Raha ja talous

Mainos

Leader-rahoitusta paikalliseen kehittämiseen

Paikalliset toimijat Ykkösakselin toiminta-alueella Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä ovat saaneet kesän alussa Uudenmaan ELY-keskuksesta tukipäätöksiä hankkeidensa toteuttamiseen.

Koko Ykkösakselin toiminta-alueella toimii Pro-Agria Länsi-Suomi ry:n hanke Avaimet maisemaan. Hankkeessa luodaan kyliin edellytyksiä tulevaisuuden kylämatkailulle tekemällä maisemasta ja luonnosta monipuolinen vetovoimatekijä. Kyliin suunnitellaan kylä- tai maisemapolkuja ja järjestetään kylätapahtumia. Hankkeen kustannusarvio on 183 000 euroa ja tuki 80 %. Hanke jatkuu vuoden 2018 maaliskuuhun asti. Lisätietoja: Mari Mäenpää 0500 603 69.

Työtehoseuran hanke MOVE – mobiiliosaaminen ja verkottunut liiketoimintaympäristö maaseutumatkailun menestystekijöinä on koulutuskokonaisuus, joka koostuu työpajoista, Digitaalinen polku -valmennusohjelmasta, verkko-opinnoista ja opintomatkoista. Hanke toimii koko Ykkösakselin alueella sekä Pomovästin alueella Länsi-Uudellamaalla Hangossa, Raaseporissa, Inkoossa, Siuntiossa ja Kirkkonummella ensi vuoden loppuun saakka. 167 309 euroa, tuki 70%. Lisätietoja: Heli Mäntylä 044 7143697

Muut hankkeet kunnittain: hankkeen kuvaus, kustannusarvio, tukiprosentti ja yhteyshenkilö:

 

Karkkila

Karkkilan Vasemmistoliitto ry peruskorjaa Ahmoon työväentaloa. Korjauksen kohteena ovat viemäri- ja vesijärjestelmä, wc-tilat, keittiö ja pihalle tuleva paikoitusalue. 57 810 euroa, tuki 50 %. Erkki Ollakka 050 3323 340

Legenda Jamit ry uusii Liimamäen tanssilavan vesikaton. 40 000 euroa, tuki 50 %. Teppo Tähtinen 0400 770 980.

Karkkilan Kansantaloyhdistys ry korjaa Kansantalon poistumistiejärjestelyjä. 24 900euroa, tuki 50 %. Erkki Ollakka 050 3323 340.

 

Lohja

Lohjan Seudun Moottorikerho ry kehittää toimintaansa ja parantaa toimitilojaan rakentamalla vuokrahalliin neuvotteluhuoneen, pesuhuoneen, saunan ja yleisiä tiloja. 61 116 euroa, tuki 50 %. Jarmo Koivunen 040 5755.

Länsi-Uudenmaan Koiraurheilukeskus Oy on Länsi-Uudenmaan Agilityharrastajat ry:n kokonaan omistama yhtiö, joka hallinnoi Muijalassa sijaitsevaa koiraurheiluhallia Lägi-Areenaa. Hallin nykyinen pohjamateriaali, kivituhka, vaihdetaan uuteen, paremmin toimivaan ja koirille ja ohjaajille terveellisenpään tekonurmeen. 51 400 euroa, tuki 50 %. Tiina Sundholm 044 0710 001.

Jättölän kylätoimintayhdistys ry Nummella maalaa kylätalon peltikaton ja vaihtaa osan ikkunoista. 26 700 euroa, tuki 50%. Matti Silfverberg 050 5556 298.

Nummentaustan Asukasyhdistys ry rakentaa koirapuiston Lohjan kaupungin osoittamalle alueelle. Koirapuistoon tulee alueet isoille ja pienille koirille. Alueen koiranomistajat tekevät talkoilla osan työstä. 21 000 euroa, tuki 50 %. Riitta Luhtala 0456 0200 24.

 

Salo

Salon Palloilijat r.y. rakentaa uuden tekonurmikentän Paukkulan kentälle. 222 000 euroa, tuki 30 %. Vesa Valkonen 050 4399 729.

Salon 4h-yhdistys ry:n hanke Nuorten luonto. Hankkeen tarkoitus on lisätä salolaisten 6 - 28-vuotiaiden lasten ja nuorten ympäristövastuullisuutta, luoda ja parantaa heidän luontosuhdettaan ja edesauttaa nuorten työllistymistä luonnonvara-alalle. Toimenpiteinä ovat erilaiset luontoaiheiset kurssit, teemapäivät, kerhot, leirit, retket,tietoiskut, kilpailut ja haasteet. Hanke on kaksivuotinen. 153 000 euroa, tuki 80%. Janina Mäkinen 044 777 8535.

Salon kaupunki: Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Hankkeen tarkoituksena onaktivoida ja vahvistaa Salon paikallistoimijat sekä saada käyntiin kylien elinoloja parantavia hankkeita. Tiedotuksella, aktiivisella jalkautumisella ja neuvonnalla saadaan kylien asukkaita innostumaan alueensa kehittämisestä sekä vahvistettua myönteisiä kehitystrendejä. Kohderyhmänä ovat kylien ja taajamien yhdistykset ja yritykset sekä koko Salon maaseutualueen asukkaat. 2,5-vuotinen hanke, jatkuu 2018 kesäkuun loppuun. 150 000 euroa, tuki 98 %. Anita Silanterä 044 778 7706 tai kyläasiamies Henrik Hausen 044 778 7715.

Yrityssalo Oy: Sähköistyvä Salo. Hankkeessa tehostetaan ja parannetaan maaseudun mikroyritysten sähköisten palvelujen taitoja ja hyödyntämistä. Hankkeessa järjestetään maksuttomia tiedonvälitystilaisuuksia. 59 000 euroa, tuki 90%. Maija Pirvola 044 515 7637.

