Raha ja talous

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n edustajiston vaaleissa annettiin 10874 ääntä

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n edustajiston vaalit järjestettiin 29.3.–15.4. Ääniä vaaleissa annettiin 10 874, mikä on 846 vähemmän kuin viime vaaleissa vuonna 2012. Edustajistoon valituista 50 jäsenestä uusia edustajia on 22. Valituista puolet on naisia ja puolet miehiä.

-Äänestysprosentti vaaleissa oli 16,7 prosenttia (20,1 % 2012). Äänestysaktiivisuus hieman laski edellisistä vaaleista, kertoo SSO:n toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen.

-Ehdolla oli 209 osuuskaupan omistajaa tasaisesti koko SSO:n jäsenalueelta. Omistajien ääntä on nyt kuultu ja äänestäjät valitsivat Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:lle monipuolisen edustajiston tälläkin kertaa, iloitsee Jääskeläinen.

Edustajiston rooli osuuskaupan päätöksenteossa on tärkeä – onhan osuuskauppa jäsentensä omistama yritys. Edustajiston päätösvaltaan kuuluvista asioista voidaan mainita esimerkiksi tilinpäätöksen vahvistaminen ja hallintoneuvoston valinta. Muodollisen roolinsa lisäksi edustajisto toimii näköalapaikkana osuuskaupan toimintaan sekä muodostaa tärkeän keskustelufoorumin osuuskaupan johdon ja asiakasomistajien välille.

Osuuskuntalain ja osuuskaupan sääntöjen mukaan vaaleissa noudatettiin suhteellista vaalitapaa. Valituiksi tulivat seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 2016–2020 aakkosjärjestyksessä:

Achrèn Paula, Angelniemi

Ahonen-Ojala Leena, Salo

Blomberg Claus, Kemiö

Dannström Per, Dragsfjärd

Eino Pauli, Somero

Eurajoki Johanna, Vihti

Finer Leena, Vihti

Hacklin Seija, Ojakkala

Halkilahti Mikko, Salo

Halkilahti Marjatta, Muurla

Heikkilä Lauri, Marttila

Huhta Markku, Nummela

Järvinen Anne, Halikko

Järvinen Minna, Lohja

Kaira Jorma, Pusula

Kallonen Kalevi, Kemiö

Karnisto-Toivonen Saija, Salo

Lasanen Mikko, Vihti

Lautiala Arja, Salo

Leino Mari, Karkkila

Leppähaara Marja, Suomusjärvi

Levonperä Leena, Lohja

Lindblom Sanfrid, Lohja

Linden Jouni, Lohja

Linnavirta Heikki, Lohja

Makkonen Hannu, Lohja

Marjalaakso Jouko, Kiikala

Méling Jani, Lohja

Mitrunen Henna, Karkkila

Mynttinen Jorma, Salo

Mänkäri Timo, Vaskio

Määttänen Erja, Salo

Niinistö Kari, Salo

Niinivirta Harri, Salo

Nokka Sanna, Raatala

Peltonen Jorma, Halikko

Pietilä Essi, Koski TL

Rantanen Taina, Kisko

Saarinen Markku, Lohja

Saksa Heli, Somero

Sarakivi Antero, Sammatti

Saukkola Heli, Nummi

Sundman Maarit, Lohja

Vallittu Pertti, Kisko

Wennerstrand-Kekkonen Christel, Lohja

Ventelä Riikka, Lohja

Vesa Simo, Salo

Viherkanto Kari, Nummela

Villa Kaisa, Perniö

Välimäki Minna, Lohja

Osuuskaupan edustajiston vaaleissa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Edustajisto käyttää jäsenten päätösvaltaa osuuskaupassa. Edustajisto valitaan vaalilla osuuskaupan jäsenistä eli asiakasomistajista joka neljäs vuosi. Vaalissa äänioikeutettuja ovat kaikki ennen vaalivuoden alkua jäseniksi hyväksytyt ja 15 vuotta täyttäneet osuuskaupan jäsenet.

