Raha ja talous

Erätukun Lohjan ja Salon myymälät sulkeutuvat 1.4.

Erätukku sulkee myymälänsä Lohjalla ja Salossa. Myymälöiden viimeinen myyntipäivä on lauantaina 1.4.2017. Siihen asti liikkeet toimivat normaalisti ja ovat avoinna arkisin 10-18 ja lauantaina 10-16. Muut Erätukun myymälät ja verkkokauppa palvelevat vielä toistaiseksi. Näiden sulkemisesta tiedotetaan lisää myöhemmin.    

-Meidät tavoittaa vielä myymälän sulkeuduttua verkkokaupan puolelta jonka toiminta on viimeinkin saatu toimimaan alun vaikeuksien jälkeen, kertoo Erätukun kenttäjohtaja Heikki-Pekka Alakärppä.

Erätukku hakeutui konkurssiin 14.3.2017 jonka jälkeen myymälöitä alettiin sulkea nopealla aikataululla.

alue_talous: 

K-Supermarket Lempola Lohjalta valittiin Suomen parhaimmaksi K-Supermarketiksi

Vuoden 2016 parhaaksi K-Supermarketiksi on valittu Lohjalla toimiva K-Supermarket Lempola. Palkinnon perusteina olivat onnistuminen asiakastyytyväisyydessä, myynnin kehityksessä sekä henkilökunnan vahva osallistaminen kaupan kehitystyöhön.

lem.jpg

Teppo Ojala ja Marjo Karjalainen.

 

Valtakunnan ja alueiden parhaat K-Supermarketit julkistettiin ketjun kauppiaspäivillä tiistaina 21. maaliskuuta Vantaan Cumulus Airportissa. Juhlaan olivat kerääntyneet noin 200 K-Supermarket-kauppiasta eri puolilta Suomea.

K-Supermarket Lempolan kauppiaspari Teppo Ojala ja Marjo Karjalainen iloitsevat saamastaan tunnustuksesta:

-Tämä palkinto on ansaittu yhdessä henkilökunnan kanssa. Ammattitaitoinen ja osaava henkilökunta on K-kauppiasyrittäjälle valtava pääoma. On mahtavaa huomata, kuinka henkilökuntakin kehittyy koko ajan ammattitaitoisemmaksi ja itseohjautuvammaksi työssään. Lempolassa kauppiaat ja henkilökunta tekevät yhteen hiileen puhaltaen kauppaa. Olemme päässeet kaupallamme positiivisen kierteen kehään, kertoo kauppias Teppo Ojala.

K-Supermarket Lempolassa työskentelee noin 30 henkilöä. 

Raati painotti valinnoissaan kaupan asiakastyytyväisyyttä, myynnin ja asiakasmäärän kehitystä sekä herkullisen ja ruokaisan ostosympäristön luomista asiakkaille.

-Olemme saaneet luotua lähialueen parhaan hedelmä- ja vihannesosaston, leipäosaston sekä tuoretta lihaa, kalaa ja valmisaterioita tarjoavan palvelutiskikokonaisuus Herkkutorin. Tämän lisäksi kaikissa tuoteryhmissä pyrimme tarjoamaan runsaasti myös lähi- ja pientuottajien tuotteita, kertoo kauppias Marjo Karjalainen.

-Tärkeintä kaupallamme on kuitenkin asiakaspalvelun laatu, joka lähtee puhtaasti henkilökunnan omistautumisesta ja omasta rakkaudestaan ruokaan sekä intohimosta kaupankäyntiin, jatkaa kauppias Teppo Ojala.

-Olemme aina halunneet olla ketjumme parhaimpien kauppojen joukossa, ja nyt annettu tunnustus merkitsee meille todella paljon. Tietty nöyryys on kuitenkin säilytettävä ja tunnustus velvoittaa tekemään yhä parempaa kauppaa jatkossa, jotta olemme asiakkaidemme ykköskauppa myös tulevaisuudessa, kertoo kauppias Marjo Karjalainen.

K-Supermarketin kauppiaspäivillä palkittiin myös alueiden parhaat kaupat sekä annettiin kunniamainintoja eri osa-alueilla onnistuneesta kaupanteosta. Suomessa on tällä hetkellä yli 1200 K-kauppiasta, joista ruokakauppiaina toimii noin 900 yrittäjää.

alue_talous: 

Suur-Seudun Osuuskauppa kiinnosti kesätyöpaikkana – 2000 hakijaa

SSO työllistää 1129 palvelun ammattilaista ja kesällä henkilökunnan määrä kasvaa noin 300 kesätyöntekijällä. Kesäsesonki on SSO:lle tärkeä ja he haluavat onnistua jokaisessa asiakaskohtaamisessa tarjoamalla parasta mahdollista palvelua omasta osuuskaupasta apunamme joukko reippaita kesätyöntekijöitä.

-Kesätyömahdollisuuksia SSO:lta löytyy rauta- ja maatalous-, matkailu- ja ravitsemus-, liikennemyymälä- ja polttoneste-, auto- ja autotarvike-, sekä päivittäis- ja käyttötavarakaupan toimialoilta. Kesätöihin meille tänä keväänä haki yhteensä lähes 2000 nuorta, kertoo SSO:n henkilöstöjohtaja Hanna Somersalo.

