Raha ja talous

Mainos

Virkkalan Yrittäjät muotoilivat tämän vuoden toimintaansa

Virkkalan Yrittäjät ry piti sääntömääräisen kevätkokouksensa Virkkalassa torstaina 3.4. Peruskokous asioiden ohella yhdistykseen valittiin uusi hallitus ja samalla päätettiin tärkeistä Virkkalaa koskevista tapahtumapäivistä.

 

- Virkkalan Yrittäjille on jatkossakin tärkeätä kehittää paikallista yrittäjätoimintaa ja sen edellytyksiä ja siksi hyväksi koettuja tapahtumia järjestetään jatkossakin ja kehitetään edelleen, hallituksen puheenjohtaja pankinjohtaja Nisse Norrgård Länsi-Uudenmaan Säästöpankista linjaa.

 

Virkkalan Yrittäjät ry on virallisesti toiminut vuodesta 1999 ja yhdistyksen nykymuotoisen toiminnan tärkeimmät ulkoiset näytöt ovat elokuussa organisoitava Virkkalapäivä-tapahtuma sekä marraskuussa joulunavaus. Lisäksi joka joulunalusaikainen yhdistyksen jäsenet yhteen kutsuva pikkujoulujuhla on merkattuna kalenteriin. Näiden tapahtumien päivämäärät vuodelle 2014 ovat: Virkkalapäivä la 16.8, joulunavaus pe 28.11 ja pikkujoulujuhla la 13.12.

 

Vuoden 2013 toiminta oli tulokseltaan positiivinen, mutta varsinaista voittoa ei yhdistys kuitenkaan toiminnallaan tuota. Yhdistyksen toiminta katetaan jäsenmaksutuloilla sekä sponsori-ja muilla avustuksilla sekä mahdollisesti erilaisista tapahtumista saaduilla tuloilla. Virkalapäivä 2014 tulee kuitenkin olemaan entisten tapahtumien mukaisesti paikalla tuleville yksityisille henkilömyyjille maksuton keskustatapahtuma.

 

-Näiden tapahtumien lisäksi pyrimme aktivoimaan paikallisia yrittäjiä mukaan toimintaan sekä kehittämään uusia toimintamuotoja, joilla Virkkalasta löydetään lisää voimaa ja yrittäjyyttä tulevillekin vuosille. Virkkalapäivän suunnittelu tehdään yhteistyössä muiden paikallisten organisaatioiden kanssa ja suunnittelutyöt aloitetaan mahdollisimman nopeasti.

 

Uusi hallitus

 

Vuodelle 2014 yhdistyksen hallitus jatkuu pitkälti edellisen vuoden jäljiltä. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Nisse Norrgård ja uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Eeva Puttonen Isännöintihuone Ky:stä. Yhdistyksen sihteerinä jatkaa Kari Oksanen ER-tuki ja muut hallituksen jäsenet ovat Walo Pakkanen (Waloplast Oy), Jarkko Bäckman (Virkkalan Autostart), Ahti Nauska, Sirpa Lampinen (Isännöinti Lampinen) ja Kenneth Emet (Tmi Kenneth Emet).

Samalla hallitus valitsi yrittäjien edustajan Etelä-Lohjan aluetoimikuntaan. Uusi yrittäjä edustaja on nyt Walo Pakkanen.

- Toivommekin kaikkien Virkkalan alueella toimivien yritysten olevan yhteydessä – varsinkin nuoret yrittäjät uusine ideoineen ovat erittäin tervetulleita mukaan toimintaan. Yhdistyksellä on sekä kotisivut ja Facebook-ryhmä ja varsinkin kotisivuja on helppo kehittää jäsenten mielenkiinnon ja tarpeiden mukaisesti. Jo nyt jokainen jäsen voi kertoa itsestään ja linkittää yrityksensä yhdistyksen kotisivuille, selittää yhdistyksen sihteeri Kari Oksanen.

 

Yhdistyksen jäsenmaksu päätettiin säilyttää samana eli 50€/jäsenyritys oper vuosi. Yhdistys mahdollistaa jatkossa myös kannatusjäsenyyden yksityisille ihmisille. Kannatusjäsenmaksu on 25€/vuosi. Yhdistyksellä on tällä hetkellä 40 yritysjäsentä.

 

Uusia projekteja

 

Uutena projektina vuodelle 2014 Walo Pakkasen aloitteesta kirjattiin tavoitteisiin saada Virkkalaan yleiseen hätätilannekäyttööön yksi defibrillaattori. Paikalla olleista yrityksistä Länsi-Uudenmaan Säästöpankki sekä Waloplast Oy lupasivat esimerkillisesti lähteä hankintaan mukaan 100€ panostuksella. Yhden laitteen kustannus on 1200€, joten vielä 10 lahjoittajaa ja laite saadaan Virkkalaan. Tämän projektin tiimoilta yhteydenotot voi ottaa suoraan Walo Pakkaseen numeroon 019 387 908.

