman laidalla olleen liikehuoneiston toimineen asiakaskohtaamisissa oivallisena neuvottelutilana. Vaikka varsinaisen pop up -vaiheen jälkeen konttorilla ei ollutkaan säännöllisiä aukioloaikoja niin erilaiset pankin asiantuntijat sopivat sinne asiakaskohtaamisia.

-Lähellä asuville tai työskenteleville asiakkaille nämä olivat vaihtoehtoja kotikäynneille, toteaa Paaso.

alue_talous: 

OP-Kiinteistökeskus kehittää palvelujaan

Länsi-Uudenmaan OP:n asumisen palvelut kattaa kaiken asumiseen liittyvän, kuten rahoituksen, vakuuttamisen sekä välityspalvelut. Asumisen palvelut kootaan yhteen OP Koti -palveluun.

opp.jpg

Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Tuomas Tyrsky, myyntineuvottelija Kaarina Käiväräinen, kiinteistövälittäjä Nea Henriksson ja myyntijohtaja Janne Vermasheinä Lohjan finanssimyymälässä.

 

Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskuksen liikevaihto on alkuvuonna kasvanut yli 20 % ja tavoitteena on vahva markkinaosuuden kasvu.

-OP Ryhmä lanseerasi kesällä 2016 uuden strategian. OP tähtää monialaiseksi palveluyritykseksi, joka haluaa keskittyä erityisesti asiakkaaseen sekä asiakkaan palvelukokonaisuuksiin, esimerkiksi asumiseen. Uudistuminen lähtee johtamisesta. Olemme rekrytoineet useita uusia työntekijöitä ja meillä on nyt uusi johtoryhmä, kertoo toimitusjohtaja Tuomas Tyrsky Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskuksesta.

-Välittäjän tärkein tehtävä on auttaa asiakasta kaikissa asumiseen liittyvissä asioissa. Olemme uudistaneet OP-Kiinteistökeskusta yhdessä henkilöstömme kanssa. Länsi-Uudellamaalla toimii nyt 17 OPn kiinteistövälittäjää sekä keskitetty myynnin tuki. Jatkossa välittäjillämme tulee olemaan entistä enemmän aikaa asiakkaille ja tavoitteenamme on erinomainen asiakaskokemus, Tyrsky jatkaa.

Työhön tarttuvat innolla mm. myyntineuvottelija Kaarina Käiväräinen ja kiinteistövälittäjä Nea Henriksson.

-Aikaa on vapautettu paperitöistä asiakaskontakteihin. Se on hyvä, sillä jokainen toivoo tulevansa kuulluksi ja huomioiduksi, toteaa Käiväräinen.

-On hienoa olla mukana uudistusryhmässä ja tuoda mielipiteensä sinne. On myös hienoa nähdä, miten palvelut kehittyvät, sanoo puolestaan Henriksson, joka on ollut vasta pari viikkoa OP:n palveluksessa.

-Koen, että olemme saaneet innostuksen tarttumaan työntekijöihin. On tärkeää, että töissä on hyvä fiilis, koska se heijastuu myös asiakkaisiin, toteaa Tyrsky.

 

OP Koti – uudistuneet asumisen palvelut

OP Koti kokoaa yhteen OP-Kiinteistökeskuksen kohteet ja palvelut, ajankohtaiset asumisen vinkit sekä arjen palveluntarjoajat. OP Koti -asumisen verkkopalvelu on avattu kesällä 2017 osoitteessa beta.opkoti.fi. Uutta OP Kodissa on mm. palveluhaku, jonka avulla voi etsiä esimerkiksi muuttoon, remontointiin ja pihatöihin liittyviä palveluita. Yhteistyötä tehdään paikallisten palvelutarjoajien kanssa, ja OPn omistaja-asiakkaille tarjotaan jatkossa myös asunnon ostajan palvelut.

-Haluamme tehdä aktiivista ja avointa yhteistyötä kaikkien asiakkaittemme ja sidosryhmiemme kanssa. Haluamme näkyä vahvana ja vetovoimaisimpana asumisen ammattilaisena Länsi-Uudellamaalla ja esimerkiksi Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi esittelimme 9.9.-17.9. 100 suomalaista kotia, sanoo Tyrsky.

OP Koti -palvelua halutaan kehittää yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Palvelun avulla voi esimerkiksi vertailla asuinalueita, laskea asunnon hinnan sekä seurata, kuinka paljon asiakkaan myymä asunto herättää kiinnostusta. Ideana on, että OP Koti -palvelun kautta löytyy myös remonttiyrityksiä. Palveluun kuuluu entistä parempi virtuaaliesittely myytävistä asunnoista.