alue_talous: 

Virkkalassa on voimaa

Elinvoimainen Virkkala tarvitsee lisää yrittäjiä

Wikipedia: Virkkala (ruots. Virkby) on Lohjan 19. kaupunginosa, noin 8 kilometriä Lohjan keskustasta lounaaseen. Virkkalan taajamamaisessa keskustassa on runsaasti liikeyrityksiä sekä oma kirjasto, terveysasema ja seurakuntatalo. Virkkalaan suuntautuukin runsaasti asiointiliikennettä myös ympäröivältä maaseudulta. Pääosa Lohjan ruotsinkielisestä asutuksesta sijaitsee Virkkalan alueella.

DSC_0039.jpg

9 000 asukkaan talousalue

Virkkalassa asuu laskentatavasta riippuen vajaat 9 000 asukasta, mutta Inkoo ja Mustio ovat alueita naapurissa, jotka käyttävät Virkkalan palveluita. (Virkkalan alueella on noin 4400 taloutta ja 9000 henkeä, lähde: tilastokeskus).

Virkkalasta löytyy mm. apteekki, hammaslääkäri, eläinlääkäri, optikkoliike, kukkakauppa, autokoulu, pizzeria, iltaravintola/pub, kiinalainen ravintola, partureita ja kampaajia, pankki, lakiasiantoimisto, kolme ruokakauppaa, eläintarvikeliike, veneliike, keittiökalusteliike, autovaraosaliike, kelloliike, urheiluvälineliike, R-kioski ym.

DSC_0026.jpg

Virkkalassa on iloisia yrittäjiä - kuten tässä parturikampaamo Laitilan tytöt

DSC_0002.jpg

Rengasmestarit on yksi uusimmista tulokkaista Virkkalan liikkeistä.

DSC_0004.jpg

Myös kahvilaravintola Paussi ja autokatsastusliike Helppokatsastus ovat aivan uusia tulokkaita Virkkalassa.

Melkein kaikki liikkeet sijaitsevat lähellä toisiaan aivan Virkkalan torin ja samalla Virkkalan linja-autoaseman läheisyydessä. Virkkalan asiamiespostitkin eli R-Kioski ja Valintatalo ovat torin laidoilla.

Virkkalassa ja sen välittömässä läheisyydessä asuu väkeä vauvoista vanhuksiin ja Virkkalan keskustassa on nyt tarjolla hyviä, erilaisia liiketiloja oman liiketoiminnan aloittamiseen tai kehittämiseen. Tarjolla on mm. juuri ovensa sulkeneen Ravintola Elan ravintolaliiketoiminta (omistajat muuttavat pois), torin toisella puolella olevan entisen Paikallinen Ravintola-ravintolatilat sekä sen yläkerrassa olevat Tietolan kokoustilat ja löytyy keskustasta vielä myös entisen Nordean tilat aivan katutasosta  - hyviä, järkevän hintaisia liiketiloja hyvällä paikalla.

DSC_0011.jpg

Lisätietoja ja vuokrausyhteydet ExRavintolan tilat: http://toimitilat.kauppalehti.fi/Description/158012488

DSC_0014_0.jpg

Lisätietoja ja vuokrausyhteydet ExNordean tilat: http://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-toimitilat/8021383

Lisäksi aivan torikeskuksen läheisyydestä löytyy entisen ravintola Siperian tilat, linkki: http://toimitilat.lohja.fi/default.asp?q=KQn8Kz2VfO9G*06yO*fQ_H2vZ6*cMmRQp7ue*KojZJ9FOwdE7pFttvvD5053

Virkkalassa toimii myös aktiivinen yrittäjäyhdistys, jonka jäsenistöstä ja hallituksesta löytyy yrittäjiä, jotka voivat auttaa uusia yrittäjiä löytämään paikkansa markkinoilla sekä yrittäjiä, jotka ovat valmiita toimimaan eräänlaisina yrityskummeina ja tukijoina yritystoiminnassa- Virkkalan Yrittäjät ry ja sen jäsenluettelo löytyvät internetistä: www.virkkalanyrittajat.fi