 

Jäsenten kanssa on ollut puhetta myös muista yhteisistä tapahtumista paikallisten yrittäjien kesken ja näitä tullaan melko varmuudella järjestämään näiden edellä mainittujen ja päivämääriteltyjenkin tapahtumien lisäksi.

 

 

Virkkalan Yrittäjät ry – Virkby Företagare rf

www.virkkalanyrittajat.fi

alue_talous: 

Sirpa Pietikäinen Sparrausfoorumin avauspuhujana – vielä ehdit ilmoittautua

Länsi-Uudenmaan neljäs Sparrausfoorumi keskittyy kilpailukykyyn ja siihen, millä välineillä alueemme kilpailukyky viritetään kohdalleen. Hyviin tuloksiin kannustavat:

sirpa.png

Aktiivisin suomalaismep, Sirpa Pietikäisen suurimpia saavutuksia parlamentissa ovat tasa-arvoon, naisten oikeuksiin, tuotevalvontaan ja finanssimarkkinoihin tehtyjä parannuksia. Monitaitoinen Sirpa on myös Kone Oyj:n hallituksen jäsen ja Ekologisen Euroopan puolestapuhuja. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen johdattaa Länsi-Uudenmaan päättäjät ja yrittäjät kestävän kehityksen tiimoille Sparrausfoorumissa 3.4.

Timo Karjalainen on infra ja yhdyskuntarakentamisen asiantuntija. Hänen käsissään on myös Länsi-Uudellemaalle tärkeä Kehä V hanke. SITOn aluejohtaja Timo Karjalainen puhuu Sparrausfoorumissa otsikolla Tie Tulevaisuuteen – Kehä V.

Tavoitteena kestävä yhdyskunta …mutta unohtuiko asukas? Sparrausfoorumissa meidät haastaa kysytty luennoitsija, Aalto-yliopiston tutkija, KTM Eija Hasu, joka on syventynyt kestävän kehityksen teemaan eritoten asukkaan näkökulmasta, ja tuomalla kestävän yhteiskunnan rinnalle elävän yhteisön.

Sparrausfoorumissa kuulemme myös aiemmista foorumeista tutun FuturesLab CoFi Laurea, yritysfuturologi, KTT Tarjan Meristön kertomassa miten vähemmästä saadaan enemmän ja kestävyydestä kilpailuetua. Kaupunkien konkreettisiin HINKU-tekoihin yleisön johdattaa Lohjan HINKU-koordinaattori Päivi Ahvenainen.

Länsi-Uudenmaan kärkiteeman veden tuo esille yritysnäkökulmasta LIQUM Water Technologyn myyntijohtaja Erkki Lindeberg aiheella VESI - yrityksen menestystekijä.  Saksan markkinoita, jotka myös ovat tällä hetkellä maailman suurimpia Cleantech markkinoita kun katsotaan osuutta BKT:stä, avaa markkinanäkökulmasta Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin osastopäällikkö Maija Nuutinen.

Radio Voicen aamuherättäjä Anssi Honkanen on yksi monista, jotka ovat jakaneet Sparrausfoorumiin ekotekonsa ”Tein merkittävimmän ekotekoni ostaessani uuden vähäpäästöisen auton. Kulutus ja saastutus vähenivät kolmanneksella, joka on mahtava asia niin kukkarolle, kuin maapallollekin. Olen myös oppimassa käyttämään kangaskassia muovikassien ostamisen sijaan”.

Jokainen voi kertoa oman työelämän tai arjen ekovinkin ilmoittautumisen yhteydessä. Parhaimmat vinkit palkitaan Sparrausfoorumissa!

 Ekoteot ja lupaukset & Vinkkivoittaja selvittää Novagon toimitusjohtaja Carl-Johan Sandström.

Siuntion jokea kuvaavasta uudesta luontoelokuvasta JOEN LUMO esitellään yleisölle makupaloja tuottaja Aki Rahikan johdolla.

Ensimmäistä kertaa seminaari on avoinna kaikille!

Sparrausfoorum on tänä vuonna ensimmäistä kertaa avoin kaikille, ja paikkoja voi varata 13.3. – 1.4.2014 välisenä aikana www.lansi.fi/kasvukraft sivuilla olevasta linkistä, ilmoittautumalla osoitteeseen info@novago.fi, soittamalla 044 374 0334 tai QR-koodin kautta. Vapaita paikkoja löytyy vielä noin 50.