Kaukurin Rukoushuoneyhdistys ry kengittää 90-vuotiaan rukoushuoneen hirsirungon, maalaa julkisivulaudoituksen ja uusii sisätiloja. 53 292 euroa, tuki 50%. Olli Saarinen 0400 518 147

Salon Seudun Ampujat r.y. parantaa hirvirataa mm. hankkimalla elektronisen taululaitteiston. 22 800 euroa, tuki 50 %. Juha Haapanen 0400 860 592.

Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n SusiAita-hanke jakaa tietoja susien ekologiasta ja siitä miten suojata kotieläimet, tuotantoeläimet ja metsästyskoirat susilta, minne ilmoittaa havainnoista tai mahdollisista vahingoista, mistä ja kuka saa korvauksia vahingoista ja miten niitä haetaan. 21 816 euroa, tuki 80%. Sanna Tikander 050 5055 324.

Perniön Urheilijat r.y. parantaa PeU:n majan energiatehokkuutta hankkimalla ilmalämpöpumpun, varaavan takan, uusia sähköpattereita ja valaisimia. 16 000 euroa, tuki 50 %. Leila Kuosa 040 725 2283.

Koirakerho Tassut ry Salosta hankkii mönkijän ja ruohonleikkurin Märynummen Tassukallion koiraharrastuskeskuksen ja Veitakkalan pelastuskoirien koulutusalueen ylläpitoon. 12 700 euroa, tuki 50 %. Kaisa Helenius 040 5240 693.

 

Vihti

Vahvistuva Vihtijärvi on Vihtijärven Kyläyhdistys ry:n hanke, jossa kaksi hankekoordinaattoria päivittää kyläsuunnitelmaa, tekee turvallisuussuunnitelman ja suunnittelee luontoreittejä. Koordinaattorit kartoittavat palvelutarpeita, tukevatpaikallista työllistymistä ja perustavat tietopankin luontokohteista. Vihtijärven kylän kehittäminen jatkuu monipuolisesti. 99 950 euroa, tuki 60%. Kaarina Pullinen 044 276 0004.

Vihdin Enäjärven Suojeluyhdistys VESY ry hankkii kaksi hapetinta Enäjärvelle. 14 000 euroa, tuki 50 %. Toisessa hankkeessa yhdistys asentaa ferrisulfaattiannostelijan Hurrinsuolta tulevaan ojaan estämään ravinteiden ja humuksen kulkeutuminen Enäjärveen. 21 440 euroa, tuki 50 %.Hannu Rahikainen 0500 332 682.

Vihtijärven Vapaaehtoinen Palokunta ry kouluttaa jäseniä hälytysajokelpoisiksi. 9000 euroa, tuki 90 %. Olli Saira 0400 843 577.

 

Ykkösakseli ry 

Ykkösakseli ry on aatteellinen ja yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminta-alueena on Lohja, Karkkila, Salo ja Vihti. Ykkösakseli on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä, ja se saa rahoituksensa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta vuosina 2014 - 2020.

Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa asukkaita yhteistyöhön alueensa kehittämiseksi. Yhdistys tekee alueella laaja-alaista yhteistyötä sekä osallistuu maaseudun kehittämisohjelman sekä muiden kansallisten ja kansainvälisten kehittämisohjelmien toteuttamiseen. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, joka on kiinnostunut alueen kehittämisestä ja joka haluaa olla mukana vaikuttamassa oman alueensa tulevaisuuteen.

alue_talous: 

Kettu Markkinointi ja OmaLogo Oy yhteistyöhön

Kettu Markkinointi toimittaa yrityksille ja yrittäjille markkinointipalveluita, kuten kotisivuja, logoja, mainoksia, suunnitelmia. Tähän päivään saakka Kettu Markkinointi on käyttänyt useampaa alihankkijaa teippauksien (auto t, ikkuna...) ja yritysmerkkien kiinnittämisen (paidat, takit, lakit...) toimittamiseen, mutta nyt Kettu Markkinointi on valinnut yhteistyökumppanikseen OmaLogo Oy.

transparent.png
OmaLogo Oy toimittaa kaikki Kettujen tarvitsemat teippauksen ja yritysmerkitsemiset tästä eteenpäin - käytännössä heti, kun OmaLogo Oy saa loppuun muuttonsa uusiin tiloihin Virkkalaan, Lohjalle.
- Tämä yhteistyö lisää Kettujen tarjontaa ja antaa meille mahdollisuuden tarjota kokonaisvaltaista markkinointipakettia asiakkaillemme. Olemme toki tehneet niin aiemminkin, mutta alihankkijoiden kanssa. Yhteistyö OmaLogon kanssa on syvempää ja pohjautuu yhteistyösopimukseen, kertoo Kettu Markkinoinnin "pääkettu" Kari Oksanen.
Samoihin aikoihin Kettu Markkinointi on avannut asiakaspalvelupisteen Lohjan keskustaan, osoitteeseen Vihdintie 6. Samassa tilassa toimii paikallisen kaupunkilehti Ykkös-Lohjan asiakaspalvelu ja mm. Ykköstorien palautuspiste.
- Kettu Markkinoinnin ja Ykkös-Lohjan asiakaspalvelupisteessä on samalla myös ER-tuen PC-piste, eli sinne voi jättää ongelmakoneet huoltoon - siis mikäli on ongelmia tietokoneen ohjelmistojen kanssa tai kone ei vain enää toimi niin nopeasti kun aiemmin. Pojat ottavat koneen vastaan ja täyttävät huoltolomakkeen ja yleensä 1-3 päivässä kone palautuu asiakkaalle, kertoo Oksanen toiminnasta.
- Kettu Markkinoinnin ja OmaLogo Oy:n yhteistyö on osoitus Kettujen halusta kasvaa ja kehittyä ja tarjota jatkossakin korkealaatuisia palveluita alueen yrityksille.

