Raha ja talous

Mainos

Vihdin kunnan vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2019–2020 taloussuunnitelma – kiinteistöveroa tullaan laskemaan vuodelle 2018

Vuosi 2018 on Vihdissä kehittämisen aikaa ja kunta tulee tekemään lisäpanostusten myötä lievästi alijäämäisen tuloksen, alijäämän ollessa 277 000 euroa. Tulos pyritään kuitenkin kääntämään ylijäämäiseksi vuoden aikana. Taantuman aikana kunnassa tehdyt sopeuttamistoimet ovat luoneet pohjaa vuosien 2016–2017 vahvoille tilikauden tuloksille, jotka mahdollistavat kunnan tulevien vuosien pitkäjänteisen kehittämisen.

-Tavoitteena on lisätä Vihdin kirkonkylän vetovoimaisuutta aloittamalla Campus-hankkeen rakentaminen, panostaa kunnan valokuituyhteyksien parantamiseen, parantaa joukkoliikennettä sekä ottaa käyttöön osallistava budjetointi osana kuntalaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä.

 -Kuntien välisessä alati kiristyvässä kilpailussa kunnan maineella on myös kasvava merkitys. Brändityön myötä Vihdin tunnettavuutta tullaan parantamaan merkittävästi. Samalla tehdään lisäpanostuksia viestintään ja esimerkiksi matkailuun. Vihti tulee jatkossa näkymään aiempaa aktiivisemmin, kunnanjohtaja Sami Miettinen toteaa.

Verotuloja vuodelle 2018 arvioidaan kertyvän noin 124,7 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 22,8 miljoonaa euroa.  Veroprosenttien hyväksymisen yhteydessä kunnanvaltuusto laski vakituisen asumisen kiinteistöveroprosenttia 0,05 prosentilla 0,45 prosenttiin ja piti muut veroprosentit ennallaan. Veroprosentin laskun myötä kiinteistöverot ovat Vihdissä lähellä lakisääteistä alarajaa.

Vuosikate on noin 10 miljoonaa euroa ja poistot noin 10,5 miljoonaa euroa. Investointien bruttomäärä on noin 21,9 miljoonaa euroa. Lainakanta vuoden 2018 lopussa on noin 90,5 miljoonaa euroa eli 3 075 euroa per asukas.

-Kokonaisuudessaan talousarvio osoittaa kunnan toiminnan ja talouden kehittyvän myönteiseen suuntaan. Vuosi 2018 tulee olemaan myös poikkeuksellisen merkityksellinen edunvalvonnan kannalta. Vihti toimii Kuuma-kuntien puheenjohtajana ajankohtana, jolloin ratkaistaan esimerkiksi sote- ja maakuntauudistuksen sekä kasvupalvelu-uudistuksen sisältö. Lisäksi vuoden aikana valmistellaan seuraavaa MAL-sopimuskierrosta sekä ns. Tunnin juna –hanketta, Miettinen nostaa esille.

alue_talous: 

Alijäämäisestä talousarviosta huolimatta Karkkila uskoo tulevaan

Suomen talouden kasvu on piristynyt huomattavasti ja saavuttaa talousennusteiden mukaan huippunsa vuonna 2017. Talouden kasvua piristää kotimaisen ja yksityisen kysynnän ohella vienti, joka on vihdoin lähtenyt kasvuun. Tästä huolimatta kuntien taloustilanne on haasteellinen ja se heijastuu valtion säästötoimenpiteiden, työllisyydenhoidon ja verotulojen kautta suoraan kuntatalouteen. Tulevina vuosina kuntien talouteen vaikuttaa suuresti kuntataloudelle kansantalouden tilinpidon mukainen rahoitusasematavoite -0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2019. Sen saavuttaminen edellyttää tiukkaa menokuuria ja säästöohjelmien jatkumista kunnissa. Myös väestön ikääntyminen, heikko työllisyystilanne ja turvapaikanhakijoiden kotouttaminen lisäävät kuntien kustannuspaineita lähivuosina.

Huolimatta Suomen yleisen taloudellisen tilanteen piristymisestä, Karkkila joutuu tekemään töitä saadakseen talouden pysymään positiivisella tiellä tulevina vuosina. Vuoden 2017 talousarvioennusteen mukaan Karkkilan kaupungin tulos on alijäämäinen. Tämä katkaisee neljännen peräkkäisen vuoden, kun Karkkilan kaupunki tekee ylijäämäisen tuloksen. Merkittävin tekijä positiivisen tuloksen aiheuttajana menneinä vuosina on ollut 7.10.2013 laadittu talouden tasapainotusohjelma, joka on laadittu vuosille 2013 – 2016. Suurin yllättäjä kaupungin talousarviossa oli Karviainen, joka esittää vuoden 2018 talousarvioon 700 000 euron menolisäystä omien menojen osalta sairaanhoitopiirin lisäysehdotuksen ollessa noin 38 000 euroa.

Vuoden 2018 talousarvioesitys on Karkkilan osalta näin alijäämäinen 1 164 552 euroa ja suunnitelmavuosien osalta vuonna 2019 1 104 208 euroa sekä vuonna 2020 764 657 euroa. Vaikka vuoden 2018 ja suunnitelmavuosien 2019 – 2020 tulokset ovat alijäämäisiä, tavoitteena on saada tulos kääntymään ylijäämäiseksi tulevien vuosien aikana.