Sparrausfoorum järjestetään Siuntion Kylpylässä 3.4.2014 klo 13.45–19. Iltapäivä tarjoaa jälleen tuoreita näköaloja, painavaa asiaa, hyödyllisiä kontakteja ja virkistäviä kohtaamisia. Tiedossa on innostavia puheenvuoroja, kipakoita kommentteja ja aktiivista vuoropuhelua yleisön kanssa.

Sparrausfoorumin järjestää Novago Yrityskehitys Oy ja KasvuKraft Länsi-Uusimaa.

Lisätietoja antaa:
Erja Vaarala, ohjelmajohtaja, aluekehittäminen, 044 374 0079, erja.vaarala@novago.fi

 

PRESSMEDDELANDE PÅ SVENSKA – PRESSMEDDELANDE PÅ SVENSKA – PRESSMEDDELANDE PÅ SVENSKA

Sirpa Pietikäinen inleder Sparrningsforum 2014 – det finns ännu några lediga platser

Västra Nylands fjärde Sparraningsforum koncentrerar sig på konkurrenskraft och med vilka verktyg konkurrenskraften trimmas. Våra talare sporrar oss till bättre resultat:

Sirpa Pietikäinen har utnämnts som Finlands aktivaste europaparlamentariker. Till hennes viktigaste prestationer hör främjandet av jämställdhet, kvinnornas rättigheter, produktövervakning och förbättringar i finansmarknaden. Sirpa är också Kone Abp:s styrelsemedlem och en förespråkare för ett Ekologist Europa. Europarlamentarikern Sirpa Pietikäinen inleder årets tema hållbar utveckling på Sparrningsforum 3.4.

Timo Karjalainen är expert på infra och samhällsbyggande. I hans händer sitter också västra Nylands Ring V projekt. SITOs regiondirektör Timo Karjalainen talar på Sparrningsforum om Vägen mot framtiden – Ring V (Tie Tulevaisuuteen – Kehä V).

Vi strävar efter ett hållbart samhälle ...men glömmer vi invånare? Eija Hasu, ekonomie magister, forskare på Aalto universitet och eftersökt föreläsare utmanar lyssnarna inom sitt specialämne: samhällets hållbara utveckling ur invånarens synvinkel – ett levande samfund i ett hållbart samhälle.

I Sparrningsforum får vi också ta del av FuturesLab CoFi Laureas företagsfuturolog Tarja Meristös insikter om hur man får mer ut av mindre och konkurrensfördelar av hållbarhet. Städernas konkreta HINKU-handlingar presenteras av Lojos HINKU-koordinator Päivi Ahvenainen.

Västra Nylands spetstema vatten presenteras från företagarens synvinkel av LIQUM Water Technologys försäljningschef Erkki Lindeberg. Företagarens marknad i Tyskland, som också är ett av världens främsta Cleantech marknad räknat i BNP, presenteras av den tysk-finländska handelskammarens avdelningschef Maija Nuutinen.

Radio Voice morgonreporter Anssi Honkanen är en av många som berättat om sin ekogärning till årets Sparrningsforum: ”Årets mest betydande ekologiska gärningen gjorde jag då jag köpte en bil med små utsläpp. Bränsleåtgången och föroreningarna minskade med en tredjedel, vilket är fantastiskt för både plånboken och jorden. Jag håller också på att lära mig att använda en tygkasse i stället för att köpa plastkassar.”

Du kan berätta ditt ekotips inom vardagen eller arbetslivet via länken för att anmäla sig till seminariet. De bästa tipsen belönas i Sparrningsforumet!

Ekogärningar och -löften samt tipstävlingens vinnare presenteras av Novagos verkställande direktör Carl-Johan Sandström.

Vi får också se smakbitar från den nya naturfilmen JOEN LUMO. Om filmen som är filmad vid Sjundeå å, berättar producent Aki Rahikka.

I år är Sparrningsforum öppet för alla intresserade!

Du kan reservera din plats på adressen www.lansi.fi/kasvukraft, genom e-post åt info@novago.fi, genom att ringa 044 374 0334 eller via QR-koden under tiden 13.3. – 1.4.2014. Vi har ännu ca 50 lediga platser till seminariet.

Sparrningsforum arrangeras på Siuntion Kylpylä den 3.4.2014 klockan 13.45–19. Programmet är på finska.

 

Sparrningsforum arrangeras av Novago Företagsutveckling Ab och KasvuKraft Västra Nyland.

Förfrågningar:
Erja Vaarala, ohjelmajohtaja, aluekehittäminen, Novago Yrityskehitys Oy, 044 374 0079, erja.vaarala@novago.fi

alue_talous: 

LuuDiilillä yritykset ja oppilaitosten oppilaat lähemmäksi toisiaan

Laajalla yhteistyöllä päästää todellisiin tuloksiin

Tulevaisuuden tekijät ovat nyt kouluissa. LuuDiili on hanke, jolla tarjotaan oppilaille kolmella eri kouluasteella mahdollisuus tutustua oikeaan yrityselämään ja työntekoon. LuuDiili tarjoaa mahdollisuuksia niin alakouluille, yläkouluille kuin toisen asteen oppilaitoksille.

