Raha ja talous

Oletko kuullut Työterveyshammashuollosta?

Pienellä panostuksella monisäikeistä hyötyä yrityksiin

Monet siirtävät helposti hammaslääkärissä käyntiä jännityksen tai kustannusten pelon vuoksi. Entäpä jos työnantajasi tarjoaisi sinulle mahdollisuuden käydä vuosittain hammastarkastuksissa?
Suuhygieniasta ja hampaiden hoidosta on viime aikoina puhuttu paljon, mutta ei niinkään osana yritysten työterveyshuoltoa.
Suun terveys on merkittävä osa kokonaisterveyttä, joten hammashoidon liittäminen työterveyspalveluihin on yrityksen ja työntekijän etu.

plusterveys_www.jpg

Lohjanhampaan Mikko Kotiaho ja PlusTerveyden asiakkuuspäällikkö Maria Valkama kertovat työterveyshammashuollon eduista.

Iso hyöty
– pieni kustannus

Säännölliset hammastarkastukset ovat pitkällä aikavälillä edullisin ja tuloksellisin tapa pitää suun terveydentila hyvänä.
- Monet asiakasyrityksemme tarjoavat henkilökunnalleen työterveyshammashuollon, joka on yritykselle verovähennyskelpoinen 2000 € / henkilö saakka. Työntekijälle tarjottu hammashoito on yksi harvoista henkilöstöeduista, joka on veroton, kertoo PlusTerveys Oy:n asiakkuuspäällikkö Maria Valkama.  
Yrityksen tekemä sopimus hammashoidosta koskee aina koko henkilöstöä samalla laajuudella.
- Kun teemme yrityksen kanssa työterveyshammashuoltosopimusta, räätälöimme sopimuksen kevyen tarveanalyysin jälkeen yrityksen tarpeisiin sopivaksi, Valkama jatkaa.
- Jo noin 200 euron vuosikustannuksella saavutetaan suun terveyttä ylläpitävän hoidon taso. Tähän sisältyy suun ja hampaiden tarkastus, röntgenkuvaus, ehkäisevä hoito, hoitosuunnitelma sekä pienehköjä paikkauksia, kertoo Lohjanhampaan Mikko Kotiaho.
Kun yritys tekee PlusTerveyden kanssa työterveyshammashuoltosopimuksen, sille ei synny ylimääräisiä maksuja, kuten vuosi- tai perusmaksuja. PlusTerveys laskuttaa ainoastaan yrityksen käyttämistä palveluista.
- Yrityksen ei tarvitse pelätä, että etua käytettäisiin väärin. Sopimuksessa määritellään vuositason hintakatto henkilöä kohti ja vastaanotollamme pystytään seuraamaan kustannuksia, kertoo Valkama.
Sopimus voidaan tehdä joko tietylle PlusTerveys-vastaanotolle, kuten Lohjanhammas tai kaikille PlusTerveyden noin 150 toimipisteelle ympäri Suomen.

Kilpailuetu
työmarkkinoilla

Monella alalla on tilanne, jossa palkkoja ei voida enää nostaa, mutta hyvistä työntekijöistä halutaan pitää kiinni.
- Hammashoidon tarjoaminen työntekijöille lisää henkilöstön tyytyväisyyttä ja sitoutumista yritykseen. Palkankorotusten sijaan henkilöstöedun tarjoaminen on kustannustehokas tapa palkita koko henkilöstöä, kertoo Valkama.
Työterveyshammashuollon tarjoaminen edesauttaa uusien työntekijöiden rekrytointia. Yritystä, joka osoittaa välittävänsä henkilöstöstään, arvostetaan.
- Lohjallakin on jo useita yrityksiä, jotka tarjoavat hammashoidon henkilöstöetuna. Toivotamme myös uudet yritysasiakkaat lämpimästi tervetulleiksi, kutsuu Kotiaho.

Terve työntekijä tekee tulosta

Säännölliset hammastarkastukset auttavat ennaltaehkäisemään suun alueen tulehduksia ja sitä kautta henkilöstön sairauspoissaoloja.
- Määräaikainen tarkastus, hoitotulosten ylläpito ja mahdolliset ensiapua vaativat hoitokäynnit vievät vain noin tunnin vuodesta. Se on erittäin vähän verrattuna siihen riskiin, mitä hoitamaton suu voi aiheuttaa, sanoo Valkama.
Useat tutkimukset ovat viime vuosina osoittaneet, että suun ja hampaiden terveydellä on suuri merkitys koko kehon terveyteen. Hammasongelmat voivat johtaa erittäin vakaviin terveysongelmiin. Suussa olevilla tulehduksilla on yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin, esimerkiksi sydän- ja aivoinfarkteja aiheuttavien ahtautumien muodostumiseen. Suun infektiot liittyvät myös muun muassa hengitystieinfektioiden yleisyyteen ja tiheyteen.
- Esimerkiksi ennen tekonivelleikkauksia hampaisto tulee röntgenkuvata ja suun kunto tarkastuttaa leikkausluvan saamiseksi. Terve suu parantaa leikkauksen onnistumismahdollisuutta, kertoo Kotiaho.
Hoidetut hampaat ja hymyilevä henkilöstö ovat myös yrityksen käyntikortti.

Kiinnostuitko työterveyshammashuollosta?

Jos yrityksesi haluaa solmia työterveyshammashuollon sopimuksen, voit ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä paikalliseen PlusTerveys-vastaanottoon puhelimitse, sähköpostilla tai käymällä paikan päällä. PlusTerveyden nettisivuilla on tietoa työterveyshammashuollosta ja yhteydenottolomake, jonka voit myös täyttää ja sinuun otetaan yhteyttä. Vaihtoehtoisesti voit myös ottaa suoraan yhteyttä asiakkuuspäällikkö Maria Valkamaan.
- Totta kai voit myös työntekijänä vinkata pomollesi, että tällainen olisi hyvä juttu, toteaa Valkama hymyillen.

Miksi PlusTerveys?

PlusTerveys on täysin kotimainen yritys, jonka omistavat yhtiössä työskentelevät hammaslääketieteen ja lääketieteen ammattilaiset. Yrityksen toiminnassa ei ole pääomasijoittajia.
PlusTerveys on Suomen suurimpiin kuuluva yksityisiä terveydenhuollon palveluita tarjoava yritys. Suun terveydenhuollossa Suomen suurin.
Liikevaihtoon suhteutettuna PlusTerveys on yksi suurimmista yksityisen terveydenhuoltoalan veronmaksajista Suomessa.
PlusTerveydellä on koko maan laajuinen palveluverkosto, joka muodostuu paikallisista, yksilöllisistä toimipisteistä.

lohjanhammas_logo-386x100.png

Lohjanhammas (ent. Lohjan Hammaslääkärikeskus)
Kauppakatu 13 B 3 krs (Osuuspankin talo)., 08100 Lohja
Puh. 019 321 232, 019 324 640     www.lohjanhammas.fi


PlusTerveys Oy, Maria Valkama, 050 323 0288

alue_talous: 

OP Länsi-Uusimaa teki hienon tuloksen

Esimerkiksi uusia asunto- ja yritysluottoja nostettiin aiempaa enemmän ja pankin asiakasmäärä on vahvassa kasvussa.

OP Länsi-Uusimaa on perustettu paikalliseksi, asiakkaiden omistamaksi osuuspankiksi heinäkuussa 1904. Pankin 112-vuotisen historian aikana omistaja-asiakkaiden määrä on noussut jo lähes 26 tuhanteen. Uusia asiakkaita pankki sai kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 1 393 ja uusia omistaja-asiakkaita 948 eli kasvu on merkittävää.

- Asiakkaidemme ja erityisesti omistajiemme määrän kasvu kertoo, että olemme onnistuneet tarjoamaan sellaisia palveluja ja etuja, jotka koetaan palkitseviksi. Meille on tullut asiakkaita kilpailijoilta etenkin keväällä. Kilpailu on hyvä asia, koska se on asiakkaille hyödyksi ja pitää toimijat hereillä, toteaa OP Länsi-Uusimaan toimitusjohtaja Jarmo Viitanen tyytyväisenä.