www.omalogo.fi

www.kettumarkkinointi.fi

KettuMarkkinointiOywww.jpg

alue_talous: 

Länsi-Uudenmaan yritykset tarvitsevat oman toiminnan ulkopuolisia palveluita

Luksian järjestämän Tehdas -tehtaillaan työtä ja yrittäjyyttä ESR-projektin entinen asiakas, nykyinen yrittäjä Mika Pannimaa innostui tekemään Tehdas-projektissa kyselyn yritysten palvelutarpeista kevään aikana. Kysely toteutettiin yhteistyössä Lohjan kaupungin, Luksian ja Novagon kanssa.

Kohderyhmänä oli Länsi-Uudellamaalla rekisteröidyt yritykset, joiden sähköpostiosoite oli Patentti- ja rekisterihallituksen kautta saatavilla. Kysely lähti 5826 sähköpostiosoitteeseen ja vastauksia saatiin 269 yritykseltä. Yrityksistä suurin osa on pieniä, alle viiden hengen yrityksiä.

Kyselyn perusteella yritystoiminnan ulkopuolisia palveluja tarvitsevista yrityksistä 28 % kaipaa lisää palvelutarjontaa. Eniten palvelua tarvitaan aula- ja toimisto-, konsultointi-, hankinta-, toimitilavuokraus- ja rekrytointipalveluissa. Kaikkien vastaajien joukosta erottuivat myös huolto- ja korjaus-, toimitilavuokraus-, pesula-, IT-verkko sekä IT-järjestelmäpalveluiden tarpeet.

Palvelutarvekyselyn tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa palvelukysely, joka kartoittaa puuttuvia yrityspalveluita ja tuotteita alueen yritystoiminnan käyttöön. Palvelutarvekysely on tehty osana Luksian TEHDAS -tehtaillaan työtä ja yrittäjyyttä ESR-projektia, joka toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa.

 

Markkinatietoa yritysten palvelutarpeista

Kyselyn tavoitteena oli tuottaa markkinatietoa uusista alueellisista yritys- ja liiketoimintamahdollisuuksista ajatuksena edistää paikallista yritystoimintaa ja työllisyyttä. Tulokset osoittavat, että pienillä yrityksillä on tarvetta oman toiminnan ulkopuolisille palveluille. Avoimissa vastauksissa todettiin palvelujen tarjoajien löytämisen olevan vaikeaa. Kyselyn tulokset ovat avoimesti käytössä kaikille yrityspalveluista ja palveluiden tarjoamisesta kiinnostuneille.

 

Kyselyn perusteella on tarvetta jatkotoimenpiteille

Pannimaa toteaa, että kyselyn perusteella Länsi-Uudellamaalla on tarvetta kehittää yhteistä palvelukanavaa yrityksille, mistä yritykset löytävät helposti palvelun tarpeet ja tarjonnan. Myös kyselyn toteuttaminen jatkossa vaikuttaa tarpeelliselta, jolloin vastaajat ja palveluita tarjoavat voivat paremmin ennakoida tulevia tarpeitaan ja kysyntää.

Kyselyn suunnitellut ja toteuttanut Pannimaa käyttää itse kyselyn tuloksia hyväkseen ja perusti IT-verkkopalveluita tarjoavan yrityksen. Tarjolla palveluyrityksessä on palvelintilan vuokrausta, verkkotunnusten rekisteröintiä ja ylläpitoa, verkkosivujen suunnittelua, toteutusta ja ylläpitoa sekä liiketoimintaprosessien konsultointia. Palvelut on suunnattu yksityisille, yhdistyksille ja pk-yrityksille. Click Nethosting Oy:n uusi yrittäjä Mika Pannimaa toteaa kaikille yrityksille ”-Liity verkkoon, saat uusia asiakkaita!”

Pannimaa suunnitteli ja toteutti palvelukyselyn kartoittamaan puuttuvia yrityspalveluita ja tuotteita alueen yritystoiminnalle. Kyselyyn yrityksiä hankittiin Patentti- ja rekisterihallituksesta saatavilla olevista yritysten yhteystiedoista. Yli 14 000 PRH:ssa olevasta länsiuusimaalaisesta yrityksestä vajaa 6 000 on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa rekisteriin, näistä yrityksistä 20 %:lla tiedot ovat vanhentuneet.

Kyselyn sähköpostitse saaneista yrityksistä kyselyyn vastasi 269 yrittäjää tai yrityksen vastuullista edustajaa. Kyselyyn vastasi siis 5,8 % kyselyn saaneista yrityksistä. Suurin osa vastanneista yrityksistä oli pieniä, alle viiden hengen yrityksiä. Kysely toteutettiin Surveypal-verkkokyselytyökalulla.

 

Tehdas -tehtaillaan työtä ja yrittäjyyttä, ESR-projekti yhteistyössä TE-toimiston kanssa

Tehdas-projekti on tarkoitettu yli 45-vuotiaille työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille. Projektissa toimitaan pienessä noin 15 hengen ryhmässä työkokeiluna.

Valmennus koostuu oman valinnan ja suunnitelman mukaisesta 20 - 60 päivää kestävästä jaksosta joka sisältää luento-, ohjaus- ja konsultointikeskusteluja pätevien kouluttajien ja alueen yrittäjien kanssa sekä erilaisista omaa hanketta eteenpäin vievistä tehtävistä.