DSC_0027.jpg

Virkkala on myös alueellinen koulukeskus ja Virkkalasta löytyy alakoulut ja yläkoulu sekä useampi päiväkoti. Rauhalan ja Ristin ala-asteen koulut sijaitsevat Virkkalassa sekä ruotsinkielinen Virkby skola. Yläasteen kouluja ovat Järnefeltin koulu sekä ruotsinkielinen Källhagens skola. Virkkalassa sijaitsee myös kaupungin ainoa ruotsinkielinen lukio, Virkby Gymnasium. Yläasteet ja lukio palvelevat myös Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan asukkaita.

Rauhalan koulu (1-6 lk) , Ristin koulu (1-6 lk)  Järnefeltin koulu (7-9 lk)

Lisäksi Virkklassa oleva Källhagens skola kerää kaikki ruotsinkieliset yläkoululaiset Lohjalta.

Virkkala on myös aktiivinen kulttuurinsaralla sillä Virkkalassa sijaitseva Kässän talo on varsinainen kulttuurin kehto näyttelyineen ja erilaisine kursseineen ja muine tapahtumineen. http://www.visitlohja.fi/default.asp?kieli=246&sivu=124&alasivu=124

DSC_0036.jpg

Uutena yrittäjänä aloitti juuri myös uusi kukkakauppa

Virkkalasta löytyy myös teollisuutta, ei edes kovin kaukaa keskustasta. Kalkkipetterin alueella (www.kalkkipetteri.fi) sijaitsee useampi kymmen teollisuusyritystä ja aivan läheisyydessä radan varressa toiset mokomat. Aivan Virkkalan läheltä löytyy myös Sappi Oyj:n paperitehdas.

DSC_0005.jpg

Virkkala ei ole jämähtänyt paikoilleen, Virkkalassa rakennetaan koko ajan uutta.

Tervetuloa uudeksi menestyjäksi Virkkalaan!

DSC_0008.jpg

Virkkalan tori on parkkipaikka mutta myös ihmisten kohtaamis-ja kauppapaikka.

DSC_0029.jpg

Virkkalan raitilla kohtaat kaiken ikäisiä ihmisiä.

DSC_0019.jpg

Virkkalasta löytyy erikoisliikkeitä.

DSC_0037.jpg

Ja palvelustastaan kuuluisa Virkkalan Shell

DSC_0012.jpg

Ja on Virkkalassa muutama kahvilakin, tässä yksi niistä.

alue_talous: 

Vuoden 2015 tilinpäätös

Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2016 tilinpäätöksen kokouksessaan 04.04.2016. Lohjan tilinpäätös oli 3,9 miljoonaa euroa alijäämäinen ja lainamäärä kasvoi 13,2 miljoonaa euroa. Kaupungin lainamäärä asukasta kohden oli vuoden 2015 lopussa 2 274 euroa.

Konsernituloslaskelmassa tilikauden vuosikate on 22,7 milj. euroa, tulos 22,0 milj.euron poistojen jälkeen 0,6 milj. euroa. Konsernitaseessa lainakanta on 163,7 milj. euroa eli 3453 euroa asukasta kohden edellisten tilikausien ylijäämä on 19,9 milj.euroa.

Lohjan kaupungin käyttötalous on nykyiseen taloudelliseen kantokykyyn, investointitarpeisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin nähden liian raskas. Vuosikate pysyi yllättävän tarkasti vuoden 2014 tasolla, vaikka veroprosenttia korotettiin puolella prosenttiyksiköllä vuonna 2015. Kun poistot samaan aikaan kasvoivat, viimeisen viivan alla oleva tulos heikkeni edelleen. Näin kulunut vuosi liitettiin uudeksi lenkiksi kuntaliitosten jälkeisen Lohjan alijäämäisten tilinpäätösten sarjaan.

