Raha ja talous

Mainos

Coldcalling on kuollut(?)

Olen tässä viime kuukausien (ja kenties jo pidempään) saanut lukea paristakin mielenkiintoisesta väitteestä liittyen sekä markkinointiin että myyntiin. Ja voi olla, että väitteet pitävät paikkansa joillain aloilla, mutta useille minun tuntemilleni aloille näin ei ainakaan ole.

# Cold Calling is Dead

Eli kylmäsoittelu olisi kuollut? Tällä siis tarkoitetaan myyjien soittelua potentiaalisille asiakkaille ilman heidän etukäteis ilmoitustaan. Soitetaan siis henkilölle joka ei ole valmistautunut soittoon, eli on siis kylmä. Cold calling on ollut niin b-to-b kuin b-to-c myynnissä käytössä vuosikymmeniä ja on ollut yksi tärkeimmistä myynnin välineistä. On totta, että nykyaikana kun myynnillä on käytössään myös muita kanavia, kuten verkkosivustot ja sosiaalinen media, joita ei aiemmin ollut, niin kylmäsoittelun luonne on muuttunut. Mutta on väärin sanoa, että se olisi kuollut. Yhä vielä todella monella alalla tarvitaan aktiivista myyntityötä. Jos aktiivista myyntityötä ei tehdä, on asiakkaan entistä helpompi valita se kaikista helpoin vaihtoehto eli tilata itsenäisesti netistä. Tottakai jos oma yrityksesi on juuri se jolta netissä tilataan, fine, mutta useimmiten se kauppa valuu kyllä sitten ulos Suomesta- mitä enemmän ihmiset oppivat, että ulkomailta tilaaminen on yhtä luotettavaa kuin Suomesta, ja nopeata.

Kylmäsoittelu on tärkeä osa monen menestyvänkin yrityksen myyntistrategiaa. Se on vähän menettänyt arvostustaan ja pilkunviilaajat eivät kutsu sitä enää kylmäsoittamiseksi sen jälkeen, kun asiakkaalle on jo mennyt toista kanavaa pitkin tietoa yrityksestä. Soittaminen toimiikin parhaiten siten, kun se on yhdistetty olemassa oleviin markkinointiponnisteluihin.

# Facebook is dead

Tässä toinen väite, joka on tullut jo monesti vastaan eli Facebook on kuolemassa. Se, että Facebook ei kasva enää samaa tahtia kuin aiemmin tai että tietyissä ikäluokissa on tullut siirtymää aktiivisessa käyttämisessä toisiin sosiaalisen median kanaviin, ei todellakaan tarjoita että Facebook olisi kuollut tai edes kuolemassa. Nyt vasta yritykset ovat osittain ymmärtäneet mitä Facebookissa voi ja pitäisi tehdä ja samanaikaisesti itse Facebook-alustana kehittyy ja monipuolistuu edelleen. Useimmalle olemassaolevalle yritykselle Facebook on tärkeä osa markkinointia ja myyntiä. Jos se ei ole sitä, kannattaisi tutkia ja analysoida, olisiko se sitä?

Minä ja Kettu Markkinointi teemme kehitys-ja tukitöitä erilaisille yrityksille niin myynnintueksi kuin myös selkeää sisältötuotantoa sosiaaliseen mediaan kuten Facebook ja siksi tiedämme että nämä kaksi selkeätä väitettä eivät pidä paikkaansa. Yksinkertaisesti kylmäsoittelu ja Facebook työvälineinä ovat vain kehittyneet eteenpäin ja vaativat myös yrityskäyttäjiltään enemmän suunnittelua, jotta toteutus olisi edes lähellä toivottua ja tavoiteltua.

Kari Oksanen
www.ertuki.fi

alue_talous: 

ASP-tilillä kiinni omaan asuntoon

Muutaman hiljaisvuoden jälkeen ASP-säästäminen nousussa

aspwww.jpg

Etti Läntisen äiti neuvoi tytärtään kääntymään pankin puoleen säästämisasioissa ja Länsi-Uudenmaan Säästöpankissa autettiin mielellään - kuvassa Etti ja Katja Murfitt-Wrather Säästöpankista.

Moni suomalainen haluaa yhä asua omassa asunnossaan, mutta tiukentunut sääntely ohjaa säästämään omaa pesämunaa varten. Nykyään vaaditaan omarahoitusosuutta tai muuta vakuutta 5-10% asunnon hankintahinnasta riippuen siitä onko kyseessä ensiasunto tai ei. Asuntoa ensikertaa ostavalle tätä varten on tarjolla ASP-tili (asuntosäästöpalkkiotili).
- Jokainen 15-39 vuotias ensiasuntoa miettivä voi tulla pankkiin ja aloittaa asuntosäästämisen. Kannustan yli 18-vuotiaitten vanhempia tai isovanhempia auttamaan nuoren ensiasunnon pesämunan säästämisessä. Alle 18-vuotaiden talletusten täytyy olla omalla työllä ansaittu, kertoo Länsi-Uudenmaan Säästöpankin  Katja Murfitt-Wrather.
- ASP-säästämisessä pääsee alkuun jo 50Eurolla kuukauden summalla, tilille täytyy kuitenkin säästää kolmessa kuukaudessa 150Eur. ASP-tilin voimassaololle ei ole takarajaa eli säästöjä voi kerryttää niin kauan, kun haluaa.
- ASP-tili antaa myös muita etuisuuksia ensiasunnon ostajalle. ASP-lainaan saa valtion korkotukea kymmenen ensimmäisen lainavuoden ajan ja valtiontakaus on siihen ilmainen.
- ASP-tilissä on myös se hyvä puoli, että mikäli elämän tilanne muuttuu huomattavasti ja tarvitset rahat muuhun tarkoitukseen, pystytään tilisopimus päättämään. Säästäminen kannattaa kuitenkin aina, kertoo Murfitt-Wrather.

