Raha ja talous

Paikallisuuden nimissä

Ykkös-Lohja on Lohjan, Siuntion ja Vihdin alueella viikoittain ilmestyvä kaupunkilehti, joka ilmestyy kerran kuukaudessa myös Karkkilassa. Lehti on todellinen paikallislehti, koska sen tekijät ja omistajat ovat myös paikallisia. Työtä tehdään paikallisuuden nimissä ja lehti on aktivoitunut lehden ulkopuolellakin esimerkiksi OstaLohjalta- ja OstaVihdistä- kampanjoiden kautta, joissa ajatuksena ja ideana on lisätä paikallista ostamista.

Paikallinen ostaminen tarkoittaa sitä, että jätämme rahamme kiertoon lähialueelle, emmekä käy viemässä kulutusrahojamme esimerkiksi Espooseen tai Turkuun tai vaikkapa Saloon, missä ne eivät hyödytä millään tavalla paikallisuutta. Paikallinen rahankierto tarkoittaa paikallisten toimijoiden olemassaolon mahdollistamista, sillä mikäli ostamme kaiken ulkoa – ei paikallisia yrityksiä sitten enää ole, paitsi ketjuliikkeet.

Puhutaan paljon kivijalkaliikkeiden ongelmista, jotka johtuvat internetistä ja siitä todellisuudesta, että meillä kuluttajina on kotisohvalta mahdollisuus tilata kotiovelle kaikkea mahdollista, nousematta edes ylös. Tämä on nykyajan ongelma, joka johtuu pitkälti siitä, että me kuluttajina olemme laiskistuneet ja haluamme rahallemme entistä enemmän vastinetta. Ennen tällaista ongelmaa ei ollut, koska vaikka ihmisillä saattoi olla rahaa, tavaraa ei ollut saatavilla.

What Goes Around Comes Around

Englanninkielinen hyvä sanonta hyvän kiertämistä. Antamalla saat takaisin. Raha säilyy paikallisesti 2-3 kertaisena liikenteessä auttaen kaikkia liiketoiminta-aloja, jos ostat tuotteesi paikallisista yrityksistä.

Vahvistat omaa aluettasi jo pienelläkin muutoksella. Jokaisesta satasesta, jonka laitat paikallisiin yrityksiin, jää jopa 40 euroa kotikuntaasi. Pienikin muutos kulutustavoissasi paikallisuuden hyväksi on yhteisöllemme arvokas sijoitus, joka kohentaa taloutta, auttaa luomaan työpaikkoja ja mahdollistaa kaupungin kehityksen.

Talouden kehittyminen ja tekniikan kehittyminen ovat nostaneet elintasoamme ja tuoneet uusia ongelmia. Tosiasia on, että yrittäjät pitävät valtiot käynnissä ja yrittäminen on kaiken lähtökohta. Tekniikan ja kaiken kehittyminen on vain mennyt kuluttajan ohi ja kuluttajista on tullut itsekkäitä – emme ajattele sitä yrittäjää, joka siinä lähikaupassa kauppaa tuotettaan eurolla kalliimmalla kuin mitä se oli, kun tilasit sen netistä. Tai sitä toista yrittäjää joka olisi tullut tekemään remontin, mutta otitkin sen toisen, joka melkein puhui suomea ja saattaa jopa maksaa veronsa jonnekin maahan.

Paikallisesti - lähellä

Paikalliset yrittäjät ovat omalla toiminnallaan sijoittaneet alueen tulevaisuuteen. Kannusta niitä, jotka sen ovat uskaltaneet tehdä, ostamalla vaikkapa seuraavat synttärilahjat paikallisesti tai valitsemalla paikallisen ravintolan vuosijuhlan kunniaksi. Kun sijoitat paikalliseen yritykseen, yritys sijoittaa toiseen paikalliseen ja näin raha lähtee kiertämään.

Ykkös-Lohjakin on välillä ottanut sivuilleen mainostajia lähialueelta, niistäkin suurin osa on perheyrityksiä – ei meillä mitään kansainvälisiä ketjuja vastaan ole, mutta haluamme tehdä niin paljon kuin mahdollista yhteistyötä paikallisten liikkeiden ja yrittäjien kanssa- meidän oman alueemme toiminnallisuuden säilyttämiseksi. Me tarvitsemme paikallisia yrittäjiä ja liikkeitä, meidän tulee tehdä kaikkemme, että ne säilyvät tai meillä on edessä kaupunki täynnä tyhjiä liiketiloja ja pari täynnä olevaa ostoskeskusta.