Lohjan kaupungin vuoden 2015 tulos muodostui lähelle muutettua talousarviota. Toimintatuotot muodostuivat ennakoitua suuremmaksi, mutta toimintakulujen sekä verotulojen kasvu ei toteutunut suunnitellusti verrattuna alkuperäiseen talousarvioon. Vuoden aikana lisämäärärahoja myönnettiin perusturvalautakunnalle ja opetus ja kasvatuslautakunnalle. Kaupungin tulos päätyi 3,8 milj. euroa alijäämäiseksi. Tulos heikkeni vuoden 2014 tuloksesta 3,0 milj. euroa ja verrattuna alkuperäiseen 2014 vuoden talousarvioon tulos heikkeni 2,7 milj. euroa.

Toimintatuotot eivät kasvaneet verrattuna edelliseen vuoteen ja samanaikaisesti menojen kasvu oli ennakoitua suurempaa. Tuloslaskelman ulkoiset toimintatuotot vähenivät 0,3 % kun taas toimintakulut kasvoivat 2,1 % verrattuna vuoden 2014 tilinpäätökseen, jolloin toimintakate heikkeni edellisestä vuodesta 2,7 %. Kun yhteenlasketut verotulot ja valtionosuudet kasvoivat 2,1 %, kasvoi vuosikate rahoituserien jälkeen 0,5 % edellisestä vuodesta.

Investointiosan muutettujen määrärahojen toteutumisaste oli 75,4 % ja tuottojen toteutumisaste oli 123 % ja kulujen 80,1 %. Investoinnit kasvoivat edellisestä vuodesta 8,0 %. Suurempiin investointeihin olisi ollut mahdollisuudet, kun myönnetyistä määrärahoista jäi käyttämättä runsaat 6,4 milj. euroa.

Alkuperäisen talousarvion mukaiset investointimäärärahat olivat 20,8 milj. euroa ja myönnettyjen ylitysten sekä edelliseltä vuodelta kaupunginhallituksen päätöksellä siirrettyjen määrärahojen kanssa yhteensä 28,9 milj. euroa. Määrärahoja siirrettiin kaupunginhallituksen päätöksellä muun muassa irtaimistohankintoihin, Sammatin alakoulun laajennukseen, keskuskeittiön rakentamiseen, Ojaniittutalon rakentamiseen sekä vastaanottokodin rakentamiseen. Vuoden aikana investointeihin käytettiin 25,6 milj. euroa. Aikataulultaan viivästyneitä tai toistaiseksi toteutumatta jääneitä hankkeita oli yhteensä 6,4 milj. euroa, joista merkittävimmät olivat Roution koulu, Ojaniittutalo, Anttilan koulu sekä Suninhaan vesihuollon aluesaneerauksen toteuttaminen.

Taseen pysyvissä vastaavissa 13,6 milj. euron poistojen jälkeen aineellisten hyödykkeiden määrä kasvoi 4,5 % eli 10,3 milj. euroa, mikä kohdistui rakennuksiin, kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin sekä keskeneräisiin hankkeisiin. Toimeksiantojen varat laskivat 0,003 milj. euroa. Vaihtuvissa vastaavissa pitkäaikaiset saamiset pienenivät vuoden aikana 0,3 milj. Lyhytaikaiset saamiset laskivat 0,8 milj. euroa ja Rahoitusarvopaperit laskivat hieman viime vuoden tasosta. Rahat ja pankkisaamiset kas-voivat 2,2 milj. euroa.

Taseen loppusumma kasvoi edellisestä vuodesta 4,1 % eli 11,3 milj. euroa oman pääoman pienentyessä 3,8 milj. euroa tilikauden alijäämän johdosta ja vieraan pääoman kasvaessa 15,5 milj. euroa. Pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi 9,0 milj. euroa ja lyhytaikainen vieras pääoma puolestaan 6,5 milj. euroa, kun lainat rahoituslaitoksilta kasvoivat 15,2 milj. euroa, lainat konserniyhtiöiltä vähenivät 1,7 milj. euroa, ostovelat 1,5 milj. euroa sekä muiden velkojen kasvaessa hivenen ja siirtovelkojen kasvaessa 0,6 milj. euroa. Saadut ennakot vähenivät vuoden aikana 0,3 milj. euroa.