- Me OP Länsi-Uusimaassa teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että asiakkaamme saisivat toimialan parasta asiakaspalvelua kaikissa finanssiasioissaan hänen itse valitsemassaan palvelukanavassa. Pyydämme asiakkailtamme aktiivisesti palautetta siitä, miten olemme onnistuneet palvelussamme. Asiakkaiden määrä, jotka ovat valmiita suosittelemaan meitä, on kasvanut hienosti tammi-kesäkuun aikana, iloitsee Viitanen.

op pomot.jpg

OP Länsi-Uusimaan toimitusjohtaja Jarmo Viitanen (vas) sekä pankinjohtajat Samu Rouhe ja Markus Sillanaukee. 

 

Merkittävä osa tuloksesta palautuu asiakkaille OP-bonuksina

OP Länsi-Uusimaa jakoi tammi-kesäkuun tuloksestaan yli 8 prosenttia enemmän bonuksia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Yhteensä asiakkaille jaettiin OP-bonuksia 1,7 (1,6) milj. euroa. Asiakkaat käyttivät vakuutusmaksuihin OP-bonuksia tammi-kesäkuussa yli 0,9 milj. euron arvosta.

 

Pankkitoiminnan kasvu huomattavasti toimialaa nopeampaa

Pankkiliiketoiminta, sisältäen rahoitustoiminnan, talletukset ja sijoitukset, kasvoi vuoden aikana 5,4 prosenttia. Kasvu oli voimakasta sekä rahoituksessa että talletuksissa.

- Rahoituksen kysyntä on jatkunut vilkkaana, kertoo Viitanen.

Rahoitustoiminnan kasvu oli vuoden aikana jopa viime vuoden vastaavaa ajankohtaa selvästi nopeampaa. Rahoitustoiminnan vuotuinen kasvu oli 7,6 (6,8) prosenttia. Asuntoluottokannan kasvu oli hyvää, mutta voimakkainta kasvu oli yritysluotoissa.

-Lohjalla asuntoluottojen otto oli vielä pankin kokonaistasoakin vilkkaampaa, kertoo pankinjohtaja Markus Sillanaukee.

Yritysluottojen kasvu ei kuitenkaan kuvaa investointien lisääntymistä.

-Yritysten perusinvestoinnit ovat alhaisia ja vain välttämättömin tehdään, jotta tuotanto pysyy käynnissä. Toisaalta yritysluotot kiinnostavat nyt, kun korkotasokin on alhainen. Eri rahoitusvaihtoehtoja on paljon, kommentoi puolestaan pankinjohtaja Samu Rouhe.

-Rahat ovat odottamassa sitä aikaa, kun investointeja kannattaa tehdä, Viitanen toteaa.

Talletusten kasvu vilkastui kesää kohti mentäessä. Talletukset kasvoivat 6,7 prosenttia, kun viime vuoden vastaavana ajankohtana talletuskanta pieneni -1,1 prosenttia. Sijoitustoiminnassa kaupankäynti oli alkuvuonna vilkasta, mutta sijoitusmarkkinoiden epävarmuudesta johtuen sijoitettava varallisuus säilyi ennallaan.

 

Asuntorakentamisessa nähtävissä selvää aktivoitumista

Asuntorakentaminen on vilkastunut kevään aikana selvästi ja tämä on nähtävissä myös Länsi-Uudellamaalla.

- Toimialueellamme on useita uudisrakentamishankkeita käynnissä tai käynnistymässä. Jos hankkeet toteutuvat suunnitelmien mukaisesti, on sillä merkittävä vaikutus vanhojen asuntojen kauppamäärien vilkastumiseen, summaa Viitanen.

 

Operatiivinen liikevoitto kasvoi ja vakavaraisuus vahvistui

OP Länsi-Uusimaan operatiivinen liikevoitto ilman kertaluonteisia myyntivoittoja kasvoi tammi-kesäkuussa 4,6 (4,0) milj. euroon. Kertaluonteisia myyntivoittoja kertyi katsauskaudella 1,9 (4,5) milj. euroa ja kertaerien kanssa liikevoitto laski 6,5 (8,5) milj. euroon. Liikevoitosta kertyi asiakkaille bonusten lisäksi tuotto- ja lisäosuuspääoman korkoina 0,5 milj. euroa ja yhteiskuntavastuuseen osallistuttiin verojen muodossa 0,7 milj. eurolla. Vakavaraisuuden

vahvistamiseen käytettiin 5,0 milj. euroa ja pankin ydinvakavaraisuussuhde vahvistui 34 (30) prosenttiin.

- Asiakasliiketoiminnan voimakas kasvu ja kiristyvä sääntely edellyttävät pankilta vahvaa vakavaraisuutta nyt ja tulevaisuudessa, painottaa Viitanen.

 

Langaton verkko ja asiakastabletit konttoreissa

- Asiakkaamme siirtyvät vauhdikkaasti perinteisistä verkkopalveluista yksinkertaisempien mobiilipalvelujen käyttäjiksi ja keväällä OP-mobiilin käyttömäärät ylittivät OP.fi –palvelumme käyttömäärät päivittäisten asioiden hoitamisessa. Yhä iäkkäämmät asiakasryhmät siirtyvät käyttämään mobiilipalveluitamme, sillä monien mielestä mobiilipalvelu on yksinkertaisempi kuin verkkopalvelu. Olemme saaneet kaikkiin konttoreihimme langattoman wlan-verkon asiakkaidemme käyttöön,

samoin asiakastabletit, joilla asiakas voi esimerkiksi maksaa laskuja konttorissa, kertoo Viitanen.

Yritysten käyttöön on tuotu uusia tuotteita, kuten myyntiä ja maksuliikennettä helpottavat OP-yritysmobiili ja Pivo Kassa.

-Tänä vuonna lanseerattu Pivo Kassa on hyvä etenkin pienille yrityksille. Se tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi varastokirjanpitoon ja verkkokaupan perustamiseen, Rouhe sanoo.

-Myös verkkoneuvottelujen määrä on kasvussa, vaikka ne toistaiseksi ovat vasta pieni osa kaikista neuvotteluista, toteaa Sillanaukee.

Keväällä pankin tiloja Lohjalla uudistettiin finanssimyymäläksi, vastaamaan asiakkaiden muuttuneita tarpeita. Uudistus mahdollistaa uudenlaisen tavan kohdata ja palvella asiakkaita.

 

Osa tuloksesta yhteiseen hyvään

Osan hyvästä tuloksestaan pankki palauttaa ympäröivälle yhteisölleen. Toukokuussa avatulla uudella Suomi nousuun #Perheenlisä -hankkeella OP tarjoaa tukea lapsiperheille mm. maksuttomilla vakuutuksilla ja lyhennysvapailla. Lisäksi tänä vuonna OP Länsi-Uusimaa lahjoitti yhdessä Lohjan Naisten lastenavustussäätiön kanssa yhteensä 155 kesätyöpaikkaa 15-17- vuotiaille nuorille.

Elokuussa OP Ryhmä julkaisi 100-vuotiaan Suomen kunniaksi uuden Suomi 100 -hankeen, jonka tavoitteena on lahjoittaa 100 henkilötyövuotta vapaaehtoistyöhön. Myös OP Länsi-Uusimaan toimihenkilöt voivat tehdä päivän vapaaehtoistyötä valitsemassaan kohteessa ja mukaan hankkeeseen tullaan haastamaan pankin hallinto sekä omistaja-asiakkaat.

-Henkilökuntamme on ollut innostunut tästä ideasta, Viitanen kertoo.

- Uskomme, että yhdessä asiakkaidemme kanssa voimme vahvan vakavaraisuutemme ja tehokkuutemme avulla menestyä ja luoda kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia omistaja-asiakkaillemme ja toimintaympäristöllemme, tiivistää Viitanen.

alue_talous: 

Laurea-ammattikorkeakoulu läpäisi kansainvälisen auditoinnin: Laurean laatujärjestelmä kytkeytyy erinomaisesti strategiseen johtamiseen

Laurea-ammattikorkeakoulu on läpäissyt Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman laatujärjestelmän kansainvälisen auditoinnin. Laurean saama laatuleima on voimassa kuusi vuotta 26.8.2016 alkaen. Ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia.