-Siitä saa hyvän kokonaiskuvan koko rakennuksesta. Kuva on niin tarkka, että siitä voi laskea tarkkoja mittojakin. Kun asiakas tulee lopulta katsomaan asuntoa, se vastaa hänen mielikuvaansa, kertoo Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskuksen myyntijohtaja Janne Vermasheinä.

 

Asuntokaupan näkymiä

OP Kiinteistökeskuksessa halutaan panostaa Lohjaan.

-Väestöennusteiden mukaan Länsi-Uusimaa on kasvava alue pääkaupunkiseudun lähellä. Samoin Lohja on kasvava alue ja siten tärkeä toimialue myös meille. Aiemmin tämä on ollut OP-

Kiinteistökeskuksen osalta aliresursoitu alue, jonka markkinaosuus on ollut liian alhainen, Tyrsky kertoo.

Toisaalta nyt panostetaan myös koko Länsi-Uudenmaan yhtenäisempään palveluun.

-Emme katso enää, että on erikseen esimerkiksi Lohjan ja Nummelan kiinteistövälittäjät, vaan kaikilla on ammattitaito koko alueelle, toteaa Vermasheinä.

He avaavat myös asuntomarkkinoiden tämänhetkistä tilannetta Lohjalla ja lähikunnissa. Lohjalla tonttikauppojen määrä on lähes kaksinkertaistunut viime vuoteen nähden, ja asuntojen keskihinnat ovat hienoisessa nousussa. Rivitalojen osalta keskihinnat ovat tosin pysyneet ennallaan.

Vuoden 2021 asuntomessujen odotetaan piristävän tilannetta entisestään.

-Olemme perustaneet ohjausryhmän asuntomessuja varten. Messut ovat mahdollisuus Lohjalle. Ne lisäävät paikan tunnettuutta ja houkuttelevuutta ja siten ihmisten halua muuttaa tänne, toteaa Tyrsky.

Vihdissä asuntojen kauppamäärät ovat myös hienoisessa kasvussa, ja kerrostalo- ja omakotiasuntojen myyntiajat ovat lyhentyneet selvästi. Omakotitalojen kauppamäärät ovat pysyneet ennallaan.

Karkkilassa puolestaan omakotitalojen ja rivitalojen kauppamäärät ovat pysyneet lähes ennallaan, mutta kaikkien asuntojen kauppamäärät ovat laskeneet n. 20%, koska kerrostalojen ja vapaa-ajanasuntojen kysyntä on supistunut. Asuntojen myyntiajat ovat kuitenkin jonkin verran lyhentyneet.

-Positiiviset talousnäkymät alkavat vasta näkyä, toteaa Tyrsky kokonaistilanteesta.

 

Turvallista ja asiantuntevaa asuntokauppaa

-Asunnon ostajan tai myyjän on helppo jättää asunnon ostoon tai myyntiin liittyvät asiat asiantuntijamme huoleksi. Asuntokauppaan liittyy paljon velvoitteita ja lainsäädäntöön liittyviä yksityiskohtia. Välittäjämme huolehtii kaupan etenemisestä, vakuusjärjestelyistä ja sopimuksista. Asiakas voi yhdessä OPn kanssa tarkistaa lainatarpeen sekä vakuuksiin liittyvät asiat. Kokonaisuus tulee hoidettua näin suunnitellusti. Ennen kaikkea asiakas saa kauttamme käyttöönsä ammattimyyjän, joka varmistaa onnistuneen asuntokaupan, kertoo Vermasheinä.

alue_talous: 

96 ehdokasta OP Länsi-Uusimaan edustajistovaaliin

Markus.jpg

Markus Sillanaukee.

 

Mahdollisuus vaikuttaa oman pankin ja paikkakunnan asioihin näyttää kiinnostavan OP Länsi-Uusimaan omistaja-asiakkaita. Edustajiston vaalien ehdokashankinta päättyi 8.9. ja määräaikaan mennessä ilmoittautui 96 ehdokasta. Edustajiston vaalit pidetään 6.11.-19.11. Silloin omistaja-asiakkaat, joita on reilut 27 100, äänestävät keskuudestaan edustajiston.

-Ehdokkaisiin voi tutustua 30.10. alkaen vaalikoneessa osoitteessa op-edustajistonvaalit.fi. Ja sitten marraskuussa kannatta äänestää omaa ehdokasta. Äänestämällä voi vaikuttaa ja samalla osallistuu myös arvontaan, jossa voi voittaa hybridiauton vuodeksi käyttöön, kannustaa OP Länsi-Uusimaan varatoimitusjohtaja Markus Sillanaukee.