Lukiosta oikeustieteelliseen

Etti Läntinen on 18-vuotias nuori lukiolainen, jolla on tulevaisuuden suunnitelmat varsin selvillä.
- Äítini vihjaisi minulle tällaista ASP-tili mahdollisuutta auttamaan sen oman asunnon hankkimista.
- Minusta asunto on myös hyvä sijoituskohde ja kyllähän minä sen oman asunnon itselleni jossain vaiheessa haluan. Ja nyt kotona asuessa kun ei tarvitse maksaa vuokraa tai ruokaa, mutta samalla käy töissä, voin hyvin säästää rahaa tällä tavalla, kertoo Etti.
Etti työskentelee telinevoimistelun valmentajana ja mielessä siintää jo oikeustieteellisen opiskelut ja valmistuminen asianajajaksi.

ASP tilistä verohyötyä

- Saat talletukselle 1 %:n korkoa. Lisäksi, kun säästötavoite on saavutettu ja asunto ostettu, Säästöpankki maksaa koko talletussummalle lisäkorkoa 4 % ensimmäisten viiden vuoden ajalta. Säästölle maksettava korko on veroton, kertoo Murfitt-Wrather.
ASP-tilille voi maksaa enintään 3000Euroa kolmen kuukauden sisällä, vuodessa siis yhteensä 12000 euroa

Asp-lainan suuruus ja vakuudet

ASP-lainan maksimisuuruus on paikkakunta- ja asuntokohtainen: Helsinki 180 000 €, Espoo, Kauniainen, Vantaa 145 000 € ja muu Suomi 115 000 €
Voit ostaa ensiasunnon myös yhdessä kumppanisi kanssa, mutta ASP-lainan asuntokohtainen maksimisuuruus on silti sama, olipa ASP-säästäjiä yksi tai kaksi.
ASP-lainan lisäksi on mahdollista ottaa lisälainaa, jos ASP-laina ei ole riittävän suuri kaavailemasi asunnon ostamiseen. Osalle lisälainaa voit saada valtiontakauksen, mikä helpottaa puuttuvan vakuuden järjestelyä. Valtion takaus on enintään 25 % lainan määrästä, kuitenkin enintään 50 000 euroa.
- Asioiminen pankissa oli yllättävän helppoa ja tilin avaamisessa ei ollut mitään ongelmia, kertoo Etti tilin avaamisestaan.
- Ainoa haaste oikeasti oli, kun pankkineuvoja kysyi, mitä aion tehdä kymmenen vuoden päästä. Kymmenen vuotta on aika paljon aikaa eteenpäin vasta 18-vuotiaalle, kertoo Etti hymyillen.

alue_talous: 

Vihdin tilinpäätösennuste huomattavasti ennakoitua parempi

Tilinpäätöksestä selviää, että Vihdin kunnan tilikauden 2016 ylijäämä on noin 7 miljoonaa euroa. Ennusteen mukainen tulos on paras tilikauden tulos yhdeksään vuoteen Vihdissä. Tilikauden tulokseen vaikuttivat monet kertaluonteiset erät, kuten erikoissairaanhoidon vuoden 2015 palautus 1,07 miljoonaa, vuoden 2015 verotilitysten oikaisut ja kilpailukykyratkaisuun liittyvä lomarahojen leikkaus, joka näkyy jo vuoden 2016 tilinpäätöksessä noin 0,5 miljoonan miinusmerkkisenä eränä.

-Tulos on selvästi positiivinen, vaikka siitä poistaa nuo kertaluonteiset erät. Tulokseen ovat vaikuttaneet ulkoisten tekijöiden lisäksi Vihdin kunnan omat toimenpiteet toiminnan kehittämisessä ja henkilöstöratkaisuissa. Hyvästä tuloksesta huolimatta kunnan velkamäärä kasvoi noin kaksi miljoonaa euroa, vaikka nettoinvestoinnit jäivät 13,76 miljoonaan euroon. Huomattavasti ennakoitua paremmasta tuloksesta huolimatta Vihdin kunnan talous ei ole vielä tasapainossa. Suunta on kuitenkin hyvä. Toimintaa ja toimintatapoja kehittämällä ja samalla tiukalla taloudenpidolla Vihdillä on hyvät mahdollisuudet rakentaa tulevaisuutta, kommentoi vs. kunnanjohtaja Hannu Nummela.

-Vihti tarvitsee jatkossakin selvästi ylijäämäisiä tilinpäätöksiä, jotta pystymme rahoittamaan investointimme velkaantumatta aivan liikaa. Velkamäärä kasvaa lähivuosina kaikesta huolimatta. Lisäksi tulevat suuret uudistukset tuovat epävarmuustekijöitä, näihin parasta varautumista on edes kohtuullisessa kunnossa oleva talous. Vuosien mittaan tekemämme raskaatkin säästötoimet eivät siis ole menneet hukkaan. Niillä on saavutettu tällä hetkellä näkyvissä oleva parempi taloudellinen tilanne, joka tulee pystyä säilyttämään tulevinakin vuosina, Nummela jatkaa.