Keskeiset sisällöt:

•                         oman osaamisen tunnistaminen ja markkinointi

•                         lyhytkorttikoulutuksia (esim. hygieniapassi, työturvallisuuskortti)

•                         sosiaalisen median hyödyntäminen

•                         verkostoituminen ja vertaistuki

•                         mielenkiintoisia sisältöjä liittyen koulutukseen, yrittäjyyteen, projektityöskentelyyn sekä muihin työllistymisen vaihtoehtoihin

•                         henkilökohtainen valmennus ja sparraus

Seuraavat Tehdas-projektin ryhmät alkavat 22.8.2016 Lohjalla, Vihdissä ja Hangossa. Ryhmätoiminnan suunniteltu kesto on 40 päivää.

alue_talous: 

OP:n uusi pankinjohtaja haluaa olla lähellä asiakkaitaan

Osuuspankin uudella pankinjohtajalla on takanaan jo pitkä ura OP:n palveluksessa. Lohjalla hän on aloittanut hyvällä mielin ja iloisena siitä, että tuli valituksi pankinjohtajaksi kaupunkiimme.

Sanna Sarelius aloitti Länsi-Uudenmaan Osuuspankissa Lohjan alueesta vastaavana pankinjohtaja viime maaliskuussa. Tätä ennen hän on ehtinyt toimia OP:n palveluksessa eri tehtävissä jo 15 vuotta.

-Useimmat asiat ovat minulle valmiiksi tuttuja, mutta näkökulma on uusi. Nyt on mukava olla lähellä asiakkaita, kertoo Sarelius, joka toimi ennen esimiestehtävissä mm. myynnin tuen, markkinoinnin ja tuotannon puolella.

Sarelius on kotoisin pieneltä paikkakunnalta Oulun läheltä Lumijoelta. Sieltä hän muutti aikoinaan Turkuun opiskelemaan. Lakimieheksi opiskellut Sarelius tuli OP:hen alun perin juuri lakimieheksi. Naisen ajoivat pankkialalle faktat, säännönmukaisuus ja ihmisläheisyys.

-Tykkään työskennellä asioiden kanssa, joissa on jonkinlainen faktapohjaisuus, loogisuus ja sääntely taustalla. Olin koulussakin hyvä matematiikassa, ehkä se vaikuttaa. Lisäksi pidän työstä, joka liittyy läheisesti ihmisten päivittäiseen elämään. Olen aina tykännyt siitä, että on ihmisiä ympärillä. Esimiestyö on lähellä sydäntäni, sillä siinä saan miettiä mm. ihmisten kehittymistä ja työnjakoa eli sitä, missä työssä kukin olisi elementissään, Sarelius kertoo.

sanna.jpg

OP:n uusi pankinjohtaja Sanna Sarelius on viihtynyt hyvin uudessa työssään.

 

Unelmatyö

-Kun näin, että paikka on auki, minulle tuli heti sellainen fiilis, että haluan tuonne. Tuntui, että siinä olisi minulle sopiva paikka, koska tykkään tehdä lähiesimiestyötä ja kannustaa toisia. Moni asia osui hienosti kohdalleen, työmatkakin lyheni, Sarelius summaa.

-Olen todella iloinen, että minut valittiin. Aamulla on hyvä mieli, kun tulen töihin ja illalla, kun lähden kotiin. Minulla oli jo entuudestaan hyvä mielikuva OP Länsi-Uusimaasta, Sarelius jatkaa.

Uuteen paikkakuntaan tutustuminen alkoi kunnolla, kun aloituskeskustelu käytiin luonnon helmassa. Pankinjohtaja Markus Sillanaukee nimittäin ajelutti Sareliusta ympäri Lohjaa tutustumassa paikkakuntaan ja vei hänet lopuksi Liessaaren laavulle paistamaan makkaraa.

-Kun tuntee paikat, voi saada uusia toimintaideoita. Lohja on virkeän oloinen kaupunki, jonka asukkaat varmaan käyttävät palveluitaan, kun niitä on täällä niin paljon, Sarelius arvelee.

 

Palvelua monin tavoin

Pankinjohtajana Sareliuksen tehtäviin kuuluu sekä paikallisia että koko Osuuspankkia koskevia asioita. Sarelius vastaa esimerkiksi asiakkuusstrategiasta ja asiakaskokemuksesta.

-Mietin, miten kaikki OP:n asiakkaat saisivat mahdollisimman hyvän kokemuksen. Pyrin toimimaan niin, että OP olisi helposti lähestyttävä pankki ja asiointi sujuisi helposti eri asiointitavoilla, kuten mobiilissa tai paikan päällä, Sarelius avaa.

Pankinjohtajaa lähestytään niin hyvien kuin huonojenkin kokemusten jälkeen.

-Yritän näkyä kaikille lohjalaisille. Minua saa tulla moikkaamaan pankkiin, oveni on auki melkein aina. Olen yhteydessä myös asiakkaisiini ja kysyn, kuinka heillä menee, Sarelius rohkaisee.

Tulevaisuuden suunnitelmiakin toki on.

-Olemme muiden alueiden pankinjohtajien kanssa puhuneet, että asiakkaat voisivat halutessaan liikkua eri pankkien välillä sen mukaan, missä on vapaita aikoja tai hoitaa asioita myös puhelimitse tai verkkoneuvottelulla. Haluamme lisäksi olla siellä, missä ihmisetkin ovat. Suunnitteilla on esimerkiksi pop up -konttoreita kauppakeskuksiin.

 

Uusia asioita sekä perinteistä pankkiasiointia

Koko OP:n strategiaa ollaan uudistamassa syksyllä.