OP on asiakkaidensa omistama osuuskunta, jonka perusarvo on jäsen ja ääni periaate. Omistaja-asiakkaat saavat tiedon äänioikeudestaan joko sähköisesti op.fi-palvelussa tai postitse kirjeenä ennen äänestämistä.

-OPssa omistaja-asiakkaalla on aito vaikuttamismahdollisuus. Toivomme, että edustajisto on mahdollisimman hyvä pienoiskuva pankin omistaja-asiakaskunnasta, sillä silloin jäsendemokratia toteutuu oikealla tavalla, huomauttaa Sillanaukee.

 

Äänestää voi vaikka mobiililla

Omaa ehdokasta voi äänestää joko op.fi-palvelussa, OP-mobiililla, postittamalla äänestyslipun vastauskuoressa tai palauttamalla vastauskuoren OPn konttoriin.

-Edustajiston jäseniltä ei vaadita erityistä pankkiasioiden osaamista. Edustajistoon ovat tervetulleita aivan tavalliset omistaja-asiakkaat, jotka tuovat mukanaan oman asiantuntemuksensa ja ovat kiinnostuneita yhteisistä asioista finanssialan näkökulmasta, Sillanaukee sanoo.

Edustajistoon valitaan 40 jäsentä neljän vuoden toimikaudeksi. Edustajisto käyttää pankissa ylintä päätösvaltaa. Varsinaisessa edustajiston kokouksessa mm. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle edelliseltä tilikaudelta. Edustajiston kokouksessa valitaan myös tilintarkastaja ja hallintoneuvoston jäsenet.

OP Länsi-Uusimaan kanssa järjestetään edustajiston vaalit samanaikaisesti yhteensä 81 OPssa eri puolilla Suomea. Äänioikeutettuja on yli 1,5 miljoonaa. Kaikkien näissä vaaleissa äänestävien kesken arvotaan Volkswagen hybridiauto vuodeksi käyttöön. Kaikissa OP Ryhmän osuuspankeissa ei järjestetä tänä syksynä edustajiston vaaleja. Osalla pankeista vaalien ajankohta on eri ja osalla pankeista edustajistoa vastaa osuuskunnan kokous.

alue_talous: 

Helena Ståhlberg Länsi-Uudenmaan Säästöpankin johtoryhmään

Ståhlberg Helena.jpg

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin johtoryhmästä on vajaan parin vuoden aikana poistunut käsipareja ja osaamista eläköitymisten kautta. Nyt pankin johtoon on saatu asiakaskokemuksen asiantuntija Helena Ståhlberg (KTM), kertoo tyytyväinen toimitusjohtaja Jukka Suominen. Helenalla on Länsi-Uudenmaan Säästöpankin toimialueen tuntemuksen lisäksi vahva ja monipuolinen kokemus pankki-toiminnasta läheltä asiakasta. – Pitkään Aktiassa toimineena hän lienee monille myös valmiiksi tuttu kasvo.

Feelback Group teki maalis-huhtikuussa 2017 puhelinhaastatteluna Länsi-Uudenmaan Säästöpankin toimialueella pankkien asiakastyytyväisyydestä tutkimuksen, johon vastasi 1511 alueen asukasta. Tutkimuksen tuloksena selvisi mm. seuraavat asiat:

- Suurimpien pankkien vertailussa selvästi tyytyväisimmät asiakkaat ovat Länsi-Uudenmaan Säästöpankilla, jonka asiakkaista 66 % ilmoitti olevansa erittäin tyytyväisiä ja 32 % melko tyytyväisiä.
- Pankeittain tarkasteltuna asiakasuskollisimpia ovat Länsi-Uudenmaan Säästöpankin asiakkaat, joista 52 % ei voisi ajatellakaan pankin vaihtoa.

-Olemme tietysti ottaneet tutkimustulokset nöyrän kiitollisina vastaan, mutta samalla olemme päättäneet panostaa siihen, että nämä pankin toiminnan kannalta äärimmäisen tärkeät luvut pysyvät tulevaisuudessa vähintäänkin nykyisellä tasolla, summaa Suominen.