Kaupungin omavaraisuusaste heikkeni edellisestä vuodesta ja oli 47,55 %, kun se edellisenä vuonna oli 50,72 %. Pitkän aikavälin kehitys onkin ollut voimakkaasti negatiivinen, kun omavaraisuusaste vielä vuonna 2004 oli 76,3 %.

Konsernituloslaskelmassa tilikauden vuosikate on 22,7 milj. euroa, tulos 22,0 milj. euron poistojen jälkeen 0,6 milj. euroa. Konsernitaseen loppusumma päätyy 382,6 milj. euroon, joka on 20,3 milj. euroa enemmän kuin edellisen vuoden taseessa. Konsernin kumulatiivinen ylijäämä edellisiltä tilikausilta on 19,9 milj. euroa

alue_talous: 

Länsi-Uudellemaalle oma yritysten kasvuohjelma – “tällaista ei ole aiemmin toteutettu”

Yritysten kasvuohjelma Länsi-Uudenmaan Kasvupolku järjestetään alueella nyt ensimmäistä kertaa. Kasvuohjelma käynnistyy avaustilaisuudella torstaina 7.4. klo 13. Mukaan valituilla yrityksillä on mahdollisuus hioa kasvusuunnitelmaansa maksutta eri alojen asiantuntijoiden ohjauksessa. Yritysten haku on käynnissä 20.4. saakka.

Länsi-Uudenmaan Kasvupolku on osa Suomen suurinta yritysten kasvun sparrausohjelmaa, Kasvu Openia. Kasvu Open järjestetään kolmatta kertaa valtakunnallisella tasolla, kaikkiaan 25 paikkakunnalla tai teemalla. Avaustilaisuus tarjoaa tietopaketin kasvuohjelmasta sekä kokoaa yhteen kasvusta kiinnostuneita yrityksiä ja yhteistyökumppaneita (rahoittajat, kehittämisyhtiöt, oppilaitokset, Kasvu Open-tiimiläiset). Avaukseen osallistuminen ei vielä velvoita yrityksiä mihinkään.

Uusi tapa auttaa yrityksiä
Mukaan valitut 10 – 15 yritystä pääsevät kymmeneen intensiiviseen sparraussessioon, joissa ne tapaavat esimerkiksi rahoituksen, markkinoinnin, johtamisen ja kansainvälistymisen asiantuntijoita. Kasvu Open -metodin uskotaan tuovan oikeanlaista vetoapua elinkeinoelämälle nyt, kun ilmassa on pieniä piristymisen merkkejä.
   – Se on oiva väylä löytää yrityksiä, joilla on halua kasvaa. Tällaista tapaa ei ole aiemmin toteutettu, vaan yrityksiä on autettu toimialakohtaisesti, yksittäin tai jonkun hankkeen kautta. Myös alueen yrityskehittäjät hyötyvät, kun voimme käyttää oppimaamme myöhemmin, Novago Yrityskehitys Oy:n ohjelmajohtaja Erja Vaarala sanoo.

Oman Kasvupolun järjestämiseen innoitti myös raaseporilaisen sähköautokehittäjä Toroidionin menestys viime vuoden Kasvu Openissa. Yritys voitti Fast Track Energy -Kasvupolun ja sai kunniamaininnan myös valtakunnallisen tason finaalissa.