Vuonna 2016 ulkoiset toimintatuotot olivat 20,2 miljoonaa euroa ja toimintakulut -154,3 miljoonaa euroa. Toimintakatteeksi muodostui -133,8 miljoonaa euroa ja se vahvistui edellisestä vuodesta 0,5 miljoonaa euroa. Verotulot vuonna 2016 olivat yhteensä 124,3 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 4,4 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia kertyi 25,6 miljoonaa euroa ja kasvu edelliseen vuoteen oli 2,7 miljoonaa euroa. Vuosikatteeksi muodostui 15,9 miljoonaa euroa ja kasvu edellisvuoteen oli 8 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 9,4 miljoonaa euroa ja kasvu edellisvuoteen oli noin 80 tuhatta euroa.

Markkinoiden poikkeuksellinen tilanne näkyi vuonna 2016 myös siten, että Vihdin kunnan korko- ja rahoituskustannukset laskivat noin 350 tuhatta euroa edellisvuodesta.

Vihdin kunnan investointituotot olivat vuonna 2016 yhteensä 2,4 miljoonaa euroa ja kulut 16,1 miljoonaa euroa. Vahva tilikauden tulos vaikutti myös kunnan lainaottoon, lainakanta kasvoi odotettua vähemmän. Vihdin lainakanta oli 31.12.2016 yhteensä 83,6 miljoonaa euroa ja kasvua oli noin kaksi miljoonaa euroa vuoden 2015 tilinpäätöksestä. Asukaskohtainen lainakanta Vihdissä oli 2 888 euroa/asukas (kunta) ja 3 135 euroa/asukas (konserni).

alue_talous: 

Karkkilan kaupungin tilinpäätös vuodelta 2016

Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä. Vaikeuksien ennustetaan jatkuvan huolimatta voimassa olevaan hallitusohjelmaan kirjatuista toimenpiteistä. Suomen talouden heikko kehitys tulee jatkumaan parin seuraavan vuoden aikana. Suomessa BKT kasvoi vuonna 2016 ennusteen mukaan 1,6 %. Kasvu johtui pääasiassa kotimaisen kysynnän kasvusta.

Vuoden 2016 aikana taloustilannetta yritettiin kohentaa allekirjoittamalla kilpailukykysopimus. Sen vaikutukset tulevat enimmäkseen näkymään tulevaisuudessa. Kilpailukykysopimuksella on suora heikentävä vaikutus kuntatalouteen mm. verotulojen maltillisemman kehityksen kautta. Lisäksi kuntasektorille tuovat haasteita tulevina vuosina tuo suunnitellut maakunta- ja soteuudistukset.

Haasteista ja muutoksista huolimatta Karkkilan kaupunki katsoo eteenpäin parantaen palveluitaan. Vuoden 2016 aikana saatiin mm. Nyhkälän koulun saneeraus ja laajennus päätökseen. Lisäksi syyskuussa käynnistettiin Karkkilan terveysaseman laajennus- ja saneeraushanke. Osana vahvan pohjan luontia tulevaisuudelle luotiin edellytyksiä kilpailukykyisen elinkeinoympäristön Karkkilalle luomalla matkailustrategia kaupungille ja uudistamalla elinkeino-ohjelma.

Karkkilan vuoden 2016 tilinpäätös oli jo neljäs peräkkäinen positiivisen tuloksen vuosi tuloksen oltua 967 392 euroa. Tilikauden tulos muodostui vielä paremmaksi kuin vuoden 2015 tulos ja näin parhaaksi tilikauden tulokseksi yli kymmeneen vuoteen. Positiivinen tulos lisää kertynyttä ylijäämää taseeseen tulevien vuosien varalle.

Hyvän tuloksen taustalla olivat HUS:n vuosia 2015 ja 2016 koskevat asiakaspalautusmaksut yhteensä 1 087 673 euroa. Hyvään tulokseen vaikuttivat myös peruskunnan toimintamenojen maltillinen kasvu sekä matalat korkokulut. Tuloksen muodostumista tuki niin ikään vuoden 2015 alussa käyttöön otettu uusi valtionosuusjärjestelmä, jonka oikeudenmukaisemmat sekä uusimpiin tietoihin perustuvat kriteerit toivat positiivisia vaikutuksia kaupungin talouteen. Toisaalta tilikauden tulos olisi ollut vielä parempi, ellei vuoden lopun verotulojen tilitys olisi ollut noin 395 000 euroa totuttua pienempi.

Kaupungin talouden keskeisin ongelma on edelleenkin velkaantuminen. Vuoden 2016 aikana velkamäärä kasvoi ja käynnissä oleva investointi terveyskeskukseen sekä muut investointihankkeet lisäävät kaupungin velkaa vielä kuluvanakin vuotena.

 

Yleistä Karkkilan taloudesta

Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2015 on 967 392, 04 euroa ylijäämäinen. Tulos on 710 079 euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Vuoteen 2015 verrattuna tilikauden tulos parani 58 463 euroa. Tilinpäätöksen ylijäämä ja edellisen tilikauden kumulatiivinen ylijäämä muodostavat yhteensä 1 467 291 euron ylijäämän.