-Ensimmäisen työkokemuksen saaminen on nuorille suuri haaste. Osuuskauppa haluaa omalta osaltaan tukea nuorten työllistymistä tarjoamalla kesäharjoittelupaikkoja ja sitä kautta kartuttaa arvokasta työkokemusta kaupan alalta, tiivistää Somersalo.

SSO oli tänä vuonna mukana Vastuullinen Kesäduuni 2017 -kampanjassa. Kesätyöntekijöiden haku päättyi maaliskuun puolessa välissä ja hakemuksia tuli peräti 1100, joiden joukosta valitaan 200 kesätyöntekijää. Lisäksi 15-17-vuotiaiden S-Kesis -kesätyöpaikan hakijoita oli 900, joista 90 saa kesätyötä SSO:sta.

 

S-Kesis työllistää yhdeksänkymmentä 15-17-vuotiasta

- SSO:n oman S-Kesis -ohjelman kautta kesätyöpaikan saa 90 15-17-vuotiasta nuorta. Työn kesto on 2-4 viikkoa ja S-Kesis-työntekijöille maksetaan koululaispalkkaa, kertoo Somersalo.

S-Kesiksille järjestetään pikahaastattelutapahtumia Prismojen yhteydessä. Nummelassa 23.3. klo 13-17, Lohjalla 6.4. klo 13-17 ja Salossa 10.4. klo 13-17. S-Kesikseksi nimettyyn tapahtumaan avoimen kutsun saivat kaikki 900 hakijaa. Haastattelu tapahtuu erillisillä haastattelupisteillä antaen jokaiselle hakijalle mahdollisuuden tuoda omaa persoonaa esiin ja meille tapahtuma tuo tilaisuuden tutustua yksilöihin hakemuspapereiden takaa, tiivistää Somersalo.

alue_talous: 

Lohjan Nordean uudet tilat

Nordean konttori entistä valoisampi ja avarampi

Lohjan Nordean konttorin uudistustyöt ovat päässeet siihen vaiheeseen, että lauantaina vietetään avajaisia.

- Tottakai näin paljon uudistuneen konttorin työprosessit ovat vielä osittain muotoutumatta, mutta kokonaisuudessaan uudistus on otettu ilolla vastaan niin henkilökunnan kuin asiakkaiden puolelta, kertoo pankinjohtaja Eija Mäkinen.

Uudistus on tuonut pankkisaliin entistä enemmän valoa ja avaruutta väliseinien kaaduttua. Tilalle on tullut pankin omalle henkilökunnalle avokonttorimainen tila ja asiakaspalavereille on myös tulleet täysin uudet tilat.

- Entisissä neuvotteluhuoneissa oli huono ääneneristys, mikä on näiden uusien neuvotteluhuoneiden yksi tärkein ominaisuus. Lisäksi jokaisessa kymmenessä huoneessa on myös iso TV-näyttö, josta kaikki neuvottelussa olevat voivat katsoa yhtä aikaa, kertoo Mäkinen.

- Näiden uuden kymmenen neuvotteluhuoneen lisäksi myös itse pankkisalin asiakasneuvojien tiloja on muokattu ja tehty ne entisestään mukavammaksi istua ja keskustella. Näiden neuvotteluhuoneiden lisäksi on myös yksi isompi neuvotteluhuone tässä katutasossa ja sen lisäksi vielä yksi iso neuvotteluhuone alakerrassa, eli entistä enemmän tilaa, missä voidaan rauhassa ja turvallisesti keskustella asiakkaan pankkiasioista.

Lohjan Nordean uudistus on ulkoiselta olemukseltaan pitkälti samanlainen kuin muut Suomen Nordean konttorit, eli jokainen konttori saa itselleen uuden ilmeen.

nordeawww.jpg

Nordean uudistunut pankkisali on entistä valoisampi ja avaramman oloinen.

Digipalvelut lisääntyvät

Tulevaisuus on digiä ja nykypäivä entistä enemmän. Myös Nordean pankkiasioista paljon on mahdollista tehdä etänä internetissä tietokoneella tai älypuhelimella. Jos sinulla on kysyttävää esimerkiksi älypuhelimeen ladattavasta tunnuslukusovelluksesta tai et ole varma, kuinka sen saat asennettua – tule meille konttorille, samalla kun saat apua ongelmaasi, tutustut uudistettuun konttoriimme.

- Tunnuslukukortit ovat meillä ensi vuonna historiaa. Jos asiakkaalle ei ole älypuhelinta, saa hän meiltä pienen laitteen, joka toimii entisen kortin sijasta, mutta tavoitteena on, että asiakas kirjautuisi tästä eteenpäin tililleen mobiilisti sovelluksena kautta, kertoo Mäkinen.

- Todella moni asiakas saa vastauksensa jo nyt verkkosivujemme chatin kautta, joko sisäänkirjautuneena ja tarkemmin omia pankkiasioitaan hoitaen tai suoraan chatissä yleisistä asioista ilman kirjautumista. Verkkoasiointi lisääntyy kokoajan sillä siellä meillä on palvelua 24/7 aivan kuten puhelinpalvelussamme.