Abillion Oy: Patenttia haettu ja väkeä palkattu
Edellä mainitulle energia-Kasvupolulle sparraukseen pääsi viime vuonna myös Abillion Oy Siuntiosta. Yritys tuottaa cleantech-ratkaisuja eri teollisuuden aloille, asiakkaina on esimerkiksi vesi- ja energialaitoksia, SSAB, Metsä Group ja Fiskars. Yrittäjä Matias Tainela kertoo sparraukseen osallistumisen jälkeen tapahtuneen paljon.
  – Olemme saaneet rahoitusta, minkä avulla ultraääneen perustuva, teollisuuden tuotantolaitteita puhdistava tuotteemme on edennyt tuotekehitykseen ja patentin hakemiseen. Lisäksi henkilöstön määrä on kasvanut viime keväästä kahdesta viiteen, Tainela kertoo.
Tainela on avaustilaisuudessa kertomassa, millainen kokemus Kasvu Openiin osallistuminen oli yritykselle.
  – Parasta antia oli kontaktien luominen. Harvemmin tarjoutuu tilaisuutta saada kovan tason asiantuntijoiden aitoja näkemyksiä henkilökohtaisesti.

Tilaisuuden ohjelma ja kutsu medialle
Paikka ja aika: Rantasipi (Siuntion kylpylä), Lepopirtintie 80, Siuntio 7.4. klo 13 – 16.

Kasvu Open - teemme kasvusta mahdollista!: Janne Roiha, Kasvun Roihu Oy, Kasvu Open -tiimi
Keltaisen meren kasvustrategia & kokemuksia kasvusta: Hanno Airas, Novosan Oy
Vahvassa kasvussa: Karri Hautanen, markkinointijohtaja Technopolis Oyj
Lavalla Kasvu Open -kokemuksia jakamassa: Matias Tainela, Abillion Oy
Kasvupolun mahdollistajat - Miksi Länsi-Uudenmaan Kasvupolku? Paneelikeskustelussa Kasvupolun kumppanit
Vieläkö on joku syy olla osallistumatta? Näin pääset mukaan: Janne Roiha, Kasvun Roihu Oy, Kasvu Open -tiimi

Länsi-Uudenmaan Kasvupolun mahdollistavat alueelliset toimijat Novago Yrityskehitys Oy, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Laurea ammattikorkeakoulu, Uudenmaan Yrittäjät, Länsi-Uudenmaan kauppakamari, Hangon Satama Oy ja Tammisaaren Energia Oy sekä valtakunnalliset kumppanit Technopolis, Finnvera, Sonera ja Nordea.

Kasvupolun sisältö ja eteneminen
Mukaan valitut yritykset saavat sparrausta 17.5. ja 1.6. Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa mylläreitä 10x45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa. Alueellinen tuomaristo valitsee lopuksi voittajat, jotka julkistetaan finaalissa 14.6. Kaksi parasta yritystä etenee edelleen valtakunnalliseen finaaliin, joka järjestetään 26. – 27.10.2016 Jyväskylässä.

Yhteyshenkilöt
Janne Roiha, kasvupolun fasilitoija, Kasvu Open-tiimi, 044 0342179 janne.roiha@kasvunroihu.fi
Erja Vaarala, ohjelmajohtaja Novago Yrityskehitys Oy, 044 3740079 erja.vaarala@novago.fi
Matias Tainela, yrittäjä, Abillion Oy, 040 55 32 777 matias@abillion.eu
 

*Kasvun Roihu Oy on Keski-Suomen kauppakamarin valtuuttama Kasvu Open -tapahtumien järjestäjä. Kasvu Open on Keski-Suomessa kehitelty, Keski-Suomen kauppakamarin rekisteröimä tavaramerkki. Kasvu Open on Suomen suurin yritysten kasvun sparrausohjelma, joka tukee pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä maksutta ympäri Suomen ja eri toimialoilla. Mukana on tänä vuonna yhteensä 375 yritystä ja yli 950 Suomen liike-elämän huippua. Vuosi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin 26. – 27.10, jossa 80 finalistin joukosta valitaan Suomen parhaat kasvuyritykset.

