Raha ja talous

Nummelan Prismaan 6500 neliön laajennus

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n hallitus on tehnyt investointipäätöksen Vihdin Nummelan Prisman laajentamisesta. Laajennuksessa Nummelan Prisman pinta-ala kasvaa merkittävästi. Päivittäistavarat saavat lisätilaa ja laajennus mahdollistaa valikoimien lisäämisen myös käyttötavarakaupan kysyntäalueilla. Lisäksi rakennetaan myös ulosvuokrattavaa liiketilaa.

Laajennusosa tehdään nykyisen rakennuksen Lohjan puoleiseen päähän. Nykyinen Prisma on 9000 kerrosneliön suuruinen ja asemakaavan mukaan tontille voidaan tehdä 6 500 kerrosneliön laajennus. Laajennusosaan tullaan toteuttamaan kokonaan uudella tekniikalla toteutettu päivittäistavaraosasto. Uuden osan valmistumisen jälkeen nyt käytössä oleva osa saneerataan kalusteiden, valaistuksen sekä muun tekniikan osalta mm. käyttötavaraosastoa varten. Lisäksi laajennusosan katolle tulee 180 parkkipaikkaa. Uudisosa valmistuu keväällä 2018 ja koko hanke joulukauppaan 2018 mennessä.

- Investointipäätöksen pohjalta Nummelan Prisman laajennuksen suunnitteluun ja rakennuslupaan liittyvät neuvottelut on aloitettu. Rakennustyöt pyritään aloittamaan 2017 helmi-maaliskuun vaihteessa, kertoo SSO:n toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio kalusteineen on noin 20 miljoonaa euroa. Koko rakennustyön ajan Prismakeskus on avoinna asiakkaille. Uusittu Prisma tulee palvelemaan asiakkaitaan entistä laajemmilla valikoimilla.

alue_talous: 

Tuunaa Tuottoa tuotti uusia mahdollisuuksia ja avasi ovia

Paikalliset pienyritykset saavat yhteistyöllä uusia mahdollisuuksia

 

Sanotaan, että suomalaiset ovat hiljaisia ja syrjäänvetäytyviä. Näin saattoi olla joskus, mutta ei enää. Lohjalta ja Novagosta lähtöisin oleva Tuunaa Tuottoa hanke on levinnyt viidelle alueelle valtakunnallisesti ja Länsi-Uudenmaan tämän kertainen hanke keräsi 16 osallistujaa todella erilaisista yrityksistä. Luova talous kasvaa pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyöstä. Mikä yhdistää visuaalisen ilmeen, ympäristön, asiakkaan huomioivan kohtaamisen, joka jää mieleen? Mikä on mieleen painuva, erottava tekijä, jolla vakuutat asiakkaan, jos muuten asiat ovat kohdallaan. Siihen tuunaajaverkosto tuo vastauksia.

- Jo Tuunaa Tuottoa -pilottihanke osoitti toimivuutensa, mutta tällä kertaa pelkästään tässä meidän vetämässä osiossa on syntynyt paljon uusia yhteistyönalkuja yrityksille, on tullut tilauksia ja pari uutta yritystäkin on syntynyt, kertoo projektipäällikkö Outi Nyman Novago Yrityskehitys Oy:stä.

Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan tuottavuuden kasvusta yli 90 prosenttia tulee tällä hetkellä aineettomista arvoista. Tuotteen tai palvelun menestymisen kulmakivenä on sen tuottama sosiaalinen ja kulttuurinen arvo, koettu elämys, asiakasymmärrys ja vastuullisuus.

Länsi-Uudenmaan alueen tuunaajat saivat tuunattavaksi neljä erilaista kohdetta: Tytyrin kaivos, Mustion Linna, kylpylähotelli Päiväkumpu sekä Calliola. Tuunaajien lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet – sellaiset seikat, jotka tuovat lisäarvoa hänelle ja hänen asiakkailleen. Tuunauksella parannetaan yrityksen kilpailukykyä.

Tapasimme kolme tuunaajaa Lohjalla ja kyselimme heidän tunnelmiaan Tuunaa Tuottoa2-hankkeesta.

 

Tuunaa Tuottoa avasi ovia

 

Hannele Hatanpää, Tarja Aalto ja Katja Tanner ovat kaikki luovia osaajia. Tarja tulee Hangosta, Hannele Siuntiosta ja Katja Karjalohjalta, ja heillä kaikilla on erilaiset omat ammattiosaamiset, jotka osittain menevät toistensa lomiin, mutta enemmän kuin kilpailijoita, he ovat  toisilleen potentiaalisia yhteistyökumppaneita.

- Tämä hanke mahdollisti sen, että tutustuin uusiin ihmisiin ja tapasin eri alojen ammattilaisia. En olisi koskaan muuten näitä henkilöitä tavannut enkä siten olisi päässyt osaksi tällaista osaamisverkostoa.  Lähtisin koska tahansa tähän uudelleeen, kertoo sisältöä eri kanaviin tuottava Hannele Hatanpää. Hannele on tuunaaja, joka opiskelee yrittäjän erikoisammattitutkintoa ja suunnittelee oman liikeyrityksen perustamista.

- Tuunaa Tuottoa antoi alustan ja mahdollisuudet oppia tuntemaan toisia yrittäjiä, koska monesti yhteistyössä on kyse luottamuksesta ja sen saaminen on vaikeaa ilman tällaista konseptia, sanaili omista näkemyksistään Tarja Aalto, joka hänkin olisi valmis lähtemään tällaiseen uudelleen.

- Kokemus toi uusia ajatuksia, jotka ovat jo johtaneet oman yritystoiminnan uuteen muotoiluun ja varsin radikaaleihinkin muutoksiin, joten kyllä tästä on ollut näiden verkostojen lisäksi myös itselleni ja yritykseni kehitykselle hyötyä, kertoo Tarja.

- Yhteiset tilaisuudet ovat tuoneet uusia yhteistyömahdollisuuksia ja entisestään vahvistaneet uskoa, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse, kertoo hankkeessa mukana ollut Katja Tanner.

Muiden luovien yrittäjien kanssa ideointi ja omien ajatusten sparraaminen on ollut tosi hyödyllistä,  samaten hankkeen valmennuspäivien kouluttajien ja Novagon yritysneuvojien kanssa.