-Laurealla on hyvin eloisa ja vuorovaikutukseen perustuva laatukulttuuri, toteaa auditointiryhmän puheenjohtaja Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

Auditointiryhmä kiittää raportissaan Laureaa siitä, että ammattikorkeakoulu on onnistunut hyvin yhdistämään kattavan ja järjestelmällisen laatutyön osallistavaan ja yhteisölliseen toimintatapaan. Laatujärjestelmän tavoitteet tunnetaan hyvin niin opiskelijoiden, henkilökunnan kuin ulkoisten sidosryhmien keskuudessa.

Auditointiryhmä antoi raportissaan Laurealle myös suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Ammattikorkeakoulun tulisi esimerkiksi arvioida toiminnan laadusta kertovan tiedon keruuta, analyysiä ja hyödyntämistä ja keskittyä sellaisen tiedon keräämiseen, josta on sille eniten hyötyä.

-Kansainvälinen laatujärjestelmän auditointi oli Laurea-ammattikorkeakoululle arvokas tuki toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Olen vaikuttunut auditointiryhmän ammattimaisesta arviointityöstä ja saadusta arvokkaasta palautteesta, jonka kansainvälinen asiantuntijaryhmä on tuottanut käyttöömme, kommentoi Laurean rehtori, toimitusjohtaja Jouni Koski.

Laurean laatujärjestelmän vahvuutena nähtiin se, että laadunhallinta läpäisee ammattikorkeakoulun kaikki alueet ja toiminnot, ja sen menettelytavat muodostavat toimivan ja kattavan järjestelmän. Laurean strategia on sisäistetty erittäin hyvin, mikä on seurausta siitä, että se on laadittu ja suunniteltu kattavan prosessin kautta, ja siihen on sitoutettu henkilöstö, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät.

Laurea on lisäksi onnistunut hyvin viestimään laatutoiminnasta sekä sisäisille että ulkoisille sidosryhmille hyödyntäen eri viestintäkanavia. Koska Laurean henkilöstö on vahvasti sitoutunut jatkuvaan kehittämiseen ja menettelytavat ovat toimivat, arviointitiimi on vakuuttunut, että Laurea on täysin kykenevä hallitsemaan laadunvarmistuksen.

Taustatietoa Laurean auditoinnista:

-          Laurean kansainvälinen auditointi toteutettiin 12/2015 - 10/2016

-          Karvin auditointivierailu Laureaan maaliskuussa 2016

-          Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointeja on toteutettu Suomessa vuodesta 2005 lähtien ja niihin osallistuvat kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Käynnissä oleva laatuauditointien kierros jatkuu vuoteen 2018

-          Auditointien tavoitteena on tukea korkeakouluja kehittämään eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita vastaavat laatujärjestelmät ja osoittaa, että Suomessa on toimiva ja johdonmukainen laadunvarmistus sekä korkeakouluissa että kansallisella tasolla

Laurean auditointiraportti on luettavissa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen verkkosivuilla:http://karvi.fi/app/uploads/2016/08/KARVI_3016.pdf

alue_talous: 

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin puolivuosikatsaus 30.6.2016

Vivahteikkaan vuosipuoliskon lopputulos on perinteinen.

Heti tammikuun alussa pörssikurssit lähtivät lähes vapaaseen pudotukseen. Erilaisia terrori-iskuja tuntui riittävän. Raakaöljyn hinnalle ei tuntunut löytyvän lainkaan pohjaa ja kotimaan otsikoissa pyörivät niin yhteiskuntasopimus- kuin YT-neuvottelutkin. Vähitellen kuitenkin talouskehityksessä alkoi näkyä hienoisia valonpilkahduksia, joiden seurauksena omaisuusarvot kohosivat sekä pörssiosakkeissa että korkoinstrumenteissa. Asuntokauppa piristyi. Laskevat markkinakorkokäyrät kääntyivät vaakatasoon.

-Kesäkuussa britit äänestivät EU:sta irtautumisen puolesta. Italian pankkien todellista tilannetta alettiin pohtia ääneen. Arvostettu suomalainen professori näki Deutsche Bankissa systeemiriskin ja sijoittajat hinnoittelivat suurpankin osakkeen kolmasosaan aikaisemmasta. Ennusmerkkejä alettiin verrata vuoteen 2008, jolloin kansainvälinen finanssikriisi sai alkunsa. Orastava taloustilanteen koheneminen vaihtui ilmeisen pitkäksi epävarmuudeksi. Talouden tunnelmat ehtivät siis puolen vuoden aikana vaihdella laidasta laitaan, huokaisee Länsi-Uudenmaan Säästöpankin toimitusjohtaja Jukka Suominen.

Paikallispankin peruspankkitoiminnassa suurin haaste tulee negatiivisesta markkinakorkotasosta. Talletuskauppaa käydään selvästi alle prosentin hintatasoilla, mikä ei ymmärrettävästi asiakkaille aiheuta ylimääräisiä riemunkiljahduksia. Näilläkin hinnoilla on pankkien välinen kisa yleisön talletuksista kovaa mutta Länsi-Uudenmaan Säästöpankki onnistui alkuvuoden aikana kasvattamaan talletuskantaansa 3,5 %.

Tasaerälainat lyhenevät matalan markkinakoron aikana hyvin nopeasti. Vaikka kokonaisantolainausta tehtiin kuuden ensimmäisen kuukauden aikana noin 65 miljoonaa euroa, niin lainakanta pysyi käytännössä muuttumattomana.

Pankit joutuvat hoitamaan maksuvalmiuttaan sijoituksilla valtioiden liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin. Kun näiden lainojen tuotot pyörivät nollassa tai hieman miinuksella, niin likviditeetin ylläpitäminen rasittaa pankin kannattavuutta.

Uusia asiakkaita tuli alkuvuoden aikana pankkiin noin 750. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin liikevoitto kesäkuun loppuun oli 2,9 miljoonaa euroa. Pankin vakavaraisuus kohosi 19,1 prosenttiin.

 

Uusi kiinnitysluottopankki

Säästöpankkien yhdessä omistama Sp- Kiinnitysluottopankki Oyj sai alkuvuonna toimiluvan. Kiinnitysluottopankki monipuolistaa säästöpankkien varainhankintaa laskemalla liikkeelle asuntovakuudellisia joukkovelkakirjalainoja. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki siirsi omasta taseestaan luottoja vähän alle 40 miljoonaa euroa uuteen kiinnitysluottopankkiin, minkä seurauksena pankin tase pieneni 55 miljoonalla eurolla 632 miljoonaan euroon.

 

Rahaa myös kaupan kassoilta ja talletusmahdollisuus automaatilla

Asiakaspalveluun tuli uutta joustoa, kun Säästöpankkien asiakkaille saatiin mahdollisuus nostaa käteistä rahaa K-Kauppojen kassoilta. Suuremmista taajamista löytyy nykyisin pelkkää rahanjakoa tekeviä Otto. -automaatteja kehittyneempiä laitteita, joista OttoPlus -automaatteihin voi rahannoston lisäksi tallettaa seteleitä ja TalletusOtto-automaatteihin myös kolikoitakin. Lopputulemana asiakkaille siis uusia palvelupisteitä ja pidempiä palveluaikoja.

 

Pop Up –konttoreita alkuvuonna

Länsi-Uudenmaan Säästöpankilla oli pop up –konttori tammikuun Siuntiossa ja helmikuun Inkoossa. Pop upeilla konkretisoitiin paikallispankin henkilökohtaista palvelua ja saavutettavuutta. Toiminnalla saatiin uusia asiakkaita ja lisättiin Säästöpankin tunnettuisuutta. Pop up -konttoreita tullaan näkemään jatkossakin kun pankki haluaa tulla lähelle asiakkaitaan.