Ulkomailta kuulee välillä, että kehityksen suunta on kääntymässä ja pienet yritykset ovat tulossa takaisin. Tätä kehityssuuntaa on vaikea uskoa, sillä länsi-eurooppalainen kuluttaja on kuin me, mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä työllä. Yrittäjyys on nimittäin työntekoa, ja monesti ihminen pärjää helpommalla ryhtymättä yrittäjäksi. Me kuitenkin tarvitsemme niitä rohkeita, jotka haluavat yrittää ja tehdä jotain paikallisesti – siksi mekin Ykkös-Lohjassa olemme olemassa, paikallisesti, paikallisuutta tukien oman liiketoimintamme puitteissa.

alue_talous: 

Velkaantumiseen johtaa monta tietä

Maksuvaikeuksiin voivat johtaa monet elämänmuutokset ja yllättävätkin tilanteet, kuten sairastuminen, ero tai työpaikan menetys. Joskus taas velkaa alkaa kertyä yksinkertaisesti siitä syystä, ettei ihminen osaa hoitaa raha-asioitaan järkevästi. Luottotietojen menetystä pelätään, jolloin ongelmat voivat kasvaa entisestään.

lompsa.jpg

On velkaa. Sen maksamiseksi otetaan uusi kulutusluotto. Velkaa on kohta vielä enemmän. Otetaanpa pikavippi. Pian menevät luottotiedot. Yksinkertaistetusti tällä tavalla voi syntyä velkakierre, joka johtaa ennen pitkää myös maksuhäiriömerkintään. Kyseiseen tilanteeseen voi päätyä monella tavalla.

-Vähätuloisuus on yksi syy, kun raha ei vain riitä kaikkiin laskuihin. Voi jäädä työttömäksi ja kun elää toimeentulotuella, yksikin yllättävä meno voi olla liikaa. Sitten otetaan pikavippi, jotta saadaan esimerkiksi vuokravakuus maksettua. Elämäntilanteen muutokset voivat johtaa velkaantumiseen esimerkiksi avioerossa, kun kulut on mitoitettu liiton aikaiseen tulotasoon, kertoo Lohjan kaupungin talous- ja velkaneuvoja Lea Rautiainen.

-Ongelma ei kuitenkaan koske vain vähätuloisia, vaan tulotasosta riippumatta elämässä voi sattua kaikenlaista. Kyllä hyväosaisiakin ajautuu velkaongelmiin, Rautiainen jatkaa.

Myös jotkut mielenterveysongelmat, kuten kaksisuuntaisen mielialahäiriö, voivat heikentää harkintakykyä rahankäytön suhteen.

-Maniaan voi liittyä suuria suunnitelmia ja ylenmääräistä rahankäyttöä, Rautiainen toteaa.

Suurin osa Rautiaisen asiakkaista sijoittuu 25 ja reilun 50 ikävuoden väliin, mutta löytyy joukosta sekä nuorempia että entistä enemmän myös eläkeläisiä.

-Osa nuorista ei osaa käyttää rahaa ja ymmärrä, mihin kaikkeen sitä kuluu. Ostoksia voidaan tehdä verkkokaupassa, ja vaikka osamaksut tuntuvat pieniltä, summa on suuri, kun niitä kertyy useita. Viivästyskorot kasvattavat summaa entisestään.

-Eläkeläiset ovat nykyään myös yksi velkaantuva ryhmä. Työelämässä ollessa on totuttu tiettyyn kulutustasoon, eikä huomata miettiä rahankäyttöä, kun tulot laskevat, Rautiainen kertoo.

Sitten ovat vielä ne, jotka elävät liian leveästi ja käyttävät rahaa holtittomasti.

-Kaikki eivät vain osaa käyttää rahaa, luottoyhteiskunta ei sovi heille, Rautiainen toteaa.

 

Luotto luoton perään

Kun oma maksukyky ylittyy, yritetään vanhoja velkoja maksaa uusilla.

-Kulutusluottojen saaminen on nykyään helppoa, mikä mahdollistaa harkitsemattoman velanoton, Rautiainen sanoo.

-Kun kulutusluottoja on jo useita, yritetään tilannetta pelastaa vielä pikavipeillä, hän jatkaa.

Moni pelkää etenkin luottotietojen menetystä.

-Esimerkiksi vuokra-asunnon vaihto vaikeutuu, jos luottotiedot ovat menneet. Vuokravakuus voi olla silloin esimerkiksi kolme kuukautta, mutta mistä ne rahat sitten otetaan? Myös vakuutusten saaminen on vaikeaa. Useimmiten vuokrasopimuksen ehtona on kuitenkin kotivakuutus. Lisäksi mm. puhelinliittymän ja verkkopankkitunnusten saaminen voi olla hankalaa, Rautiainen luettelee maksuhäiriömerkinnän vaikutuksia.

Luottotiedoista pyritäänkin pitämään kiinni loppuun asti, mutta entistä huonommassa tilanteessa ollaan, jos ne yritetään säilyttää maksamalla velkaa uudella velalla. Parempiakin ratkaisuja olisi.

-Velkaneuvonnan kautta voimme selvittää asiakkaan kokonaistilannetta, kuten tämänhetkisiä tuloja ja sitä kannattaako velkoja hoitaa ulosoton kautta vai hakea velkajärjestelyä.

Velkajärjestelyssä velkaa maksetaan takaisin maksuohjelman mukaan tiettyyn summaan asti, minkä jälkeen loput saa anteeksi. Myös niin sanottu nollaohjelma on mahdollinen. Työtönkin voi tilanteesta riippuen päästä velkajärjestelyyn. Velkajärjestelyyn pääsemiselle on kuitenkin tietyt edellytykset ja esteet, jotka liittyvät useimmiten velkaantumisen syihin.