- Tuunaajat hitsautuivat vähitellen hankkeen aikana yhteen ja mitä enemmän aikaa on vietetty yhdessä, sitä luottavaisemmin ollaan voitu avoimesti kehitellä ajatuksia ja valmistella yhdessä tarjouksia kohdeyrityksille.

Tuunaajat ovat tehneet useita tarjouksia ja tilauksiakin on tullut, joten Tuunaa Tuottoa2 on ollut myös siinä mielessä menestys mukana oleville Tuunaajille.

Tuunaajat käväisivät viime viikolla ryhmämatkalla Helsingin Slush-tapahtumassa.  Kaikki pitivät sitä inspiroivana, ”ison maailman” tapahtumana, joka toi Suomea esille omalla pienellä sektorillaan todella hyvin.

- Oli tavallaan huojentavaa huomioida, etteivät kaikki sielläkään lavalle päässeistä olleet niin mairittelevan hyviä pitchaamisessa. Tämän hankkeen aikana olemme sitäkin opetelleet ja kuulleet hyviä esimerkkejä ja nyt näimme huippupuhujia.

- Slush oli valtava kokemus ja kokonaisuus, jossa oli huomioitu pienetkin yksityiskohdat. Äänimaailma, värit, koko tilaisuuden elämyksellisyys - juuri sitä mistä me Tuunaajat puhumme ja ideoimme asiakkaillemme, kertaili Katja tapahtumaa.

 

Tulevaisuudesta

 

Tuunaajat esittelevät esimerkkejä aineettomasta tuotannostaan Novagon teemaillassa yrityksille 15.12. Tilaisuus on maksuton ja nopeille on vielä muutama paikka vapaana eli kannattaa ilmestyä paikalle, jos asia kiinnostaa oman ammatin tai yrityksen kautta (www.novago.fi/ tapahtumat).

Tuunaajilla on omat kotisivut, joilta selviää lisätietoja Tuunaajista yhteystietoineen www.tuunaatuottoa.fi. Suunnitelmissa on myös sivuston jatkokehitys ja palvelukehitys Tuunaajien itsensä tekemänä.

Tuunaa Tuottoa2 on jo nyt näyttänyt omalla esimerkillään kuinka pienetkin toimijat voivat yhdessä tarjota palveluitaan isommille asiakkaille, sillä yhdessä pienet toimittajat ovat enemmän. Resurssit vahvistavat toisiaan ja tarvittaessa löytyy myös tuuraaja toisesta Tuunaajasta. Tuunaa Tuottoa2 näyttää, että tekemällä paikallisesti yhteistyötä voivat pienetkin tuottajat ja yritykset päästä mukaan kasvuun ja rohkeampaan kehitykseen kuin he yksin kenties kykenisivät.

tuunaatuottoa_www.jpg

Tuunaajat yhteiskuvassa Katja Tanner, Hannele Hatanpää ja Tarja Aalto.

alue_talous: 

Nordean tunnuslukusovellus lisää käyttömukavuutta

Nordean tarjoama mobiililaitteissa toimiva tunnuslukusovellus ei ole vaikea käyttää ja se lisää käyttömukavuutta pankkiasioiden lisäksi muutenkin internetin maailmassa

Monelle verkkopankin käyttäjälle tutut tunnusnumeropaperit ovat jäämässä vähitellen historiaan ja tilalla on jo saatavilla älypuhelimille ja padeille tarkoitetty tunnuslukusovellus.
- Tunnuslukusovellus toi tullessaan paljon sellaisia etuja, joita ei aiemmin ole asiakkaillamme varsinaisesti edes ollut, aloittaa pankinjohtaja Eija Mäkinen.
- Sovellus helpottaa ja nopeuttaa pankkiasioimista ja tekee laskujen ja ostosten maksamisesta entistä mutkattomampaa.

nordea_vko49www.jpg

Kohta 70-vuotias Ritva Juntunen otti tunnuslukusovelluksen käyttöön lapsenlapsen avustuksella ja nykyään todella tyytyväinen uuteen apuriin, jonka käyttöönotto ei ollut liian vaikea. Pankissa hän tapasi pankinjohtaja Eija Mäkisen

Viisi syytä ottaa käyttöön uusi tunnuslukusovellus

Uusi tunnuslukusovellus on tullut perinteisen paperisen tunnuslukukortin rinnalle. Lue viisi syytä, miksi kannattaa siirtyä käyttämään tunnuslukusovellusta.
1. Onko lasku jäänyt joskus maksamatta tai verkko-ostos tekemättä sen takia, että tunnuslukukortti ei ole ollut mukanasi? Tunnuslukusovellus taklaa nämä tilanteet, sillä jatkossa tunnistautumisen voi tehdä älypuhelimen tai tabletin avulla – erillistä tunnuslukukorttia ei enää tarvita.
2. Rassaako paperisen tunnuslukukortin tunnuslukujen yliviivaus? Oletko joskus unohtanut vetää yli viimeksi käytetyn tunnusluvun, etkä pääsekään verkkopankkiin hoitamaan pankkiasioitasi? Uuden tunnuslukusovelluksen avulla kirjautuminen on helppoa – oman käyttäjätunnuksen lisäksi sinun tarvitsee muistaa vain henkilökohtainen PIN-koodisi.
3. Ovatko tunnuslukukortin tunnusluvut loppuneet kesken pyhien tai ulkomaanmatkan aikana? Kun käytät tunnuslukusovellusta, tunnusluvut eivät koskaan lopu kesken, eikä uuden tunnuslukukortin saapumista tarvitse odotella.
4. Hoidatko pankkiasioitasi mobiilisti? Uusi tunnuslukusovellus tekee mobiilipankin käytöstä entistä helpompaa. Kirjautuessasi mobiilipankkiin tunnuslukusovelluksella, sujuu kirjautuminen ja tapahtumien vahvistaminen saumattomasti mobiilipankin ja tunnuslukusovelluksen välillä.
5. Asutko ulkomailla tai vietätkö pitkiä aikoja esimerkiksi kesämökillä? Uusi tunnuslukusovellus helpottaa pankkiasiointia sijainnistasi riippumatta ja tekee sähköisen tunnistautumisen entistä sujuvammaksi. Tunnuslukusovelluksen avulla voit tunnistautua myös Nordea Asiakaspalveluun ja hoitaa asiasi turvallisesti mihin vuorokauden aikaan tahansa.
Tunnusluvut-sovellus on ladattavissa iPhone-, Android- ja Windows Phone 8 -puhelimiin sekä iPadille sovelluskaupoista.
- Minä sain avun lapsenlapseltani, jotka asensivat tunnuslukusovelluksen puhelimeeni, kertoo kohta 70-vuotta täyttävä Ritva Juntunen.
- Aloitin sovelluksen käytön heti ja aika nopeasti sen käyttö tuli tutuksi, eikä se ollut yhtään vaikeaa - itseasiassa se on todella helppoa.
- Tunnuslukusovelluksen voi ladata maksutta sovelluskaupasta. Lataaminen tapahtuu vain yhdellä painalluksella ja asennuskin vie vain pari minuuttia, minkä jälkeen tunnuslukujen käyttö on helpompaa kuin koskaan ennen.
- Kyllä minä sitä vähän aikaa mietin, ennenkuin pyysin apua asennukseen, mutta näin jälkikäteen voi sanoa tehneeni oikean päätöksen.