 

Kirkkonummen konttorille uudet toimitilat

Alkuvuoden valmistelun ja odottelun huipennukseksi muutti Kirkkonummen konttori heinäkuussa Ervastintie 3:een, johon valmistui uudisrakennus kesäkuun lopulla. Entiseen tapaan pankkipalveluiden lisäksi samasta osoitteesta löytyvät myös kiinteistönvälityspalvelut Sp-Kodista. Kirkkonummen keskusta on viime vuosina kehittynyt ja uusi konttori sijaitsee kaupallisesti aikaisempaa keskeisemmällä paikalla. Saavutettavuutta parantavat konttorin edessä kadunvarressa olevat pysäköintipaikat.

 

Loppuvuoden näkymät

Loppuvuonna on syytä varautua taloustilanteen epävarmuuteen. Vaikka taantuma vältettäisiin, niin talouskasvu tulee lähiaikoina olemaan hyvin vaatimatonta. Koronvaihtosopimuksista koostetun markkinanäkemyksen mukaan nyt jo selkeästi miinuksella olevat markkinakorot jatkavat edelleen hienoista laskuaan.

Pankin liikevoitto jäänee vuoden jälkimmäisellä puoliskolla hieman ensimmäistä vuosipuoliskoa pienemmäksi, jolloin koko vuoden liikevoitto ei välttämättä yllä aivan viime vuoden tasoon. Lopulliseen liikevoittotasoon vaikuttaa mm. loppuvuoden aikana luottokannasta tehtävien arvonalennusten määrä, millä puolestaan on selkeä korrelaatio yleisen taloudellisenkehityksen kanssa.

 

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin avainlukuja 30.6.2016

30.6.2016 30.6.2015

Liiketulos, milj. € 2,9 3,7

Talletukset, milj. € 492 449

Luotot, milj. € 565 572

Vakavaraisuussuhde % 19,1 16,11

Asiakasmäärä 33 478 34 433

Konttorit 10 10

Toimihenkilöitä 71 72

alue_talous: 

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin puolivuosikatsaus 30.6.2016

Vivahteikkaan vuosipuoliskon lopputulos on perinteinen.

Heti tammikuun alussa pörssikurssit lähtivät lähes vapaaseen pudotukseen. Erilaisia terrori-iskuja tuntui riittävän. Raakaöljyn hinnalle ei tuntunut löytyvän lainkaan pohjaa ja kotimaan otsikoissa pyörivät niin yhteiskuntasopimus- kuin YT-neuvottelutkin. Vähitellen kuitenkin talouskehityksessä alkoi näkyä hienoisia valonpilkahduksia, joiden seurauksena omaisuusarvot kohosivat sekä pörssiosakkeissa että korkoinstrumenteissa. Asuntokauppa piristyi. Laskevat markkinakorkokäyrät kääntyivät vaakatasoon.

-Kesäkuussa britit äänestivät EU:sta irtautumisen puolesta. Italian pankkien todellista tilannetta alettiin pohtia ääneen. Arvostettu suomalainen professori näki Deutsche Bankissa systeemiriskin ja sijoittajat hinnoittelivat suurpankin osakkeen kolmasosaan aikaisemmasta. Ennusmerkkejä alettiin verrata vuoteen 2008, jolloin kansainvälinen finanssikriisi sai alkunsa. Orastava taloustilanteen koheneminen vaihtui ilmeisen pitkäksi epävarmuudeksi. Talouden tunnelmat ehtivät siis puolen vuoden aikana vaihdella laidasta laitaan, huokaisee Länsi-Uudenmaan Säästöpankin toimitusjohtaja Jukka Suominen.

Paikallispankin peruspankkitoiminnassa suurin haaste tulee negatiivisesta markkinakorkotasosta. Talletuskauppaa käydään selvästi alle prosentin hintatasoilla, mikä ei ymmärrettävästi asiakkaille aiheuta ylimääräisiä riemunkiljahduksia. Näilläkin hinnoilla on pankkien välinen kisa yleisön talletuksista kovaa mutta Länsi-Uudenmaan Säästöpankki onnistui alkuvuoden aikana kasvattamaan talletuskantaansa 3,5 %.

Tasaerälainat lyhenevät matalan markkinakoron aikana hyvin nopeasti. Vaikka kokonaisantolainausta tehtiin kuuden ensimmäisen kuukauden aikana noin 65 miljoonaa euroa, niin lainakanta pysyi käytännössä muuttumattomana.

Pankit joutuvat hoitamaan maksuvalmiuttaan sijoituksilla valtioiden liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin. Kun näiden lainojen tuotot pyörivät nollassa tai hieman miinuksella, niin likviditeetin ylläpitäminen rasittaa pankin kannattavuutta.

Uusia asiakkaita tuli alkuvuoden aikana pankkiin noin 750. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin liikevoitto kesäkuun loppuun oli 2,9 miljoonaa euroa. Pankin vakavaraisuus kohosi 19,1 prosenttiin.

 

Uusi kiinnitysluottopankki

Säästöpankkien yhdessä omistama Sp- Kiinnitysluottopankki Oyj sai alkuvuonna toimiluvan. Kiinnitysluottopankki monipuolistaa säästöpankkien varainhankintaa laskemalla liikkeelle asuntovakuudellisia joukkovelkakirjalainoja. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki siirsi omasta taseestaan luottoja vähän alle 40 miljoonaa euroa uuteen kiinnitysluottopankkiin, minkä seurauksena pankin tase pieneni 55 miljoonalla eurolla 632 miljoonaan euroon.

 

Rahaa myös kaupan kassoilta ja talletusmahdollisuus automaatilla

Asiakaspalveluun tuli uutta joustoa, kun Säästöpankkien asiakkaille saatiin mahdollisuus nostaa käteistä rahaa K-Kauppojen kassoilta. Suuremmista taajamista löytyy nykyisin pelkkää rahanjakoa tekeviä Otto. -automaatteja kehittyneempiä laitteita, joista OttoPlus -automaatteihin voi rahannoston lisäksi tallettaa seteleitä ja TalletusOtto-automaatteihin myös kolikoitakin. Lopputulemana asiakkaille siis uusia palvelupisteitä ja pidempiä palveluaikoja.

 

Pop Up –konttoreita alkuvuonna

Länsi-Uudenmaan Säästöpankilla oli pop up –konttori tammikuun Siuntiossa ja helmikuun Inkoossa. Pop upeilla konkretisoitiin paikallispankin henkilökohtaista palvelua ja saavutettavuutta. Toiminnalla saatiin uusia asiakkaita ja lisättiin Säästöpankin tunnettuisuutta. Pop up -konttoreita tullaan näkemään jatkossakin kun pankki haluaa tulla lähelle asiakkaitaan.

 

Kirkkonummen konttorille uudet toimitilat

Alkuvuoden valmistelun ja odottelun huipennukseksi muutti Kirkkonummen konttori heinäkuussa Ervastintie 3:een, johon valmistui uudisrakennus kesäkuun lopulla. Entiseen tapaan pankkipalveluiden lisäksi samasta osoitteesta löytyvät myös kiinteistönvälityspalvelut Sp-Kodista. Kirkkonummen keskusta on viime vuosina kehittynyt ja uusi konttori sijaitsee kaupallisesti aikaisempaa keskeisemmällä paikalla. Saavutettavuutta parantavat konttorin edessä kadunvarressa olevat pysäköintipaikat.

 

Loppuvuoden näkymät

Loppuvuonna on syytä varautua taloustilanteen epävarmuuteen. Vaikka taantuma vältettäisiin, niin talouskasvu tulee lähiaikoina olemaan hyvin vaatimatonta. Koronvaihtosopimuksista koostetun markkinanäkemyksen mukaan nyt jo selkeästi miinuksella olevat markkinakorot jatkavat edelleen hienoista laskuaan.

Pankin liikevoitto jäänee vuoden jälkimmäisellä puoliskolla hieman ensimmäistä vuosipuoliskoa pienemmäksi, jolloin koko vuoden liikevoitto ei välttämättä yllä aivan viime vuoden tasoon. Lopulliseen liikevoittotasoon vaikuttaa mm. loppuvuoden aikana luottokannasta tehtävien arvonalennusten määrä, millä puolestaan on selkeä korrelaatio yleisen taloudellisenkehityksen kanssa.