Karkkilan kaupungin toimintatuotot olivat yhteensä 6 681 822 euroa. Vuoteen 2015 verrattuna tulot pienenivät 4,8 %. Toimintakuluja oli yhteensä 51 931 136 euroa ja vuoteen 2015 verrattuna ne laskivat 0,34 %. Henkilöstökulut olivat 13 600 257 euroa ja ne kasvoivat edellisvuoteen nähden 104 795 euroa. Palvelujen ostot olivat 34 353 741 euroa ja vähenivät vuoteen 2015 nähden 396 812 euroa. Toimintakate - 45 249 314 euroa heikkeni 0,36 prosenttia eli 161 384 euroa edellisestä vuodesta.

Valtionosuuksien toteuma oli 17 550 052 euroa, lisäystä edelliseen vuoteen oli 6,27 prosenttia. Rahoitustuotot ja -kulut olivat -415 648 euroa ja kasvoivat 25,72 % vuoteen 2015 nähden. Tilikauden vuosikate 3 453 184 euroa oli 501 480 euroa parempi kuin vuonna 2015.

Poistojen osuus 2 464 673 euroa kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 22,56 %. Nettoinvestoinnit olivat 10 139 457 euroa. Rahoitusosuuksia investointimenoihin saatiin 199 154 euroa. Pysyvien vastaavien luovutusvoitot olivat 194 951 euroa.

Lainakanta 2016 kasvoi 7 635 000 euroa ja lainaa/asukas oli 6 498 euroa, joka on 889 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

alue_talous: 

Erätukun Lohjan ja Salon myymälät sulkeutuvat 1.4.

Erätukku sulkee myymälänsä Lohjalla ja Salossa. Myymälöiden viimeinen myyntipäivä on lauantaina 1.4.2017. Siihen asti liikkeet toimivat normaalisti ja ovat avoinna arkisin 10-18 ja lauantaina 10-16. Muut Erätukun myymälät ja verkkokauppa palvelevat vielä toistaiseksi. Näiden sulkemisesta tiedotetaan lisää myöhemmin.    

-Meidät tavoittaa vielä myymälän sulkeuduttua verkkokaupan puolelta jonka toiminta on viimeinkin saatu toimimaan alun vaikeuksien jälkeen, kertoo Erätukun kenttäjohtaja Heikki-Pekka Alakärppä.

Erätukku hakeutui konkurssiin 14.3.2017 jonka jälkeen myymälöitä alettiin sulkea nopealla aikataululla.

alue_talous: 

K-Supermarket Lempola Lohjalta valittiin Suomen parhaimmaksi K-Supermarketiksi

Vuoden 2016 parhaaksi K-Supermarketiksi on valittu Lohjalla toimiva K-Supermarket Lempola. Palkinnon perusteina olivat onnistuminen asiakastyytyväisyydessä, myynnin kehityksessä sekä henkilökunnan vahva osallistaminen kaupan kehitystyöhön.

lem.jpg

Teppo Ojala ja Marjo Karjalainen.

 

Valtakunnan ja alueiden parhaat K-Supermarketit julkistettiin ketjun kauppiaspäivillä tiistaina 21. maaliskuuta Vantaan Cumulus Airportissa. Juhlaan olivat kerääntyneet noin 200 K-Supermarket-kauppiasta eri puolilta Suomea.

K-Supermarket Lempolan kauppiaspari Teppo Ojala ja Marjo Karjalainen iloitsevat saamastaan tunnustuksesta:

-Tämä palkinto on ansaittu yhdessä henkilökunnan kanssa. Ammattitaitoinen ja osaava henkilökunta on K-kauppiasyrittäjälle valtava pääoma. On mahtavaa huomata, kuinka henkilökuntakin kehittyy koko ajan ammattitaitoisemmaksi ja itseohjautuvammaksi työssään. Lempolassa kauppiaat ja henkilökunta tekevät yhteen hiileen puhaltaen kauppaa. Olemme päässeet kaupallamme positiivisen kierteen kehään, kertoo kauppias Teppo Ojala.

K-Supermarket Lempolassa työskentelee noin 30 henkilöä. 

Raati painotti valinnoissaan kaupan asiakastyytyväisyyttä, myynnin ja asiakasmäärän kehitystä sekä herkullisen ja ruokaisan ostosympäristön luomista asiakkaille.

-Olemme saaneet luotua lähialueen parhaan hedelmä- ja vihannesosaston, leipäosaston sekä tuoretta lihaa, kalaa ja valmisaterioita tarjoavan palvelutiskikokonaisuus Herkkutorin. Tämän lisäksi kaikissa tuoteryhmissä pyrimme tarjoamaan runsaasti myös lähi- ja pientuottajien tuotteita, kertoo kauppias Marjo Karjalainen.

-Tärkeintä kaupallamme on kuitenkin asiakaspalvelun laatu, joka lähtee puhtaasti henkilökunnan omistautumisesta ja omasta rakkaudestaan ruokaan sekä intohimosta kaupankäyntiin, jatkaa kauppias Teppo Ojala.