Tarvittaessa apua ja neuvoja käyttöön pankin henkilökunnalta

- Verkkopankin lisäksi tunnuslukusovellus on hyödyllinen, kun kirjaudut muihin pankkitunnistusta käyttäviin palveluihin, kuten Kelaan tai Omakantaan, kertoo Mäkinen.
- Pankin henkilökunta kyllä auttaa sovelluksen asentamisessa ja käyttämisessä. Kannattaa kysyä, jos jokin asia painaa mieltä, jatkaa Mäkinen.

Pankkiasioiden hoitaminen älypuhelimella on turvallista

Mobiilipankki ja tunnuslukusovellus sekä Nordea Pay, eli lähimaksu puhelimella, ovat käteviä ja turvallisia välineitä pankkiasiointiin. Perushuolellisuus on kuitenkin hyvä muistaa. nkkipalveluita puhelimella.
1. Pidä puhelimen lukituskoodi ja paikannusohjelmat päällä
Puhelimissa on monia toimintoja, jotka suojaavat käyttäjän tietoturvaa. Tärkein näistä on lukitus- tai pääsykoodi, joka kannattaa pitää käytössä siltä varalta, että puhelin katoaa tai varastetaan. Pankkipalvelut vaativat aina kirjautumisen omilla tunnuksillasi.
Puhelimen paikannusohjelma, kuten iPhonen Find My iPhone kannattaa kytkeä päälle laitteen asetuksista. Android-laitteiden vastaava Android Device Manager on automaattisesti aktiivisena. Näiden toimintojen avulla voit jäljittää kadonneen puhelimesi ja lukita laitteen.
2. Älä tallenna puhelimeen käyttäjätunnuksia, tunnuslukuja tai salasanoja
Riski turvallisuudelle syntyy vasta silloin, jos puhelimen käsiinsä saanut henkilö saa tietoonsa myös mobiilipankin salasanan ja tunnukset. Älä siis säilytä tunnuksiasi ja salasanojasi puhelimen tiedostoissa – aivan kuten et säilytä niitä maksukortin kanssa kukkarossakaan.
3. Pidä puhelimen käyttöjärjestelmä ja ladatut sovellukset ajan tasalla.
4. Käytä vain langatonta verkkoa, johon voit luottaa
Etenkin ulkomaanmatkoilla tulee usein tarve käyttää langatonta verkkoa. Älä kuitenkaan liity mihin tahansa tuntemattomaan verkkoon, vaan käytä vain luotettaviksi tunnistamiasi verkkoja. Joissakin tapauksissa laitteista on kalasteltu tietoja epäluotettavien verkkojen välityksellä. Hotellien tai kahviloiden verkot, jotka vaativat salasanan, ovat useimmiten turvallisia käyttää.
5. Ota yhteyttä sulkupalveluun, jos puhelimesi katoaa
Jos Nordea Pay -ominaisuudella varustettu puhelimesi katoaa tai varastetaan, ota yhteyttä Sulkupalveluun numerossa 020 333 (pvm/mpm, avoinna 24 h/vrk). Tällöin puhelimesi maksuominaisuus poistetaan, mutta voit yhä käyttää maksukorttiasi. Samalla myös tunnuslukusovelluksen ja mobiilipankin käyttö voidaan estää.
- Minulle on käynyt kolme kertaa niin, että minut on ryöstetty ja siinä on mukana menneet niin kortit kuin kännykätkin, mutta kertaakaan ei tilini ole tyhjentynyt, kertoo Juntunen.
- Pitämällä tilin nostoraja alhaisena ja salasanat omassa tallessa (päässä) on turvallisuus jo pitkälti hoidettu. Ja mikäli joskus tarvitsee enemmän nostaa rahaa tililtä, voi tunnuslukusovelluksen ansiosta käydä nopeasti verkkopankissa nostamassa tilin nostorajaa hetkellisesti ja sitten heti tarpeen jälkeen käydä uudelleen laskemassa se - todella käytännöllistä joskus.

Palveluksessa 24/7

- Se, että kerromme olevamme 24/7 palveluksessa, tarkoittaa todellakin sitä että niin jouluna kuin juhannuksena, aamulla tai yöllä, meiltä aina saa apua, kertoo Mäkinen.
Puhelinsoitto on vain yksi monista tavoista ottaa yhteyttä Nordea 24/7:ään. Nordean asiakkaat voivat olla yhteydessä palveluneuvojiin henkilökohtaisissa pankkiasioissa kätevästi myös verkko-ja mobiilipankin chatin kautta. Jos asiakkaan asia ei ole kiireellinen, voi hän myös lähestyä verkko-ja mobiilipankin kautta lähettämällä asiakaspostia henkilökohtaisista pankkiasioistaan. Nordea.fi-sivuston avoimessa chatissa ja sosiaalisen median kanavissa taas voi kysyä neuvoa pankkiasioihin yleisellä tasolla.
Lisäksi Nordea 24/7:ssa voi sopia palveluneuvojan kanssa verkkotapaamisen, jossa asiakas voi tavata pankkineuvojan kasvokkain vaikkapa kotisohvalta tietokoneen tai tabletin ja puhelimen välityksellä sekä keskustella esimerkiksi asuntolainasta tai säästämisen suunnitelmasta.

 

alue_talous: 

Säästöpankki laajentaa palveluitaan Lohjalla

Länsi-Uudenmaan Säästöpankki haluaa parantaa pankkipalveluidensa saavutettavuutta nykypäivänä.

- Me emme ole ottamassa pois käteistä pankeista emmekä vähentämässä palveluitamme, vaan olemme muokkaamassa niitä enemmän vastaamaan nykyhetken tarpeita, kertoo pankinjohtaja Adrian Candolin, kenet tavoitimme Virkkalan konttorista.