 

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin avainlukuja 30.6.2016

30.6.2016 30.6.2015

Liiketulos, milj. € 2,9 3,7

Talletukset, milj. € 492 449

Luotot, milj. € 565 572

Vakavaraisuussuhde % 19,1 16,11

Asiakasmäärä 33 478 34 433

Konttorit 10 10

Toimihenkilöitä 71 72

alue_talous: 

Sijoittaminen vaatii kärsivällisyyttä

Nopeat miljoonavoitot kuuluvat elokuviin

Lohjan Seudun Osakesijoittajat ry ja Vihti-Karkkilan Osakesäästäjät ry järjestävät yhteistyössä Hiiden Opiston kanssa sijoittamisen peruskurssit Lohjalla ja Vihdissä. Kursseja on järjestetty vuodesta 2013 lähtien ja ne ovat olleet hyvin suosittuja.

- Viime vuosina osallistujia on ollut normaalisti sellaiset 40-50 ja joissakin illoissa lähemmäs 100 ja samaa määrää odotamme tänäkin vuonna. Osallistujien alkutaidot ovat olleet laidasta laitaan eli nämä kurssit soveltuvat yhtä hyvin aloittelevalle sijoittajalle ja sijoittamisesta kiinnostuneille. Kurssien sisältö on myös hyödyllistä pidemmälle ehtineille sijoittajille, kertoo puheenjohtaja Tuomo Paaso Vihti-Karkkilan Osakesäästäjistä.  Paaso työskentelee pankinjohtaja Länsi-Uudenmaan Säästöpankissa.

Osakemarkkinoiden positiivinen kehitys on jatkunut jo usean vuoden ajan. Osakekurssien nousua on tukenut keskuspankkien elvytystoimet sekä jo usean vuoden ajan lähellä nollaa pysynyt korkotaso jolloin sijoittajien raha on hakeutunut korkosijoitusten sijaan osakemarkkinoille. Osakesijoitukset tarjoavat parhaan tuottopotentiaalin. Pitkäaikaisessa osakesäästämisessä nousut ja laskut tasoittavat toisiaan ja osakemarkkinoiden keskimääräinen vuotuinen tuotto pitkällä aikajaksolla on noin 8-10 %.’

Kurssit sopivat kaikille

- Osakesijoittamiseen kuuluu hyvien tuotto-odotusten vastapainona erilaiset riskit. Hajauttamalla varat ajallisesti ja monipuolisesti eri sijoituskohteisiin pystyy poistamaan lähes kokonaan yrityskohtaisen riskin jolloin jäljelle jää arvonvaihteluun liittyvä markkinariski. Minulta kysytään usein kuinka valita ”oikeat” osakkeet salkkuun? Pyrinkin keskittymään tämän syksyn luennoilla osakkeiden valintaan, toteaa puheenjohtaja Harri Viinanen Lohjan Seudun Osakesijoittajista. Harri Viinasella on yli 20 vuoden kokemus osakesijoittamisesta.

Kansalaisten kiinnostus sijoittaa omia varojaan osakkeisiin ja rahastoihin kasvaa kotitalouksien vaurastumisen myötä. Yli 800 000 suomalaisella on omistuksessaan pörssiyhtiöiden osakkeita ja miljoonalla on rahastosijoituksia.

- Sijoituskursseilla avataan keskeisimmät sijoituskohteet, kuten pörssiosakkeet ja erilaiset korko-, yhdistelmä- ja osakerahastot. Lisäksi käsittelemme myös keskuspankkien korkotoimien vaikutusta osake- ja korkosijoituksiin, kertoo puheenjohtaja Tuomo Paaso.

kurssitwww.png

Helsingin pörssin viimeisen viiden vuoden kehitys osoittaa pidemmässä aikajänteessä jatkuvaa nousua, mutta vuosien ja kuukausien sisällä on suuria vaihteluita – siksi sijoittaminen vaatii kärsivällisyyttä ja hajauttamista.

- Kuka tahansa on tervetullut kursseille. On sitten kiinnostunut pörssin toiminnasta tai sijoittamisesta tai on miettinyt perintö-ja testamenttiasioita. Kursseilla käydään asioita aivan perusteista lähtien ja tunneille on varattu loppuun aikaa keskusteluille, joita onkin edellisinä vuosina käytä aktiivisesti, kertoo Paaso.

Viimeisten vuosien aikana sekä Lohjan että Vihti-Karkkilan yhdistysten jäsenmäärä on kasvanut hyvää tahtia, joka sekin kertoo hieman ihmisten mielenkiinnosta sijoittamista kohtaan.

- On sitten kyse oman sijoittajaprofiilin miettimisestä tai oman varallisuuden jakamisesta perinnönjaon yhteydessä, kaikki liittyy omaan henkilökohtaiseen elämään ja omaan tilanteeseen, joka meillä jokaisella on erilainen. Kursseilla opetetaan välttämään sudenkuoppia ja kerrotaan esimerkkien avulla mitä voi tapahtua tai miten pitää tehdä elämän eri tilanteissa. Mitä aiemmin laittaa mietinnän käytiin, sitä parempi lopputulos tulee.

- Sijoittamalla esimerkiksi pienen summan rahaa kuukausittain sellaisiin osakkeisiin, jotka tunnetusti jakavat osinkoa voi tuottaa vuosien varrella hyvää korkoa korolle ja sitä kautta omaisuus kertyy ihan kivoihin summiin, jos vain kärsivällisyyttä löytyy, kertoo Viinanen.

kurssikvuawww.jpg

Harri Viinanen näyttää Kirsi Kaariolle ja Tuomo Paasolle miten kurssit ovat kehittyneet Helsigin pörssissä viime vuosina.

Ajoissa liikkeelle

- Huolella ja ammattitaidolla tehty sijoitus- ja perintösuunnittelu jossa otetaan jokaisen yksilöllinen tilanne ja varallisuus huomioon, voi tuoda paitsi rahallisia säästöjä, myös säästää monelta harmilta. Oikeilla ratkaisuilla voidaan varmistaa esimerkiksi omaisuuden säilyminen suvussa taikka turvata leskeksi jäävän puolison toimeentulo sekä varmistaa lasten mahdollisuudet maksaa perintöverot.  Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi varautua tulevaisuuteen antamalla omien asioidensa hoitoa koskevia määräyksiä sen varalta, että hän myöhemmin tulee esimerkiksi sairauden vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan, kertoo varatuomari Kirsi Kaario. Kirsi Kaario työskentelee pankkilakimiehenä Länsi-Uudenmaan Säästöpankissa.

Sijoitus- ja perintösuunnittelussa käsitellään lahja- ja perintöverotusta sekä testamentin käyttöä perintöverosuunnittelussa ja edunvalvontavaltuutuksen merkitystä.

- Perinnönjakoa ja testamenttia ajatellessa ja suunniteltaessa on hyvä käyttää apuvoimia eikä missään nimessä tehdä jonkin valmiin pohjan mukaisesti. Jokainen meistä on erilainen ja jokaisen varallisuus ja suku ovat myös erilaisia, joten kannattaa käyttää aikaa ja aloittaa ajoissa. Monet testamentin tehneistä ovat myös vuosien saatossa korjanneet sitä ja tehneet uusia versioita, koska elämäntilanteet ovat muuttuneet, kertoo Kaario.

Sijoituskursseille ilmoittaudutaan Hiiden Opiston kurssi-ilmoittautumisten mukaisesti www.hiidenopisto.fi tai 019-369 1498 tai 09-224 22787. Kurssit ovat maksuttomat. Lohjalla Yhteislyseon lukiolla ensimmäinen kurssi-ilta on 14.9. ja aiheena ovat Pörssiosakkeet. Vihdin kurssit alkavat 21.9. Kuoppanummen koulukeskuksessa samalla aiheella.

sijoittaminen (2)www.jpg

Harri Viinanen, Kirsi Kaario ja Tuomo Paaso toivovat mahdollisimman monen löytävän aika osallistua kursseille.