- Jos oma aikataulusi ei aivan osu pankin normaaleihin aukioloaikoihin, aina kannattaa soittaa palvelunumeroomme 0200 3000 ja sopia tapaamisaika vaikka jollekin aamulle tai illalle, näitä aikoja meillä on hyvin saataville, vihjaa Mäkinen.

nordea (4).jpg

Uudistetun konttorin avajaiset lauantaina

Avajaisia vietetään kello 11-14 ja tarjolla on kaikille kävijöillä kuumaa jauhelihakeittoa ja ilmapalloja. Perheen pienimmille on lisäksi pallomeri.

nordea (2).jpg

alue_talous: 

Uusi eläinlääkäri Lohjan Ojamolle

Yksityisyrittäjäksi pankin rohkaisemana

ottowww.jpg

Otto Wejberg on monelle lohjalaiselle eläimenommistajalle jo entuudestaan tuttu, mutta nyt hän on avannut oman praktiikkansa. Kuvassa myös Oton Panda-koira.

Syntyperäinen lohjalainen Otto Wejberg on monelle lohjalaiselle jo tuttu. Otto on toiminut viime ajat vt kunnan eläinlääkärinä aivan viime viikkoihin ja nyt hän on kolme viikkoisen oman praktiikan omistaja.
- Työt päivystävänä eläinlääkärinä loppuivat tuossa helmikuun puolessa välissä ja ilmoituskin töiden loppumisesta tuli todella nopeasti ja oli pakko kehittää uutta, kertoo Otto.
Onneksi Otto sattui kertomaan tilanteestaan salibandykaverilleen, jolla sitten oli vapaa työhuone Ojamolla, Holmankuja 2:ssa ja sillä oli yksi ongelma ratkaistu,
- Suuri kiitos kuuluu myös kolleegoille, joilta olen saanut laitteita ja omat alkuinvestoinnit ovat siten pysyneet hallinnassa.

Tuttu pankki auttoi

Suuri helpotus tilanteessa oli se, että Otto on ollut koko ikänsä paikallisen Länsi-Uudenmaan Säästöpankin asiakas, jossa koko perheen talousasiat talolainoineen ja säästöineen on hoidettu kunnolla.
- Suhteeni pankkiin ja siellä käydyt keskustelut antoivat uskalluspohjaa ottaa tämä askel ja avata oma vastaanotto,  kertoo Otto.
- Pankissa keskusteltiin esimerkiksi tilanteesta, missä asiakkaita ei kävisi tarpeeksi, niin lainaosamaksut voidaan kyllä sovitella, kiitos pitkän asiakassuhteen ja molemminpuolisen luottamuksen.
- Varmuus siitä, ettei huononakaan hetkenä putoa täysin tyhjän päälle oli yksi tärkeä tekijä päätöstä tehdessäni, kertoo Otto.
Omaa vastaanottoa varten tarvittavat opiskelut Otto ehti hoitaaa jo vuonna 2014, mutta sittemmin hän on toiminut sekä Lohjalla että muunmuassa Porvoossa eläinlääkärinä, eli kokemusta on kyllä ehtinyt karttua jo hyvin.

Eläinlääkärin vastaanotto

Oton vastaanotto on pieni mutta toimiva.
- Tarkoituksena on tässä alkuvaiheessa toimia näin pienesti ja antaa ensitason eläinlääkäripalveluita eli terveystarkastuksia, rokotteita, hoitaa hammaskivet, hoitaa oksennus yms vaivat ja tarkastaa ontuvat lemmikit, listaa Otto.
- Eläimenomistajan on tärkeätä ottaa yhteys lääkäriin, jos epäilee että eläimellä on jokin vika tai sairaus, sillä on aina parempi käydä kerran turhaan lääkärissä kuin jättää kokonaan käymättä.
-Varsinkin iäkkäämmillä lemmikeillä voi se käynnin viikolla siirtäminen siirtää käynnin jo yhdellä päivällä liian myöhäiseksi.
Oton pieni vastaanotto pystyy toimimaan yhden lääkärin voimin, ja siksi vastaanoton hintataso noudattelee kunnallista taksakorttia.
- Omille tutuille asiakkailleni tämä käytännössä tarkoittaa vain vastaanoton muuttamista tänne Ojamolle, mutta samat palvelut ovat yhä saatavilla samaan hintaan.
Markkinoinnissa Otto luottaa näin alussa puskaradioon sekä sosiaaliseen mediaan.
- Vanhat asiakkaat ovat soitelleen tuonne päivitystykseen ja kyselleet minua, niin sieltä on sitten kerrottu, että olen avannut oman vastaanoton.
Lohjalla tilanne on Oton mielestä hyvä ja eläintenomistajat huolehtivat eläimistään pääsääntöisesti hyvin.
- Meillä on eläinfysioterapeutti vaimoni Julian kanssa kotona tämä Parson-Russell terrieri Panda sekä talleilla islanninhevonen, joten voin usein samaistua täysin asiakkaani tilanteeseen.
- Tervetuloa asiakkaakseni tänne Ojamolle. Aukioloajat ovat arkisin klo 8-16 tai sitten sopimuksesta muuten, ja aina kannattaa soittaa 045-642 6636.

alue_talous: 

Kasvu Open avaa paikallisille yrityksille ovia maailmalle

kasvu-open-logo.png

Länsi-Uudenmaan KasvuOpen kasvoi tänä vuonna kattamaan myös Salon ja nyt etsitään tältä alueelta 15 kasvuhalukasta yritystä todelliseen yrityssparraukseen. Yrityksillä on aikaa maaliskuu ilmoittautua mukaan KasvuOpenin sivujen kautta.