-OP painottaa digipuoleen. Uusia asioita tulee paljon ja syksyllä aletaan miettiä käytännön toteutuksia.

Palvelut muuttuvat jatkuvasti. Etenkin iäkkäämpien asiakkaiden mielestä muutokset voivat tuntua hankaliltakin. Sarelius muistuttaa kuitenkin, että palvelujen on tarkoitus helpottaa nykypäivän kiireistä arkea.

-Ihmiset ajattelevat välillä, että olisi parempi kuin mikään ei muuttuisi, mutta kun palveluja alkaa käyttää, voikin huomata, että ne ovat käteviä. Kun kesällä käyttää vaikka pari tuntia palveluihin tutustumiseen, se helpottaa asioiden sujumista syksyllä, kun kiireet palaavat, hän vinkkaa.

Perinteistä pankkiasiointia ei kuitenkaan ole unohdettu.

-Pankkiin tullaan nykyään harvemmin kuin ennen, mutta silloin, kun tullaan, on kyse isoista asioista, kuten vakuutuksista, lainoista ja asunnon ostosta, Sarelius sanoo.

alue_talous: 

Laurea Suomen 3. vetovoimaisin korkeakoulu

Kevään 2016 yhteishaku korkeakouluihin – Uusimaalainen Laurea Suomen 3. vetovoimaisin korkeakoulu.

Korkeakoulujen yhteishaussa keväällä 2016 reilua 50 000 aloituspaikkaa tavoitteli 152 000 hakijaa. Hakijoista lähes 54 prosenttia priorisoi ensisijaiseksi hakukohteekseen ammattikorkeakoulun.

Laurea-ammattikorkeakoulu on Suomen kolmanneksi vetovoimaisin korkeakoulu Taideyliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun jälkeen. Laureassa ensisijaisia hakijoita per aloituspaikka oli kevään 2016 yhteishaussa keskimäärin 4,53 hakijaa. Syksyllä alkavassa koulutuksessa Laurealla on yhteensä 1 200 aloituspaikkaa, joita haki yhteensä yli 15 000 hakijaa, joista yli 5 400 oli valinnut Laurean ensisijaiseksi hakukohteeksi. Laurean koulutustarjonnassa vetovoimaisin koulutus oli sosionomikoulutus sekä kauneudenhoitoalan, rikosseuraamusalan ja turvallisuusalan koulutukset, joissa ensisijaisia hakijoita oli keskimäärin 10 yhtä aloituspaikkaa kohden. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutuksista vetovoimaisin oli liiketalouden Yrityksen kasvuun johtaminen.

 

Työllistyminen  ja oppiminen yhdessä työelämän kanssa vetoavat

-Olemme hyvin otettuja tästä hakijamäärästä, joka kertoo työmme tuloksista yhdessä yritysten, yhteisöjen ja alueen kanssa, toteaa rehtori Jouni Koski.

-Laureasta valmistuneiden työllistyminen on aina ollut erittäin hyvää. Opiskelija haluaa varmistaa tulevaisuuttaan, ja onhan opiskelun tavoitteena työllistyminen ja oman uran osalta sopivan työpaikan löytäminen. Tähän me haluamme korkeakouluna vastata yhdessä työelämän kanssa ja tukea opiskelijaa rakentamaan tulevaisuuden työnantajaverkostoaan.

Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 1.7.2016. Opiskelupaikka on vastaanotettava viimeistään 15.7.2016 klo 15.00. Varasijoilta hyväksyminen päättyy 15.8.2016 klo 15.00.

alue_talous: 

Tuunaajayritykset rakentavat uusia palveluita palvelualojen yrityksille - tulokset lupaavia eri puolilla Suomea

Tuunaa Tuottoa Vol. 2 -hankkeessa onnistuttiin heti ensimmäisten kuukausien aikana ristiinpölyttämään pieniä luovien alojen yrittäjiä ja palvelualan yrityksiä. Esimerkiksi Kylpylähotelli Päiväkummussa Karjalohjalla Länsi-Uudellamaalla tuunaajayritykset kehittävät uusia hyvinvointipalveluita, kun kylpylää muutetaan kuntouintikylpylästä elämyskeskukseksi. Onnistumisia on kohdattu myös Itä-Uudellamaalla, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. 

Valtakunnallinen aineettoman arvonluonnin yrittäjyyshanke Tuunaa Tuottoa Vol. 2 käynnistyi vuoden vaihteessa. Mukana on 33 pientä luovien alojen yrittäjää tuunaamassa eli kehittämässä 12 pk-yritykselle uudenlaisia palveluja ja toimintatapoja. Projekteja on käynnissä jo usealla taholla ja lisää yhteistyösopimuksia solmitaan lähiaikoina. 

Länsi-Uudenmaan tuunaajatiimi sai toimeksiannoksi kehittää tuoreita hyvinvointipalveluita uudistuvalle, kansainvälisiäkin markkinoita tavoittelevalle hyvinvointikeskukselle. Kylpylähotelli Päiväkummun hotellinjohtaja Tero Eskola halusi antaa tuunaajille vapaat kädet miettiä, mitä elämyksellisyys tarkoittaa ja miten se näkyy käytännössä Päiväkummun toiminnoissa ja palveluissa.

Jo ensimmäiset kuukaudet ovat näyttäneet, että saimme yhteistyöstä sen, mitä lähdettiin hakemaan. Ja reilusti enemmänkin. Tuunaajatiimi teki Päiväkummulle ns. master planin, johon sisältyi ulko- ja sisätilojen muutosta, yritysilmeen tuoreutusta ja palvelutarjonnan kehitystä”,  Eskola kertoo. 