Veroilta

Veroilta järjestetään yhteistyössä Veronmaksajain Länsi-Uudenmaan paikallisyhdistyksen kanssa lokakuussa Air Hotelissa 12.10 kello 18.00 Vihti. Aiempina vuosina suosittu veroilta pitää sisällään Tuomo Paason talouskatsauksen, jonka jälkeen ovat vuorossa veroillan muut esiintyjät: Perintö- ja lahjaverotus /lakimies Linda Arveli Veronmaksajien Keskusliitto sekä Perunkirjoituksen merkitys / pankkilakimies Riikka Vaajamo-Rezaji.

- Veroillassa käsitellään paljon sellaisia asioita, joita ei itse välttämättä tulisi edes ajatelleeksi. Monet asioista ovat aika selviä, mutta unohtuvat helposti, jos yrittää tehdä asioita itsekseen. Eikä ole mitään pahaa siinä, että miettii nämä asiat jo hyvissä ajoin valmiiksi, kertoo Kaario.

 

alue_talous: 

Leader-rahoitusta paikalliseen kehittämiseen

Paikalliset toimijat Ykkösakselin toiminta-alueella Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä ovat saaneet kesän alussa Uudenmaan ELY-keskuksesta tukipäätöksiä hankkeidensa toteuttamiseen.

Koko Ykkösakselin toiminta-alueella toimii Pro-Agria Länsi-Suomi ry:n hanke Avaimet maisemaan. Hankkeessa luodaan kyliin edellytyksiä tulevaisuuden kylämatkailulle tekemällä maisemasta ja luonnosta monipuolinen vetovoimatekijä. Kyliin suunnitellaan kylä- tai maisemapolkuja ja järjestetään kylätapahtumia. Hankkeen kustannusarvio on 183 000 euroa ja tuki 80 %. Hanke jatkuu vuoden 2018 maaliskuuhun asti. Lisätietoja: Mari Mäenpää 0500 603 69.

Työtehoseuran hanke MOVE – mobiiliosaaminen ja verkottunut liiketoimintaympäristö maaseutumatkailun menestystekijöinä on koulutuskokonaisuus, joka koostuu työpajoista, Digitaalinen polku -valmennusohjelmasta, verkko-opinnoista ja opintomatkoista. Hanke toimii koko Ykkösakselin alueella sekä Pomovästin alueella Länsi-Uudellamaalla Hangossa, Raaseporissa, Inkoossa, Siuntiossa ja Kirkkonummella ensi vuoden loppuun saakka. 167 309 euroa, tuki 70%. Lisätietoja: Heli Mäntylä 044 7143697

Muut hankkeet kunnittain: hankkeen kuvaus, kustannusarvio, tukiprosentti ja yhteyshenkilö:

 

Karkkila

Karkkilan Vasemmistoliitto ry peruskorjaa Ahmoon työväentaloa. Korjauksen kohteena ovat viemäri- ja vesijärjestelmä, wc-tilat, keittiö ja pihalle tuleva paikoitusalue. 57 810 euroa, tuki 50 %. Erkki Ollakka 050 3323 340

Legenda Jamit ry uusii Liimamäen tanssilavan vesikaton. 40 000 euroa, tuki 50 %. Teppo Tähtinen 0400 770 980.

Karkkilan Kansantaloyhdistys ry korjaa Kansantalon poistumistiejärjestelyjä. 24 900euroa, tuki 50 %. Erkki Ollakka 050 3323 340.

 

Lohja

Lohjan Seudun Moottorikerho ry kehittää toimintaansa ja parantaa toimitilojaan rakentamalla vuokrahalliin neuvotteluhuoneen, pesuhuoneen, saunan ja yleisiä tiloja. 61 116 euroa, tuki 50 %. Jarmo Koivunen 040 5755.

Länsi-Uudenmaan Koiraurheilukeskus Oy on Länsi-Uudenmaan Agilityharrastajat ry:n kokonaan omistama yhtiö, joka hallinnoi Muijalassa sijaitsevaa koiraurheiluhallia Lägi-Areenaa. Hallin nykyinen pohjamateriaali, kivituhka, vaihdetaan uuteen, paremmin toimivaan ja koirille ja ohjaajille terveellisenpään tekonurmeen. 51 400 euroa, tuki 50 %. Tiina Sundholm 044 0710 001.

Jättölän kylätoimintayhdistys ry Nummella maalaa kylätalon peltikaton ja vaihtaa osan ikkunoista. 26 700 euroa, tuki 50%. Matti Silfverberg 050 5556 298.

Nummentaustan Asukasyhdistys ry rakentaa koirapuiston Lohjan kaupungin osoittamalle alueelle. Koirapuistoon tulee alueet isoille ja pienille koirille. Alueen koiranomistajat tekevät talkoilla osan työstä. 21 000 euroa, tuki 50 %. Riitta Luhtala 0456 0200 24.

 

Salo

Salon Palloilijat r.y. rakentaa uuden tekonurmikentän Paukkulan kentälle. 222 000 euroa, tuki 30 %. Vesa Valkonen 050 4399 729.

Salon 4h-yhdistys ry:n hanke Nuorten luonto. Hankkeen tarkoitus on lisätä salolaisten 6 - 28-vuotiaiden lasten ja nuorten ympäristövastuullisuutta, luoda ja parantaa heidän luontosuhdettaan ja edesauttaa nuorten työllistymistä luonnonvara-alalle. Toimenpiteinä ovat erilaiset luontoaiheiset kurssit, teemapäivät, kerhot, leirit, retket,tietoiskut, kilpailut ja haasteet. Hanke on kaksivuotinen. 153 000 euroa, tuki 80%. Janina Mäkinen 044 777 8535.

Salon kaupunki: Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Hankkeen tarkoituksena onaktivoida ja vahvistaa Salon paikallistoimijat sekä saada käyntiin kylien elinoloja parantavia hankkeita. Tiedotuksella, aktiivisella jalkautumisella ja neuvonnalla saadaan kylien asukkaita innostumaan alueensa kehittämisestä sekä vahvistettua myönteisiä kehitystrendejä. Kohderyhmänä ovat kylien ja taajamien yhdistykset ja yritykset sekä koko Salon maaseutualueen asukkaat. 2,5-vuotinen hanke, jatkuu 2018 kesäkuun loppuun. 150 000 euroa, tuki 98 %. Anita Silanterä 044 778 7706 tai kyläasiamies Henrik Hausen 044 778 7715.

Yrityssalo Oy: Sähköistyvä Salo. Hankkeessa tehostetaan ja parannetaan maaseudun mikroyritysten sähköisten palvelujen taitoja ja hyödyntämistä. Hankkeessa järjestetään maksuttomia tiedonvälitystilaisuuksia. 59 000 euroa, tuki 90%. Maija Pirvola 044 515 7637.

Kaukurin Rukoushuoneyhdistys ry kengittää 90-vuotiaan rukoushuoneen hirsirungon, maalaa julkisivulaudoituksen ja uusii sisätiloja. 53 292 euroa, tuki 50%. Olli Saarinen 0400 518 147

Salon Seudun Ampujat r.y. parantaa hirvirataa mm. hankkimalla elektronisen taululaitteiston. 22 800 euroa, tuki 50 %. Juha Haapanen 0400 860 592.

Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n SusiAita-hanke jakaa tietoja susien ekologiasta ja siitä miten suojata kotieläimet, tuotantoeläimet ja metsästyskoirat susilta, minne ilmoittaa havainnoista tai mahdollisista vahingoista, mistä ja kuka saa korvauksia vahingoista ja miten niitä haetaan. 21 816 euroa, tuki 80%. Sanna Tikander 050 5055 324.

Perniön Urheilijat r.y. parantaa PeU:n majan energiatehokkuutta hankkimalla ilmalämpöpumpun, varaavan takan, uusia sähköpattereita ja valaisimia. 16 000 euroa, tuki 50 %. Leila Kuosa 040 725 2283.

Koirakerho Tassut ry Salosta hankkii mönkijän ja ruohonleikkurin Märynummen Tassukallion koiraharrastuskeskuksen ja Veitakkalan pelastuskoirien koulutusalueen ylläpitoon. 12 700 euroa, tuki 50 %. Kaisa Helenius 040 5240 693.