 

alue_talous: 

Novago tukena yritysten ja kiinteistöjen energia- ja materiaali-tehokkuudessa

Jokaisessa yrityksessä on mahdollista saavuttaa säästöjä energia- ja materiaalitehokkuuden avulla. Helposti toteutettavia, edullisia ja yksinkertaisia mahdollisuuksia, joiden takaisinmaksuaika on lyhyt, tulisi hyödyntää aikailematta. Panostus energia- ja materiaalitehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen on lisäksi positiivinen imagotekijä. Se luo positiivista kuvaa yrityksestä ulospäin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille sekä tuottaa uutta kilpailuetua yrityksille.
Energia-asiantuntijan palvelu on kokonaisuudessaan maksutonta. Yritysten kanssa käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia eivätkä sido yrityksiä mihinkään. Välke –hanke on ollut nyt käynnissä vuoden ajan. Tänä aikana on luotu yhteydet alueen pk-yrityksiin, keskusteltu yrityksen ajankohtaisesta tilanteesta ja pisimmillään kartoitettu ja analysoitu yrityksen energianhankintaa ja potentiaalisia säästökohteita. Yrityksille ja kiinteistöille on myös tarjottu ad hoc –tyyppistä apua esimerkiksi saatavilla olevien tukien ja verkostojen kautta käytettä-vissä olevien muiden asiantuntijoiden osalta. Energia-asiantuntijan palvelua on edelleen saatavissa aina heinäkuun loppuun 2017 saakka.   
Mukana voivat olla niin pk-yritykset, kunnat, seurakunnat, maatilat kuin taloyhtiötkin, jotka haluavat käyttää kiinteistöissään kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä menetelmiä, cleantech-ratkaisuja ja energialähteitä. Työssä on tähän mennessä pääosin keskitytty alueen keskisuurten yritysten ajankohtaisiin tilanteisiin ja kehitysnäkymiin. Jatkossa erityiskohteina ovat mikro- ja pienyritykset sekä kunta- ja yksityisomisteiset kiinteistöt.
Ensimmäisen vuoden saavutuksia
•    Yhteydenotot 70 (pääosin pk-) yritykseen ja 16 kiinteistöön 5 kunnan alueella.
•    Energia-analyysejä on käynnistetty, tekeillä tai valmiina 10 yrityksen ja 5 kiinteistön kohdalla.
•    Todennettua energian/veden säästöä (2015): sähkö 1000 MWh, lämpö 7200 MWh ja vesi 4000 m3
•    Todennettua päästövähenemää (2015): noin 55 000 kgCO2ekv.
•    Myös toiminnan tehostamisia ja taloudellisia säästöjä on saavutettu ja todennettu.
•    HINKU-toiminnassa mukanaolevien kuntien alueilla toteutettuja hyviä käytäntöjä kerätään ns.HINKUmappiin (www.ymparisto.fi/HINKUmappi) ja esitellään laajempaan tietoon ns. ratkaisukortteina. Esimerkkeinä läntiseltä Uudeltamaalta ovat mm. polttoaine-muutokset fossiilisista uusiutuviin, konepajan ilmanvaihtoratkaisu, järvilämmön hyödyntäminen, satamavalaistuksen modernisointi, aurinkosähköjärjestelmän käyttöönotto.

Energia-asiantuntija apuna
Markku Nordström, energia-asiantuntija, p. 044 3731 301, markku.nordstrom@novago.fi     

 

alue_talous: 

Uusi edustajisto osuuskaupalle -SSO:n edustajiston vaalien äänestys alkaa

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:ssa järjestetään edustajiston vaalit huhtikuussa. Vaalien äänestys alkaa 29.3.2016 ja äänestysaikaa on 15.4.2016 asti. Vaalit pidetään postiäänestyksenä ja kaikille äänioikeutetuille postitetaan äänestysaineisto kotiin huhtikuun omistajapostin mukana.

– SSO:n edustajiston vaaleissa ehdolle asettui yhteensä 209 osuuskaupan jäsentä eli omistajaa. Vaaleissa on yksi jäsenalue, joka kattaa koko SSO:n toimialueen. Ehdokkaita on tasaisesti koko toimialueelta, mutta hieman vähemmän kuin viime vaaleissa. On kuitenkin hienoa huomata, että moni omistajistamme kokee vaikuttamisen edustajiston kautta edelleenmielekkääksi ja tärkeäksi, toteaa SSO:n toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen.