-Pelkistetty toiminnallinen tavoitteemme on, että asiakas saa toimialan parhaan asiakaskokemuksen palvelukanavasta riippumatta. Asiakkaan odotukset on ylitettävä, jotta pankista jää sellainen positiivinen muistijälki, jota kerrotaan myöhemmin lähipiirillekin. Vaikka asiakkaan palvelu on edennyt kaikkien mahdollisten ohjeiden mukaisesti, niin olemme osittain epäonnistuneet, jos asiakas ei ole kokenut palvelua hyväksi ja vau-efekti on jäänyt puuttumaan.

Ståhlbergin vastuulla on johtoryhmätasolla se, miltä säästöpankki asiakaskohtaamisissa tuntuu ja minkälaisena säästöpankki ylipäänsä ulospäin näyttää. Toimenkuvaan kuuluu olennaisena osana myös asiakkaan ja asiakasnäkökulman esillä pitäminen.

Ståhlberg on innoissaan uudesta tehtävästään, ja toteaa, että on hienoa saada olla töissä pankissa, jossa asiakasta arvostetaan, ja jonka arvomaailma vastaa hänen omia arvojaan. Siinä, missä monet pankit ovat supistaneet konttoriverkostoaan, on Länsi-Uudenmaan Säästöpankissa vuoden alusta puolestaan laajennettu palveluaikoja. Ståhlberg kertoo, että aamu- sekä ilta-ajat ovat kasvattaneet suosiotaan asiakkaiden keskuudessa.

-Pidämme aidosti hyvää huolta asiakkaistamme ja olemme läsnä heidän arjessaan, siellä missä hekin ovat.

Parhaimpana asiana uudessa työssään hän kokee säästöpankin positiivisen ja motivoivan työilmapiirin sekä yhdessä tekemisen. Uudessa tehtävässään hänellä on myös hyötyä toimialueen ja alueen ihmisten tuntemisesta.

Työpäivän jälkeen Ståhlbergilla on vuorossa lenkki perheen koirien kanssa, sitten normaalit
arkirutiinit perheen parissa.

alue_talous: 

Jäsenyys kannattaa aina!

Yrittäjän päivää on vietetty vuosittain syyskuun 5. päivänä vuodesta 1997 alkaen ja Yrittäjän päivä on merkitty almanakkaan vuodesta 2010 lähtien ja liputtaminenkin on sallittua.  Lohjalla on SY:n tilastojen mukan 2480 yritystä ja näistä 33 % on yrittäjäjärjestön jäseniä. Prosenttiluku on valtakunnallista keskitasoa. Heinäkuun loppuun mennessä meihin on liittynyt 30 uutta yritystä. Kiitos Teille jokaiselle ja tervetuloa Yrittäjien joukkoon!

Itse aloitin yrittäjänä vuonna 2000 ja liityin heti yrittäjäyhdistykseen. Minulle se oli silloin itsestään selvää ja niin tekee nytkin moni uuden yrityksen perustanut.  Valitettavasti moni myös eroaakin, kun ei tunne saavansa yhdistykseltä mitään ja rahat ovat tiukassa. Yrittäjäyhdistykseen kuuluminen ei itsessään todellakaan tunnu miltään, sähköpostia tulee ja kutsuja tilaisuuksiin, mutta ei oikein ole aikaa mennä ja muutenkin homma tuntuu etäiseltä ja osallistuminen vaikealta, jos ei tunne ketään entuudestaan.  Tilaisuuksiin kuitenkin olet yrittäjänä aina tervetullut ja saat varmasti tuttuja.  Yrittäjillä on yleensä samanlaiset arvot ja juttua syntyy muiden kanssa helposti.  On hyvä huomata, miten samanlaisten ongelmien kanssa kaikki painivat. 

Voi, olla, että työ on sellaista, ettet kerta kaikkiaan ehdi, etkä jaksa osallistua mihinkään, joten miksi maksaa jäsenmaksua?  Meillä on kaikenlaisia jäsenetuja ja neuvontapalvelua ym. ym.  ja ne ovat hyviä, jos niitä sattuu tarvitsemaan. Mutta omasta mielestäni tärkein syy olla yrittäjäyhdistyksen jäsen, on olla omalta osaltaan tukemassa Yrittäjäyhdistyksen työtä yrittäjien hyväksi. Mitä useampi yrittäjä on yrittäjäyhdistyksen jäsen, sen suurempi merkitys annetaan yrittäjäyhdistyksen lausunnoille ja kannanotoille. Jos yrittäjät itse eivät anna Suomen Yrittäjät ry:lle kannatustaan, miksi kukaan muukaan. Suomen Yrittäjät ajaa meidän yrittäjien asiaa valtakunnallisesti ja jokainen yrittäjä hyötyy tästä edunvalvonnasta. Vapaamatkustajat mukaan lukien. 