 

Vihti

Vahvistuva Vihtijärvi on Vihtijärven Kyläyhdistys ry:n hanke, jossa kaksi hankekoordinaattoria päivittää kyläsuunnitelmaa, tekee turvallisuussuunnitelman ja suunnittelee luontoreittejä. Koordinaattorit kartoittavat palvelutarpeita, tukevatpaikallista työllistymistä ja perustavat tietopankin luontokohteista. Vihtijärven kylän kehittäminen jatkuu monipuolisesti. 99 950 euroa, tuki 60%. Kaarina Pullinen 044 276 0004.

Vihdin Enäjärven Suojeluyhdistys VESY ry hankkii kaksi hapetinta Enäjärvelle. 14 000 euroa, tuki 50 %. Toisessa hankkeessa yhdistys asentaa ferrisulfaattiannostelijan Hurrinsuolta tulevaan ojaan estämään ravinteiden ja humuksen kulkeutuminen Enäjärveen. 21 440 euroa, tuki 50 %.Hannu Rahikainen 0500 332 682.

Vihtijärven Vapaaehtoinen Palokunta ry kouluttaa jäseniä hälytysajokelpoisiksi. 9000 euroa, tuki 90 %. Olli Saira 0400 843 577.

 

Ykkösakseli ry 

Ykkösakseli ry on aatteellinen ja yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminta-alueena on Lohja, Karkkila, Salo ja Vihti. Ykkösakseli on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä, ja se saa rahoituksensa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta vuosina 2014 - 2020.

Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa asukkaita yhteistyöhön alueensa kehittämiseksi. Yhdistys tekee alueella laaja-alaista yhteistyötä sekä osallistuu maaseudun kehittämisohjelman sekä muiden kansallisten ja kansainvälisten kehittämisohjelmien toteuttamiseen. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, joka on kiinnostunut alueen kehittämisestä ja joka haluaa olla mukana vaikuttamassa oman alueensa tulevaisuuteen.

alue_talous: 

Kettu Markkinointi ja OmaLogo Oy yhteistyöhön

Kettu Markkinointi toimittaa yrityksille ja yrittäjille markkinointipalveluita, kuten kotisivuja, logoja, mainoksia, suunnitelmia. Tähän päivään saakka Kettu Markkinointi on käyttänyt useampaa alihankkijaa teippauksien (auto t, ikkuna...) ja yritysmerkkien kiinnittämisen (paidat, takit, lakit...) toimittamiseen, mutta nyt Kettu Markkinointi on valinnut yhteistyökumppanikseen OmaLogo Oy.

transparent.png
OmaLogo Oy toimittaa kaikki Kettujen tarvitsemat teippauksen ja yritysmerkitsemiset tästä eteenpäin - käytännössä heti, kun OmaLogo Oy saa loppuun muuttonsa uusiin tiloihin Virkkalaan, Lohjalle.
- Tämä yhteistyö lisää Kettujen tarjontaa ja antaa meille mahdollisuuden tarjota kokonaisvaltaista markkinointipakettia asiakkaillemme. Olemme toki tehneet niin aiemminkin, mutta alihankkijoiden kanssa. Yhteistyö OmaLogon kanssa on syvempää ja pohjautuu yhteistyösopimukseen, kertoo Kettu Markkinoinnin "pääkettu" Kari Oksanen.
Samoihin aikoihin Kettu Markkinointi on avannut asiakaspalvelupisteen Lohjan keskustaan, osoitteeseen Vihdintie 6. Samassa tilassa toimii paikallisen kaupunkilehti Ykkös-Lohjan asiakaspalvelu ja mm. Ykköstorien palautuspiste.
- Kettu Markkinoinnin ja Ykkös-Lohjan asiakaspalvelupisteessä on samalla myös ER-tuen PC-piste, eli sinne voi jättää ongelmakoneet huoltoon - siis mikäli on ongelmia tietokoneen ohjelmistojen kanssa tai kone ei vain enää toimi niin nopeasti kun aiemmin. Pojat ottavat koneen vastaan ja täyttävät huoltolomakkeen ja yleensä 1-3 päivässä kone palautuu asiakkaalle, kertoo Oksanen toiminnasta.
- Kettu Markkinoinnin ja OmaLogo Oy:n yhteistyö on osoitus Kettujen halusta kasvaa ja kehittyä ja tarjota jatkossakin korkealaatuisia palveluita alueen yrityksille.

www.omalogo.fi

www.kettumarkkinointi.fi

KettuMarkkinointiOywww.jpg

alue_talous: 

Länsi-Uudenmaan yritykset tarvitsevat oman toiminnan ulkopuolisia palveluita

Luksian järjestämän Tehdas -tehtaillaan työtä ja yrittäjyyttä ESR-projektin entinen asiakas, nykyinen yrittäjä Mika Pannimaa innostui tekemään Tehdas-projektissa kyselyn yritysten palvelutarpeista kevään aikana. Kysely toteutettiin yhteistyössä Lohjan kaupungin, Luksian ja Novagon kanssa.

Kohderyhmänä oli Länsi-Uudellamaalla rekisteröidyt yritykset, joiden sähköpostiosoite oli Patentti- ja rekisterihallituksen kautta saatavilla. Kysely lähti 5826 sähköpostiosoitteeseen ja vastauksia saatiin 269 yritykseltä. Yrityksistä suurin osa on pieniä, alle viiden hengen yrityksiä.

Kyselyn perusteella yritystoiminnan ulkopuolisia palveluja tarvitsevista yrityksistä 28 % kaipaa lisää palvelutarjontaa. Eniten palvelua tarvitaan aula- ja toimisto-, konsultointi-, hankinta-, toimitilavuokraus- ja rekrytointipalveluissa. Kaikkien vastaajien joukosta erottuivat myös huolto- ja korjaus-, toimitilavuokraus-, pesula-, IT-verkko sekä IT-järjestelmäpalveluiden tarpeet.

Palvelutarvekyselyn tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa palvelukysely, joka kartoittaa puuttuvia yrityspalveluita ja tuotteita alueen yritystoiminnan käyttöön. Palvelutarvekysely on tehty osana Luksian TEHDAS -tehtaillaan työtä ja yrittäjyyttä ESR-projektia, joka toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa.

 

Markkinatietoa yritysten palvelutarpeista

Kyselyn tavoitteena oli tuottaa markkinatietoa uusista alueellisista yritys- ja liiketoimintamahdollisuuksista ajatuksena edistää paikallista yritystoimintaa ja työllisyyttä. Tulokset osoittavat, että pienillä yrityksillä on tarvetta oman toiminnan ulkopuolisille palveluille. Avoimissa vastauksissa todettiin palvelujen tarjoajien löytämisen olevan vaikeaa. Kyselyn tulokset ovat avoimesti käytössä kaikille yrityspalveluista ja palveluiden tarjoamisesta kiinnostuneille.

 

Kyselyn perusteella on tarvetta jatkotoimenpiteille

Pannimaa toteaa, että kyselyn perusteella Länsi-Uudellamaalla on tarvetta kehittää yhteistä palvelukanavaa yrityksille, mistä yritykset löytävät helposti palvelun tarpeet ja tarjonnan. Myös kyselyn toteuttaminen jatkossa vaikuttaa tarpeelliselta, jolloin vastaajat ja palveluita tarjoavat voivat paremmin ennakoida tulevia tarpeitaan ja kysyntää.

Kyselyn suunnitellut ja toteuttanut Pannimaa käyttää itse kyselyn tuloksia hyväkseen ja perusti IT-verkkopalveluita tarjoavan yrityksen. Tarjolla palveluyrityksessä on palvelintilan vuokrausta, verkkotunnusten rekisteröintiä ja ylläpitoa, verkkosivujen suunnittelua, toteutusta ja ylläpitoa sekä liiketoimintaprosessien konsultointia. Palvelut on suunnattu yksityisille, yhdistyksille ja pk-yrityksille. Click Nethosting Oy:n uusi yrittäjä Mika Pannimaa toteaa kaikille yrityksille ”-Liity verkkoon, saat uusia asiakkaita!”