- Meille Säästöpankissa on yhä tärkeätä, että palvelumme ovat saatavilla läheltä ja siksi meillä on laaja konttoriverkko ja pankit yhä Lohjan keskustan lisäksi Virkkalassa, Lohjan Asemalla, Sammatissa, Karjalohjalla, Saukkolassa, Pusulassa, Nummelassa, Karkkilassa sekä Kirkkonummella. Siinä missä monet muut toimijat lähtevät seikkailemaan kovin kauas ydinosaamisalueeltaan, me panostamme perinteiseen pankkitoimintaan.

säästöpankkiwww.jpg

Pankkiasioita saatava hoidettua työelämän ehdoilla

Samalla kun Suomessa on työttömyyttä, niin työelämässä olevien elämä on entistä kiireisempää. Kesken työpäivän ei välttämättä ole enää nykyään mahdollista järjestää aikaa pankkiasiointiin. Tämä tarkoittaa sitä, että pankin on pystyttävä aiempaa laajemmin palvelemaan myös ennen tai jälkeen työpäivän. Selvää on myös se, että asiakkaat eivät halua käyttää aikaansa pankissa jonottamiseen.

- Me säilytämme asiakkaalle mahdollisuuden valita, tuleeko hän käymään konttorissa vai hoitaako hän asiansa etänä eri tekniikoilla. Emme halua ohjata asiakkaitamme tietylle ”luukulle”, vaan annamme asiakkaan itse valita, miten hän haluaa pankkiasiansa hoitaa, kertoo Candolin.

 

Ajanvaraus avaa joustot tapaamisaikoihin

Kassapalveluita lukuun ottamatta hyvin pieni osa konttorin palvelutapahtumista lähtee liikkeelle ilman etukäteen tapahtunutta yhteydenottoa. Usein asiakas lähettää pankkiin sähköpostilla tai verkkopankkiviestillä kysymyksen tai soittaa pankkiin. Pankki puolestaan kutsuu asiakkaitaan Oman Talouden Tuokioihin tai muihin neuvotteluihin. Tämän jälkeen sovitaan tapaamisaika pankin konttoriin.

Jatkossa kaikkiin Länsi-Uudenmaan Säästöpankin konttoreihin voidaan sopia tapaamisaikoja maanantaisin ja tiistaisin klo 8-18.30 väliselle ajalle. Myös muina päivinä voidaan asiakkaita ennalta sovitusti ottaa vastaan jonkin verran ennen aukioloaikoja, jos sellaista tarvetta ilmenee. Tapaamisaikoja voi varata toimihenkilökohtaisesti myös internetissä suoraan pankin kotisivuilta. Tämä ei siis edellytä edes verkkopankkiin kirjautumista.  Palveluajat ovat kaikilla konttoreilla yhtenevät vaikka aukioloajoissa tulee olemaan eroja.

- Muutokset ovat myönteisiä asioita. Perusajatuksena on pankkipalveluiden säilyttäminen koko alueella ja jopa varsinaisten palveluiden lisääminen. Missään tapauksessa emme ole vähentämässä konttoriverkostoamme missään päin toiminta-aluettamme, vakuuttaa Candolin.

- Säästöpankin toimintamalli on täysin erilainen kuin muiden pankkien, eikä siis ihme, että tällaiset muutokset saatetaan jopa nähdä valmisteluina, sille että, konttoriverkostoa supistettaisiin. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki kuitenkin vakuuttaa, että tästä ei ole kyse.

- Siellä missä muut toimijat hylkäävät pienet paikkakunnat ja heidän asukkaansa, Säästöpankki haluaa jatkaa lähes 150 vuoden toimintahistoriaansa vähintäänkin vielä toisella samanlaisella, kertoo Candolin.

 

Konttoreiden aukioloajat

Lohjan, Virkkalan, Nummelan, Karkkilan ja Kirkkonummen konttorit ovat avoinna maanantaista perjantaihin muutoin klo 10-16.30 mutta keskiviikon aukioloaika on klo 12-19. Muut konttorit ovat auki keskiviikkona klo 12-19 ja perjantaina klo 10-16.30. Käteisen rahan palvelut ovat edelleen saatavissa kaikista konttoreista konttoreiden aukioloaikoina. Samalla Länsi-Uudenmaan Säästöpankki uusii konttoreita jonkin verran ja ulkoisesti uudistuminen näkyy jo nyt mm. Virkkalan konttorin uusien ikkunateippauksien kautta.

 

Uudistuksien pankkiliiketoiminnallinen tausta

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin keskeisimpänä strategisena tavoitteena on toimialan paras asiakaskokemus. Palveluiden paremmalla saatavuudella kohennamme osaltaan asiakaskokemusta. Tämä varmistaa uusien asiakkaiden saamisen ja vanhojen asiakkaiden pysyvyyden, minkä kautta pankki pysyy kasvu-uralla ja turvaa tulevien vuosikymmenten pankkitoiminnan. 

Henkilökohtaisen palvelun mahdollisuus toimii tällä hetkellä pankkikilpailussa erottelevana tekijänä. Samoin palveluiden läheisyys. Uudella toimintamallilla varmistetaan konttorivalojen loisto tulevaisuudessakin, myös pienemmissä taajamissa.

 

Muutoksia johtoryhmän vastuualueissa

Pankinjohtajien aluevastuut ovat 1.1.2017 lähtien seuraavat: Adrian Candolin: Lohja, Virkkala, Asema, Sammatti ja Karjalohja, Tuomo Paaso: Nummela, Karkkila, Saukkola ja Pusula sekä Jukka Nurmisto vastaa Kirkkonummesta sekä Yrityspankista. Muutoksiin vaikuttaa osaltaan pankinjohtaja Kari Mäkilän eläkkeelle jääminen ensi vuoden aikana.

alue_talous: 

Tokmanni avasi ovensa Lohjan keskustassa

Lohjan keskustaan Sampo-taloon aukesi uusi Tokmanni 24.11. Väkeä riitti avajaisissa paikalle heti aamusta ja halukkaan saivat matkaansa sen kuuluisan ämpärinkin.

tok1.jpg

Tokmannin toimitusjohtaja Heikki Väänänen kertoo, Tokmanni suunnitteli toista myymälää Lohjalle jo ennen Anttilan tilan vapautumista. 