Me täällä Lohjan Yrittäjissä pysyttelemme paikallisella tasolla, järjestämme tapahtumia ja koulutuksia yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi edellyttää koulujen yhteistyötä yrittäjien kanssa, Lohjan kaupungin hankintatoimessa pyritään etsimään tapoja siihen, miten hankinnat lohjalaisilta yrityksiltä saataisiin toimimaan ja miten yrittäjäyhteistyö muutoinkin saadaan sujuvaksi kaupungin kanssa.  Novagon kanssa ryhdytään kokoamaan metallialan klusteria telakkateollisuuden kehityksen imuun ja kaikkia aiheesta kiinnostuneita pyydänkin olemaan yhteydessä.  Nykyisin yrityksissä vaaditaan erilaisia kortteja ja koulutuksia, että ylipäätään pääsee työmaalle. Pyrimme tähänkin löytämään yhteistyöverkostoja, joissa koulutus voisi tapahtua useille yrityksille yhtä aikaa Lohjalla, eikä tarvitse lähteä mihinkään ja homma hoituu edullisemmin ja tehokkaammin.

Yrittäjätapahtumiin toivomme kaikki yrittäjät sydämellisesti tervetulleiksi, kun vain jaksaa vaivautua tulemaan, niin yleensä on tyytyväinen.  Otan mielellään myös palautetta ja ehdotuksia vastaan, meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä Lohjan Yrittäjistä Uudenmaan Yrittäjien suurin yrittäjäyhdistys ja nostaa Lohjan painoarvoa.  

Lohja on pitkään elänyt savupiipputeollisuuden suoman yltäkylläisyyden varassa, mutta nyt nämä ajat alkavat olla väistämättä ohi, ihan kuten on tapahtunut koko Suomessa. Työllistäminen lepää pienyritysten varassa, joten Lohjallekin on tärkeää, että lohjalaiset yritykset voivat hyvin. Ostakaa nyt hyvät lohjalaiset yrittäjät toisiltanne!   Jos jokainen keskittyy omaan bisnekseensä, jonka tekee nopeasti ja tehokkaasti ja ostaa muut työt toiselta lohjalaiselta erikoisosaajalta, niin kaikki tekevät sitä mitä osaavat ja laskutus pyörii.

Hyvää Yrittäjän päivää ja tervetuloa jäseneksi Lohjan Yrittäjiin!

paivikuitunen.jpg

Päivi Kuitunen, yrittäjä, Lohjan Yrittäjät ry hallituksen puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu

alue_talous: 

Sata vuotta tulevaisuutta

Länsi-Uudellamaalla ja erityisesti Lohjalla on hyvä yrittää. Olemme Suomen kasvukolmion keskellä, Helsinkiin hetkessä, Turkuun nopeasti ja Tampereellekin reilusti alle kahden tunnin. Etäisyydet ja elinkeinoelämmän lainalaisuudet ovat puolellamme, markkinoita ja asiakkaita löytyy niin palveluille kuin tuotteillekin. Sen lisäksi monet tähtäävät vientimarkkinoille, silloinkin etunamme on niin satamien kuin lentokentänkin läheisyys. Digitalisaatio avaa vielä kokonaan uuden perspektiivin globaalien markkinoiden muodossa.

Yrittäminen on aina kovaa työtä, sopii yrittää ellei usko! Pitää olla taitoa, osaamista ja monesti palavaakin tahtoa tehdä ja toteuttaa ajatuksensa ja ideansa. Tilaisuus yrittämiseen tarvitaan myös, se ei enää olekaan vain yrittäjästä tai yrittämisestä kiinni. Monesti ajatellaan epäonnistumisen johtuvan henkilöstä, mutta onnistumisen olevan hyvää tuuria. Onneakin tarvitaan, mutta se ei riitä. On parempi osata ja tietää paremmin kuin kilpailijat. Miten yhteiskunta vastaa haasteeseen? Millainen ilmapiiri ja henki meillä on? Lohjalla on yritysmyönteinen elinvoimatoiminto ollut jo jonkin aikaa käynnissä. En tarkoita etteikö sitä myönteisyyttä olisi ollut aikaisemminkin, vaan sitä että elinvoima on itse asiassa se osa maakuntauudistuksesta, mikä ei ole Sotea. Sotessakin on elementtejä elinvoimaan. On tärkeää, että elinvoimaan investoidaan ja että ne investoinnit kohdistuvat tulevaisuuden mahdollisuuksia parantaviin tekijöihin.