Uudellamaalla juuri nyt näkyvintä jälkeä syntyy Kylpylähotelli Päiväkummun mailla, kun viherrakentamisen ja sisustuspalvelujen yrittäjä Kirsi Ferin suunnittelee ja toteuttaa piha-alueen kunnostustöitä ja koko 10 hehtaarin alueen ympäristönhoitosuunnitelmaa. Päiväkummun ympärille rakennetaan reilun kilometrin mittainen maisemareitti Päiväkumpu Tour.

Päiväkummun visuaalinen ilme ja myös sisätilat uudistuvat projektissa. Yhteistyöstä on sovittu jo työhyvinvointiin liittyvissä projekteissa, minkä lisäksi on pohdittu myös pelillisyyttä uudenlaisten palveluiden tuottamisessa.

Oli mahtavaa lähteä työstämään ratkaisuja asiakkaalle tiimissä, joka koostui monen alan ammattilaisista. Pystyimme tarkastelemaan asioita useasta eri näkökulmasta, ryhmässä työskentely oli mielenkiintoista ja kehittävää. Tiimissä oli mukana asiakkaan kohtaamisen sekä suunnittelun ammattilaisia. Jokainen pystyi tuomaan oman näkemyksensä kokonaisuuteen”, Ferin Piha ja Koti Korpista kertoo.

 

Useille yrittäjille uutta bisnestä

Tuunaa Tuottoa Vol. 2 -hankkeen projektipäällikkö Outi Nyman Novago Yrityskehitys Oy:stä on tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin.

Jo nyt on polkaistu käyntiin toistakymmentä erilaajuista yhteistyötä yritysten välillä. Toimintamme tuloksena on syntynyt uutta liikevaihtoa, ja syntymässä on laajalla rintamalla pitkäaikaisia kumppanuuksia. On hienoa huomata, miten hankkeen myötä erikokoisten yritysten yhteistyö on monipuolistunut, iloitsee Nyman. 

Yhteistyössä kaikki voittavat. Suuret ja keskisuuret yritykset kaipaavat ketteryyttä ja tuoreita toimintatapoja uudistuakseen. Näitä löytyy lähes poikkeuksetta pienistä yrityksistä. Pienet puolestaan tarvitsevat kontakteja, laajoja verkostoja ja mahdollisuuden kasvattaa liiketoimintaansa. 

Yksinyrittäjät eivät pysty tarjoamaan asiakkaille laajoja kokonaisuuksia. Tuunaa Tuottoa -hankkeessa isot kokonaisuudet ovat mahdollisia, koska verkosto luo uskottavuutta ja vapauttaa ideoimaan rohkeasti.

Tero Eskola on Nymanin kanssa samoilla linjoilla. Eskolan mielestä on tärkeää, että yritykset löytävät tällaisten hankkeiden kautta toisensa.

”Ei oikein olla osattu eikä rohjettu pyytää pieniltä toimijoilta tarjouksia. Hanke avasi silmiämme, ja varmasti jatkossa olemme rohkeampia käynnistämään yhteistyötä erilaisten yrittäjäverkostojen kanssa”.

Nyman näkee hankkeessa toteutetun mallin yritysten yhteistyöstä paitsi osana laajempaa palveluiden kehittämistä, myös alueellisten kehitysyhtiöiden roolin terävöittämisenä.

Käynnistyneet projektit vahvistavat sen, että yrittäjillä on valtava halu tehdä yhteistyötä. Alueellisilla yrityskehitysyhtiöillä on tärkeä rooli toimia omalla alueellaan aktiivisena moottorina. Juuri heillä on mainiot mahdollisuudet saattaa yritykset yhteen”, Nyman sanoo. 

 

Esimerkkejä alueilla käynnissä olevista toteutuksista:

Etelä-Savossa: 
Päiväkoti Rölli ry:lle toteutettiin infografiikka päivähoidon palvelusetelin käyttöönotosta. Infografiikan toteutti graafisen suunnittelun ammattilainen, Villakas (Tiina Leino). Katso malli toteutuksesta!

Geriwell Oy on kotisairaanhoidon ja kotipalveluiden ammattilainen. Yhteistyö TuunaajayrittäjäPasi Tiisanojan ja Mainostoimisto Kixit’n kanssa käynnistymässä.

Itä-Uudellamaalla:
Porvoo International College:n ja Tuunaajien yhteistyö käynnistymässä. Tekijöinä digitaalisen viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisia sekä hyvinvointi- ja ohjelmapalveluita tuottava yritys.

Keski-Suomessa:
CrossFit Areena Jyväskylälle kehitetään mediatuotannon palvelua, jolla toteutetaan tyylikkäitä videopohjaisia markkinoinnin ja viestinnän ratkaisuja asiakasyritysten käyttöön. Tiimiin haetaan vielä myyntiosaaja. Demo toteutuksesta.

Vinkee tuottaa ja myy heijastinliivejä lapsille ja aikuisille. Vinkeelle kehitetään tarinallistamisen työkaluja hyödyntämällä yrityksen Metkumetsä-tarinaa. Lisäksi Vinkeen verkkosivujen kehittämisprojekti on käynnistymässä, jossa Tuunaajat myös aktiivisesti mukana. 

Länsi-Uudellamaalla:
Kylpylähotelli Päiväkumpu ja alueen Tuunaajayrittäjien yhteistyö käynnissä. Laaja palveluiden kehitysprojekti työllistää useita eri alan yrittäjiä.

Mustion Linnan projekti käynnistymässä.

alue_talous: 

Nummelan Ramoniin uudet vetäjät

Nummelan Linjaportissa sijaitseva lounasravintola ja pizzeria Ramon sai tällä viikolla uudet vetäjät. Uudet vetäjät jatkavat ravintolan lounasbuffettia kuten myös pizza yms kuljetuksia. Aukioloajatkin pysyvät samoina – ainoastaan henkilökunta muuttuu.