Isoimpina haasteina Karkkilan kaupungille ovat olleet vuosien 2015-2017 suuret investoinnit ja sitä kautta lainamäärän kasvu sekä tuloksen heikkeneminen kasvavien korkokulujen ja poistojen vuoksi. Investoinnit ovat kuitenkin tärkeä panostus palvelutuotantoon. Lisäksi talousarvion heikkenemiseen vaikuttavat mm. varhaiskasvatusmaksujen aleneminen valtion päätöksen taholta, kun samalla menojen osalta on painetta kasvuun ja edellä mainittu perusturvakuntayhtymä Karviaisen esitys vuoden 2018 talousarviosta.

Talouden haasteisiin pyritään vastaamaan elokuussa perustetun taloustyöryhmän aikaansaamilla toimenpiteillä. Positiivista virettä ja uskoa parempaan on ilmoilla, huonosta taloustilanteesta huolimatta. Yhtenä esimerkkinä näkyy, että taloustyöryhmä on yhdeksi tavoitteeksi linjannut elinvoiman lisäämisen. Elinvoiman lisääminen näkyy myös uudessa valmistuvassa strategiassa, jota on tällä hetkellä mahdollista käydä kommentoimassa kaupungin kotisivuilla. Valtuustolle strategia on tarkoitus tuoda päätettäväksi vuoden lopulla. Lisäksi kaupunginjohtajan budjetissa esitetään B-listalla olevien kiinteistöjen myyntejä ja varhaiskasvatuksen palveluverkon tarkastelua vuoden 2018 aikana.

Toimintakulut
Vuonna 2018 toimintakulut nousevat talousarvioennusteeseen nähden 1,01 % eli 527 000 euroa. Positiivisesti talouteen vuonna 2018 vaikuttaa omien toimintakulujen, ilman Karviaista ja erikoissairaanhoitopiiriä, maltillinen kasvu 1,26 % eli noin 277 000 euroa talousarvioennusteeseen nähden. Menojen kasvu johtuu kulujen lisäyksistä, joita ovat mm. lisääntyneet henkilöstökulut, palvelujen ostot ja avustusmaksujen nousu sakkomaksujen osalta. Henkilöstökuluja lisää vuonna 2017 hyväksytyt vakanssit, vuonna 2018 jatkettavaksi esitetty maahanmuuttokoordinaattori ja 50 % pakolaisohjaaja. Palvelujen ostoja lisää mm. Karviaiselta ostopalveluina ostettava sosiaalityöntekijän palvelu liittyen kotouttamiseen. Edellä mainittujen kulut vastaavasti saadaan kotouttamisavustuksena. Lisäksi toimintakuluja lisää työllisyyden sakkomaksujen kasvaminen.

Toimintatuotot
Vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa toimintatuotot nousevat 2,26 % eli 140 000 euroa talousarvioennusteeseen nähden. Toimintatuottojen määrä on ollut laskusuunnassa kolme vuotta. Vuonna 2018 nousua tuo Karviaiselta perittävä terveysaseman vuokrankorotus, kotouttamisen avustusmaksut. Vähennystä tuloissa aiheuttaa valtion asettaman varhaiskasvatuksen maksuperusteisen maksun väheneminen vuoden 2018 alusta.

Toimintakate
Vuoden 2017 talousarvioennusteeseen nähden toimintakate heikkenee 0,84 % eli 386 434 euroa. Toimintakate heikkenee ilman Karviaisen ja sairaanhoitopiirin menolisäyksiä noin 137 000 euroa. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi toimintakatteen paranemiseen vaikutti talousarvion raamissa keväällä annettu hallintokuntien tavoite toimintakatteen vähentämisestä 2,9 %. Toimintakate saatiin alenemaan ilman Karviaista ja erikoissairaanhoitopiiriä kaikissa muissa lautakunnissa paitsi Kasvatus- ja opetuslautakunnassa sekä vapaa-aikalautakunnassa.

Verotulot
Kaupungin verotulot muodostuvat tuloverosta, osuudesta yhtiöveron tuottoon ja kiinteistöverosta. Kaupunginvaltuusto päätti 06.11.2017 kokouksessaan kaupungin veroprosentit vuodelle 2018. Veroprosentit pysyvät samoina kuin vuonna 2017. 

Tuloveroprosentti on 20,75
Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,10
Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 0,65
Muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,25
Rakentamattoman rakennuspaikan 3,0
Yleishyödylliset yhteisöt 0,00

Verotuloja arvioidaan muodostuvan Kuntaliiton verotuloennusteen mukaan vuoden 2017 talousarvioon nähden 0,28 % suurempana. Verotuloja yhteensä arvioidaan kertyvän 31 440 000 euroa.

Valtionosuudet
Valtionosuuksien arvioidaan nousevan 0,45 prosenttia talousarvioennusteesta 2017 eli noin 79 000 euroa.

Vuosikate ja poistot
Vuoden muutetun talousarvion 2017 vuosikate on 2 464 934 euroa ja vuoden 2018 vuosikate on 1 822 448 euroa. Vuosikate laskee huomattavasti vuoden aikana. Poistojen arvioidaan olevan -2 987 000 euroa. Ne nousevat vuoden 2017 talousarvioennusteeseen nähden 9,51 prosenttia.

Tilikauden tulos
Vuoden 2017 tuloksen odotetaan olevan 818 569 euroa alijäämäinen ja vuoden 2018 talousarviotulos tulee olemaan 1 164 552 euroa alijäämäinen.