Mitä kaupunki sitten voi tehdä? Yritykset tarvitsevat reilun ja tasavertaisen kohtelun. EUn sääntelystä puhutaan paljon, mutta meidän omien viranomaistemme lakien ja asetusten tulkinnat ja sääntelypäätökset ovat tavallisesti vielä merkittävämpiä yrittämisen kannalta. Annetaan reilu mahdollisuus, sitten menestys on taidosta ja tahdosta kiinni. Normien purkamisen kautta on syytä edetä mahdollistavaan sääntelyyn . Se perustuu keskinäiseen luolttamukseen ja tuo hyvinvointia, turvallisuutta, tasa-arvoa ja elinvoimaa yhteiskuntaan. 

Yrityksen rahoituksen saatavuus on haasteellista ja kaikissa muutostilanteissa varsin merkittävässä osassa. On löydettävä uusia keinoja auttaa niitä, jotka ovat jäämässä kiinni rahoitusmekanismien välisiin sudenkuoppiin. Riski jää tietenkin yrittäjälle, ilmaista rahaa ei ole. Uutta yritystä tai toimintaa aloittava henkilö tai mittavaa kasvua hakeva yritys ei aina omista riittävästi vakuudeksi kelpaavaa omaisuutta. Onneksi näihin tilanteisiin löytyy neuvoja ja apua esimerkiksi kehitysyhtiöistä, kuten Novago tai yksityisiltä rahoittajilta. Suomi on kuitenkin edelleen pääomista suhteellisen köyhä maa, usein tarvitaan Saarijärven Paavon mentaliteettia ja peräänanatamattomuutta.

Työpaikkojen ja työvoiman kohtaanto on yhteiskuntamme suuria haasteita jo nyt, mutta varsinkin tulevaisuudessa. Automaation ja robotiikan vaikutuksesta tulee tuhansia työpaikkoja häviämään, mutta samaan aikaan tarvitaan ihmisiä tekemään heille uusia töitä. Tässä urakassa tarvitsemme taas yhteistyötä oppilaitosten, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan välille. Haaste on siis olemassa, muutoksen suunnitteleminen ja toteutus edessä.

Kauppakamari täytti 100 vuotta elokuun 10. päivä. Sata vuotta sitten hyväksyttiin Suomen Kauppakamariasetus, siis jo Venäjän vallan aikana. Juhlavuotemme teemana on ollut 100 vuotta tulevaisuutta! Taaksepäin katsoen olemme selvinneet Suomessa hirvittävistäkin tilanteista. Omat ratkaisumme, päätöksemme ja tekomme ovat olleet rohkeita. Meillä on ollut tahtoa ja taitoa selvitä. Tilaisuuden tullen olemme menneet vaikka voimalla eteenpäin ja luoneet siinä sivussa lopulta aika hyvin toimivan yhteiskunnan. Yrittäminen ei ole aina ollut ruusuilla tanssimista. Menestys on kuitenkin ansaittava aina uudestaan, kilpailu markkinoilla on jatkuvaa. Se vaatii paljon, mutta voi palkita hyvin onnistumisen myötä. Menestys luo hyvinvointia kaikille. Elinkeinoelämän osuus yhteiskuntamme verotuloista on erittäin merkittävä. Tältä pohjalta on tukeva ponnistaa tulevaisuuteen, Suomessa ja Lohjalla on jatkossakin hyvä yrittää.

eero.jpg

Eero Hettula

toimitusjohtaja

Länsi-Uudenmaan kauppakamari

alue_talous: 

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin Sammatin konttorin remontti valmistunut

Ei 2000-luvun konttorinkaan tarvitse olla suuri ja kaukana.

Pankkien markkinointiviestinnässä on kieltämättä tällä hetkellä jonkin verran ristiriitaa arkitodellisuuden kanssa, myöntää Länsi-Uudenmaan Säästöpankin toimitusjohtaja Jukka Suominen. Varsin moni pankki kertoo toimivansa lähellä asiakasta ja asiakkaan ehdoin, mutta silti toimihenkilön saavuttaminen voi olla hankalaa. -Ja varsinkin sen tutun toimihenkilön, joka pystyy lennosta jatkamaan asiakkaan avittamista siitä, mihin edellisellä kerralla jäätiin.

-Säästöpankin yritysmuotoon sisältyy se, että voittoja ei kerrytetä omistajille osinkoina jaettavaksi. Me käytämme nämä eurot henkilöstöön ja toimitiloihimme. Uskomme, että onnistuneilla asiakaskohtaamisilla pääsemme toimialan parhaisiin asiakaskokemuksiin ja pystymme sillä erottautumaan kilpailijoista, kiteyttää Suominen Säästöpankin strategiaa.