 

Apua ajoissa

Rautiaisen mukana ihmisten pitäisi ymmärtää paljon aikaisemmassa vaiheessa, että he eivät selviä maksuistaan.

-Apua pitäisi hakea siinä pisteessä, kun miettii, pitääkö ottaa uusi luotto, että selviää edellisestä, Rautiainen sanoo.

Luotonantajan kanssa voi yrittää sopia pienempiä takaisinmaksueriä. Tärkeää on myös tiedostaa, onko kyse vain hetkellisestä talouden notkahduksesta vai pidempiaikaisesta ongelmasta

-Omaa kulutustaan kannattaa seurata, että mihin rahat menevät ja voiko kulutusta vähentää. Pitää miettiä, voiko taloutensa saada vielä itse tasapainoon.

Takuu-Säätiöltä voi hakea järjestelylainaa. Heidän internetsivuiltaa löytyy myös laskuri kulujen seuraamiseen.

Moni velkaantunut häpeää ongelmiaan, mutta häpeän takia ei pidä ainakaan jättää avunpyyntöä tekemättä.

-Velkaneuvoja voi olla ainoa, joka ongelmista tietää. Me emme moralisoi, vaan mietimme ratkaisuja ongelmiin, Rautiainen muistuttaa.

Jossain vaiheessa valo yleensä pilkistääkin tunnelin päässä.

-Kyllä ratkaisuja jollain aikataululla löytyy, kun esimerkiksi pääsee velkajärjestelyyn. Sekin avaa asiakkaalle tulevaisuuden näkymiä, kun hänellä on tieto, että asiat järjestyvät, kunhan jaksaa vielä hetken. Velat myös vanhenevat jossain kohtaa, Rautiainen sanoo.

Yllättävistä elämäntilanteen muutoksista johtuen lähes kuka vain voi velkaantua. Kaikkeen ei voi varautua, mutta voi talouttaan kuitenkin yrittää turvata.

-Pitäisi olla jonkin verran säästöjä, sillä yksikin iso lasku voi johtaa hankaluuksiin, jos ei ole yhtään puskuria, Rautiainen neuvoo.

Hän muistuttaa myös, että talouskasvatus lähtee kotoa. Toisaalta aina eivät vanhempien neuvotkaan auta.

-Onhan se luonnekysymyskin. Eri ihmiset suhtautuvat rahaan eri tavalla, Rautiainen toteaa.

alue_talous: 

Karkkilan talouden kokonaiskuva nähtävillä sähköisenä lähes reaaliaikaan

Karkkilan kaupunki on syksyllä 2016 saanut valmiiksi keväällä käynnistetyn projektin, missä tavoitteena on ollut kaupungin talouden kokonaistiedon saaminen lähes reaaliaikaan. Talouden kokonaistietoja pystyy nyt seuraamaan Karkkilan kaupungin verkkosivulta http://www.karkkila.fi/taloudenseuranta.asp .

Projekti on Suomessa ainutlaatuinen, koska näin laajoja tai yksityiskohtaisia talous- ja toteumaseurantatietoja ei ole muissa kunnissa julkisesti nähtävillä.

Tarkoitus on tarjota talouteen liittyviä tietoja ymmärrettävästi. Tiedot ovat visuaalisessa ja interaktiivisessa muodossa. Tämä tarkoittaa sitä, että tietoja voidaan tarkastella eri näkökulmista ja tasoilta rajaamalla tietoja. Sivuilla on mahdollista vertailla edellisten vuosien toteumatietoja ja arvoja.

Kyseisellä verkkosivulla kaupungin taloutta koskevat toteumatiedot ja ennusteet päivitetään kausittain sovitun syklin mukaisesti. Sivuilla on nähtävillä tositetiedot, kaupungin talouden kokonaiskuva, toimintakatteet kaupungin ja lautakuntien ulkoisten tapahtumien osalta, toimintakulut yksiköittäin ja palvelualueittain ja tilastodataa työttömyyden sekä väkiluvun osalta. Lisäksi sivuilta on saatavilla ennusteita käyttötalouden ja investointien toteutumisesta.

Projektin on toimittanut Karkkilan kaupungille Malmcon Oy, joka tarjoaa informaatiomuotoilun ja visuaalisen analytiikan asiantuntijapalveluita. Yritys toimii kuntasektorilla tietojohtamisen ja avoimen datan parissa. Malmcon Oy työskentelee mm. seuraavilla alueilla: taloushallinto, kotihoito, ympäristöhallinto, kaupunkisuunnittelu, kirjastopalvelut ja luottamushenkilöraportointi. Lisätietoa yrityksestä löytyy heidän verkkosivuiltaan www.malmcon.fi

Karkkilan projekti on kokeiluluonteinen.  Se tarkoittaa sitä, että jos tiedon saanti koetaan toimivaksi, tietoja tullaan tuomaan sivuille jatkossakin. Sitä, missä laajuudessa tiedot esitetään, pohditaan vielä.