Lainat ja korkokulut
Lainakanta tulee olemaan vuoden 2017 lopulla 58,2 miljoonaa euroa ja 2018 ennuste lainamäärästä on 58,0 miljoonaa euroa. Hienoinen lainamäärän laskeminen johtuu alhaisesta investointimäärästä. Korkokuluihin talousarviossa 2018 on varattu 700 000 euroa. Korkokulut nousevat talousarvioennusteeseen nähden noin 23 000 euroa.

Investoinnit
Vuoden 2018 bruttoinvestoinnit ovat -2 065 000 euroa. Suurimmat investoinnit ovat Palvelukeskuksen peruskorjaus 400 000 euroa, yhteiskoulun sisäilmakorjaukset 115 000 € ja Harjun kentän kunnostus 300 000 €.

alue_talous: 

Silja Törrönen ja John Sundholm ovat K-Supermarket Lempolan uusi kauppiaspariskunta

Silja Törrönen (34) ja John Sundholm (35) aloittavat Lohjalla K-Supermarket Lempolan kauppiaina 1.2.2018. He lupaavat jatkaa kaupan perinteitä ja panostaa tuoreosastoihin. 

törrö.jpg

Silja Törrönen on toiminut viimeiset kuusi ja puoli vuotta Kontiolahdella K-Supermarket Lehmon kauppiaana. Kauppiasuransa hän aloitti vuonna 2009 Lohjalla K-Market Lohjanaseman kauppiaana, joten seutu on hänelle ennestään tuttua. Törrönen on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja suorittanut myös K-ryhmän kauppiasvalmennuksen sekä yrittäjän ammattitutkinnon. Siuntiosta kotoisin oleva John Sundholm puolestaan on ammatiltaan puuseppä ja toiminut rakennusalalla yrittäjänä, mutta tulee nyt mukaan kaupan työhön.

-Kauppiasurassa minua kiehtoo monipuolisuus, työpäivien vaihtelevuus ja ihmisläheisyys. Työn parhaita puolia on asiakaspalvelu. Myös ruuanlaitto on lähellä sydäntäni, kertoo Törrönen.

Uusi kauppiaspari lupaa jatkaa kaupan perinteitä ja panostaa herkkutorin sekä muiden tuoreosastojen valikoimaan ja laatuun. Paikalliset tuotteet ovat myymälässä vahvasti esillä.

-Edelliset kauppiaat ovat yhdessä henkilökunnan kanssa onnistuneet luomaan K-Supermarket Lempolasta loistavan kaupan. Aiomme kehittää kauppaa asiakkaiden toivomaan suuntaan henkilökunnan kanssa ja olla itse paljon mukana myymälätyössä. Haluamme edelleen olla alueen parhaiten palveleva ruokakauppa, Törrönen sanoo.

-Tuntuu erittäin hyvältä muuttaa takaisin Lohjalle, jossa osa asiakkaista saattaakin muistaa minut. Toivon, että asiakkaat tulevat kertomaan toiveensa, jotta saamme jatkossakin pidettyä valikoiman heidän näköisenään. Pian nähdään, uusi kauppias jatkaa.

K-Supermarket Lempola työllistää noin 30 kaupan alan ammattilaista, jotka siirtyvät vanhoina työntekijöinä uusien kauppiaiden palvelukseen.

Siljan ja Johnin vapaa-aika kuluu puolitoistavuotiaan Emil-pojan ja espanjanvesikoira Taikan kanssa touhuten.

alue_talous: 

Mitenkäs ne kaupan hinnat menivätkään

Satun asumaan pienessä suomalaisessa kaupungissa ja minulle on tullut tavaksi käydä ostoksilla tietyissä kaupoissa, riippuen täysin mitä milloinkin tarvitsen - mutta käytän aina pääsääntöisesti oman kaupunkini palveluita ja liikkeitä. Silloin tällöin minun tarpeeni ovat kuitenkin pienet, kuten tänään, tarvitsin vain vähän lisäsalaattia ja kenties mehukeittoa, joten niitä varten en sitten lähtenyt isompiin kauppoihin vaan ajansäästämiseksi päätin käydä kaupassa matkan varrella olevassa pienemmässä elintarvikeliikkeessä, jossa kuitenkin on aivan hyvät valikoimat.

Siinä salaatti eli HEVI hyllyä katseella selatessani päätin ottaa ostoskärryyn parit parsakaalit, koska parsakaalin syönnistä on muun muassa se hyöty, että tämän kasviksen sisältämät rauta ja kalium auttavat torjumaan anemiaa ja nivelkipuja. Parsakaali on sekä herkullinen tuote että tarjoaa suuren määrän erilaisia ravinteita. Niihin kuuluu eräitä sellaisia ravinteita, jotka ovat tässä kasviksessa läsnä hyvinkin suurissa määrin: C-vitamiini, kalsium, magnesium, fosfori ja kalium. Lisäksi parsakaalissa on runsas annos kuitua, seleeniä ja luteiinia. Se on hyödyllinen tuote myös siksi, että siinä on huomattavan runsaasti foolihappoa, rautaa ja A-vitamiinia.

broccoli.jpg

No, katsoin siinä sitten että parsakaalilla oli hinta 0,98€, joten ei muuta kuin ostoksiin..... mutta sitten katsoin lähemmin että parsakaalit, jotka olivat tarjolla olivat 300 grammaisia ja ISO hintalappu, joka oli tuotteen kohdalla kertoi, että tuo 0,98€ hinta olisi 500 gramman tuotteen... siinä aikani ihmeteltyä, kävelin kassalle ja kysyin, että mikäs tämän kaalin oikea hinta on? Kassaneiti tuli kanssani HEVI hyllylle ja sain luennon siitä, että hinta todellakin on tuo 0,98€ eli se on ihan oikein..... väärin oli vain se paino, joten kauppa oli tehnyt virheen, mutta ei tahallisen eikä tarkoituksena ollut asiakkaan petkuttaminen. Kassaneiti kutsui paikalle toisen HEVI osaston hoitajan, joka kertoi, että kyseisessä kaalissa on kuulemma kaksi erilaista viivakoodia, mutta hinta on kuitenkin sama.