Kasvu Open - Suomen suurin maksuton yritysten kasvun sparrausohjelma

Tavoitteena kaudelle 2017 on kohtauttaa 450 kasvuyritystä yli 900 Suomen liike-elämän huipun kanssa, järjestää 110 tapahtumapäivää ympäri Suomen ja luoda siten ainutlaatuinen mahdollisuus vauhdittaa omaa liikeideaa tai jo olemassa olevaa toimintaa kohti kasvua. Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Sparraus lähtee yrittäjän omista lähtökohdista, oli tavoitteena sitten kasvattaa yrityksen liikevaihtoa, henkilöstömäärää, lanseerata uusi tuote tai selvittää kansainvälistymisen mahdollisuuksia. KasvuOpen itse alkoi Jyväskylästä 2010 ja 2011 oli vain 36 yritystä mukana kun jo viime vuonna niitä oli 717. KasvuOpen organisaatio kertookin, että kasvu on mahdollista  vain hyvien kumppaneiden avulla, jotka mahdollistavat kaiken maksuttomuuden (www.kasvuopen.fi)

Karjaan tilaisuudessa paikalla ollut Länsi-Uudenmaan Kauppakamarin toimitusjohtaja Eero Hettula on sitä mieltä, että meillä Läntisellä Uudellamaalla on paljon paremmat mahdollisuudet kuin moni tietääkään, sijaitsemmehan loistavien logististen reittien varrella kahden suomalaisen (Turku ja Helsinki) kasvukeskuksen välissä. Läntisellä Uudellamaalla on myös hyvät  liiketoiminnoiltaan kasvavat satamat kuten Inkoo, Koverhar ja Hanko. Hettula onkin jo useampaan otteeseen heittänyt ilmoille kysymyksen, jos Tesla haluaisi rakentaa megatehtaansa tänne, olisimmeko me valmiita?

kasvuopen (3)www.jpg

Karjaan tilaisuudessa oli esiintymässä myös yhteistyökumppaneita kuten Novago, jonka toimintaa esitteli toimitusjohtaja Tom Gammals.

Yksi KasvuOpenin alueellisista kumppaneista on Novago, jonka toimitusjohtaja Tom Gammals kertoikin KasvuOpenin olevan toiminnaltaan juuri sellaista, minkä kanssa Novago voi toimia saumattomasti yhdessä (http://novago.fi/lansi-uusimaa/).

KasvuOpen on yrityksille maksuton tapa saada todella kovan luokan asiantuntija-apua ja konsultaatiota. Kuten viime vuoden Länsi-Uudenmaan KasvuOpen voittaja Jouko Riihimäki kertoi, yrittäjällä on hyvä olla sevä näkemys mitä on tekemässä.

- Yrittäjällä tulee olla rohkeutta ja ylpeyttä lähtiessään kasvun polulle. Matkan varrella tulee varmasti vastaan ihmisiä, jotka eivät usko yritysideaan, mutta samalla pitää olla myös valmis kuuntelemaan rakentavaa kritiikkiä, sekä avaamaan itse omaa ideataan muille, valoitti Riihimäki.

- Liian moni hyvä idea on jäänyt autotalliasteelle, koska yrittäjä ei ole halunnut avata ideataan muille siinä pelossa, että joku vielä varastaa hänen ideansa. Tosiasia on kuitenkin, että ei meistä kukaan pärjää yksinään vaan pitää luottaa verkostoon ja rakentaa oman yritystoiminnan ympärille verkosto, jossa jokainen saa jotain hyvää. Parhaimmillaan yritys tarjoaa yhteistyökumppaneilleen, joillain tasolla arvonlisäystä.

 

kasvuopen (1)www.jpg

Oy Soya Ab:n Jouko Riihimäki kävi kertomassa omista kokemuksistaan viime vuoden KasvuOpen kisasta, "pysy omien arvojesi takana"- oli yksi Joukon tärkeä sanoma.

KasvuOpen avaa kasvuhaluisille yrityksille mahdollisuuden testata liikeideaansa kymmenien asiantuntijoiden kanssa; rahoitus, kansainvälisyys, tuotteistus, markkinointi - jos haet kasvua, tämä tie ehkä kannattaisi kokeilla, sillä 15 yritystä omalta alueeltamme pääsee hakijoista kahteen kolmeen sparraspäivään ja kaksi parasta sitten syksyn finaaliin Jyväskylään. KasvuOpen ei ole vain yritysideoiden sparrausta vaan yrityksiä myös viedään ulkomaille. Viime tammikuussa kymmenen yritystä kävi esillä Piilaaksossa ja tälle vuodelle on kalenterissa esittelyt Shanghaissa ja Tukholmassa. Kuten KasvuOpenin tapahtumavetäjät kertovat, jokainen yritys ja sen tavoitteet ovat erilaisia. KasvuOpenin suhteen tärkeintä on halu kasvaa.

Verkostot - strategian päivittäminen - näkyvyys

Kun yritys pääsee mukaan KasvuOpen polulle, saa hän käyttöönsä ainakin hetkeksi verkostot mihin yritysksellä ei kenties muuten olisi mitään mahdollisuuksia. Samalla yrityksen vetäjä(t) pääsevät päivittämään omaa strategiaansa ja saamaan kenties sitä kaivattua rakentavaa kritiikkiä. Mitä pidemmälle yritys pääsee KasvuOpenissa, sitä enemmän yritys saa myös näkyvyyttä.