 

Tokmanni laajensi toimintaansa Lohjalla avaamalla uuden liikkeen Anttilan entisiin tiloihin. Heti aamukahdeksalta kaupan ovella oli ihmisiä jonoksi asti, ja puolessa tunnissa kävijöille oli ojennettu 500 ämpäriin oikeuttavaa lappusta. Kävijöitä oli silti enemmän, koska lappunen ei päätynyt läheskään jokaisen käteen.

-Ihan oikeaan saumaan osuitte, tiivistää eräs asiakas ajatuksensa Tokmannin tulosta.

Tokmannin toimitusjohtaja Heikki Väänänen kertoo, että Lohja ei ole suinkaan ainoa paikkakunta, jossa Tokmanni tulee Anttilan entisiin tiloihin. Anttilan lähtö ei kuitenkaan ollut ainoa syy, miksi Tokmanni toi toisenkin liikkeen Lohjalle.

-Olimme jo aiemmin suunnitelleet toista Tokmannia tänne. Uskomme, että ostovoimaa riittää kahteen liikkeeseen. Lohjalla on elävä keskusta, jossa on monenlaisia asiakkaita. Kauppa pyrkii sijoittumaan sinne, missä ihmiset liikkuvat, Väänänen perustelee.

Lempolan Tokmanni jatkaa entisellään, mutta liikkeiden valikoima erottuu hiukan toisistaan. Keskustan liike palvelee etenkin autottomia asiakkaita. Keskustan Tokmannin myymäläpäällikkönä toimii Jani Kolari.

-Kaupungin ulkopuolella on suurempi liike, jossa on paljon parkkipaikkoja ja isompaa tavaraa myynnissä. Keskustassa on toinen liike, josta on helppo poimia pienempiä tuotteita mukaan. Salossa meillä on vastaavanlainen malli ja olemme todenneet sen toimivaksi. Ihmiset haluavat ostaa kodintavaraa myös niin, ettei paikalle tarvitse tulla autolla, Väänänen kertoo.

Myös kaupungin johto on tyytyväinen Tokmannin tuloon.

-Tällä paikalla oli pitkään K-kauppa. Sitten mietittiin, puretaanko rakennus ja rakennetaan uusi, mutta sitten tulikin huono suhdanne. Anttilan tulo oli iso juttu, mutta sitä kesti vain kuukauden. Monille lohjalaisille jäi olo, että mitä seuraavaksi ja osa kokeekin, että Tokmanni tuli pelastamaan tilanteen, Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula kommentoi.

tok2.jpg

Uusi myymälä avataan asiakkaille.

 

Ihmiset haluavat, että kauppa on lähellä

Väänänen kertoo, että halpakauppa perustui aikoinaan siivoustuotteiden ympärille, kun niitä tehtiin suuret määrät ja ylimääräiset myytiin halvalla hylätyissä tehdaskiinteistöissä kaupunkien ulkopuolella. Vähitellen idea levisi ympäri maailmaa ja Tokmannikin aloitti toimintansa siivoustuotteilla.

Tällä hetkellä Tokmannilla on 160 myymälää 110 eri kunnassa. Lohjan keskustan liike työllistää 11 työntekijää. Liike on auki päivittäin ja Väänänen arvioi, että maksavia asiakkaita tulee olemaan noin 600 per päivä.

-Silloin talous pyörii oikein, hän toteaa.

Nettikauppa lisääntyy, mutta Tokmannilla uskotaan edelleen myös myymälöihin.

-Uskomme, että ihmiset haluavat käydä kaupoissa, jos ne ovat lähellä. Tutkimuksemme mukaan 15 minuuttia kävellen tai autolla on raja. Kaupassa voi tutustua nettiä helpommin tuotekokonaisuuksiin. Asiakkaat myös tilaavat myymälään sellaisia tuotteita, joita ei ole täällä myynnissä. Tilaaminen on asiakkaalle ilmaista. Uskonkin, että myös tähän myymälään syntyy noutopiste, Väänänen sanoo.

 

Tarjontaa trendeistä merkkituotteisiin

Liikkeen yleisilme alkaa kausituotteilla, joista vähitellen siirrytään lankojen, siivousvälineiden, lemmikkien ruokien, kuivaelintarvikkeiden, vaatteiden ja kosmetiikan kautta kohti kassoja. Väänänen kertoo, että mm. puhdistusaineita, makeisia, lamppuja ja pattereita myydään paljon. Tokmannista löytyy myös leluja ympäri vuoden, vaikka moni muu kauppa on vähentänyt niiden tarjontaa.

Tokmanni myy rinnakkain tunnettua merkkituotetta sekä vastaavaa omaa tuotettaan, joka on edullisempi.

-Asiakas tekee sitten valinnan kumman hän ostaa. 66% myydyistä tuotteistamme on merkkituotteita, Väänänen kertoo.

Trendituotteita ovat nyt terveysvalmisteet, lemmikkien tarvikkeet, välineet pieniin korjaustöihin sekä langat.

-Neulominen on iso harrastus. Ensi vuodelle veikataan oikeaa neulomisbuumia, kun on Suomen juhlavuosi ja neulotaan hyväntekeväisyyteen, Väänänen selventää.

Väänänen sanoo, että 70% Tokmannin tuotteista on edullisempia kuin muissa kaupoissa. Lisäksi myymäläketju suosii mahdollisuuksien mukaan suomalaisia tavarantoimittajia.

-Haluamme suosia suomalaista mahdollisimman paljon eli tuotteistamme noin 70% tulee suomalaisilta tavarantoimittajilta. Ostamalla meiltä myös asiakas pitää osaltaan Suomen pyörät pyörimässä, Väänänen sanoo.

tok3.jpg

Tokmannin toimitusjohtaja Heikki Väänänen (vas) ja Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula.

alue_talous: 

Vielä ehdit käyttää Novagon maksutonta energianeuvontaa

Yritykset ja kiinteistöt voivat säästää energiaa pienilläkin toimenpiteillä.

HINKU (Hiilineutraali kunta) -teemaan ja tavoitteisiin liittyvä, pk-yritysten ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen ja viime kädessä taloudellisiin säästöihin läntisen Uudenmaan alueella (Hanko, Raasepori, Inkoo, Siuntio ja Lohja) tähtäävä Välke-hanke on kääntymässä loppusuoralleen. Energia-asiantuntijan palvelu on kokonaisuudessaan maksutonta, ja yritysten kanssa käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia, eivätkä sido yrityksiä mihinkään.