Olen varmaan hieman tyhmä, mutta jos olen ostamassa tuotetta joka painaa 500 grammaa hinnalla 0,98€ eli kilohinta olisi 1,96€, niin jos käykin ilmi että saankin vain 300 grammaa ja kilohinta oikin oikeasti yli 3,20€, ja kyse on vahingosta. Eli jos kauppa sattumoisin myy tyhmille asiakkaille tuota kaalia vaikka 1000 kiloa ja ihmiset luulevat ostavansa 1000 kiloa kaalia 1960 eurolla, mutta saavatkin vain 600 kiloa.... niin jossainhan on virhe. Tässätapauksessa sain pitkän selityksen, kuinka vaikeata on pitää HEVI hyllyn hinnat oikeina kun tuotteet vaihtuvat niin usein. Pahoittelut saimme, mutta emme hyvitystä - uuden hinnan sentään näkyville seuraaville asiakkaille. Tuli vain mieleen kuinka monta asiasta on ostanut kyseistä kaalia tuolla isolla hintalapulla ja mielikuvalla edullisesta tuotteesta kun todellinen hinta kassalla onkin ollut lähes 70% kalliimpi. Kyse on kuitenkin ollut niin pienestä ostoksesta, ettei asiakas ole virhettä huomannut, koska tuo NÄKYVÄ hinta on pysynyt samana eli 0,98€.

Tämäkö on sitä kuuluisaa halpuuttamista?

Samalla käynnillä tuli kyllä mieleen, miksi en käy tuossa kaupassa useammin. Syy on yksinkertaisesti se, että edelliselläkin käynnillä muutama kuukausi aiemmin kävi kuten nyt. Hinta ja tuote eivät olleet kohdallaa ja melkein päädyin maksamaan liikaa. Luottamukseni kyseistä ison ketjun liikettä kohtaan alkaa olla jo pohjamudissa ja jatkossakin käytän toisia liikkeitä.

Lopputulema: olkaa tarkkana kun ostatte tarjoustuotteita tai punnittavia HEVI tuotteita, että hinta minkä saatte kuittiinne on se, minkä luulitte tuotteesta maksavanne. Tänään minulle jäi sellainen tunne kaupassa, että minun olisi pitänyt olla hiljaa ja maksaa se kassaneidin sanoma "SAMA HINTA". Hänen mielestä virhe oli pieni, koska asiakas maksaa jokatapauksessa sen saman hinnan mikä oli näkyvillä HEVI osastolla niin myös kassalla.... siinä välissä vain ostosten painosta hävisi 40%!!!!!

alue_talous: 

Säästämisbarometri: Usko omaan talouteen vahvistunut selvästi

ästämisen tai sijoittamisen aloittaneista 68 prosenttia on tyytyväisiä päätökseensä, kertoo Säästöpankkiryhmän teettämä valtakunnallinen Säästämisbarometri 2017. Tutkimus osoittaa, että valtaosa kuluttajista uskoo oman taloutensa kehittyvän positiiviseen suuntaan tai pysyvän ennallaan. Tutkimus toteutettiin syykuussa 2017 internethaastatteluina. Haastatteluihin osallistui 1 599 18-69 -vuotiasta vastaajaa ympäri Suomen.

Kuluttajien uskossa oman talouden näkymiin on kuluneen kolmen vuoden aikana tapahtunut selvä muutos parempaan. Koko maan osalta 37 prosenttia tutkimukseen osallistuneista uskoo oman taloutensa paranevan vuoden sisällä. Positiivisimmin oman talouden kehittymiseen suhtautuvat miehet, alle 35-vuotiaat ja pääkaupunkiseudulla asuvat.

Oman talouden heikkenemiseen uskoo joka kuudes (17 %). Kolme vuotta aiemmin näin teki joka neljäs. Tutkimus vahvistaa ihmisten uskovan positiiviseen käänteeseen omassa taloudessaan. Tämä näkyy myös kiinnostuksena aloittaa tai lisätä säästämistä ja sijoittamista, toteaa pankinjohtaja Adrian Candolin Länsi-Uudenmaan Säästöpankista.

Pankinjohtaja Candolinin mukaan rahasto- ja vakuutussäästäjien määrä on kasvanut 9,8 prosenttia tämän vuoden aikana Länsi-Uudenmaan Säästöpankissa. Jatkuva rahastosäästäminen, jossa kuukausittain varoja sijoitetaan yhteen tai useampaan eri rahastoon kasvattaa suosiotaan.

 

Pahan päivän varalle, mutta myös eläkepäiviä ja lomamatkaa varten 

Suomalaiset ovat säästäjinä tunnetusti varsin varovaisia ja turvallisuushakuisia. Säästämismotiiveista tarve turvautua ”pahan päivän” varalle oli jälleen suosituin (56 %). Joka neljäs (26 %) säästää siksi, että haluaa varautua eläkepäiviä varten. Lomamatkaa varten säästäminen on myös suosittua (25 %). Lisäksi haave omasta asunnosta saa joka seitsemännen (15 %) säästämään.