Lisäksi projektia kehitetään eteenpäin. Tarkoituksena on seuraavaksi tuoda sivuille ainakin lainakantatiedot sekä mahdollisesti mm. erilaista tunnuslukutietoa.

alue_talous: 

Länsi-Uudenmaan Säästöpankissa uskotaan tulevaisuuteen

Pankki on laajentanut tilojaan Nummelassa sekä palkannut uusia työntekijöitä. Asuntomarkkinat sen sijaan kaipaisivat myös piristystä.

pankki1.jpg

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin pankinjohtaja Tuomo Paaso (vas) ja SP-Kodin toimitusjohtaja Juha Hänninen kertoivat mm. asuntomarkkinatilanteesta Lohjan, Vihdin ja Karkkilan alueella.

 

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin pankinjohtaja Tuomo Paaso kertoo, että pankin laajennus on lähes valmis.

-Valintatalo lähti pois, joten siinä yhteydessä päätimme ottaa siitä tilasta lisätilaa pankille ja SP-Kodille. Suurin osa tiloista tulee SP-Kodin käyttöön. Etenkin neuvottelutiloja saadaan lisää. Asuntokaupoissa, sijoitusasioissa ja perintösuunnitteluissa, joissa on paljon väkeä mukana, on hyvä kokoontua isossa tilassa, Paaso kertoo.

-Laajennamme, koska meille tulee uusia asiakkaita ja mm. asiakkaiden lainamäärät ovat kasvussa, hän jatkaa.

Vanha neuvottelutila muutettiin pankin lakimiehen työhuoneeksi.

-Lainopillisille palveluille on tilausta, sillä paperihommia tulee esimerkiksi, kun synnytään, erotaan ja kuollaan. Monen mielestä on tärkeää, että meiltä löytyy lakimies, kommentoi SP-Kodin toimitusjohtaja Juha Hänninen.

Pankkiin on palkattu myös kaksi uutta palveluneuvojaa: Henrika Holmberg ja Henna Pynnönen. SP-Kodin uutena kiinteistönvälittäjänä puolestaan on aloittanut Sirpa Brofeldt.

Muutosten taustalla vaikuttaa usko tulevaisuuteen.

-Uskomme, että Vihti on kasvukunta. Tarkoituksemme on kasvaa markkinoita nopeammin. Asiakkaita siirtyy verkko- ja digipalvelujen piiriin, mutta uskomme, että myös henkilökohtaiselle neuvonnalle on tarvetta. Sen vuoksi kasvatammekin henkilömääräämme myös jatkossa, Paaso sanoo.

 

Asuntokaupan näkymiä

Asuntokaupan tilanne vaihtelee jonkin verran Lohjan, Vihdin ja Karkkilan välillä.

-Vihdissä kauppamäärät ovat hienoisessa laskussa, mutta suunnilleen samassa tahdissa mennään kuin viime vuonnakin. Keskineliöhinta on noussut hieman kerrostaloissa ja laskenut rivitaloissa. Myyntiajoissa ei ole tapahtunut olennaista muutosta. Suurin osa kaupoista tehdään paikkakuntalaisten kesken, sillä muuttotilastoissakin näkyy, ettei Vihtiin ole tullut paljon uusia asukkaita, Hänninen kertoo.

Karkkilan tilanne näyttää siinä mielessä paremmalta, että asuntokauppojen määrä on kasvussa. Myyntiajat sen sijaan on pidentyneet

-Ensiasunnon ostajat ostavat useimmiten rivitalon, joten se näkyy heti rivitalokaupassa, jos ensiasunnon ostajia puuttuu, Hänninen sanoo.

Lohjalla kaupat ovat käyneet suunnilleen samaa rataa kuin viime vuonnakin.

-Neliöhinnoissa rivitalojen hinnat ovat laskeneet vähän ja kerrostalojen nousseet. Hinnat ovat toki talo- ja sijaintikohtaisia, Hänninen toteaa.

pankki2.jpg

Uusi henkilökunta esittäytyy: Kiinteistönvälittäjä Sirpa Brofeldt (vas) sekä palveluneuvojat Henrika Holmberg ja Henna Pynnönen.  

 

Rohkeutta asuntokauppaan

Hänninen kertoo, että asuntokauppoja tehdään vuosittain Lohjalla noin 750 kappaletta, Vihdissä vajaa 500 ja Karkkilassa noin 120-130.

-Kauppamäärät pysyvät melko vakaina. Kyse on vain siitä, kuka kaupat tekee, hän toteaa.

Hänninen toivoisi ostajilta tällä hetkellä rohkeutta tehdä kauppoja.

-Kauppaluvuissa näkyy pientä apatiaa. Ihmisillä ei ole rohkeutta ostaa, vaikka nyt olisi hyvä aika. Valinnanvaraa on, korot ovat edulliset ja pankeista saa rahaa, hän perustelee.

-Kaivataan sitä ajatusta, että kyllä tämä tästä. Kauppa piristyy heti, kun tulee positiivista viestiä, Hänninen jatkaa.