-Olemme aina halunneet olla ketjumme parhaimpien kauppojen joukossa, ja nyt annettu tunnustus merkitsee meille todella paljon. Tietty nöyryys on kuitenkin säilytettävä ja tunnustus velvoittaa tekemään yhä parempaa kauppaa jatkossa, jotta olemme asiakkaidemme ykköskauppa myös tulevaisuudessa, kertoo kauppias Marjo Karjalainen.

K-Supermarketin kauppiaspäivillä palkittiin myös alueiden parhaat kaupat sekä annettiin kunniamainintoja eri osa-alueilla onnistuneesta kaupanteosta. Suomessa on tällä hetkellä yli 1200 K-kauppiasta, joista ruokakauppiaina toimii noin 900 yrittäjää.

alue_talous: 

Suur-Seudun Osuuskauppa kiinnosti kesätyöpaikkana – 2000 hakijaa

SSO työllistää 1129 palvelun ammattilaista ja kesällä henkilökunnan määrä kasvaa noin 300 kesätyöntekijällä. Kesäsesonki on SSO:lle tärkeä ja he haluavat onnistua jokaisessa asiakaskohtaamisessa tarjoamalla parasta mahdollista palvelua omasta osuuskaupasta apunamme joukko reippaita kesätyöntekijöitä.

-Kesätyömahdollisuuksia SSO:lta löytyy rauta- ja maatalous-, matkailu- ja ravitsemus-, liikennemyymälä- ja polttoneste-, auto- ja autotarvike-, sekä päivittäis- ja käyttötavarakaupan toimialoilta. Kesätöihin meille tänä keväänä haki yhteensä lähes 2000 nuorta, kertoo SSO:n henkilöstöjohtaja Hanna Somersalo.

-Ensimmäisen työkokemuksen saaminen on nuorille suuri haaste. Osuuskauppa haluaa omalta osaltaan tukea nuorten työllistymistä tarjoamalla kesäharjoittelupaikkoja ja sitä kautta kartuttaa arvokasta työkokemusta kaupan alalta, tiivistää Somersalo.

SSO oli tänä vuonna mukana Vastuullinen Kesäduuni 2017 -kampanjassa. Kesätyöntekijöiden haku päättyi maaliskuun puolessa välissä ja hakemuksia tuli peräti 1100, joiden joukosta valitaan 200 kesätyöntekijää. Lisäksi 15-17-vuotiaiden S-Kesis -kesätyöpaikan hakijoita oli 900, joista 90 saa kesätyötä SSO:sta.

 

S-Kesis työllistää yhdeksänkymmentä 15-17-vuotiasta

- SSO:n oman S-Kesis -ohjelman kautta kesätyöpaikan saa 90 15-17-vuotiasta nuorta. Työn kesto on 2-4 viikkoa ja S-Kesis-työntekijöille maksetaan koululaispalkkaa, kertoo Somersalo.

S-Kesiksille järjestetään pikahaastattelutapahtumia Prismojen yhteydessä. Nummelassa 23.3. klo 13-17, Lohjalla 6.4. klo 13-17 ja Salossa 10.4. klo 13-17. S-Kesikseksi nimettyyn tapahtumaan avoimen kutsun saivat kaikki 900 hakijaa. Haastattelu tapahtuu erillisillä haastattelupisteillä antaen jokaiselle hakijalle mahdollisuuden tuoda omaa persoonaa esiin ja meille tapahtuma tuo tilaisuuden tutustua yksilöihin hakemuspapereiden takaa, tiivistää Somersalo.

alue_talous: 

Lohjan Nordean uudet tilat

Nordean konttori entistä valoisampi ja avarampi

Lohjan Nordean konttorin uudistustyöt ovat päässeet siihen vaiheeseen, että lauantaina vietetään avajaisia.

- Tottakai näin paljon uudistuneen konttorin työprosessit ovat vielä osittain muotoutumatta, mutta kokonaisuudessaan uudistus on otettu ilolla vastaan niin henkilökunnan kuin asiakkaiden puolelta, kertoo pankinjohtaja Eija Mäkinen.

Uudistus on tuonut pankkisaliin entistä enemmän valoa ja avaruutta väliseinien kaaduttua. Tilalle on tullut pankin omalle henkilökunnalle avokonttorimainen tila ja asiakaspalavereille on myös tulleet täysin uudet tilat.

- Entisissä neuvotteluhuoneissa oli huono ääneneristys, mikä on näiden uusien neuvotteluhuoneiden yksi tärkein ominaisuus. Lisäksi jokaisessa kymmenessä huoneessa on myös iso TV-näyttö, josta kaikki neuvottelussa olevat voivat katsoa yhtä aikaa, kertoo Mäkinen.

- Näiden uuden kymmenen neuvotteluhuoneen lisäksi myös itse pankkisalin asiakasneuvojien tiloja on muokattu ja tehty ne entisestään mukavammaksi istua ja keskustella. Näiden neuvotteluhuoneiden lisäksi on myös yksi isompi neuvotteluhuone tässä katutasossa ja sen lisäksi vielä yksi iso neuvotteluhuone alakerrassa, eli entistä enemmän tilaa, missä voidaan rauhassa ja turvallisesti keskustella asiakkaan pankkiasioista.

Lohjan Nordean uudistus on ulkoiselta olemukseltaan pitkälti samanlainen kuin muut Suomen Nordean konttorit, eli jokainen konttori saa itselleen uuden ilmeen.

nordeawww.jpg

Nordean uudistunut pankkisali on entistä valoisampi ja avaramman oloinen.