- Kasvun uralle pyrkivä yritys joutuu avaamaan ulkopuolisille omaa ajatteluaan. Kasvu vaatii rohkeutta, muistuttaa Riihimäki.

KasvuOpen sanastoa:

Kasvupolku®

Kasvupolku® on alueellinen tai toimialakohtainen kasvun sparrausprosessi. Kasvupolku®-kokonaisuus käsittää pääsääntöisesti neljä tapahtumapäivää: starttitilaisuuden, kaksi Kiitoratapäivää ja semifinaalin, josta kaksi parasta yritystä etenee valtakunnalliseen finaaliin. Kiitoratapäivien määrä voi myös vaihdella.

Kiitorata

Kiitoradaksi kutsutaan menetelmää, jossa 5 yritystä tapaa päivän aikana 5 eri asiantuntijaa. Jokainen yritys tapaa yhden asiantuntijan kerrallaan 45 minuutin mittaisessa henkilökohtaisessa ja luottamuksellisessa tapaamisessa. Kiitoradalla ovat mukana kaikki Kasvupolulle valitut yritykset sekä eri alojen asiantuntijat. Yhteisessä aloituksessa yritykset pääsevät pitchaamaan omaan kasvusuunnitelmansa ja myllärit esittäytymään.

Myllärit

Myllärit ovat osaamisensa todistaneita alansa asiantuntijoita. Myllärit vaihtuvat Kiitoratapäivien teemojen mukaan. Taustaltaan he ovat esimerkiksi enkelisijoittajia, myynnin osaajia, markkinoijia, eri maiden ja kansainvälistymisen tuntijoita, vientiyritysten johtajia, toimitusjohtajia ja strategian sparraajia. Finalistit tapaavat heitä Kiitoratapäivien sparraushetkissä.

Sparraus

Sparraus tarkoittaa myllärin ja yrityksen välistä keskustelua, jossa mylläri haastaa yritystä ajattelemaan uusia vaihtoehtoja liiketoiminnassaan. Sparrauksessa myllärit antavat oman näkemyksensä yrityksen liiketoiminnasta, miten sitä voisi kehittää, mihin kannattaa panostaa enemmän ja mitkä voisivat olla yrityksen seuraavat askeleet. Sparraus pohjautuu mm. Jyväskylän yliopistossa kehitettyyn metodiin.

Kasvu Open -semifinaali

Alueellisen tai toimialakohtaisen Kasvupolun päätöstilaisuus, jossa valitaan polun voittaja ja kunniamaininnan saaja. Em. semifinalistit etenevät valtakunnalliseen Kasvu Open -finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin.

Kasvu Open Tuomari

Koska haemme Suomen kasvuhaluisinta, uskottavimman suunnitelman omaavaa kasvuyritystä, tarvitsee prosessi myös tuomarit. Alueellisilla ja toimialakohtaisilla Kasvupoluilla on omat tuomaristonsa, jotka koostetaan alueen/toimialan asiantuntijoista. Lisäksi valtakunnallisessa finaalissa on oma tuomaristo.

Kasvu Open Karnevaali

Kasvu Open -toimintakauden päätös ja valtakunnallinen finaali, jossa valitaan voittajat Start Again-ja Startup -sarjoissa. Finalistien joukko koostuu alueellisten ja toimialakohtaisten Kasvupolkujen parhaimmistosta.

 

alue_talous: 

Rahastosijoittaminen on nykyaikaa

Omien resurssien ja tavoitteiden mukaisesti eteenpäin

mariannawww.jpg

Sijoituspäällikkö Marianna Savolainen käy jokaisen asiakkaan kanssa ensiksi läpi asiakkaan lähtötason ja tavoitteet - sen jälkeen katsotaan henkilökohtaiset suunnitelmat.

Rahastosijoittamisella tarkoitetaan pankkien ja sijoitusyhtiöiden hoitamaa palvelua, joka kerää asiakkaiden sijoittamat varat yhteen ja sijoittaa ne useisiin eri kohteisiin, kuten osakkeisiin, raaka-aineisiin, korkoihin jne. Kohteet muodostavat yhdessä sijoitusrahaston. Suomessa voi sijoittaa monen mutkan kautta, mutta helpoin tapa on tehdä se oman, tutun ja paikallisen pankin asiantuntijan kautta.
Länsi-Uudenmaan Säästöpankissa työskentelee sijoituspäällikkö Marianna Savolainen juuri näissä merkeissä. Hän on myös suorittanut Finanssialan Keskusliitonliiton hyväksymän sijoituspalvelututkinnon.
- Meillä pankissa on 19 rahastoa valittavissa ja mielellään aina aloitetaan asiakkaan kanssa keskustelemalla, sillä meidän velvollisuutena on ottaa asiakkaan sijoitustavoitteista, sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä selkoa, kertoo Marianna.
Rahastosijoituksia voi itse tehdä suoraan myös verkkopankissa, mutta aloitus on hyvä tehdä pankissa.
- Asiakkaan kanssa käydään läpi hänen tilannettaan ja selvitetään, mitä varten hän haluaa säästää ja onko tavoitteet selvillä niin vuotuisen tuoton suhteen kuin päämäärän suhteen. Meillä on erilaisia vaihtoehtoja eriaikataulun mukaisiin säästötavoitteisiin.
- Sijoittaminen on vain yksi osa asiakkaan pankkiasiointia ja etumme onkin, että asiakas saa meiltä saman katon alta kaikki pankkipalvelut, ja meidän etumme on että tunnemme asiakkaamme. Tämä on myös asiakkaan etu ja meiltä saatavan henkilökohtaisen palvelun ideana onkin, että asiakkaalle tarjotaan vain ne tuotteet mitkä sopivat hänelle. Harva uskoisi varansa ventovieraan haltuun, pohtii Marianna.
- Tämä henkilökohtainen kontakti antaa mahdollisuuden perehtyä asiakkaan tavoitteisiin ja mahdollisuuksiin paremmin.
- Sijoittaminen pitkällä aikajänteellä on hyödyllistä siis sekä asiakkaalle, että meille. Varsinkin rahastosijoituksissa joita tehdään kuukausittain, pitkälle aikavälille tapahtuvat ostot saavat hyödyn markkinoiden liikkeestä, miettii Marianna.