-Korkotaso tukee asuntokauppoja vielä pari vuotta, kun korot tulevat olemaan näin alhaalla. Kuluttajabarometrit myös osoittavat, että kuluttajien luottamus omaan talouteen ja työpaikan säilymiseen on nousussa, Paaso toteaa.

Keskustan, palvelujen ja koulujen läheisyydessä sijaitsevat hyväkuntoiset asunnot menevät parhaiten kaupaksi.

-Etenkin viimeisen kahden vuoden aikana on ollut vaikeuksia saada syrjäisiä kohteita kaupaksi, kertoo Hänninen.

Ostettavaa riittäisi, sillä myytäviä kohteita on enemmän kuin ostajia. Hinnoistakin valitetaan Hännisen mielestä turhaan.

-Ihmiset asuvat väärissä paikoissa. 25 kilometriä Vihdin ja Karkkilan välillä maksaa 50 000 euroa. Karkkilassa olisi kuitenkin nyt erinomaisia asuntoja kohtuullisella hinnalla, hän selventää.

alue_talous: 

Mäntynummen Lämpö kaupunkikonserniin

Loher ostaa Mäntynummen Lämmön osake-enemmistön

Lohjan Energiahuolto Oy Loher ostaa 58,34% Mäntynummen Lämpö Oy:n osakekannasta Lohjan kaupungin pitkäaikaiselta yhteistyökumppanilta Adven Oy:ltä. Kaupan jälkeen Mäntynummen Lämpö Oy:n koko osakekanta on Lohjan kaupunkikonsernin hallussa. Samalla Loher ostaa Adven Oy:n kokonaan omistaman Mäntynummen maakaasukäyttöisen lämpökeskuksen varakattiloineen. Yritysjärjestely toteutetaan Lohjan kaukolämpökentän virtaviivaistamiseksi ja samalla luodaan pohjaa tulevaisuuden ratkaisuille sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle.

 

Taustalla kaupungin energiastrategia

Lohjan kaupungin energiastrategia perustuu johtoajatukselle energiakentän yhdistämisestä. Tavoitteena on konserniohjauksen tehostaminen ja sen myötä kaupungin aktiivinen energia- ja ilmastopolitiikka. Tähän on pyritty kaupunkikonsernin ja Loherin tiiviillä yhteistyöllä:

-Loher toteuttaa erinomaisesti kaupungin strategiaa. Voittajia on paljon. Mäntynummen ihmiset saavat tulevaisuudessa edullisempaa energiaa, kaupunkikonserni vahvistuu ja ilmastopäästöt pienenevät. Olen hyvin tyytyväinen kauppaan, toteaa kaupunginjohtaja Mika Sivula.

 

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Loherille

Loherin hallituksen laatima ja kaupungin hyväksymä toimintastrategia on ollut voimassa vuodesta 2012. Yhtiö on johdonmukaisesti toteuttanut strategiassa tehdyt linjaukset. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Terho Salo kertookin yrityskaupan poistavan viimeisen esteen koko lohjalaisen lämpökentän yhdistämiseltä ja avaavan Loherille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

-Mäntynummen Lämmön osake-enemmistön ja Advenin lämpökeskuksen osto on merkittävä jatko Loherin systemaattiselle toimintansa kehittämiselle. Yhdistämällä kaukolämpöverkot voimme toimittaa myös Mäntynummen nykyisille asiakkaille edullisempaa biopolttoaineilla tuotettua lämpöä kaasun jäädessä käyttöön huippukuormien tasaukseen. Samalla varaudumme Pohjois-Lohjan jo näkyvissä olevaan kasvuun. Erityisesti Lempolan kauppakeskusalueen laajentumiselle on jo nyt näkyvissä kiinnostusta. Investointimme takaa sen, että myös nämä alueet saadaan välittömästi kaukolämmön piiriin, toteaa Salo.

 

Mittava putkiurakka edessä

Suunnittelutyö Mäntynummen Lämpö Oy:n kaukolämpöverkon liittämiseksi Loherin verkkoon on käynnissä. Putken rakentamiseen ryhdytään arviolta vuoden sisällä. Putkiyhteyden rakentaminen mahdollistaa biopolttoaineilla tuotetun kaukolämmön toimittamisen Mäntynummelle, jolloin fossiilisia polttoaineita voidaan korvata biopolttoaineilla ja samalla lämmön tuotantokustannukset alenevat. Loherin toimitusjohtaja Markus Tamminen kertoo yhdysputken rakentamisen olevan yhtiön ykköshanke.

-Kannattavuus ja ympäristönsuojelu kulkevat nyt samaa tahtia, biolämpölaitoksen maksimaalinen hyödyntäminen on Loherin, Mäntynummen ja koko Lohjan etu. Putkisuunnitelma on jo pitkällä ja urakoitsijat valitaan ensi talvena.

alue_talous: 

SSO suunnittelee S-Rautojen toimintojen siirtämistä liikkeen luovutuksella SSO Maatalous Oy:lle

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO on päivittänyt strategiaansa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Osana 7.9.2016 alkaneita yhteistoimintaneuvotteluita, on SSO:n rautakaupan eli S-Rautojen toiminnot suunniteltu siirrettäväksi liikkeen luovutuksella SSO Maatalous Oy:lle. SSO:n S-Rautojen henkilöstöstä valtaosa siirtyisi näin ollen ns. vanhoina työntekijöinä osaksi SSO Maatalous Oy:tä SSO:n sisäisessä liikkeen luovutuksessa vuoden 2016 loppuun mennessä.