Tähän (31.10.2016) mennessä yhteydessä on oltu 87 (pääosin pk-) yritykseen, 32 kiinteistöön ja 2 seurakuntaan viiden kunnan alueella. Lisäksi kohteina voivat tulla kyseeseen maatilat sekä asunto- ja taloyhtiöt. Tapaamisissa on keskusteltu yrityksen ajankohtaisesta tilanteesta ja pisimmillään kartoitettu ja analysoitu yrityksen energianhankintaa ja potentiaalisia säästökohteita. Yhteistyö on johtanut käynnistettyyn, tekeillä tai valmiina olevaan energiatilanteen kartoitukseen ja energia-analyysiin 12 yrityksen ja 7 kiinteistön/kiinteistöryhmittymän kohdalla.

Vuosien 2014-2015 aikana yritysten ja kiinteistöjen toteuttamilla energiatehokkuustoimenpiteillä on saavutettu todennettuja euro-, kWh- ja kgCO2ekv-määräisiä säästöjä 10 pk-yrityksen ja 5 kiinteistön /kiinteistöryhmittymän kohdalla. Kuluvalle vuodelle ja vuodelle 2017 on jo nyt odotettavissa vastaavia säästöjä ainakin 7 yrityksen ja 5 kiinteistöryhmittymän kohdalla. Energiamäärinä tämä tarkoittaa vuoden 2015 osalta 1 300 MWh sähköä ja yli 7 000 MWh lämpöä sekä yli 300 000 hiilidioksidikilon päästövähenemää ja yli 110 000 euron taloudellista säästöä.

Parhaita toteutettuja käytäntöjä on viety Energialoikka-ratkaisukortteihin ja HINKU-foorumin kautta laajempaan kansalliseen julkisuuteen levitettäviksi. Edellä mainitun ohella on luotui verkostot alueellamme toimiviin ratkaisutoimittajiin sekä annettu ad hoc -tyyppistä apua ja konsultointia yksityishenkilöille ja yrityksille tapauskohtaisesti. Välke-hanke jatkuu heinäkuun loppuun 2017 saakka.

Energia-asiantuntija apuna: Markku Nordström p. 044 3731 301, markku.nordstrom@novago.fi.

alue_talous: 

Säästäväisyys on ”in”

pankki_nettiin.jpg

Näin Suomi säästää -tutkimus: usko omaan talouteen vahvistunut selvästi

Seitsemättä kertaa toteutettu Näin Suomi säästää -tutkimus osoittaa, että valtaosa kuluttajista uskoo oman taloutensa kehittyvän positiiviseen suuntaan tai pysyvän ennallaan. Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa ja siihen osallistui lähes 3 000 suomalaista. Tutkimukseen osallistui 84 henkilöä Länsi-Uudenmaan Säästöpankin toimialueelta.
Säästöpankkiryhmän tekemän Näin Suomi säästää -tutkimuksen mukaan kuluttajien uskossa oman talouden näkymiin on kuluneen vuoden aikana tapahtunut selvä muutos parempaan. Erityisesti pohjoissuomalaiset ja pääkaupunkiseutulaiset uskovat oman taloutensa parantuvan. Koko maan osalta 39 prosenttia tutkimukseen osallistuneista uskoo oman taloutensa paranevan vuoden sisällä. Viime vuonna näin uskoi 31 prosenttia.
- Länsiuusimaalaisista vastaajista yli puolet (53 %) uskoo oman talouden pysyvän ennallaan ja 28 prosenttia odottaa oman taloustilanteen paranevan. Tutkimuksemme vahvistaa ihmisten uskovan positiiviseen käänteeseen omassa taloudessaan, toteaa pankinjohtaja Adrian Candolin Länsi-Uudenmaan Säästöpankista.
- Tutkimuksen tulos on yllättävän positiivinen, jos ajattelee missä tilanteessa maamme talous kokonaisuudessaan on.
Kaksi viidestä (43 %) länsiuusimaalaisesta suunnittelee omaa talouttaan vähintään vuoden perspektiivillä. Korkeintaan vuoden aikajänteellä näin tekee 47 prosenttia. Vain joka kymmenes (10 %) ei suunnittele omaa talouttaan lainkaan.
- Ne ketkä laittavat säästöön säännöllisesti, tekevät sen 100-200€ kuukausisummilla. Vaikka meillä on jo valinnanvaraa säästötavoissa, on Suomessa yhä vallalla tilisäästäminen, kertoo Candolin
Suomalaiset ovat säästäjinä tunnetusti varsin varovaisia ja turvallisuushakuisia. Säästämismotiiveista tarve turvautua ”pahan päivän” varalle oli jälleen suosituin (31 %).  
- Suomalaiset ovat alkaneet säästää myös eläkepäiviään varten, mutta säästämisen moninaiset mahdollisuudet ovat tulleet Suomeen montaa Euroopan maata myöhemmin ja siksi tulemme hieman muita maita perässä säästämisessä, kertoo sijoituspäällikkö Ilkka Kauppinen Länsi-Uudenmaan Säästöpankista.
- Mekin olemme pankissa ottaneet käyttöön sanonnan ”säästää hyvän päivän varalle”, ei pidä ajatella aina huonon kautta.
Suosituimmat säästämistavat ovat edelleen säästötili ja rahastosijoitukset.
-   Pankin toimialueella asuvilla vastaajilla on muita korkeampi halu varautua säästämiselle eläkeaikaan (17 %).  Säästämiskohteen turvallisuus on monelle tärkeä tekijä. Lisääntyvissä määrin haetaan nyt tuottoa ja pyritään vaurastumaan, kertoo Kauppinen.

Ensin itselle, sitten lapsille

Kaikkiin ikäryhmiin kuuluvat säästävät ensisijaisesti itselleen. Iän karttuessa säästöön laitetaan rahaa myös lapsille ja lapsenlapsille. Länsiuusimaalaiset säästävät lapsille, lapsenlapsille ja muille läheisille muita suomalaisia useammin.
- Olemme tehneet asiakkaidemme kanssa sijoitus- ja perintösuunnittelua useiden vuosien ajan. Tämä näkyy nyt myös tutkimustuloksissa, kertoo Ilkka Kauppinen.