Oletko jo kokeillut?

Moni on jo aiemmin kokeillut rahastosijoittamista, mutta ajat ovat muuttuneet ja sen myötä myös rahastot, joten nyt kannattaa käväistä konttorilla päivittämässä omat tiedot.
- Meille loppujen lopuksi tärkeintä on asiakkaan tyytyväisyys omiin sijoituksiin, eli me teemme parhaamme löytääksemme juuri ne oikeat välineet ja tavat päästä omiin tavoitteisiin. Ja tavoitteita kannattaa olla, joko lyhyen aikavälin esimerkiksi uusi auto, tai pitkän aikavälin esimerkiksi eläkevuosien varalle säästäminen.
Säästöpankin menestyneet rahastot tarjoavat rahoillesi hyvän mahdollisuuden kasvaa. Voit säästää rahastoihin säännöllisesti pienemmillä summilla, tai sijoittaa kerralla isomman määrän.
- Asiakaskuntamme on hyvin monipuolinen. Laaja rahastovalikoimamme kykenee tarjoamaan ratkaisuja erityyppisille sijoittajille. Säästäminen ja sijoittaminen on pitkäjänteistä työtä, jota teemme asiakkaidemme puolesta.
– Rahastoihin voi lähteä pienelläkin summalla mukaan ja rahaston kautta saa automaattisesti hajautetun sijoituksen, mikä vähentää sijoituksen riskiä.
Marianna toivottaa kaikki tervetulleiksi luokseen pankkiin keskustelemaan rahastosijoittamisen mahdollisuuksista.

alue_talous: 

Yhteistyössä asiat esille

Länsi-Uudenmaan Säästöpankki järjesti mielenkiintoisen verotusaamun yrittäjille

yrittäjäaamuwww.jpg

Aamussa esiintyivät niin KPMG:n, Veritaksen sekä Siemensin asiantuntijat tukenaan pankin sekä Lohjan Yrittäjien edustajat.

Naistenpäivän aamu oli saanut yrittäjät liikkeelle hyvällä joukolla kuuntelemaan verotusasiaa Länsi-Uudenmaan Säästöpankin, Lohjan Yrittäjien, KPMG:n, Veritaksen sekä Siemen rahoituksen järjestämälle aamubrunssille.
Vaikka aamu oli tuonut Lohjalle uuden lumipeitteen, kello 7.30 alkanut parin tunnin asiapitoinen verotusaamu sai salillisen lohjalaisia yrittäjiä saapumaan paikalle.
- Tällaiset tilaisuudet ovat oiva paikka niin yrittäjille tavata muita yrittäjiä, kuin myös saada ajankohtaista tietoa yrittäjille tärkeistä asioista, kertoi pankinjohtaja Jukka Nurmisto Länsi-Uudenmaan Säästöpankin yrityspankista.
Vaikka kilpailutilanne on Suomessa pankkisektorilla haastava, on LuSP saanut yli 1700 uutta asiakasta viime vuoden aikana ja pankin uudistukset aukioloaikojen lisäämiseksi ovat edenneet hyvällä mallilla. Pankilla on noin 70 työntekijää ja sillä henkilökunnalla ylläpidetään laajaa 10 konttorin verkostoa alueellamme.
Lohjan Yrittäjät ry:n terveiset oli aamussa kertomassa uusi puheenjohtaja Päivi Kuitunen, jonka sanoma oli yksinkertaisesti, että yhdessä olemme enemmän.
- Suomen Yrittäjät pystyvät ajamaan sitä paremmin yrittäjien etuja valtakunnallisesti, mitä enemmän liitolla on yrittäjäjäseniä.
Samoin tilanne on luonnollisesti myös paikallisesti Lohjalla. Tällä hetkellä Suomen Yrittäjät ovat mm. kritisoineet alustavaa suunnitelmaa nostaa osinkojen verotus 40% tasolle nykyisestä
KPMG:n toimii Lohjalla Yrittäjätalossa mutta aamuun oli saapunut verotusasiantuntijoita Helsingistä ja ovat katsauksensa ja vinkkinsä yrittäjille kävivät esittämässä Anu Rosengren, Joonas Paavilainen, Timo Partanen sekä Mauri Eskelinen.
- Veroasioiden tärkein anti lienee siinä, että jos jokin asia verotuksessa tuntuu vaikealta, kannattaa kysyä neuvoja, eikä yrittää vain yksin.
KPMG:n lisäksi esillä oli Veritaksen Nina Hallaskari, joka nosti esille eläkeikäkysymyksen ja sen mahdollisuuden, että vuonna 2025 saattaa taas eläkeikä  nousta, nythän se on 65 vuotta.
Epämieluisen viimeisen puheenvuoron sai pitää Siemens Financial Services, eli rahoituspalveluiden asiantuntija Tommi Harjapää, jonka tärkein sanoma oli, että oli yrittäjä ostamassa uutta tietokonetta tai useamman sadan tuhannen linja-autoa, Siemen rahoitus voi auttaa ja vastaus tulee nopeasti.
- Helpoin tapa on ottaa yhteys Länsi-Uudenmaan Säästöpankin yrityspuolella ja lainapäätös tulee jo tunneissa, kertoi Harjapää.
Keskiviikko oli hyvä esimerkki lohjalaisten yrittäjien mahdollisuudesta tutustua toisiinsa vapaamuotoisessa tilaisuudessa kuunnellen samalla ajankohtaisia yrittäjiä kiinnostavia asioita.