- Minulla on ollut Helsingissä Munkkiniemessä ravintola 17 vuotta, Ravintola Vanha Munkki ja minut tunnetaan siellä hyvin, kertoo uusi ravintoloitsija Merivan.

- Nummelan Ramonia tulee vetämään YIlmaz Murat ja Yildiz Bayram ja tärkein tavoitteemme on asiakkaan tyytyväisyys. Ruoantasosta ei tingitä ja ihmisille tehdään kunnon ruokaa, joka maistuu hyvälle, kertoo Merivan.

- Lounaalla on aina tarjolla sekä suomalaista peruslounasta kuin myös pizzaa ja raikasta salaattia sekä vaihtuvia jälkiruokia, tervetuloa testaamaan, toivottaa koko uusi Ramonin porukka kaikki tervetulleiksi.

Hyvää ruokaa jokaiselle ruokailijalle

- Ravintolan tulee antaa ihmisille kunnon vastine rahalle ja ihmisten, jotka käyvät asiakkainamme poistuvat tyytyväisinä  - se on tavoitteemme jokaisen asiakkaan kanssa.

Nummelan Ramonin lisäksi Merivan vetää Konalassa sijaitsevaa etnistä elintarvikekauppaa.

Jatkossa Nummelan Ramonin Facebook sivuilta voi katsoa ja lukea useamman ravinolan uutisia ja varsinkin näin alussa siellä näkyvät avajaistarjoukset. Ramonin kotisivut päivittyvät tässä kesän aikana, koska myös Lohjan Ramonin omistussuhteet ovat muuttuneet ja Keravalla ei enää toimi Ramon-nimistä ravintolaa.

ramon_nummelawww.jpg

Yilmaz Muratin ja Yildiz Bayramin vetämä uuden Ramonin porukka koolla.

alue_talous: 

Yrittämistä Lohjalla

Lohjan Yrittäjät ry tekee arvokasta työtä paikallisten yrittäjien eduksi- on yrittäjä sitten järjestön jäsen tai ei. Keskiviikkona 1.kesäkuuta oli tästä työstä oiva esimerkki aamulla järjestetty läpikäynti Lohjan kaupungin valtuustoryhmien puheenjohtajien, yrittäjäjärjestön edustajien ja kaupungin virkamiesten (johtavien) yhteinen aamupäivä Lohjan kirjastolla. Aiheina oli niin yrittäjien ja kunnan välinen yhteistyö ja sen kehittäminen kuin pari muutakin Lohjaan liittyvää asiaa, joista yrittäjillä oli sanottavaa. Aamun puheenjohtajina toimivat Lohjan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Juhani Hyry sekä Lohjan kaupungin kehittämisjohtaja Eero Soinio. Paikalla kuuntelemassa sekä kommentoimassa oli myös Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula.

aiheet.jpg

Kuvassa aamukahvin aiheet ja puheenvuoroja johtaneet Soinio ja Hyry.

Aamun ensimmäien aihe, hankintalaki saa monen yrittäjän takajaloilleen, koska riippuen hieman kunnasta ja virkamiehistä (sekä maasta- EU:ssa kun ollaan), lakia sovelletaan erilailla. Laki lienee nyt kuitenkin muuttumassa siten ensi vuonna, että paikallisilla kunnilla tulee olemaan helpompi valita tarjouskilpailusta voittajaksi paikallinen toimija. Samalla hetkellä kylläkin valtuustopuheenjohtajilta kuului kommentteja, että kaikkia tarvittavia tuotteita tai palveluita ei ole tarpeeksi saatavilla, paikallisesti ja jo sen vuoksi, on jouduttu hankintoja tekemään kauempaa ja tivasipa joku puheenjohtajista mm. parempaa yhteistyötä paikallisilta maanviljelijöiltä, jotta kaupunki pystyisi täyttämään esimerkiksi koulujen ruokatilaustarpeen paikallisesti - pienillä tuottajilla ei siihen yksinään ole mahdollisuuksia.

Kuntalaki muuttuu - muuttuuko Lohjan kunta?

Lohjan alueen yrittäjät eivät anna kovin maireaa arvosanaa yhteistyölle kunnan kanssa, vaikka yrittäjäjärjestö on asian eteen paljon tehnytkin. Puheenjohtaja Hyry sanoikin, että vaikka oikealla tiellä ollaan, paljon on vielä tehtävää ja toivon samalla Lohjan kaupungilta entistä aktiivisempaa otetta yhteistyöhön alueen yrittäjien kanssa.

Esityslistalla ollut lauantaiparkkipaikkojen parkkimaksuautomaattien tarrojen hankinta sai kaikilta positiivisen vastaanoton, ja toiveissa on, että parkkimittareihin tulee selkeä tarra, josta käy ilmi, että lauantaisin ei parkkimaksua tarvitse suorittaa.

Samoin keskustelussa ollut taajama-alueiden nopeusnäyttötaulut saivat kuulijakunnalta hyväksyvän kannanoton. Puhuttiin myös siitä, kuinka niiden läsnäolo oikeasti on hidastanut ohiajavien autojen nopeutta eli kuskit ovat höllänneet kaasujalkaa. Kaupunki aikookin lisätä nopeusnäyttöjä lähitulevaisuudessa muuallekin Lohjan alueelle, paikkoihin, joihin kuntalaiset niitä ovat toivoneet, ja joissa hitaampi liikenne katsotaan toivotuksi.

kuuljat.jpg

Paikalla oli hyvä otanta kutsutuista henkilöistä.

www.lohjalaiset.fi

Kaupungin ja Apuomenan yhteistyö tuli myös aamulla esille, kun Lohjan vanhustentyön johtaja Tuula Suominen ja Apuomenan Mirva Gullman esittelivät sekä apuhaku.fi että lohjalaiset.fi palveluita - molemmat ovat jo käytössä ja jatkuvan kehitystyön alla. Tulevaisuudessa entistä enemmän tiedon-ja palvelunhankinnasta jää kuntalaisen itsensä proaktiivisisuuden harteille ja nettipalvelut tulevat olemaan siinä välttämätön ratkaisu, vaikka kaikki eivät aina netistä tietoa haekaan.