SSO Maatalous Oy ilmoitti kesäkuun alussa laajentavansa merkittävästi toimintaansa. Myyntialue kasvaa Nummelassa sijaitsevan uuden toimipaikan myötä Länsi-Uudenmaan suuntaan ja samalla maatalouskaupan tuotevalikoima lisääntyy Cemagron lannoitteilla. Lisäksi Agritek Oy:n kanssa tehty jälleenmyyntisopimus lisää yrityksen konevalikoimaa merkittävästi. Koska kaikki aiemmat jälleenmyyntisopimukset Hankkija Oy:n ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa jatkuvat ennallaan, kasvaa SSO Maatalouden tuotevalikoima merkittävästi. Myös hevos- ja lemmikkieläintarvikekaupan valikoimaa kehitetään voimakkaasti. Nummelan uuden toimipaikan avaamisen jälkeen SSO Maatalouden palveluja on tarjolla nyt 7 eri paikkakunnalla: Salossa, Nummelassa, Somerolla, Koskella,Perniössä, Kemiönsaarella ja Karkkilassa.

Rautakauppa on puolestaan ollut jo jonkin aikaa tappiollista, mutta palvelut on nähty tärkeänä osana SSO:n asiakasomistajien palvelutarjontaa. Nyt suunnitteilla oleva SSO:n S-Rautojen yhdistäminen osaksi SSO Maatalous Oy:n toimintoja antaa paremmat mahdollisuudet kehittää kummankin toimialan palveluja paikallisesti ja hyödyntää rauta- ja maatalouskaupan synergiaetuja. Liikkeen luovutuksessa rautakaupoista siirtyisi valtaosa henkilöstöstä ns. vanhoina työntekijöinä SSO Maatalous Oy:lle.

S-ryhmä teki jo vuonna 2013 linjapäätöksen jättäytyä maatalouskaupan ketjuliiketoiminnasta. SSO:ssa maatalouskauppaan haluttiin kuitenkin panostaa muun muassa siksi, että toimialueella kasvaa yli 10 % Suomen vilja-alasta. Näin ollen maatalouskauppa yhtiöitettiin vuoden alusta ja SSO Maatalous Oy on ykyään SSO:n sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö kuten PP-auto Oy sekä Lohjan Autokeskus Oy.

 

Synergiaedut tehokkaampaan hyötykäyttöön ja päällekkäisyyksien poistoa

- Kodin Terran sulkemista suunnitellaan

- Halikon Prisman aulassa sijaitseviin vuokralaistiloihin suunnitteilla hevos- ja eläintarvikeliike

 

Salossa Halikossa sijaitseva Kodin Terra lopettanee toimintansa viimeistään vuoden 2017 alkupuolella. Kodin Terran toiminta on ollut tappiollista ja konseptin tulevaisuudelle ei löydetty riittävän hyvää tulospolkua. Palveluissa on jonkin verran ollut myös päällekkäisyyksiä vieressä sijaitsevan Halikon Prisman ja Meriniityssä sijaitsevan maatalouskaupan osalta. Palvelutarjontaa suunnitellaan nyt tarkistettavaksi: Osa Kodin Terran palveluista ja tuotteista siirrettäisiin SSO Maatalous Oy:n Salon toimipisteeseen Meriniittyyn, osa mahdollisesti Prisman yhteyteen ja osa kannattamattomimmista tuoteryhmistä lopetettaisiin.

Halikon Prisman aulassa sijaitseviin vuokralaistiloihin suunnitellaan avattavaksi uusi hevos- ja lemmikkieläintarvikeliike, jonne Kodin Terran ja osa SSO Maatalouden valikoimasta siirtyisi. Liikkeen avaaminen pyritään toteuttamaan vielä tämän vuoden aikana.

Muiden SSO:n yhteistoimintaneuvotteluiden piirissä olevien toimialojen suunnitelmista ei vielä tällä erää ole tiedotettavaa. Neuvottelut jatkuvat vähintään 19.10.2016 saakka, ellei neuvotteluiden kulusta muuta johdu.

alue_talous: 

Hanna Käppi ja Juho Kuisma kauppiaiksi K-Market Tietolantielle

Hanna Käppi (31) aloittaa kauppiaana 17.10.2016. Kaupan pyörittämisessä on mukana myös Hannan puoliso Juho Kuisma (32).

K-Market Tietolantie on Hannan toinen kauppa. Kaupan arjessa mukana on myös Hannan puoliso Juho Kuisma. Ennen Tietolantielle siirtymistä Hanna on ollut kauppiaana K-Market Virkkalassa noin 1,5 vuotta. Kauppiasuran hän aloitti huhtikuussa 2015. Ennen kauppiasuraa Hanna on työskennellyt erilaisissa kaupan tehtävissä ja kouluttautunut kaupan johtotehtäviin.