alue_talous: 

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin vuosi 2016

Pop up -konttoreita ja voimistuvaa uusasiakasvirtaa.

-Kuluneen vuoden talousasioihin sisältyi niin yllätyksiä kuin epäjohdonmukaisuuksiakin. Britit yllättivät brexit-päätöksellään ja amerikkalaiset presidentinvaaleillaan. Etukäteisarvailuista poiketen seurauksena molemmista oli pörssikurssien nousua. Talouskehityksessä alkoi näkyä pieniä valonpilkahduksia, mutta silti samaan aikaan uutisoitiin irtisanomisista ja euribor-korot jatkoivat lähes loputtomalta tuntuvaa laskuaan. Ei ollut tulevaisuuden ennustamisen näkökulmasta kulunut vuosikaan mikään erityisen helppo, toteaa Länsi-Uudenmaan Säästöpankin toimitusjohtaja Jukka Suominen.

Pyrimme vastaamaan ympäristön haasteisiin aktiivisuudella ja ahkeruudella, mikä sitten tuottikin tulosta, summaa Suominen.

Pankilla oli tammikuussa pop up -konttori Siuntiossa, helmikuussa Inkoossa ja marraskuussa Vihdin kirkonkylässä. Pop up -konttoreilla vietiin eteenpäin pankin tavoitetta helposta saavutettavuudesta sekä osoitetaan arvostusta paikallista väestöä kohtaan. Uudentyyppisen toiminnan tuloksena saatiin paitsi oppia ja kokemuksia niin myös näkyvyyttä ja uusia asiakkaita.

Viime vuoden ehdottomasti positiivisin asia oli uusien asiakkaiden määrä. 1692 uutta asiakasta merkitsi yli 20 prosentin lisäystä edellisen vuoden lukuun.

 

Talletusten määrä kasvoi matalasta korkotasosta huolimatta

Alati laskeneet markkinakorkotasot ovat painaneet talletuskorkoja edelleen alaspäin, mutta silti talletukset kasvoivat 6,3 prosenttia ja talletuskanta oli vuoden lopussa 505 miljoonaa euroa.Länsi-Uudenmaan Säästöpankki ei ole ottanut käyttöön negatiivisia asiakastalletuskorkoja, vaikka itse joutuukin maksamaan maksuliiketilistään Suomen Pankin -0,4 prosentin korkoa. Kokonaisluotonanto kasvoi yhden prosentin ja päätyi 577 miljoonaan euroon, josta välitettyjä kiinnityspankkiluottoja oli 113 miljoonaa euroa.

 

Liikevoitossa pieni parannus

Liikevoitoksi muodostui 5,1 miljoonaa euroa, missä oli nousua edellisvuodesta 144 tuhatta euroa. Pankin vakavaraisuuskin koheni ja oli tilinpäätöshetkellä 20,79 prosenttia.

 

Näkymiä vuodelle 2017

Saavutettavuuteen tehtiin suuri panostus, kun aukioloajat ja palveluajat erottiin toisistaan. Nyt osittain ajanvaraukseen pohjautuvat palveluajat ovat noin kolmasosan laajemmat kuin aiemmat aukioloajat. Asiakas voi aiemmasta poiketen sopia tapaamisaikoja pankkiin myös aamuihin ja iltoihinkin, mikä toivottavasti helpottaa etenkin kauempana töissä käyvien pankkiasiointia.

Pankin erilaiset asiantuntijat, kuten lakimiehet ja sijoitusasiantuntijat, tulevat uudessa toimintamallissa entistä juohevammin asiakkaan luo, joko lähikonttoriin tai vaikka työpaikalle taikka kotiin. Tällä kaikella uskotaan uusasiakasvirran jatkuvan vahvana myös kuluvana vuonna.