- Kaikki alkoi oikeastaan Lohcase ry:n viime syksyn kehittämisseminaarista, jossa nostettiin esille kysymys kehittämisestä. Siitä kuinka tarvitaan entistä parempaa yhteistyötä oppilaiden, opettajien ja yritysten välille, kertoo yksi hankkeen puuhahenkilöistä Luksian opettaja Marjut Helvelahti.

pia_ja_katariina_www.jpg

Pia Lapinniemi ja Katariina Kähkönen tekevät töitä opiskelijoiden, oppilaitosten ja yrityselämän tarpeiden ja toiveiden yhteen liittämiseksi.

Pia Lapinniemi ja Katariina Kähkönen ovat myös LuuDiilissä mukana olevia Luksian yhteistyökumppaneita oman yrityksenä kautta ja Katariina onkin käynyt aktiivisesti kouluissa kertomassa opettajille ja oppilaille LuuDiilin mahdollisuuksista.

- Alakouluissa LuuDiili on MiniDiili ja tehtävät ovat luokkakohtaisia. Yläkouluissa siirrytään sitten luokan sisäisiin ryhmätöihin ja toisella asteella ollaan jo omassa ryhmässä tekemässä töitä yrityksen kanssa, kertoi Marjut.

LuuDiilin yhtenä tavoitteena on mahdollistaa nuorille heidän omien vahvuuksiensa löytäminen ja samalla paikkakunnan yritysten esille tuominen.

- Nuorilla on erilaisia katsontakantoja ja uusia ideoita voi tulla yllättävänkin nuorelta taholta, jotka sitten ovat täysin hyödynnettävissä.

Luonnollisestikaan ei yritys lähde LuuDiiliin aivan suorilta. Yleensä projektit alkavat yhteisillä WorkShopeilla, joilla tarkennetaan tavoitteita ja tehtäviä. Opiskelijoille LuuDiili tarjoaa entistä enemmän motivaatiota antavan mahdollisuuden konkreettisesti oppia uusia asioita, eikä vain kirjasta pänttäämällä. Kiinnostuneiden yritysten kannattaa ottaa viipymättä yhteyttä YES-Keskukseen tai Luksiaan päästäkseen hyötymään hankkeen hedelmistä jo varhaisessa vaiheessa.

luudiili_www.jpg

Tulevaisuuden tarpeet ovat erilaiset

LuuDiili antaa omalta osaltaan mukaan tuleville yrityksille avaimia pärjätä tulevaisuudessa. Tulevaisuus tuo tullessaan varmasti muutoksia niin työn tekoon kuin paljon muuhunkin. Luksian LuuDiili seminaarissa esiintynyt tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava nosti esiin sellaiset käsitteet kuin kuluttajakansalainen ja tuottajakansalainen. Tuottaja on nykypäivää ja menneisyyttä ja kuluttajakansalainen on nyt ja tulevaisuutta. Mitä paremmin yrittäjien johtajat ja yleensäkin päätöksentekijät ja poliitikot ymmärtävät tulevaisuuden muutokset, sitä helpompaa murrosvaiheen siirtymä on.

ilkkahalava_www.jpg

Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava nosti esiin kysymyksiä tulevaisuudesta. Kuluttajakansalainen ja tuottajakansalainen käsitteet tulivat kuulijoille selviksi.

Ilkka Halavaa kannattaa kuunnella sillä hän on kouluttanut 73 johtoryhmää ja 253 organisaatiota. Yksi hänen ”pahimmista” kysymyksiin koulutettaville yritysjohtajille on ollut ”Määritä äärimmäinen onnistuminen”. Myös termit supertuottavuus ja go-working kannattaa googlettaa.

Mikä LuuDiili on

LuuDiili on Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yrittäjyyden hanke, jossa tavoitteena on tehdä nuorille tutuksi alueen yrittäjät ja yritykset sekä kehittää nuorten työllistymismahdollisuuksia Ideaan kuuluu myös erilaisten yrittäjyyden mahdollisuuksien kartoittaminen ja käynnistäminen. Tavoitteena on käsitellä ja avata palkkatyön ja yrittäjyyden lähestymistä. Tavoitteena on varmistaa nuoren ehjä polku elinikäisen oppimisen avaintaitojen ja elämänhallinnan taitojen kehittymisessä.