Hanna ja Juho aikovat pyörittää uutta kauppaa samoin hyviksi havaituin keinoin kuin aiemminkin.

- Olemme saaneet paljon kiitosta hyvästä palvelustamme ja aiomme jatkaa tätä myös Tietolantiellä yhdessä henkilökuntamme kanssa, kauppias Hanna lupaa.

K-Market Tietolantiellä on helppo käydä ja hoitaa myös muita asioita samalla. Kaupasta löytyvät Matkahuollon ja Postin palvelut, lisäksi uutena palveluna tulee Veikkauksen piste.

- Kaikki palaute ja toiveet Tietolantien valikoimasta ovat tervetulleita. Aiomme kehittää kauppaa mahdollisimman paljon asiakkaiden toiveiden mukaisesti, kannustaa Hanna.

Hanna Käppi jatkaa toistaiseksi kauppiaana myös K-Market Virkkalassa, joka sulkee ovensa vuoden loppuun mennessä kaupan vuokrasopimuksen päättyessä.

Hannan ja Juhon perheeseen kuuluu myös karvaisia nelijalkaisia; kaksi koiraa ja kaksi ratsuhevosta. Eläinten kanssa touhuaminen täyttää pariskunnan vapaa-ajan kokonaan.

alue_talous: 

SSO vastaa tulevaisuuden haasteisiin uudistetulla strategialla

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO on päivittänyt strategiaansa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. SSO suunnittelee nyt uudistetun mallin mukaisia organisaatiomuutoksia ja aloittaa asiaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Suunnitelmat voivat johtaa enimmillään 100 henkilötyövuoden vähenemiseen.

Uudistuksen taustalla on muun muassa kaupan alalla edelleen käynnissä oleva vuosikymmenten suurin murros. Kilpailu on Suomessa kansainvälistä ja kiristyvää kaikilla toimialoilla, ja verkon kautta globaali tarjonta on helposti suomalaisten kuluttajien ulottuvilla. Kauppaa mullistaa voimakkaasti digitalisoituminen. Suomen taloustilanne on ollut yleisesti heikko, mutta merkittävien rakennemuutosten myötä se on näkynyt erityisen vahvasti SSO:n toiminta-alueella.

Ruoan hintojen laskeminen on ollut pitkäkestoinen strateginen linjaus, jonka tiukka kulukuuri ja omasta osuudesta tinkiminen ovat mahdollistaneet.

-SSO:ssa kulukuuri ja toiminnan tehostaminen aloitettiin jo vuonna 2013. Tehtyjen toimenpiteiden ansiosta olemme tuloksellisesti pärjänneet kohtalaisesti. Tänä vuonna tehostamisessa ei kuitenkaan ole onnistuttu aivan yhtä hyvin kuin parina aiempana vuotena, kertoo SSO:n toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen.

-SSO:ssa on ollut jo pidempään muutamia kannattamattomia yksiköitä, joiden tulevaisuutta täytyy nyt tarkastella. Tähän asti olemme eläneet niin sanotusti ”viisaasti nuukaillen”, mutta nyt on tulevaisuuden kannalta järkevämpää tehdä perustavampaa laatua oleva uudistus. Vain siten pääsemme mahdollisimman nopeasti uudelle kehityspolulle, ja pystymme panostamaan digitaalisten ja muiden asiakaslähtöisten palveluratkaisujen kehittämiseen, Jääskeläinen linjaa.

-Valitettavasti uudistamisella voi olla myös henkilöstövaikutuksia. SSO suunnittelee useiden toimintojensa lopettamista tai muokkaamista sekä organisaatiorakenteen muutosta, jolla voi olla toteutuessaan vaikutuksia henkilöstön määrään, tehtävänkuviin ja palkkaukseen. Irtisanomiset pyrimme pitämään minimissään, Jääskeläinen painottaa.

Yhteistoimintaneuvottelut koskevat kaikkia SSO:ssa työskenteleviä pois lukien autokaupat ja kampaamo. Neuvottelut eivät koske SSO:n tytäryhtiöitä PP-auto Oy:tä ja Lohjan Autokeskus Oy:tä tai Halikon Prisman parturi-kampaamoa. Tavoitteena on, että uudistusta koskevat suunnitelmat ovat valmiita lokakuun loppuun mennessä.

alue_talous: 

Lounea tarjoaa avoimen nettiyhteyden torikansalle

Salon aktiivinen tori saa avoimen nettiyhteyden jatkuvaan käyttöön syyskuun alussa. Salon kaupunki näki avoimen yhteyden tarpeelliseksi torille, ja Lounea paikallisena yrityksenä on luonteva kumppani tarjoamaan sen.

Äskettäin Suomen parhaaksikin äänestetty, Salon aktiivinen tori elää ympäri vuoden ja kerää ihmisiä vierailemaan Salossa kauempaakin. Etenkin kuluvan kesän aikana torivieraat ovat kyselleet avointa verkkoyhteyttä ja Lounea avasikin verkkoyhteyden torille ripeästi Salon kaupungin yhteydenoton jälkeen.