Suosituimmat säästämistavat ovat edelleen säästötili (46 %), omistusasunto (32 %) ja rahastosijoitukset (26
%). Pörssiosakkeita omistaa 16 %:a vastaajista.

 

Tuottoa ja hajauttamishyötyjä

Rahastoihin varojaan sijoittaneet hakevat säästöilleen tuottoa, mutta arvostavat myös turvallisuutta ja rahasto-osuuksien helppoa rahaksi muuttamista, kertoo sijoituspäällikkö Ilkka Kauppinen Länsi-Uudenmaan Säästöpankista.

Kauppisen mukaan rahastosäästäjät kokevat osake-, yhdistelmä- ja korkorahastoihin säästämisen ja sijoittamisen vaivattomana sijoitusmuotona. Rahastojen kautta pystytään varat hajauttamaan laajalti eri kohteisiin, mikä tuo turvallisuutta.

- Hajauttamalla varat ajallisesti ja monipuolisesti eri sijoituskohteisiin pystyy säästäjä pienentämään sijoittamiseen liittyviä riskejä. Samalla pystytään osalle sijoitetuista varoista hakemaan hyvää tuottoa esimerkiksi osakemarkkinoilta. Yhdessä sijoitusasiantuntijan kanssa kannattaa kartoittaa omat lyhyen, keskipitkän ja pitkän ajan tavoitteet ja riskinsietokyky, joiden pohjalta laaditaan säästäjälle ja sijoittajalle henkilökohtainen sijoitussuunnitelma, toteaa Kauppinen.

alue_talous: 

Suur-Lohjan vetovoimasta

Lohja, kaupunki ison järven rannalla, ison tien varrella, kauppatien varrella.

lohja_night_www.jpg

Lohja tuntuu aina olevan jotain, mitä se ei aivan sittenkään ole. Aivan kuten monet muut suomalaiset kaupungit, myös Lohja on kasvanut ja muuttunut viime vuosien kuntaliitosten kautta. Kaupungin sivuilta nykykaupungista voi lukea.
Kunnallishallinto Lohjan kunnassa käynnistyi vuonna 1867.
Lohjan kunnan sisällä toimi vuosina 1911-1925 puoliksi itsehallinnollinen ”Lohjannummi - Lojobacken taajaväkinen yhdyskunta”. Lohjan eli Kiviniemen kylä, Pappilan, Moision ja Ojamon yksinäistilat erotettiin Lohjan kauppalaksi vuoden 1926 alusta. Kauppala muuttui kaupungiksi 1.1.1969.
Reikäleivän mallinen kuntajako kesti Lohjalla 70 vuotta. Lohjan kaupungissa ja Lohjan kunnassa pidettiin kuntien yhdistämistä koskeva kansanäänestys vuonna 1995. Sekä kaupunki että kunta lakkautettiin 1. tammikuuta 1997 ja tilalle perustettiin uusi Lohjan kaupunki.
1.1.2009 Sammatin kunta liittyi Lohjan kaupunkiin. Vastaavasti 1.1. 2013 Lohjan kaupunki, Karjalohjan kunta ja Nummi-Pusulan kunta muodostivat yhdistyneen noin 47 000 asukkaan kaupungin. Kesäasuntoja kunnan alueelta löytyy noin 8300.
Lohjan pinta-ala on 1109,72 km², josta maapinta-ala 939,02 km² ja vesipinta-ala 170,70 km².
Paljon puhutaan Lohjan keskustasta, mutta meillä on monta keskustaa - jo pelkästään Lohjan keskustassa on neljä keskustaa, jotka muodostavat nauhakaupungimme runkon: Virkkala, Tynninharju, keskusta, Lempola. Kun puhutaan ja kirjoitetaan keskustan kehittämisestä, puhutaan yleensä tuosta Lohjan keskustasta, torin läheisestä alueesta - alueesta, jonne on piirretty pari kolme kauppakeskusta, ja niistä ainakin yksi on nyt rakentumassa vanhan Sokoksen kiinteistön paikalle.
Itse olen puhunut koko tämän vajaan 20 vuotisen Lohja aikani, että Lohjalla on potentiaalia, mutta mikä Lohjasta tulee seuraavien vuosikymmenten aikana, on vielä iso kysymys.
Isot koulut vastaan pikku koulut, isot kaupat vastaan pikku kaupat, tulevat asuntomessut, kenties tuleva rautatie, uudet kauppakeskukset. Meillä tapahtuu paljon. SOTE uudistus tulee asuntomessujen kanssa 2021 eikä siihen ole kuin neljä vuotta. Se on pieni aika kaupungin historiassa, mutta paikallisille yrityksille on pitkä aika. Mikä on paikallisten yritysten ja yrittäjien mieliala ja tavoitetila? Päästäänkö paikallisesti mukaan tähän kaikkeen uuteen ja tulevaan- vai tuleeko ”paikkaajat” muualta, isot ketjuliikkeet, uude tulokkaat, vai nouseeko jokin uusi valttikortti kaupungin ideapankista ja saamme kymmeniä tuhansia kiinalaisia luoksemme?
Siinä missä Lohjan keskustaa kehitetään, pitäisi pystyä kehittämään myös liitettyjen alueiden keskustoja, etteivät ne näivettyisi täysin - se ei onnistu vain liiketaloudellisin toimin, vaan siinä tarvitaan kaupungin tekoja. Haluammeko, että meillä on tulevaisuudessakin elinvoimaiset reuna-alueet, haluammeko, että Lohjalle halutaan muuttaa? Vai haluammeko rakentaa Lohjan keskustasta muutaman ison kaupan linnoituksen ja jättää reuna-alueet omilleen?
Mitä pitää tehdä, että Etelään tulevat perheet jatkossa haluavat muutta Lohjalle, eikä esimerkiksi Kirkkonummelle?