Ja vuonna 2016:kin on tulossa yhteinen joulunavaus menneiden vuosien tapaan!

Elinkeinopolitiikasta vielä

Yhtenä yrittäjien esille tuomana ja huolensa esittäneenä kohteena oli kunnan saama arvosana kunnan harjoittamasta elinkeinopolitiikasta. Vuonna 2016 koko maan kaikkien kuntien saama kokonaisarvosanan keskiarvotulos elinkeinopolitiikasta on 6,7. Tulos on lähellä vuoden 2014 tasoa (6,6), joten tyytyväisyydessä ei ole tapahtunut muutosta. Kiitettävän arvosanan (9-10) jäsenyrittäjistä antaa 7 % ja heikoimman arvosanan (4) yhtä suuri osuus (7 %). Kokonaisuudessaan arviot elinkeinopolitiikasta ovat varsin kriittisiä. Yrittäjät eivät näe kuntien elinkeinopolitiikkaa kovin myönteisessä valossa. Lue tästä Lohjan kuntaraportti!

alue_talous: 

Erikoisliikkeestä saat palvelua

Putiikki Bra on palveleva alusasuliike Vihdin Nummelassa, joka auttaa asiakasta löytämään itselleen sopivat liivit tai uima-asun. Useat naiset kokevat alusasujen ostamisen työläänä, sillä se vaatii sovittamista. Naisen kuppikoko vaihtelee koko elämän ajan ja eri valmistajien koot eivät vastaa aina toisiaan. Putiikki Brassa myyjä etsii asiakkaalle valmiiksi oikean koon, tarkistaa sen istuvuuden ja vie sopimattomat liivit takaisin paikoilleen sovituksen jälkeen.

Roll-up450A5808k.jpg

Putiikin pitäjä Merja Järventausta haaveili pitkään omasta yrityksestä, kunnes lopulta rohkaistui perustamaan sen. Monen vuoden myyntikokemus pukeutumisen alalta sekä oma kiinnostus alusvaatteisiin antoi varmuutta yrittämiseen.

Anna olkainten näkyä

Putiikin valikoimiin kuuluu erikokoisten rintaliivien lisäksi imetysliivit, urheiluliivit sekä proteesiliivit. Kokovalikoima on hyvin kattava ja putiikista löytyy runsaasti myös malleja ja värejä. Putiikissa panostetaan siihen, että valikoimassa on isoja kuppikokoja, sillä niitä ei tavarataloista ja marketeista saa.

- Itse käytän kokoa 75 F ja tiedän, että sen kokoisia liivejä ei tavaratalosta löydy. Alusvaatteet ovat käyttötavaraa ja kuluvat kuten kaikki muutkin vaatteet.

Järventausta kertoo, että perusvärit eli valkoinen ja musta on edelleen kysytyimpiä, mutta erityisesti kesällä hankitaan värikkäämpiä alusasuja. Värikäs ja kaunis olkain saa kesällä näkyä, kun muistaa tilanteen vaatiman pukeutumiskoodin.

- Jos maksat rintaliiveistä yhtä paljon kuin mekosta, kauniit olkaimet saavat näkyä.

Private Shopping: bikinit koko ystäväporukalle

Putiikissa on myös paljon erilaisia uima-asuja: bikineitä, uimapukuja ja tankineita. Uima-asut on mitoitettu sekä vartalon koon että rinnan kuppikoon mukaan. Näin saadaan käyttäjälle mahdollisimman sopiva ja mukava uima-asu. Vaihtoehtoja löytyy lähes 50 erilaista mallia.

Putiikki Bra järjestää myös aukioloajan ulkopuolella pienille ryhmille räätälöityjä Private Shopping –iltoja, joihin voi kerätä oman kaveriporukan ja shoppailla rauhassa.

- Mikäpä sen mukavampaa kuin ostaa bikinit kavereiden kanssa yhdessä, kannustaa Järventausta.

Putiikki Bra on palveleva alusasuliike: Pilkkukuja 1, 03100 Nummela.

alue_talous: 

Lohjan tonttikauppa piristynyt

Lohjan kaupungin tonttikauppa on piristynyt. Tänä vuonna on jo tehty 3 kauppaa, 2 varausta, 4 ennakkovarausta ja yksi maanvuokrasopimus. Tämä on melkein kaksinkertainen määrä verrattuna vuoteen 2016. Kyselyitä tonteista tulee myös viikoittain, suosituimpia alueita ovat Immula, Gunnarla ja Routio.

lohja_ilmasta2.jpg

Lohjan kaupunki on markkinoinnut tontteja määrätietoisesti viimeisen kahden vuoden aikana ja tonttipalveluissa on panostettu vahvasti tonttiesittelyihin, potentiaalisten tonttiostajien kontaktointeihin sekä kaupungin sähköistä karttapalvelua on uudistettu.

Lisätietoja vapaista tonteista parhaattontit.fi -sivuilla sekä Lohjan kaupungin tonttipalveluista

(019) 369 4403.

 

alue_talous: 

Sivut

 
Tilaa syöte Raha ja talous