Digipalvelut lisääntyvät

Tulevaisuus on digiä ja nykypäivä entistä enemmän. Myös Nordean pankkiasioista paljon on mahdollista tehdä etänä internetissä tietokoneella tai älypuhelimella. Jos sinulla on kysyttävää esimerkiksi älypuhelimeen ladattavasta tunnuslukusovelluksesta tai et ole varma, kuinka sen saat asennettua – tule meille konttorille, samalla kun saat apua ongelmaasi, tutustut uudistettuun konttoriimme.

- Tunnuslukukortit ovat meillä ensi vuonna historiaa. Jos asiakkaalle ei ole älypuhelinta, saa hän meiltä pienen laitteen, joka toimii entisen kortin sijasta, mutta tavoitteena on, että asiakas kirjautuisi tästä eteenpäin tililleen mobiilisti sovelluksena kautta, kertoo Mäkinen.

- Todella moni asiakas saa vastauksensa jo nyt verkkosivujemme chatin kautta, joko sisäänkirjautuneena ja tarkemmin omia pankkiasioitaan hoitaen tai suoraan chatissä yleisistä asioista ilman kirjautumista. Verkkoasiointi lisääntyy kokoajan sillä siellä meillä on palvelua 24/7 aivan kuten puhelinpalvelussamme.

- Jos oma aikataulusi ei aivan osu pankin normaaleihin aukioloaikoihin, aina kannattaa soittaa palvelunumeroomme 0200 3000 ja sopia tapaamisaika vaikka jollekin aamulle tai illalle, näitä aikoja meillä on hyvin saataville, vihjaa Mäkinen.

nordea (4).jpg

Uudistetun konttorin avajaiset lauantaina

Avajaisia vietetään kello 11-14 ja tarjolla on kaikille kävijöillä kuumaa jauhelihakeittoa ja ilmapalloja. Perheen pienimmille on lisäksi pallomeri.

nordea (2).jpg

alue_talous: 

Uusi eläinlääkäri Lohjan Ojamolle

Yksityisyrittäjäksi pankin rohkaisemana

ottowww.jpg

Otto Wejberg on monelle lohjalaiselle eläimenommistajalle jo entuudestaan tuttu, mutta nyt hän on avannut oman praktiikkansa. Kuvassa myös Oton Panda-koira.

Syntyperäinen lohjalainen Otto Wejberg on monelle lohjalaiselle jo tuttu. Otto on toiminut viime ajat vt kunnan eläinlääkärinä aivan viime viikkoihin ja nyt hän on kolme viikkoisen oman praktiikan omistaja.
- Työt päivystävänä eläinlääkärinä loppuivat tuossa helmikuun puolessa välissä ja ilmoituskin töiden loppumisesta tuli todella nopeasti ja oli pakko kehittää uutta, kertoo Otto.
Onneksi Otto sattui kertomaan tilanteestaan salibandykaverilleen, jolla sitten oli vapaa työhuone Ojamolla, Holmankuja 2:ssa ja sillä oli yksi ongelma ratkaistu,
- Suuri kiitos kuuluu myös kolleegoille, joilta olen saanut laitteita ja omat alkuinvestoinnit ovat siten pysyneet hallinnassa.

Tuttu pankki auttoi

Suuri helpotus tilanteessa oli se, että Otto on ollut koko ikänsä paikallisen Länsi-Uudenmaan Säästöpankin asiakas, jossa koko perheen talousasiat talolainoineen ja säästöineen on hoidettu kunnolla.
- Suhteeni pankkiin ja siellä käydyt keskustelut antoivat uskalluspohjaa ottaa tämä askel ja avata oma vastaanotto,  kertoo Otto.
- Pankissa keskusteltiin esimerkiksi tilanteesta, missä asiakkaita ei kävisi tarpeeksi, niin lainaosamaksut voidaan kyllä sovitella, kiitos pitkän asiakassuhteen ja molemminpuolisen luottamuksen.
- Varmuus siitä, ettei huononakaan hetkenä putoa täysin tyhjän päälle oli yksi tärkeä tekijä päätöstä tehdessäni, kertoo Otto.
Omaa vastaanottoa varten tarvittavat opiskelut Otto ehti hoitaaa jo vuonna 2014, mutta sittemmin hän on toiminut sekä Lohjalla että muunmuassa Porvoossa eläinlääkärinä, eli kokemusta on kyllä ehtinyt karttua jo hyvin.