Sammatin konttorin remontoinnilla on haettu rauhallisempia ja yksityisyyden turvaavia neuvottelutiloja. Asiakkaiden viihtyvyyden koheneminen parantaa samalla työntekijöiden työskentelyolosuhteita. Liiketoiminnallinen investointipäätös oli helppo ja moraalisesti ehkä välttämätönkin tehdä sillä Sammatin konttori kasvattaa asiakasmääräänsä ja
toimii kannattavasti.

-Edellisestä remontista on vierähtänyt jo vuosikymmeniä, joten aivan hulvattomaan rahankäyttöön emme konttorin ylläpidossa ole sortuneet. Ja paikallispankin tyylin mukaisesti remontin tekijät ovat olleet sammattilaisia, joten
tältäkin osin eurot ovat pyörineet omalla kylällä. 

-Olemme olleet tyytyväisiä vuodenvaihteessa toteutettuun palveluaikojen laajentamiseen. Näiden laajennettujen aikojen myötä voimme tavata asiakkaita totuttujen aukioloaikojen ulkopuolella. Pankkilaiset elävät täysillä jo uutta aikaa, mutta jonkin verran työtä on tehtävä vielä sen eteen, että nykyiset sekä uudet asiakkaamme tietävät olevansa yhtä
tervetulleita pankkiin niin maanantai-aamuna klo 8 kuin keskiviikkoiltana klo 18.

Sammatin konttorista käsin tehdään jatkossa entistä enemmän asiakastyötä sähköisten kanavien kautta myös Sammatin alueen ulkopuolelle. Tämä seurauksena sammattilaisen pankkitoimihenkilötyön määrä ja merkitys ovat tulevaisuudessakin kasvussa.

alue_talous: 

25 vuotta yrittäjyyttä

Interenergy/Pressocenter kehittyy edelleen

pekka_www.jpg

Pekka Massisella on takanaan jo 25 vuotta
firmansa kehittämistä

Nykyään Pressocenter on yritys, jonka pääpaikka on yhä Lohjalla Kirkniementiellä. Mutta viimeiset viisi vuotta yrityksellä on ollut tytäryhtiö Wilhtom Oy Espoossa.
- Wilhtom Oy:n osto oli mahdollisuus, joka piti käyttää ja olen kiitollinen uuden yrityksen mukana tuomista vaikutuksista molemmille yrityksille .
- Täällä Lohjalla Interenergy/Pressocenter tekee pitkälti sitä, mitä olemme koko ajan tehneet. Palvelemme niin yrityksiä kuin yksityisiä sekä tarkastuksilla, muulla palvelulla sekä tuotemyynnillä. Tuomme myös itse maahan osan tuotteistamme, kertoo Pekka Massinen, yrityksen toimitusjohtaja.

Vanha vahva pohja antaa mahdollisuudet kehittyä edelleen

Yrityksen toiminta perustuu kolmelle vahvalle peruspilarille: paloturvallisuus, hitsaus- ja nestekaasut sekä tekniset tarkastuspalvelu.
- Paloturvallisuuteen meillä on ihan oma tuotteemme alkusammutuksen koulutukseen ja harjoitteluun, jota olemme myyneet ympäri Suomea, jatkaa Pekka.
- Iso osa työstämme on erilaisten yritysten käyttämien tuotteiden ja järjestelmien tarkastamista ja huoltamista. Käymme myös monissa ravintoloissa huoltamassa heidän ravintolakaasulaitteita sekä toimitamme välillä kaasujärjestelmiä myös yksityishenkilöille.
- Turvallisuus on näinä päivinä noussut monella tapaa esille ja meidän väestösuojiin tekemät tarkastus ja huoltopalvelut ovat selvästi lisääntyneet.
- Espoon Wilhtom Oy on erikoistunut nestekaasu- ja maakaasujärjestelmiin eli molemmat yritykset toimivat aika lailla samalla alalla.