LuuDiili on kokonaisuus, johon kuuluu seminaareja ja koulutuksia sekä tietoiskuja opettajille ja yrittäjille. Opiskelijoille/oppilaille LuuDiilin tuotteita ovat: MiniDiili, JunnuDiili ja PowerDiili. MiniDiili on alakoululaisille suunnattu ja se toteutetaan osana alakoulujen NY-ohjelmaa niin, että yritys antaa luokalle haasteen eli tehtävän. Tässä NY-ohjelma, esim. Miten kaupunki toimii, on pohjana ja antaa etenemisen väylän tehtävässä. Yläkoulun opettajat taas haastetaan ottamaan oppilailleen JunnuDiili, jossa yrittäjyyspäivän tai -leirin tehtävänanto tulee paikalliselta yrittäjältä. JunnuDiilissä yritys antaa haasteen eli tehtävän koko luokalle. JunnuDiiliin eteneminen luokassa ja yrityskäynnit saadaan opetussuunnitelman, kun se sovitetaan NY-ohjelmaan. PowerDiili on toisen asteen opiskelijoille ja se alkaa workshopeilla opiskelijoille ja yrittäjille. PowerDiilissä yrittäjät antavat nuorille haasteen, jonka nuoret diilimäisellä tavalla pääsevät tekemään tutustuen samalla yritykseen ja yrittäjät nuoriin.

LuuDiili on startti, että saadaan yrittäjyyskasvatus ja toiminnalliset opinto-ohjelmat kaikkiin kunta-alueemme kouluihin ja ammatillisen opetuksen eri opintoaloille. LuuDiili hankkeen kohderyhmänä ovat ensin Lohjan, Vihdin ja Karkkilan koulujen ja oppilaitosten rehtorit, opettajat ja oppilaat ja opiskelijat sekä yrittäjät. Painopiste on ammatillisella toisella asteella, mutta ala- ja yläkouluja eli unohdeta, sillä tavoitteena on ehjä yrittäjyyden polku alakoulusta toiselle asteelle ja työelämään. Näiden pilottikuntien jälkeen yrittäjyysmatka jatkuu muihin Länsi-Uudenmaan kuntiin.

 

http://lansi-uusimaa.yes-keskus.fi/yhteystiedot/

video Ilkka Halava: https://www.youtube.com/watch?v=LISkjI6mqbs

www.ilkkahalava.fi

riku_www.jpg

Riku Korhonen on itse NY-yrittäjäesimerkki. 18-vuotiaalla yrittäjänalulla on jo kaksi toimivaa yritystä. Hänet on myös palkittu jo monessa yrittäjyysaiheisessa kilpailussa Eurooppatasoa myöten.

alue_talous: 

Talousjohtajabarometri I/2014: Kannattavuuden varmistaminen tärkeintä

Gutta Oy:n Talousjohtajabarometrin mukaan jo vuosi sitten havaittu maailmantalouden positiivinen kehityssuunta näyttää edelleen vahvistuvan. Tällä hetkellä enemmistö, yli 60 % talousjohtajista, uskoo maailmantalouden kasvuun lähitulevaisuudessa.

-  Pessimismi näyttää käytännössä kadonneen markkinoilta. Vain 5 % vastaa yleisen taloustilanteen heikkenevän, kun vastaavasti vuosi sitten yli 40 % talousjohtajista oli sitä mieltä, toteaa Guttan hallituksen puheenjohtaja Jari Kolehmainen.

-  Olemme pitkästä aikaa tilanteessa, jossa näkymä on selkeä ja se ulottuu totuttua pidemmälle tulevaisuuteen. Tiedämme, mihin suuntaan olemme menossa ja se helpottaa esimerkiksi investointien suunnittelua ja toteutusta, toteaa Kolehmainen.

Oman yrityksen kohdalla kannattavuuden parantaminen on edelleen talousjohtajien tärkein fokusalue. Kannattavuuden rinnalla yrityksen kilpailukyky on vahvistanut asemaansa talousjohtajien päähuomionkohteena.

-  Vaikka Barometrin mukaan optimismi on lisääntynyt myös oman yhtiön liikevaihdon ja liiketuloksen osalta, niin vielä emme ole tilanteessa, jossa voitaisiin todeta henkilöstövähennysten olevan takana päin, kommentoi Guttan liiketoimintajohtaja Timo Tiainen.

-  Vastaajista 18 % aikoo toteuttaa lähitulevaisuudessa henkilöstövähennyksiä. Tämä on seurausta paineista parantaa kannattavuutta ja kilpailukykyä, jatkaa Tiainen.

Ajankohtaisteemana konserniverotuksen siirtohinnoittelu

Ajankohtaisteemana käsiteltiin mediassakin esillä ollutta konsernien siirtohinnoitteluteemaa. Useat yhtiöt ovat olleet tarkastuksen kohteena ja osalle on maksuunpantu merkittäviä jälkiveroja. 68 % talousjohtajista vastasi yritysten veroriskien kasvaneen Konserniverokeskuksen painottaessa tarkastuksissa yhtiöiden siirtohinnoittelumenetelmiä. Vastaajista 16 % on ollut tai on parhaillaan siirtohinnoittelutarkastuksen kohteena. Jo tällä hetkellä 6 % vastaajista on joutunut kahdenkertaisen verotuksen kohteeksi.