Tietoa kaivataan

Viidennes länsiuusimaalaisista vastaajista kertoi, että suurin este säästämisen ja sijoittamisen lisäämiselle on liian vähäinen tieto ja pelko huonosta tuotosta sekä rahojen menettämisen pelko.
- Hajauttamalla varat ajallisesti ja monipuolisesti eri sijoituskohteisiin pystyy pienentämään sijoittamiseen liittyviä riskejä. Yhdessä sijoitusasiantuntijan kanssa kannattaa kartoittaa omat tavoitteet ja riskinsietokyky jonka pohjalta laaditaan sijoitussuunnitelma, toteaa Ilkka Kauppinen.

alue_talous: 

Yllätyksiä matkalla(?)

Oletko pysähtynyt koskaan miettimään, mitä pitää muistaa kun lähtee matkalle perheen kanssa? Siis tarkoitan normaalia pakettimatkaa, jossa pyritään optimoimaan kulut ja maksimoimaan ilot.
Matkatoimistot nimittäin ymmärtävät loma-aikojen merkityksen omassa liiketoiminnassaan ja matkojen hinnat ovat näinä sesonkiaikoina helposti satasia tai jopa tuhansia euroja kalliimpia kuin ennen tai heti lomakauden jälkeen - ja kysymys voi olla vain päivästä tai kahdesta. Oikein valitsemalla ja ajoissa päättämällä voi säästää etelälomassaan paljon rahaa, jota sitten käyttää itse matkalla.

sandals-342672_1920.jpg
Toinen tärkeä ja optimoitavissa oleva asia ovat matkatavarat - jokaisella matkaajalla on kunkin lentoyhtiön sääntöjen mukaan jokin painoraja, joka sitten lasketaan yhteen ja saadaan koko porukan painoraja. Kannattaa muistaa, että yleensä reissusta tarttuu yhtä sun toista mukaan ja myös paluulennolla on se sama painoraja, joten kannattaa jättää hyvin kiloja vielä takaisin matkaamiseen, jottei sitten joudu maksamaan lähtöportilla ylimääräistä liikakiloista, jotka tietenkin voi maksaa kyllä varmuuden vuosi jo etukäteenkin.
Ehkä kuitenkin tärkein muistettava asia on varmistaa jokaisen matkustajan matkavakuutus, vaikkei koskaan aiemmin olisi tapahtunut yhtään mitään, niin se tapaturma voi tulla sillä seuraavalla reissulla tai sairastuminen - sitä ei koskaan voi tietää ja matkavakuutuksen ottaminen ja maksaminen verrattuna siihen, jos jotain tapahtuu, on pieni maksu ja vaiva.

Matkustamisessa voi siis säästää jo suunnittelee matkansa ajoissa, tietää mitä haluaa ja tekee päätökset perheen kanssa yhdessä löytääkseen sen kaikille sopivimman lomailu kohteen. Matkatoimistoissakin on eroja, ja aina voi rakentaa oman matkansa ns. omatoimisuus pohjalta, mutta silloin pitää olla entistä tarkempi maksamisen ja vakuutuksen suhteen - silloin ei ole matkatoimistoa, jonka puoleen kääntyy, kun kaikki ei menekään aivan kohdalleen. Valmismatkoja parjataan aivan turhaan, niiden kautta pääsee todella moneen paikkaan maailmassa ja loma pitää ottaa lomana, ilman ylimääräistä huolehtimista. Huolen pystyy minimoimaan sillä etukäteissuunnittelulla.
Kaikessa pitää myös muistaa oma budjetti: matka + matkakassa pitää useimpien meistä säätää normaali elämisen ohessa. Aina miettiessä lomamatkaa, pitäisi lähtökohtana olla se oman perheen toiveet ja halut, unelmat - eikä se, mitä ne toiset tekee. Joku meistä haluaa sinne neljän tai jopa viiden tähden hotelliin kun taas toisille sopii aivan mainiosti se kolmenkin tähden hotelli.

Kaiken kaikkiaan matkan yllätyksiin voi varautua, mutta aina voi tapahtua jotain yllättävää, mitäs jos se matkalaukku meneekin toiseen maahan, mitäs sitten?
                          KO

alue_talous: 

Luksia talousarviovauhdissa

Kun kolmeneljännestä kuluvasta vuodesta on kulunut, odottaa Luksian talousjohtaja Kari Mäntyharju vuoden 2016 talousarvion toteutuvan hieman talousarviota parempana. Hän perustaa ajatuksensa syyskuun lopun tilanteeseen, jonka mukaan ulkoiset toimintakulut olivat 22,2 milj. euroa. Ulkoisten toi­min­ta­ku­lu­jen toteumaprosentti oli 71,9 % talousarviosta. 

Luksian vuosikate oli 1,4 M€ (4,2 % toimintatuotoista) ja ylitti ta­lous­ar­vion 196 457 eurolla. Tulos poistojen jälkeen oli 274 041 eu­roa ylittäen talousarvion 268 828 eurolla.

                                                         

Organisaatio uudistuu vastaamaan ammatillisen koulutuksen reformin haasteita

Valtioneuvoston linjauksen mukainen ammatillisen koulutuksen reformi edel­lyt­tää koulutuksen järjestäjiä muuttamaan toimintaansa. Tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperustaiseksi sekä asia­kas­läh­töi­sek­si. Tämä edellyttää tutkintojen uudistusta, rahoituslain muutosta se­kä nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aitojen poistamista. 

Organisaatiomuutoksella tehostetaan hen­ki­lös­tö­re­surs­sien, tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöä. Uudessa organisaatiossa on neljä tulosaluetta. Koulutus-toimialan al­la on kolme tulosaluetta: hyvinvointi, palvelut ja teknologia, joita joh­ta­vat toi­mi­ala­reh­to­rit. Neljäs tulosalue on tukipalvelut, jo­ta johtaa talous- ja hallintojohtaja. Toimialarehtoreiden ja talous- ja hal­lin­to­joh­ta­jan esimies on kuntayhtymän johtaja.

Koulutuksen organisaatiossa kulkee tulosalueet läpäisevänä tukimatriisina kou­lu­tuk­sen tukipalvelujen tulosalue, jonka alla on kolme tulosyksikköä: työ­elä­mä­pal­ve­lut, opiskelijapalvelut ja osaamisen kehittämisen li­sä­pal­ve­lut. Näi­den esimiehinä toimivat palvelupäälliköt.