Pannimaa suunnitteli ja toteutti palvelukyselyn kartoittamaan puuttuvia yrityspalveluita ja tuotteita alueen yritystoiminnalle. Kyselyyn yrityksiä hankittiin Patentti- ja rekisterihallituksesta saatavilla olevista yritysten yhteystiedoista. Yli 14 000 PRH:ssa olevasta länsiuusimaalaisesta yrityksestä vajaa 6 000 on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa rekisteriin, näistä yrityksistä 20 %:lla tiedot ovat vanhentuneet.

Kyselyn sähköpostitse saaneista yrityksistä kyselyyn vastasi 269 yrittäjää tai yrityksen vastuullista edustajaa. Kyselyyn vastasi siis 5,8 % kyselyn saaneista yrityksistä. Suurin osa vastanneista yrityksistä oli pieniä, alle viiden hengen yrityksiä. Kysely toteutettiin Surveypal-verkkokyselytyökalulla.

 

Tehdas -tehtaillaan työtä ja yrittäjyyttä, ESR-projekti yhteistyössä TE-toimiston kanssa

Tehdas-projekti on tarkoitettu yli 45-vuotiaille työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille. Projektissa toimitaan pienessä noin 15 hengen ryhmässä työkokeiluna.

Valmennus koostuu oman valinnan ja suunnitelman mukaisesta 20 - 60 päivää kestävästä jaksosta joka sisältää luento-, ohjaus- ja konsultointikeskusteluja pätevien kouluttajien ja alueen yrittäjien kanssa sekä erilaisista omaa hanketta eteenpäin vievistä tehtävistä.

Keskeiset sisällöt:

•                         oman osaamisen tunnistaminen ja markkinointi

•                         lyhytkorttikoulutuksia (esim. hygieniapassi, työturvallisuuskortti)

•                         sosiaalisen median hyödyntäminen

•                         verkostoituminen ja vertaistuki

•                         mielenkiintoisia sisältöjä liittyen koulutukseen, yrittäjyyteen, projektityöskentelyyn sekä muihin työllistymisen vaihtoehtoihin

•                         henkilökohtainen valmennus ja sparraus

Seuraavat Tehdas-projektin ryhmät alkavat 22.8.2016 Lohjalla, Vihdissä ja Hangossa. Ryhmätoiminnan suunniteltu kesto on 40 päivää.

alue_talous: 

OP:n uusi pankinjohtaja haluaa olla lähellä asiakkaitaan

Osuuspankin uudella pankinjohtajalla on takanaan jo pitkä ura OP:n palveluksessa. Lohjalla hän on aloittanut hyvällä mielin ja iloisena siitä, että tuli valituksi pankinjohtajaksi kaupunkiimme.

Sanna Sarelius aloitti Länsi-Uudenmaan Osuuspankissa Lohjan alueesta vastaavana pankinjohtaja viime maaliskuussa. Tätä ennen hän on ehtinyt toimia OP:n palveluksessa eri tehtävissä jo 15 vuotta.

-Useimmat asiat ovat minulle valmiiksi tuttuja, mutta näkökulma on uusi. Nyt on mukava olla lähellä asiakkaita, kertoo Sarelius, joka toimi ennen esimiestehtävissä mm. myynnin tuen, markkinoinnin ja tuotannon puolella.

Sarelius on kotoisin pieneltä paikkakunnalta Oulun läheltä Lumijoelta. Sieltä hän muutti aikoinaan Turkuun opiskelemaan. Lakimieheksi opiskellut Sarelius tuli OP:hen alun perin juuri lakimieheksi. Naisen ajoivat pankkialalle faktat, säännönmukaisuus ja ihmisläheisyys.

-Tykkään työskennellä asioiden kanssa, joissa on jonkinlainen faktapohjaisuus, loogisuus ja sääntely taustalla. Olin koulussakin hyvä matematiikassa, ehkä se vaikuttaa. Lisäksi pidän työstä, joka liittyy läheisesti ihmisten päivittäiseen elämään. Olen aina tykännyt siitä, että on ihmisiä ympärillä. Esimiestyö on lähellä sydäntäni, sillä siinä saan miettiä mm. ihmisten kehittymistä ja työnjakoa eli sitä, missä työssä kukin olisi elementissään, Sarelius kertoo.

sanna.jpg

OP:n uusi pankinjohtaja Sanna Sarelius on viihtynyt hyvin uudessa työssään.

 

Unelmatyö

-Kun näin, että paikka on auki, minulle tuli heti sellainen fiilis, että haluan tuonne. Tuntui, että siinä olisi minulle sopiva paikka, koska tykkään tehdä lähiesimiestyötä ja kannustaa toisia. Moni asia osui hienosti kohdalleen, työmatkakin lyheni, Sarelius summaa.

-Olen todella iloinen, että minut valittiin. Aamulla on hyvä mieli, kun tulen töihin ja illalla, kun lähden kotiin. Minulla oli jo entuudestaan hyvä mielikuva OP Länsi-Uusimaasta, Sarelius jatkaa.

Uuteen paikkakuntaan tutustuminen alkoi kunnolla, kun aloituskeskustelu käytiin luonnon helmassa. Pankinjohtaja Markus Sillanaukee nimittäin ajelutti Sareliusta ympäri Lohjaa tutustumassa paikkakuntaan ja vei hänet lopuksi Liessaaren laavulle paistamaan makkaraa.

-Kun tuntee paikat, voi saada uusia toimintaideoita. Lohja on virkeän oloinen kaupunki, jonka asukkaat varmaan käyttävät palveluitaan, kun niitä on täällä niin paljon, Sarelius arvelee.

 

Palvelua monin tavoin

Pankinjohtajana Sareliuksen tehtäviin kuuluu sekä paikallisia että koko Osuuspankkia koskevia asioita. Sarelius vastaa esimerkiksi asiakkuusstrategiasta ja asiakaskokemuksesta.

-Mietin, miten kaikki OP:n asiakkaat saisivat mahdollisimman hyvän kokemuksen. Pyrin toimimaan niin, että OP olisi helposti lähestyttävä pankki ja asiointi sujuisi helposti eri asiointitavoilla, kuten mobiilissa tai paikan päällä, Sarelius avaa.

Pankinjohtajaa lähestytään niin hyvien kuin huonojenkin kokemusten jälkeen.

-Yritän näkyä kaikille lohjalaisille. Minua saa tulla moikkaamaan pankkiin, oveni on auki melkein aina. Olen yhteydessä myös asiakkaisiini ja kysyn, kuinka heillä menee, Sarelius rohkaisee.

Tulevaisuuden suunnitelmiakin toki on.

-Olemme muiden alueiden pankinjohtajien kanssa puhuneet, että asiakkaat voisivat halutessaan liikkua eri pankkien välillä sen mukaan, missä on vapaita aikoja tai hoitaa asioita myös puhelimitse tai verkkoneuvottelulla. Haluamme lisäksi olla siellä, missä ihmisetkin ovat. Suunnitteilla on esimerkiksi pop up -konttoreita kauppakeskuksiin.

 

Uusia asioita sekä perinteistä pankkiasiointia

Koko OP:n strategiaa ollaan uudistamassa syksyllä.

-OP painottaa digipuoleen. Uusia asioita tulee paljon ja syksyllä aletaan miettiä käytännön toteutuksia.

Palvelut muuttuvat jatkuvasti. Etenkin iäkkäämpien asiakkaiden mielestä muutokset voivat tuntua hankaliltakin. Sarelius muistuttaa kuitenkin, että palvelujen on tarkoitus helpottaa nykypäivän kiireistä arkea.

-Ihmiset ajattelevat välillä, että olisi parempi kuin mikään ei muuttuisi, mutta kun palveluja alkaa käyttää, voikin huomata, että ne ovat käteviä. Kun kesällä käyttää vaikka pari tuntia palveluihin tutustumiseen, se helpottaa asioiden sujumista syksyllä, kun kiireet palaavat, hän vinkkaa.

Perinteistä pankkiasiointia ei kuitenkaan ole unohdettu.

-Pankkiin tullaan nykyään harvemmin kuin ennen, mutta silloin, kun tullaan, on kyse isoista asioista, kuten vakuutuksista, lainoista ja asunnon ostosta, Sarelius sanoo.

alue_talous: 

Sivut

 
Tilaa syöte Raha ja talous