-  On hieman yllättävää, että kaikissa niissä yhtiöissä, joissa siirtohinnoitteluun liittyy riskejä, ei ole olemassa dokumentoitua siirtohinnoittelupolitiikkaa, joka nojaisi OECD:n ohjeistukseen ja markkinaehtoperiaatteeseen, toteaa Kolehmainen.

Vastaajista ainoastaan 4 % ilmoittaa hakeneensa verottajalta ennakkopäätöksiä siirtohinnoittelu-kysymyksissä. Syinä mainittiin pitkä ja hankala ennakkopäätösprosessi. Talousjohtajat toivovat verottajalta ennakoitavuutta ja selkeyttä ohjeistuksessa, joita se tekee liittyen siirtohinnoittelua koskeviin kysymyksiin.

Talousjohtajabarometrissa haastatellaan puolivuosittain Suomen 1000 suurimman yrityksen talousjohtajia. Tutkimus selvittää reaalitalouden tilaa ja näkymiä kolmesta näkökulmasta: kansantalouden näkymät, yrityksen talousnäkymät ja ajankohtaisteema, joka kevään 2014 barometrissa oli siirtohinnoittelukysymykset. Gutta toteuttaa Talousjohtajabarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tänä keväänä barometri toteutettiin aikavälillä 17.2.- 19.3.2014 ja siihen haastateltiin 108 talousjohtajaa.

 

Lisätietoja

Timo Tiainen   Jari Kolehmainen
Liiketoiminnan johtaja   Hallituksen puheenjohtaja
Gutta Oy   Gutta Oy
050 525 0617   050 591 3533
timo.tiainen(at)divestgroup.fi   jari.Kolehmainen(at)divestgroup.fi
     

 

Gutta Oy on talous- ja liikkeenjohdon neuvonantaja. Gutta tukee yrityksiä, rahoituslaitoksia ja pääomasijoittajia talouden ja rahoituksen hankkeissa sekä strategiatyössä. Gutta kuuluu Divest Group -konserniin, joka palvelee asiakkaitaan laaja-alaisesti konsultoinnin, rekrytoinnin ja ulkoistuksen saralla. Lisätietoja: www.divestgroup.fi

alue_talous: 

Luksiassa on 26.3.2014 Oppilaitoksen veropäivät

Oppilaitoksen Veropäivistä vastaa valmistuvat taloushallinnon opiskelijat. Tapahtuma on Luksia Nummentie toimipisteessä ja aulassa on Verotori auki nuorille ja asiantuntijaluennoitsijoita on klo.9.00 – 14.00 välillä. Verotorilla nuorille kerrotaan, miten verohallinnon nuorten verosivut toimivat ja mitä palveluita sieltä helposti saa.  Verotorilla voi osallistua Talousvisaturnaukseen ja Harmaantalouden selättämiseen pelin avulla. Parhaille tietäjille ja pelaajille on tiedossa palkinnot. TalousVisa www.taloustaito.fi/pelit - tietovisa  ja www.mustatulevaisuus.fi - > pelit.

Luksian Oppilaitoksen Veropäivien asiantuntija luennot klo 9.00 – 14.00 AMK luentosali

klo  9.05 – 9.45     Poliisi, Talousrikososasto, Rikoskomisario Minna Immonen

klo  10.00 – 10.40  Tulli, Tulliylitarkastaja Esa Alm

klo 12.15 – 12.55  Verohallinto, Veroasiantuntija Silja Hyytiäinen

klo 13.10 - 13.45 Veronmaksajien Keskusliitto ry, Verojuristi  Linda Arveli

alue_talous: 

Lohjalla rakennetaan ja korjataan

Tekninen lautakunta päätti hyväksyä tilahankkeiden erittelemättömiin kohteisiin sisältyvien hank­kei­den käyttösuunnitelman seuraavasti:

Perusturvan erittelemättömät kohteet

-55.000

Hopearannan rivitalo (öljysäiliön uusiminen)

10.000

Kaisankallion rivitalo (ulkomaalaus)

30.000

Paloniemen sairaala (pääviemärin uusiminen)

15.000

Kasvatus- ja opetuslautakunnan erittelemättömät kohteet

-200.000

Moision päiväkoti (iv-koneen uusiminen)

35.000

Mäntynummen päiväkoti (sisäilmakorjaukset)

40.000

Järnefeltin koulu (pohjaviemäri)

75 000

Ristin koulu (lvv-putkistot)

50.000

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntakeskus oy:n rakennukset

 