Tukipalvelujen organisaatiossa on neljä tulosyksikköä: talous- ja hen­ki­lös­tö­hal­lin­to, tietohallinto, kiinteistöpalvelut ja ra­vit­se­mis­pal­ve­lut. Tu­ki­pal­ve­lu­jen tulosyksikköjä johtavat palvelupäälliköt, joiden esi­mies on talous- ja hal­lin­to­joh­ta­ja.

                                                         

Talous- ja toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Talous- ja toimintasuunnitelma 2017–2019 on laadittu uuden or­ga­ni­saa­tio­mal­lin mukaisesti. 

Talousarvion toimintatuottojen yhtenä peruspilarina on pe­rus­tut­kin­to-opis­ke­li­joi­den määrä. Talousarviossa 2017 se on arvioitu 2 521 opiskelijaksi, mi­kä on lähellä Luksian järjestämisluvan (2 560) mukaista määrää. Se on myös huomattavasti enemmän kuin kuluvan vuoden (2016) painotettu pe­rus­opis­ke­li­ja­mää­rä 2 363. Opiskelijamäärälisäyksen taustalla on maa­han­muut­ta­jis­ta tulevat perustutkinto-opiskelijat (aikuisopiskelijoita).

Esitetyssä talousarviossa 2017 ja talous- ja toimintasuunnitelmassa 2017–2019 vuoden 2017 talousarviossa tulostavoitteeksi on asetettu -290 578 euroa. Kuntayhtymän vuosikatteeksi esitetään 1,2 M€. Kun­ta­yh­ty­män ja sen tytäryhtiöiden (konsernin) vuosikate on yhteensä 1,34M€.

alue_talous: 

Säästöpankki avaa pop up -konttorin Vihdin kirkonkylälle

pank2.jpg

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin pankinjohtaja Tuomo Paaso (vas) ja toimitusjohtaja Jukka Suominen esittelevät pop up -pankin tiloja. Pankkipalvelujen tulevaisuus Vihdin kirkonkylällä on kiinni asiakkaiden aktiivisuudesta. 

 

Länsi-Uudenmaan Säästöpankki avaa säästäväisyyspäivänä 31.10. pop up -konttorin Vihdin kirkonkylälle. Pop up -konttori on avoinna kuukauden päivät kello 12.00-18.00 sekä sopimuksen mukaan. Sen jälkeen tarkoituksena on jatkaa ajanvarauksella asiantuntijapalveluja, jotka voivat liittyä mm. säästämiseen, sijoittamiseen, testamentin tekoon tai pankin vaihtoon.

-Pilotoimme nyt tätä toimintamallia, jossa aloitetaan kuukauden pop upilla ja jatketaan sitten ajanvarauksella. Aiemmin pop up -pankkeja on ollut Siuntiossa ja Inkoossa, kertoo Länsi-Uudenmaan Säästöpankin pankinjohtaja Tuomo Paaso.

-Pyrimme tuomaan pankkipalvelut takaisin Vihdin kirkonkylälle. Aikoinaan täällä oli viisi pankkia, mutta vähitellen kaikki lakkautettiin. Kolmeen vuoteen täällä ei ole ollut pankkia lainkaan. Vihtiläiset ovat kuitenkin toivoneet palvelun palaamista ja he keräsivät adressinkin pankkipalvelujen saamiseksi takaisin, kertoo Länsi-Uudenmaan Säästöpankin toimitusjohtaja Jukka Suominen.

-Nollatilanteesta on näinä talouden aikoina vaikea lähteä, mutta emme tekisi tätä, jos emme uskoisi siihen. Olemme miettineet eri vaihtoehtoja siitä asti, kun kirkonkylä jäi ilman pankkipalveluita. Nyt lähdemme nöyrällä kokeilumielellä katsomaan, miten tämä otetaan vastaan. Sen mukaan sitten säädämme tulevaisuutta, Suominen jatkaa.

He uskovat kokeiluun, sillä alueella asuu paljon ihmisiä ja uudella konttorilla on hyvä sijainti aivan linja-autoaseman vieressä. Pitkän aukioloajan ansiosta myös esimerkiksi pääkaupunkiseudulla töissä olevat ehtivät asioida pop up -pankissa.

-Vihdin kirkonkylällä on paljon tyhjiä liiketiloja. Tällä paikalla meidät on helppo saavuttaa ja saamme näkyvyyttä. Kirkonkylällä asuu noin 400 ihmistä ja lähialueilla vielä paljon enemmän, sanoo Paaso.

-Olemme kiinnostuneita myös paikallisista pienyrittäjistä. Heitä on tällä alueella paljon. Mikään yritys ei ole meille liian pieni, muistuttaa Suominen.

 

Pankkipalvelut pysyvästi kirkonkylälle?

Pankkipalvelujen tulevaisuus on kiinni asiakkaiden aktiivisuudesta. Pankin toiveena on toki, että se jäisi kirkonkylälle pysyvästi, mutta Paaso muistuttaa, että myös vihtiläiset ovat toivoneet pankkia. Samaa sanoo Suominen.

-Se pitkä nimilista adressissa on yhä muistissa, enkä usko, että ihmisten taloudelliset perustarpeet ovat hävinneet, hän toteaa.

Pop up -pankki toimii parin hengen voimin.

-Paikallispankin ideana on palkata paikallisia ihmisiä. Pop up -pankkiin tulee töihin mm. Kirsi Honkanen. Monet vihtiläiset tuntevat hänet pankin tiskin takaa jo ennestään, paljastaa Suominen.

Käteistä pop up -pankista ei voi nostaa, mutta muut palvelut löytyvät. Miehet muistuttavat, että rahannosto onnistuu automaattien lisäksi viereisessä K-Supermarketissa. Osa asiakkaista kaipaa käteistä edelleen.

-Yksittäinen asiakas ei ole menettänyt merkitystään. Nykyäänkin on myös nuoria, jotka eivät halua hoitaa kaikkea tietokoneella. Asiakas tekee valinnat, ja meille ne ovat vain hyvä haaste tuottaa toivottuja palveluja, Suominen sanoo.

Pop up- pankki haluttiin avata juuri säästäväisyyspäivänä, koska se on ollut Säästöpankille tärkeä päivä jo lähes 100 vuotta. Avajaisissa on luvassa kahvitarjoilu ja tarjouksia. Säästäväisyyspäivän perinne on alkujaan lähtöisin 1900-luvun alun Italiasta.

pank1.jpg

Remontti on vielä kesken, mutta 31.10 tähän aukeaa pop up -pankki.

alue_talous: 

Sivut

 
Tilaa syöte Raha ja talous