Madaltunut markkinakorkotaso negatiivisine euribor-korkoineen kurittaa pankin korkokatetta. Vuoden 2017 liikevoitto on budjetoitu sen takia jonkin verran viime vuotta matalammalle tasolle. Kokonaisantolainauksen uskotaan olevan kasvussa vilkastuneen asuntokaupan ansiosta ja tuoton tavoittelu nykyisessä korkotilanteessa tullee pitämään sijoitusrahastot suosiossa. Varainhoitopalveluille löytyy jatkossakin kysyntää asiakkailta, jotka eivät halua tehdä sijoituspäätöksiä itse, vaan ulkoistavat varainhoidon ammattilaisten käsiin. 

alue_talous: 

Vihti teki parhaan tuloksen yhdeksään vuoteen

Tilinpäätösennuste 2016 huomattavasti ennakoitua parempi Vihdissä. Vihdin kunnan tilikauden 2016 ylijäämä on noin 5,7 miljoonaa euroa.  Ennusteen mukainen tulos on paras tilikauden tulos yhdeksään vuoteen Vihdissä.  Tilikauden tulokseen vaikuttivat monet kertaluonteiset erät, kuten erikoissairaanhoidon vuoden 2015 palautus 1,07 miljoonaa, vuoden 2015 verotilitysten oikaisut ja kilpailukykyratkaisuun liittyvä lomarahojen leikkaus, joka näkyy jo vuoden 2016 tilinpäätöksessä noin 0,5 miljoonan miinusmerkkisenä eränä. 

-Tulos on selvästi positiivinen, vaikka siitä poistaa nuo kertaluonteiset erät. Tulokseen ovat vaikuttaneet ulkoisten tekijöiden lisäksi Vihdin kunnan omat toimenpiteet toiminnan kehittämisessä ja henkilöstöratkaisuissa. Hyvästä tuloksesta huolimatta kunnan velkamäärä kasvoi noin kaksi miljoonaa euroa, vaikka nettoinvestoinnit jäivät 13,7 miljoonaan euroon.  Huomattavasti ennakoitua paremmasta tuloksesta huolimatta Vihdin kunnan talous ei ole vielä tasapainossa. Suunta on kuitenkin hyvä. Toimintaa ja toimintatapoja kehittämällä ja samalla tiukalla taloudenpidolla Vihdillä on hyvät mahdollisuudet rakentaa tulevaisuutta, kommentoi vs. kunnanjohtaja Hannu Nummela.

-Vihti tarvitsee jatkossakin selvästi ylijäämäisiä tilinpäätöksiä, jotta pystymme rahoittamaan investointimme velkaantumatta aivan liikaa. Velkamäärä kasvaa lähivuosina kaikesta huolimatta. Lisäksi tulevat suuret uudistukset tuovat epävarmuustekijöitä, näihin parasta varautumista on edes kohtuullisessa kunnossa oleva talous. Vuosien mittaan tekemämme raskaatkin säästötoimet eivät siis ole menneet hukkaan. Niillä on saavutettu tällä hetkellä näkyvissä oleva parempi taloudellinen tilanne, joka tulee pystyä säilyttämään tulevinakin vuosina, Nummela jatkaa.

Vihdin kunnan toimintatuotot ovat yhteensä noin 16,4 miljoonaa euroa. Vuoteen 2015 verrattuna tulot pienenivät 6,7 %. Toimintakuluja oli yhteensä 152, 5 miljoonaa euroa ja vuoteen 2015 verrattuna ne pienenivät 0,9 %. Kokonaisuudessaan kunnan toimintakate vahvistui noin 0,2 prosenttia. Toimintakate oli merkittävästi muutetussa talousarviossa arvioitua parempi. Tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella vuoden 2017 talousarvio otetaan uuteen tarkasteluun.

Vuonna 2016 verotilitykset kasvoivat noin 4,4 miljoonaa euroa vuodesta 2015 ja ylittivät muutetun talousarvion kahdella miljoonalla euroa. Vuoden 2015 verotilitykset olivat liian pieniä valmistuneeseen verotukseen nähden ja vuodelta 2015 maksetut oikaisutilitykset kasvattivat vuoden 2016 verotuloa. Vuodelta 2016 tällaisia oikaisuja ei ole odotettavissa vuodelle 2017 kirjattavaan verotuloon. Valtionosuudet kasvoivat edellisvuoteen nähden 2,6 miljoonaa euroa ja talousarvioon nähden noin miljoona euroa.

Markkinoiden poikkeuksellinen tilanne näkyi vuonna 2016 myös siten, että Vihdin kunnan korko- ja rahoituskustannukset laskivat noin 350 tuhatta euroa edellisvuodesta.

Vihdin kunnan investointituotot olivat vuonna 2016 yhteensä 2,4 miljoonaa euroa ja kulut 13,7 miljoonaa euroa.  Näiden lisäksi Vihdin Veden investoinnit olivat 2,4 miljoonaa euroa. Vahva tilikauden tulos vaikutti myös kunnan lainaottoon, lainakanta kasvoi odotettua vähemmän. Vihdin lainakanta oli 31.12.2016 yhteensä 83,6 miljoonaa euroa ja kasvua oli noin kaksi miljoonaa euroa vuoden 2015 tilinpäätöksestä. Asukaskohtainen lainakanta Vihdissä oli 2 888 euroa/asukas.

alue_talous: 

Sivut

 
Tilaa syöte Raha ja talous