alue_talous: 

Sanomalehdet mieluisimpia mainosvälineitä

Suomalaiset pitävät painettuja sanomalehtiä edelleen ylivoimaisesti mieluisimpana mainosvälineenä, selviää IRO Research Oy:n tuoreesta Tuhat suomalaista -tutkimuksesta. Suomalaisista 46 prosenttia nostaa painetut sanomalehdet ykköseksi, kun kysytään, mistä he mieluiten lukevat, katsovat tai kuuntelevat mainoksia.

Muut neljätoista tutkittua mainonnan kanavaa jäävät kauas painettujen sanomalehtien mieluisuuden taakse. Tutkimuksessa vastaajat saivat valita vain yhden, itselleen mieluisimman mainoskanavan.

Toiseksi tutkimuksessa sijoittui televisio, jonka valitsi mieluisimmaksi mainosvälineeksi 12 prosenttia suomalaisista. Ero sanomalehtien ja television välillä on jopa kasvanut viime vuoteen verrattuna. Seuraavina tulivat painetut kaupunkilehdet, painetut aikakauslehdet ja sanomalehtien digitaaliset palvelut.

Kärjessä olevien medioiden mieluisuuden järjestys vaihtelee hieman ikäryhmittäin, mutta painetut sanomalehdet ovat kaikkien ikäryhmien osalta mieluisin tapa vastaanottaa mainontaa. Facebook, Google, Youtube, Instagram, Twitter ja WhatsApp eivät ole mainosvälineinä suosikkeja edes nuorimpien parissa.

- Markkinointipäätösten äärellä kannattaa muistaa, että suomalaiset suhtautuvat erilaisiin kanaviin mainosmielessä hyvin eri tavoin. Mieluisaksi koettu ympäristö on vahva etu, kun halutaan kertoa omaa tarinaa, toteaa Sanomalehtien Liiton media- ja kuluttajamarkkinoinnin johtaja Sirpa Kirjonen.

Suomalaisten suhtautumista eri mainosvälineiden mieluisuuteen on tutkittu neljänä peräkkäisenä vuonna osana IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimusta varten tehtiin yhteensä 1000 tutkimushaastattelua. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 30.8. -8.9. 2017. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3,2 prosenttiyksikköä.

alue_talous: 

TPG osti Navicren

Lohjalainen Three Plus Group Oy on ostanut oululaisen verkkokoulutuspalveluja tarjoavan Navicre Oy:n koko osakekannan. Kauppa solmittiin maanantaina 16.10.2017 Lohjalla. Yhtiön omistanut Pasi Anttila jatkaa edelleen yhtiön toimitusjohtajana.

Navicren osto on osa TPG-konsernin kasvusuunnitelmaa. TPG myi keväällä suurimman tytäryhtiönsä Verkavet Oy:n ja sen mukana seitsemän pieneläinklinikan Tuhatjalka -ketjun. Konserni keskittyy ohjelmistopalveluihin.

TPG:llä on ennestään tytäryhtiöt Finnish Net Solutions Oy Suomessa sekä Estonian Net Solutions OÜ Virossa.

Konsernin tavoite on kasvaa eläinlääkärien ja pieneläinklinikoiden potilasohjelmistoissa Euroopan markkinajohtajaksi. Kotimaassa tavoitteena on nousta fysioterapia- ja muita terapiapalveluja tarjoavien yritysten potilasohjelmistojen ykköseksi.

”TPG-konsernin resursseja hyödyntäen Navicren tuotekehitykseen ja myyntiin saadaan lisää vauhtia. Uskomme, että kauppa on hyvä uutinen myös meidän Diarium -asiakkaille. Terveydenhuollon sektorilla on jatkuva koulutustarve ja verkossa tapahtuva koulutus säästää kustannuksia. Myös Navicren vahva tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvä osaaminen kiinnostaa meitä.”, Navicren hallituksen puheenjohtajaksi nimitetty Finnish Net Solutions Oy:n varatoimitusjohtaja Olli Venemies arvioi.

Kauppa ei aiheuta välittömiä muutoksia Navicren toimintaan. Yhtiössä työskentelee neljä henkilöä. Navicre Oy:n liikevaihto oli viime vuonna noin 260.000 euroa. TPG-konsernissa työskentelee hiukan yli 50 henkilöä. TPG-konsernin ohjelmistopalveluiden liikevaihto tulee tänä vuonna Navicre mukaan lukien olemaan noin 3,5 miljoonaa.

 

Lisätietoja:

Olli Venemies
Navicre Oy hallituksen pj.
+358 440 731 192
olli.venemies@fns.fi

Pasi Anttila
Navicre Oy toimitusjohtaja
+358 44 5515 650
pa­si.ant­ti­la@na­vic­re.com

alue_talous: 

EU:n lähestyvä tietosuoja-asetus koskee myös sinun yritystäsi

Valmistautuminen kannattaa aloittaa viimeistään nyt

Tietosuoja-asetuksen tavoitteina ovat yksilön oikeuksien ja vapauksien vahvistaminen, tietosuojan globaalin ulottuvuuden huomioinen sekä tietosuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan tehostaminen. Asetukseen sopeutuminen vaatiikin yrityksiltä lukuisia toimenpiteitä.