Eläinlääkärin vastaanotto

Oton vastaanotto on pieni mutta toimiva.
- Tarkoituksena on tässä alkuvaiheessa toimia näin pienesti ja antaa ensitason eläinlääkäripalveluita eli terveystarkastuksia, rokotteita, hoitaa hammaskivet, hoitaa oksennus yms vaivat ja tarkastaa ontuvat lemmikit, listaa Otto.
- Eläimenomistajan on tärkeätä ottaa yhteys lääkäriin, jos epäilee että eläimellä on jokin vika tai sairaus, sillä on aina parempi käydä kerran turhaan lääkärissä kuin jättää kokonaan käymättä.
-Varsinkin iäkkäämmillä lemmikeillä voi se käynnin viikolla siirtäminen siirtää käynnin jo yhdellä päivällä liian myöhäiseksi.
Oton pieni vastaanotto pystyy toimimaan yhden lääkärin voimin, ja siksi vastaanoton hintataso noudattelee kunnallista taksakorttia.
- Omille tutuille asiakkailleni tämä käytännössä tarkoittaa vain vastaanoton muuttamista tänne Ojamolle, mutta samat palvelut ovat yhä saatavilla samaan hintaan.
Markkinoinnissa Otto luottaa näin alussa puskaradioon sekä sosiaaliseen mediaan.
- Vanhat asiakkaat ovat soitelleen tuonne päivitystykseen ja kyselleet minua, niin sieltä on sitten kerrottu, että olen avannut oman vastaanoton.
Lohjalla tilanne on Oton mielestä hyvä ja eläintenomistajat huolehtivat eläimistään pääsääntöisesti hyvin.
- Meillä on eläinfysioterapeutti vaimoni Julian kanssa kotona tämä Parson-Russell terrieri Panda sekä talleilla islanninhevonen, joten voin usein samaistua täysin asiakkaani tilanteeseen.
- Tervetuloa asiakkaakseni tänne Ojamolle. Aukioloajat ovat arkisin klo 8-16 tai sitten sopimuksesta muuten, ja aina kannattaa soittaa 045-642 6636.

alue_talous: 

Kasvu Open avaa paikallisille yrityksille ovia maailmalle

kasvu-open-logo.png

Länsi-Uudenmaan KasvuOpen kasvoi tänä vuonna kattamaan myös Salon ja nyt etsitään tältä alueelta 15 kasvuhalukasta yritystä todelliseen yrityssparraukseen. Yrityksillä on aikaa maaliskuu ilmoittautua mukaan KasvuOpenin sivujen kautta.

Kasvu Open - Suomen suurin maksuton yritysten kasvun sparrausohjelma

Tavoitteena kaudelle 2017 on kohtauttaa 450 kasvuyritystä yli 900 Suomen liike-elämän huipun kanssa, järjestää 110 tapahtumapäivää ympäri Suomen ja luoda siten ainutlaatuinen mahdollisuus vauhdittaa omaa liikeideaa tai jo olemassa olevaa toimintaa kohti kasvua. Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Sparraus lähtee yrittäjän omista lähtökohdista, oli tavoitteena sitten kasvattaa yrityksen liikevaihtoa, henkilöstömäärää, lanseerata uusi tuote tai selvittää kansainvälistymisen mahdollisuuksia. KasvuOpen itse alkoi Jyväskylästä 2010 ja 2011 oli vain 36 yritystä mukana kun jo viime vuonna niitä oli 717. KasvuOpen organisaatio kertookin, että kasvu on mahdollista  vain hyvien kumppaneiden avulla, jotka mahdollistavat kaiken maksuttomuuden (www.kasvuopen.fi)

Karjaan tilaisuudessa paikalla ollut Länsi-Uudenmaan Kauppakamarin toimitusjohtaja Eero Hettula on sitä mieltä, että meillä Läntisellä Uudellamaalla on paljon paremmat mahdollisuudet kuin moni tietääkään, sijaitsemmehan loistavien logististen reittien varrella kahden suomalaisen (Turku ja Helsinki) kasvukeskuksen välissä. Läntisellä Uudellamaalla on myös hyvät  liiketoiminnoiltaan kasvavat satamat kuten Inkoo, Koverhar ja Hanko. Hettula onkin jo useampaan otteeseen heittänyt ilmoille kysymyksen, jos Tesla haluaisi rakentaa megatehtaansa tänne, olisimmeko me valmiita?

kasvuopen (3)www.jpg

Karjaan tilaisuudessa oli esiintymässä myös yhteistyökumppaneita kuten Novago, jonka toimintaa esitteli toimitusjohtaja Tom Gammals.

Yksi KasvuOpenin alueellisista kumppaneista on Novago, jonka toimitusjohtaja Tom Gammals kertoikin KasvuOpenin olevan toiminnaltaan juuri sellaista, minkä kanssa Novago voi toimia saumattomasti yhdessä (http://novago.fi/lansi-uusimaa/).

KasvuOpen on yrityksille maksuton tapa saada todella kovan luokan asiantuntija-apua ja konsultaatiota. Kuten viime vuoden Länsi-Uudenmaan KasvuOpen voittaja Jouko Riihimäki kertoi, yrittäjällä on hyvä olla sevä näkemys mitä on tekemässä.

- Yrittäjällä tulee olla rohkeutta ja ylpeyttä lähtiessään kasvun polulle. Matkan varrella tulee varmasti vastaan ihmisiä, jotka eivät usko yritysideaan, mutta samalla pitää olla myös valmis kuuntelemaan rakentavaa kritiikkiä, sekä avaamaan itse omaa ideataan muille, valoitti Riihimäki.

- Liian moni hyvä idea on jäänyt autotalliasteelle, koska yrittäjä ei ole halunnut avata ideataan muille siinä pelossa, että joku vielä varastaa hänen ideansa. Tosiasia on kuitenkin, että ei meistä kukaan pärjää yksinään vaan pitää luottaa verkostoon ja rakentaa oman yritystoiminnan ympärille verkosto, jossa jokainen saa jotain hyvää. Parhaimmillaan yritys tarjoaa yhteistyökumppaneilleen, joillain tasolla arvonlisäystä.