-30.000

Rantakentän huoltorakennus (kunnostus)

30.000

Teknisen toimen putkikorjauskohteet

-10.000

Tuusankoti (lämpöpatterien ja venttiilien uusiminen)

10.000

Teknisen toimen erittelemättömät

-55.000

Pusulan eläinlääkäritalo (vesikatteen uusiminen)

35.000

Nummen ent kunnantalo (vesikattovuoto korjaus)

20.000

alue_talous: 

Ruduksen LUMO-ohjelma suunnannäyttäjänä luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamisessa liiketoiminnassa

Rudus on edelläkävijäyrityksenä ottanut luonnon monimuotoisuuden huomioimisen osaksi yhtiön toimintatapaa. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian toteuttamiseksi vuosina 2012-2020. ”Me teemme sitä omalta osaltamme ja tekemisemme perustuu vapaaehtoisuuteen”, kertoo  Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs Ruduksen LUMO-ohjelman julkistusseminaarissa.

Ruduksen LUMO-ohjelma on monipuolinen toimintatapa, jonka taustalla on laaja asiantuntijaverkosto ja jonka toteuttajina on koko Ruduksen henkilökunta. LUMO-ohjelma käynnistettiin vuonna 2012. Tuotanto- ja tehdasalueiden luonnon nykytilaa ja mahdollisuuksia on kartoitettu yhdessä asiantuntijaverkoston kanssa 75 eri toimipisteessä. Työ on jatkuvaa, kiviainestuotantoalueista on kartoitettu noin puolet ja tehdasalueiden kartoittaminen on käynnistetty.  Myös henkilökuntaa on koulutettu ja kannustettu toimimaan luonnon monimuotoisuutta huomioivalla tavalla. Toiminnan tueksi on koottu kirjallisia ja kuvallisia ohjeita. 

Asetetut tavoitteet

Ruduksen LUMO-ohjelman tavoitteita ovat tehokas maankäyttö, arvokkaiden elinympäristöjen huomioiminen ja korvaavien elinympäristöjen luominen, uhanalaisten lajien suojelu sekä luonnolliset tehdasalueet. Virkistysalueet, kuten luontopolut tai urheilupaikat pyritään toteuttamaan paikallisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa.  ”Olemme tunnetusti edelläkävijä ja johtava osaaja toimialallamme luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tähtäävässä maankäytössä, maisemoinnissa ja maiden käytössä maisemointiin”, kertoo Kivekäs.

Rudus on asettanut myös tavoitteekseen, että yhtiön toimipisteissä luonto on monimuotoisuuden kannalta arvokkaampi toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa. Luonnon monimuotoisuuden suojelussa korostuvat yhdyskuntarakentamisen ja suojelun yhteensovittamisen tarpeet. Ne voidaan toteuttaa hyvällä ja ennakoivalla suunnittelulla ja yhteistyöllä. ”Meillä on olemassa kaikki mahdollisuudet sekä tahtotila luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen”, toteaa Kivekäs.

Konkreettiset toimenpiteet

Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on mukana kaikessa Ruduksen toiminnassa suunnitteluvaiheesta alueiden jälkihoitoon ja maisemointiin. Yhdessä asiantuntijaverkostonsa kanssa yhtiö on kehittänyt muun muassa uusia maisemointitapoja, joiden tavoitteena on tavallisten mäntyistutusten lisäksi tai sijaan antaa tilaa myös avomaan- ja paahdealueiden lajistolle. Myös kosteikoilla, kivikasoilla ja lahopuulla voidaan lisätä alueiden lajirikkautta. Pilottikohteista Oulun törmäpääskyille rakennettu rinne on jo todistettu toimivaksi ja Porvoossa toivotaan viitasammakoiden löytävän ensi kaudella niille rakennetut uudet kirkasvetiset lammet.

Edellä mainituista esimerkeistä ja muista pilottikohteista saatuja oppeja hyödynnetään nyt jo Ruduksen toiminnassa. LUMO-ohjelmasta on tullut olennainen osa Ruduksen ympäristövastuullista toimintatapaa. ”Innostus, jolla meidät on otettu vastaan luontoasiantuntijoiden joukossa, viranomaistahoilla ja järjestöissä, on ollut positiivinen yllätys”, kertoo Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs.

Ruduksen LUMO-seminaari järjestettiin Suomen kansallismuseon auditoriossa torstaina 20.3.2014. Tilaisuuteen osallistui noin sata henkilöä. Seminaariin lähettämässään tervehdyksessä presidentti Tarja Halonen toteaa: ”Teollisuuden, työllisyyden ja luonnon monimuotoisuuden ei todellakaan tarvitse olla vastakkaisia arvoja. Päinvastoin kestävässä kehityksessäkin toivomme työpaikkoja lisäävän ja ympäristöä kunnioittavan kansantalouden kasvua.”