Katse tulevaisuuteen

25 vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon, mutta yrityksen pääosaaminen on säilynyt.
- Omaa maahantuontia ollaan lisätty vahvasti. Olemme myös lisänneet maahantuontia ympäristöturvallisuudessa ja valikoimiimme kuuluu nykyään erillaiset teollisuudessa ja vesistöissä käytettävät öljyjen ja kemikaalien imeytys ja keräilytuotteita.  Ajatuksissa on ollut myös vientitoiminta, kunhan saadaan tuotteet ja prosessit kuntoon.
- Työ ei ole helppoa ja kaikki tehdään työmme ammattiylpeydellä ja niin hyvin kuin osaamme, sillä tyytyväinen asiakas on meille tärkeintä.

pressocenter (2).JPG

Kuvassa Pressocenterin omaa tuotantoa oleva alkusammutusharjoituskalusto.

alue_talous: 

(Yksityis)Yrittäjyys

Yksityisyrittäjyys on joskus aika hauskaa, joskus riipaisevaa ja joskus stressaavaa. Yrittäjyys on monelle elämäntapa, toisille mahtava keino ansaita paljon rahaa.
Itse aloitin yrittämisen ollessani 17-vuotias ja siitä on jo 30 vuotta aikaa. Näiden vuosien varrella on ehtinyt tapahtua vaikka mitä, ennenkaikkea koko maailma on muuttunut, mutta niin on myös oma alani, markkinointi sekä mainonta.
Jos joku olisi minulle tuossa vuosituhannen vaihteesssa sanonut, että toimin vielä joku päivä paikallisen paperille painettavan lehden päätoimittajana, olisin todennut puhujan olevan sekaisin.
Mutta näin yrittäjänä sitä ei koskaan tiedä, mitä elämä tuo tullessaan. Niin kuin amerikkalaiset sanovat, juuri kun ehdit asettua ja puhaltaa, joku heittää sinulle kierrepallon.
Yrittäminen on juuri sitä, ainaista eteenpäin menoa ja kehittämistä, jotta pysyisi liikkeessä. Se vaatii paljon sekä yrittäjältä että yrittäjän perheeltä. Tunnen valehtelematta useampia pariskuntia, joille on tullut ero pääsyynä juuri yrittäjyys ja sen viemä aika, sillä yrittäjä ei voi laskea tehtyjä työtunteja - niitä tulee paljon enemmän kuin työntekijällä.
Suomi tarvitsee yrittäjiä ja nykyaikana yrittäjien pitäisi entistä enemmän uskaltaa tehdä yhteistyötä ja sillä tavalla pystyä paikallisesti vastustamaan globaalia taloutta ja sieltä tulevia tarjouksia. Ei oikeastaan ole tuotetta tai alaa, missä ei ulkomailta saisi valmista tuotetta edullisemmin. Tai onhan niitä, mutta useimmiten ei, eli kuluttaja-asiakas varsinkin voi pienellä vaivalla saada haluamansa tuotteen edullisesti tuotuna kotiovelle.
Omassa työssäni joudun opiskelemaan työn ohessa itsenäisesti, koska on kokoajan pyrittävä osaamaan enemmän. Eikä kyse oikeastaan ole minun alallani pelkästään tekniikasta vaan ihmistuntemisesta. Valitettavan usein vain tekniikka menee edelle, ja tehdään kivoja asioita, jotka näyttävät kenties hyvältä, mutta mikä ei todellisuudessa toimi. Siksi ehkä minäkin olen päätynyt tällaiseksi ”kynäilijäksi” ja samalla digiminäni tekee päivittäin töitä myös digitaalisessa maailmassa.
Yrittäjänä minulla on myös työntekijöitä eli en siinä mielessä ole yksinyrittäjä, mutta yritykseni ovat niin pieniä, että monessa suhteessa todella moni asia on lopulta minusta kiinni, ja sitä myöten tuntuu, että olen yksinyrittäjä ja välillä tiuskin kotona turhaan kotiväelle.
Me tarvitsemme myös uusia yrittäjiä, nuoria yrittäjiä, ja Lohja nimenomaan tarvitsee uusia nuoria yrittäjiä. Vanhempien yrittäjien pitää jaksaa edelleen ja positiivisuuden kautta hakea se kasvu ja tuloskunto. Isossa maailmassa puhutaan, että Suomi on lähtenyt jo ylöspäin ja näin mekin uskomme - toivomme vain että paikallisuus, yrittäjyys saa oikeasti paikkansa myös paikallisten asiakkaiden keskuudessa.
Käyttäessämme toistemme palveluksia ja tehdessämme yhteisesti töitä, meidän ei tarvitse lähteä ”aidan toiselle” puolelle, voimme kaikki kehittyä ja samalla kehittää Lohjaa. Tehdään yhdessä Lohjan talousalueesta entistä mielenkiintoisempi ja entistä houkuttelevampi, ja pidetään mielessä, että ne asuntomessut ovat tulossa jo neljän vuoden päästä!

alue_talous: 

Sivut

 
Tilaa syöte Raha ja talous