 

kasvuopen (1)www.jpg

Oy Soya Ab:n Jouko Riihimäki kävi kertomassa omista kokemuksistaan viime vuoden KasvuOpen kisasta, "pysy omien arvojesi takana"- oli yksi Joukon tärkeä sanoma.

KasvuOpen avaa kasvuhaluisille yrityksille mahdollisuuden testata liikeideaansa kymmenien asiantuntijoiden kanssa; rahoitus, kansainvälisyys, tuotteistus, markkinointi - jos haet kasvua, tämä tie ehkä kannattaisi kokeilla, sillä 15 yritystä omalta alueeltamme pääsee hakijoista kahteen kolmeen sparraspäivään ja kaksi parasta sitten syksyn finaaliin Jyväskylään. KasvuOpen ei ole vain yritysideoiden sparrausta vaan yrityksiä myös viedään ulkomaille. Viime tammikuussa kymmenen yritystä kävi esillä Piilaaksossa ja tälle vuodelle on kalenterissa esittelyt Shanghaissa ja Tukholmassa. Kuten KasvuOpenin tapahtumavetäjät kertovat, jokainen yritys ja sen tavoitteet ovat erilaisia. KasvuOpenin suhteen tärkeintä on halu kasvaa.

Verkostot - strategian päivittäminen - näkyvyys

Kun yritys pääsee mukaan KasvuOpen polulle, saa hän käyttöönsä ainakin hetkeksi verkostot mihin yritysksellä ei kenties muuten olisi mitään mahdollisuuksia. Samalla yrityksen vetäjä(t) pääsevät päivittämään omaa strategiaansa ja saamaan kenties sitä kaivattua rakentavaa kritiikkiä. Mitä pidemmälle yritys pääsee KasvuOpenissa, sitä enemmän yritys saa myös näkyvyyttä.

- Kasvun uralle pyrkivä yritys joutuu avaamaan ulkopuolisille omaa ajatteluaan. Kasvu vaatii rohkeutta, muistuttaa Riihimäki.

KasvuOpen sanastoa:

Kasvupolku®

Kasvupolku® on alueellinen tai toimialakohtainen kasvun sparrausprosessi. Kasvupolku®-kokonaisuus käsittää pääsääntöisesti neljä tapahtumapäivää: starttitilaisuuden, kaksi Kiitoratapäivää ja semifinaalin, josta kaksi parasta yritystä etenee valtakunnalliseen finaaliin. Kiitoratapäivien määrä voi myös vaihdella.

Kiitorata

Kiitoradaksi kutsutaan menetelmää, jossa 5 yritystä tapaa päivän aikana 5 eri asiantuntijaa. Jokainen yritys tapaa yhden asiantuntijan kerrallaan 45 minuutin mittaisessa henkilökohtaisessa ja luottamuksellisessa tapaamisessa. Kiitoradalla ovat mukana kaikki Kasvupolulle valitut yritykset sekä eri alojen asiantuntijat. Yhteisessä aloituksessa yritykset pääsevät pitchaamaan omaan kasvusuunnitelmansa ja myllärit esittäytymään.

Myllärit

Myllärit ovat osaamisensa todistaneita alansa asiantuntijoita. Myllärit vaihtuvat Kiitoratapäivien teemojen mukaan. Taustaltaan he ovat esimerkiksi enkelisijoittajia, myynnin osaajia, markkinoijia, eri maiden ja kansainvälistymisen tuntijoita, vientiyritysten johtajia, toimitusjohtajia ja strategian sparraajia. Finalistit tapaavat heitä Kiitoratapäivien sparraushetkissä.

Sparraus

Sparraus tarkoittaa myllärin ja yrityksen välistä keskustelua, jossa mylläri haastaa yritystä ajattelemaan uusia vaihtoehtoja liiketoiminnassaan. Sparrauksessa myllärit antavat oman näkemyksensä yrityksen liiketoiminnasta, miten sitä voisi kehittää, mihin kannattaa panostaa enemmän ja mitkä voisivat olla yrityksen seuraavat askeleet. Sparraus pohjautuu mm. Jyväskylän yliopistossa kehitettyyn metodiin.

Kasvu Open -semifinaali

Alueellisen tai toimialakohtaisen Kasvupolun päätöstilaisuus, jossa valitaan polun voittaja ja kunniamaininnan saaja. Em. semifinalistit etenevät valtakunnalliseen Kasvu Open -finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin.

Kasvu Open Tuomari

Koska haemme Suomen kasvuhaluisinta, uskottavimman suunnitelman omaavaa kasvuyritystä, tarvitsee prosessi myös tuomarit. Alueellisilla ja toimialakohtaisilla Kasvupoluilla on omat tuomaristonsa, jotka koostetaan alueen/toimialan asiantuntijoista. Lisäksi valtakunnallisessa finaalissa on oma tuomaristo.

Kasvu Open Karnevaali

Kasvu Open -toimintakauden päätös ja valtakunnallinen finaali, jossa valitaan voittajat Start Again-ja Startup -sarjoissa. Finalistien joukko koostuu alueellisten ja toimialakohtaisten Kasvupolkujen parhaimmistosta.

 

alue_talous: 

Sivut

 
Tilaa syöte Raha ja talous