Lisätietoja

Rudus Oy, toimitusjohtaja Lauri Kivekäs, puh. 0400 456 747, lauri.kivekas@rudus.fi

Rudus Oy Kiviaines Etelä-Suomi, aluejohtaja Ville Routama, puh. 050 401 5459, ville.routama@rudus.fi

Taustaa Ruduksesta: Rudus Oy:n liiketoiminnot ovat Kiviaines, Valmisbetoni, Betonituotteet, Murskaus ja Kierrätys. Rudus toimii Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä Pietarissa. Rudus-konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 378 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa on keskimäärin 1250 henkilöä. Suomessa Ruduksella on yli 130 toiminnassa olevaa kiviainesten toimipaikkaa (sora-alueita ja kalliolouhoksia), 71 betonitehdasta, 19 betonituotetehdasta, yli 30 kierrätyskeskusta (betoni- ja tiilijäte, lentotuhka) sekä yli 20 murskauslaitosta.

alue_talous: 

Veroilta Lohjalla: Vuokratuloista menee pääomatulovero

- Vuokratulo on pääomatuloa, josta vuokranantaja maksaa veroa 30 prosenttia, 40 000 euroa ylittävältä osalta 32 prosenttia. Vuokratuloa ovat vuokran ohella myös muut vuokralaisen vuokranantajalle maksamat maksut, kuten vesimaksu ja autopaikan vuokra, Veronmaksajain Keskusliiton lakimies Linda Arveli totesi veroillassa Lohjalla 19. maaliskuuta.

- Pääomatuloverotuksen progressioraja laski vuoden alusta 50 000 eurosta 40 000 euroon, Arveli muistutti.

Kun sijoittaja ostaa asunnon, hän maksaa oston yhteydessä varainsiirtoveroa. Varainsiirtoveroa maksetaan myös asuntoon kytkeytyvästä yhtiölainaosuudesta.

”- aikka sijoittaja maksaisi yhtiölainan kaupanteon yhteydessä heti pois, eikä lyhentäisi sitä rahoitusvastikkeena kuukausittain, hän joutuu maksamaan varainsiirtoveron koko hinnasta.

Vuokranantaja voi vähentää vuokratuloistaan tulojen hankkimisesta aiheutuneet kulut, kuten asunto-osakkeen hoitovastikkeen ja omakotitalon kiinteistöveron.

- Osakehuoneiston hankintamenoa, joka on yleensä omistajan sijoitusasunnostaan maksama kauppahinta, ei kuitenkaan voi vähentää vuokratuloista, Arveli ohjeisti.

- Pääomavastikkeen vähennysoikeus vuokratulosta riippuu siitä, mikä osa vastikkeesta on tuloutettu asunto-osakeyhtiön kirjanpidossa ja mikä osa rahastoitu, hän jatkoi.

Verottaja rinnastaa rahastoitavat pääomavastikkeet asunnon hankintamenoon, eikä niitä voi vähentää vuokratuloista. Jos asunto-osakeyhtiö sen sijaan tulouttaa vastikkeen tuloslaskelmallaan ja verotuksessa, osakas voi vähentää sen vuokratuloistaan vuosikuluna.

Heti osakehuoneiston hankinnan jälkeen ennen vuokrausta tehdyt korjaukset lisätään osaksi huoneiston hankintamenoa. Niitä ei siis voi vähentää vuokratuloista.

- Voit kuitenkin vähentää korjauskulut, jos teetät sijoitusasuntoosi remontin asunnon ollessa tyhjillään edellisen vuokralaisen lähdön jälkeen ennen uuden vuokralaisen saapumista, Arveli painotti.

Omistajan itse teettämät osakehuoneiston peruskorjaukset ja niistä aiheutuneet kulut vähennetään vuotuisin tasapoistoin vaikutusaikanaan, enintään 10 vuodessa.

- Peruskorjauksessa huoneistoa muutetaan aikaisempaa paremmaksi. Perusparannusta ovat esimerkiksi kylpyhuoneen muovimaton korvaaminen kaakeleilla ja parvekkeen lasittaminen ensimmäistä kertaa, Arveli selvensi.

- Vuosikorjauskulut voi sen sijaan vähentää maksuvuoden vuokratuloista. Vuosikorjauksessa huoneisto palautetaan alkuperäistä vastaavaan tilaan. Esimerkkejä siitä ovat seinän maalaaminen ja uuden jääkaapin ostaminen.

Lisätietoja:

lakimies Linda Arveli, Veronmaksajat, puh. 09 6188 7355

linda.jpg

verkkotiedottaja Tuomas Myllylä, Veronmaksajat, puh. 040 6303 616

alue_talous: 

Sivut

 
Tilaa syöte Raha ja talous