Asetuksen noudattaminen on yrityksen johdon vastuulla

Käytännössä tietosuoja-asetuksen tavoitteiden toteutuminen tarkoittaa sitä, että yrityksesi tulee muun muassa pystyä kertomaan, millaista tietoa se on kerännyt ja kerää asiakkaistaan ja mihin tätä tietoa käytetään. Yrityksesi täytyy myös selkeästi pyytää asiakkailtaan suostumus tai osoittaa muu hyväksyttävä peruste tietojen keräämiseen sekä tarvittaessa asiakkaan pyynnöstä oikaista tai poistaa tätä koskevat tiedot. Yrityksesi tulee lisäksi voida osoittaa, että sillä on oikein laadittu rekisteriseloste, jollainen monelta yritykseltä puuttuu.

Lexperiencen yrittäjä, lakimies Elina Koivumäki kehottaa pk-yrityksiä toimimaan viimeistään talven aikana, jotta ne olisivat valmiita ajoissa kun EU:n tietosuoja-asetus astuu voimaan 25. toukokuuta ensi vuonna.

Tee nykytila-arvio ja valmistaudu osoittamaan asetuksen noudattaminen

Asetukseen sopeutuminen alkaa nykytila-arvion ja analyysin tekemisestä. Jos yrityksesi keräämät tiedot ovat hajallaan, on samalla erittäin hyvä hetki selkeyttää tiedon keräämisen ja varastoimisen toimintatavat. Jatkossa tiedot pitää voida löytää ja esittää asiakkaille ja viranomaisille nopeasti.

- Useille yrityksille tämä kaikki tarkoittaa vain muutamien asioiden varmistamista ja kirjaamista, toisilla projekti onkin sitten isompi, kertoo Kari Oksanen ER-tuesta (www.ertuki.fi), jolla on kokemusta tiedonkäsittelystä, ja joka on käytettävissä Lohjan talousalueella yrittäjän avuksi.

Kun aiemmin on riittänyt, että yrityksesi kertoo noudattavansa tietosuojaan liittyviä lakeja, jatkossa se tulee voida konkreettisesti osoittaa. Jos yrityksesi on esimerkiksi kerännyt sähköpostiosoitteita markkinointitarkoituksiin, sen tulee voida osoittaa keräyslomakkeen tai uutiskirjeen tilaamisvahvistuksen kopiolla tai muulla tavalla, että henkilöitä on informoitu osoitteiden keräämisestä.

Viime vuonna hyväksytty tietosuoja-asetus (general data protection regulation, gppr) tarkoittaa, että yritysten on siirtymäajan jälkeen tiedettävä mitä, missä ja miten ne henkilötietoja käsittelevät. Näistä tiedoista on tehtävä riskiarvio. Pessimistisimpien arvioiden mukaan Suomessa vain muutama tuhat yritystä yli 200 000:sta on tehnyt tarvittavat muutokset tai selvitykset tietosuoja-asioissa.

- Ei ole vielä ymmärretty, että tämä koskee lähes kaikkia yrittäjiä. Pienellä autokorjaamolla, konepajalla, kahvilalla tai kukkakaupallakin voi olla asiakasrekisteri, ja ainakin yhden työntekijän henkilörekisteri ja silloin jo pitää ryhtyä toimiin, kertoo Oksanen.

Kartoita omat rekisterit ja tietolähteet

Henkilötietojen kerääminen vaihtelee eri yrityksissä, mutta esimerkiksi kaupan alan tai digitaalisia palveluja tarjoavilla yrityksillä voi olla huomattava määrä asiakkaista koottuja tietoja. Nimet, puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet ja luottokorttitiedot ovat henkilötietoja. Niitä voivat myös olla esimerkiksi asiakkaiden verkkokäyttäytymistä tai sijaintia koskevat tiedot. Henkilörekistereitäkään ei tule unohtaa.

- Tietosuoja-asiat tulee huomioida kokonaisvaltaisesti kaikessa toiminnassa, jossa käsitellään henkilöihin liittyviä tietoja", summaa Lexia Asianajotoimisto Oy:n osakas Markus Myhrberg.

Jokaisen yrityksen kannattaa siis kartoittaa tarkasti, mitä tietoja se kerää, millä perusteilla ja miten niitä käsitellään

Kannattaa vaikka aloittaa tekemällä yksinkertainen testi: http://tietosuojatesti.fi

alue_talous: 

SOK:n pääjohtaja vieraili Lohjalla

sok.jpg

SSO:n toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen (vas), Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula ja SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä.

 

SOK:n pääjohtaja ja kaupan liiton hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Taavi Heikkilä vieraili viime viikolla Lohjalla puhumassa S-ryhmän ja kaupan ajankohtaisista kuulumisista. Heikkilä on toiminut S-ryhmän tehtävissä jo yli 30 vuotta, joista pian neljä vuotta pääjohtajana. Tapaamisessa olivat myös SSO:n toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen ja Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula, joka esitteli Lohjaa Heikkilälle.

Heikkilä totesi, että Suomen talous on ollut kuluvan vuoden aikana hyvässä vireessä ja vienti ja investoinnit ovat vauhdittaneet sitä.