Lounean toimitusjohtaja Veli-Matti Viitanen toteaa, että Salolle on todella tärkeää monipuolinen torielämä, josta tullaan nauttimaan pidemmältäkin. Siksi Lounea paikallisena kumppanina haluaa olla tukemassa aktiivista torikulttuuria ja olla osa salolaisten arkea.

Tapio Järvinen, torin kehittämisen ja ylläpidon vastaava Salon kaupungilta kertoo, että uutinen avoimesta verkosta on otettu vastaan ilolla.

–Salon toriaktiivi Pertti Falkstedt otti puheeksi kaupungin suuntaan, miten tärkeää olisi saada avoin yhteys torille. Olemme iloisia, miten nopeasti Lounea reagoi toiveeseemme ja toteutti yhteyden, Järvinen sanoo.

Salon torin avoin verkko on nyt avattu ja se löytyy nimellä Lounea_free. Verkko kattaa koko torialueen, ja palvelee siellä jatkuvasti.

alue_talous: 

Tynninharjulla on hyvä paikka menestyä

Kahdessa kiinteistössä tilaa uusille liikkeille

Jotta liiketoiminta olisi kannattavaa vaaditaan siltä muutama perusasia: hyvä tuote, hyvä palvelu ja hyvä sijainti. Nyt on Lohjan Tynninharjulla mahdollisuus kahdessa kiinteistössä ottaa oma osuus alueen asiakasvirroista.
Korjaamokujan Musti ja Mirri myymälän vieressä on tilaa tarjolla ja samassa kiinteistössä sijaitsee Gigantti, Power ja Jysk ja aivan naapurissa ovat Lidl, Alko ja K-Rauta.
Tynninharju on aivan valtatie 25:n varrella muutaman minuutin ajomatkan päässä Lohjan keskustassa ja tarpeeksi lähellä esimerkiksi Raaseporin, Inkoon ja miksei Kirkkonummen asiakkaille.

jysk_www.jpg

Tea Levänen ja Kirsi Leinonen tykkäävät työskennellä Korjaamokujan Jysk:issä, jossa asiakkaita riittää ja kiinteistötoimii kuin pitääkin.

Kehittyvä asuinalue

Tynninharjun alue kehittyy koko ajan ja alueen infraa kehitetään. Tynninharju on yksi Lohjan tärkeimmistä ostoskeskittymistä. Myös läheinen Gunnarlan alue kuuluu Kaupungin kehittyvimpiin alueisiin. Tynninharjulla on seudullisen roolin  lisäksi myös paikallinen  lähipalvelukeskuksen rooli.
Ramboll Finland Oy teki alueesta tutkimuksen 2014, jonka perusteella Tynninharjun alueen yrityksillä on mahdollisuuksia tehdä alueesta entistä vetovoimaisempi ja enemmän asiakasvirtoja puoleensavetävä.

Kaksi hyvää ja
erilaista toimitilaa

Tynninharjulta löytyvät myös K-Citymarket ja muutama autoliike. Korjaamokujalta muutaman sadan metrin päässä Citymarketin vierestä löutyy Hakamäenkuja, josta löytyy kiinteistö, missä sijaitsevat Ramirent, Canon ja Lohjanharjun Konepalvelu. Alueella toimivat myös Citymarketin lisäksi mm S-Market, Alko, Sotka ja Asko.
- Tässä Hakamäenkujalla on hyvä kauppapaikka ja asiakkaamme ovat löytäneet meidät nopeasti tänne muutettuamme, kertoo Mika Erkkilä Lohjanharjun Konepalvelusta.
- Kiinteistöön tehtiin mittava remontti kun muutimme tähän Ramirentin kanssa. Samalla panostimme yhteiseen huoltopalveluun, jos olemme saaneet asiakkailta kiitosta.
- Toivoisimme naapuriin mieluiten toimijaa, jonka kanssa olisi helppo löytää synergiaetuja, jatkaa Erkkilä.
- Ramirentille sijainti on tärkeätä ja nämä Hakamäenkujan tilat ovat omiaan toimintaamme sillä alueella on paljon toimintaa tukevia liikkeitä, kertoo Ramirentin Heikki Lihavainen.

Lisää itse tiloista

Korjaamokuja 3, Lohja
Tämä valoisa 322 m2 liiketila sijaitsee kiinteistön katutasossa Musti ja Mirri myymälän vieressä. Liiketilasta on yhteys lastauslaiturille.

Hakamäenkuja 2, Lohja
Katutason liiketilaa Lohjalla, Ojamon liikealueella.
Kyseinen valoisa ja korkea liiketila on kooltaan 243m2.Liikkeen pihassa asiakaspysäköintipaikkoja.
Tilat ovat saatavilla nopealla aikataululla.

Yhteydenotot liiketiloista:
Erkka Enomaa
erkka.enomaa@trevian.fi
Puh. 0505148102.

 

alue_talous: 

Sivut

 
Tilaa syöte Raha ja talous