-Vienti, investoinnit, yksityinen kulutus, BKT ja työttömyysaste näyttävät hyvältä. Nyt näyttääkin olevan suhdannehuippu, sillä ennusteiden mukaan ensi vuonna ja sitä seuravana mennään huonompaan suuntaan, Heikkilä kertoo.

-Kuluttajien luottamus on pysynyt vahvana ja Suomen taloudella menee nyt keskimääräistä paremmin, mutta huolena on ostovoiman heikentyminen. Veronkorotuksia ei pitäisi tehdä, koska ne vaikuttavat kuluttajan ostovoimaan, jatkaa Heikkilä.

Yksityisen kulutuksen osuus Suomen BKT:sta nousi vuonna 2016 yli 55 prosenttiin. Palkansaajien ostovoiman kehitykseen vaikuttavat eniten työllisyys, ansiotaso, inflaatio ja verotus. Ansiotason kehitys on kuitenkin jäämässä lähivuosina heikoksi.

 

S-ryhmälle kuuluu hyvää

S-ryhmän osalta kauppa on käynyt viime vuotta paremmin lukuun ottamatta autokauppaa, jonka huippuvuosi viime vuosi oli. Kaupan liitto odottaa vähittäiskaupan liikevaihdon kasvavan lähes 2% tänä vuonna ja hidastuvan prosenttiin ensi vuonna. S-ryhmän vähittäismyynnistä 70% tulee marketeista, 14% liikennemyymälöistä ja 7% matkailu- ja ravitsemispalveluista.

-Tuloskehitys on saatu koko ryhmässä kääntymään oikeaan suuntaan, vaikka haasteita on ollut mm. rautakaupassa ja ravintoloissa. Olemme kuitenkin parantaneet kustannustehokkuutta ja yhdistäneet toimintoja niin, että samat asiat saadaan tehtyä aiempaa pienemmillä resursseilla. Myös digitalisaatiosta on apua. Toivomme myös, että hyvä johtaminen näkyy parempana asiakaskohtaamisena, Heikkilä kertoo.

Säästöillä ja tehokkuudella on saatu aikaan myös halpuutus.

-Olemme halpuuttaneet nyt kolme vuotta ja tänä vuonna asiakashyöty ylittää jo 150 miljoonaa euroa. Se parantaa kilpailukykyä, kun pystymme leikkaamaan omista hinnoistamme. Halpuuttamisen kautta myynti ja asiakasmäärät kasvavat ja hävikki pienenee. Tästä on saatu aikaan positiivinen kierre, joten halpuuttaminen jatkuu. Halpuuttaminen ei riipu ruoan yleisestä hintatasosta, Heikkilä kertoo.

Hän ottaa esille myös vastuullisuuden.

-Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi teemme 100 vastuullista tekoa, kuten monitoimikenttiä. Toinen asia on ympäristövastuu. 60% S-ryhmän tarvitsemasta energiasta on tuulivoimaa.

Jääskeläinen toteaa, että Lohjallekin on tehty kaksi lasten liikuntapaikkaa. SSO on S-ryhmän 9. suurin osuuskauppa-alue.

-Se on merkittävä toimija ja työllistäjä omalla alueellaan. Paljon isoja investointejakin on tehty, toteaa Heikkilä.

Jääskeläinen puolestaan muistutti, että palvelujen parantamisen myötä rakennetaan myös uusia asuntoja ja saadaan lisää asukkaita paikkakunnalle.

-Meillä on SSO:n kanssa monia hyviä investointeja, kuten kauppakeskus. On hienoa, että Laurea on siinä mukana, koska ne ovat meille kullan arvoisia opiskelupaikkoja. Yhteistyökuvioita pohditaan myös Neidonkeitaan kehittämisen osalta, toteaa Sivula.

 

Tulevaisuuden näkymiä

Tulevaisuudessa S-rymässä halutaan parantaa valikoimaa, kuten tarjota tuoretta, suomalaista kalaa joka päivä. Tesco-yhteistyön myötä taas on saatu noin 200 uutta tuotemerkkiä, kuten allergiavapaita ja gluteenittomia tuotteita. Käsittelyssä on myös Stockmann Herkun yrityskauppa.

-Sillä on iso merkitys tarjoaman kehittämisessä, Heikkilä sanoo.

Heikkilä näkee, että myös digitalisaatio luo jatkossa uusia mahdollisuuksia. Verkkokauppa kehittyy, ja itsepalvelukassat ovat suosittuja mm. Lohjan Prismassa.

-Haluamme ymmärtää asiakasta entistä personoidummin ja kohdentaa viestintää. Esimerkkejä digitalisaation mahdollisuuksista ovat mm. S-mobiili, josta näkee tilinsä, tuote-etuja ja bonuksensa sekä sähköinen kassakuitti. Nykyään S-ryhmässä tulostetaan 80 000 kilometriä kassakuittia vuodessa. Sillä voisi kiertää kaksi kertaa maapallon ympäri. Digitalisaation myötä syntyy myös uusia työpaikkoja, kuten työtä robottien asentajille, sanoo Heikkilä.

Ruokamanifestin myötä taas halutaan herättää keskustelua sidosryhmien välillä. Esillä ovat olleet mm. kasvisten lisääminen, antibioottien vähentäminen ja terveellisten, herkullisten vaihtoehtojen lisääminen lapsille.

alue_talous: 

Sivut

 
Tilaa syöte Raha ja talous