– Onhan edustajiston rooli äärimmäisen tärkeä paitsi päätöksenteossa ja tiedonvälittäjänä, myös kontaktipintana omistajien ja osuuskaupan johdon välillä, Jääskeläinen sanoo.

– Olisi tärkeää, että edustajisto saisi riveihinsä eri-ikäisiä ja erilaisilla taustoilla omaavia ihmisiä. Toivottavasti äänestysaktiivisuus vaaleissa nousee mahdollisimman korkeaksi, jolloin tiedämme, että valitut henkilöt edustavat mahdollisimman vahvalla valtakirjalla koko laajaa omistajakuntaamme. Omistajien toiveesta, sopivan ehdokkaan löytämiseksi äänestäjien käytössä on tällä kertaa myös vaalikone, jatkaa Jääskeläinen.

- Äänestäjät pääsevät vaalikoneen avulla tutustumaan ehdokkaisiin ja heidän mielipiteisiinsä osuuskaupan ajankohtaisista asioista entistä paremmin.

Ehdokaslistat on nähtävillä osoitteessa www.osuuskauppavaalit.fi/sso sekä SSO:n Prismoissa, S-marketeissa, Saleissa ja S-Raudoissa. Itselleen sopivan ehdokkaan voi etsiä vaalikoneen avulla samasta osoitteesta.

SSO:n vaalien äänestysaika on 29.3.–15.4.2016. Äänioikeutettuja omistajia on yli 65 000. Äänioikeutettuja ovat kaikki SSO:n jäseniksi 31.12.2015 mennessä hyväksytyt ja ennen vaalivuoden alkua 15 vuotta täyttäneet jäsenet. Vaalien tulos julkistetaan 19.4.2016. Ehdokaslistoja jätettiin määräaikaan mennessä 10, joissa oli yhteensä 209 ehdokasta. Ehdokkaiden keski-ikä on 52 ja ehdokkaista n. puolet on naisia ja puolet miehiä.

alue_talous: 

Novagon toimitusjohtaja vaihtuu

Novago Yrityskehitys Oy:n hallitus ja toimitusjohtaja Carl-Johan Sandström ovat 17.3.2016 yhdessä ja yhteisymmärryksessä sopineet, että Sandström vapautetaan tehtävistään 17.3.2016 alkaen. Toimitusjohtajan tehtävistä vastaa toistaiseksi kolmihenkinen johtoryhmä Roy Sjöblomin johdolla. Siihen kuuluvat Sjöblomin lisäksi Erja Vaarala, joka vastaa yhtiön aluekehityksestä ja hankkeista sekä talouspäällikkö Anne-Kirsi Eloranta. Johtoryhmä raportoi yhtiön hallitukselle.

Yhtiön hallitus kiittää Carl-Johan Sandströmiä työpanoksesta, joka etenkin uutta yrityskehitysyhtiötä rakennettaessa on ollut haasteellinen.

Uuden toimitusjohtajan rekrytointi alkaa välittömästi yhtiön hallituksen toimesta.

alue_talous: 

Luksian ja Kanneljärven fuusioneuvottelut keskeytyivät

Fuusioneuvottelut Kanneljärven Opiston kanssa päätettiin keskeyttää. Kanneljärven Opiston edustajat ja Luksian hallituksen puheenjohtajat sekä talousjohtaja ja kuntayhtymän johtaja keskustelivat 1.2.2016 Luksian tekemästä päätöksestä nuoriso-ohjaaja-koulutuksen ja kymppiluokan mahdollisesta liittämisestä osaksi Luksian koulutusta. Menettely ei tyydyttänyt Kanneljärven Kansanopiston Kannatusyhdistys ry:n hallitusta, vaan se uudisti vaateensa uusioneuvottelujen lähtökohdiksi. Näitä lähtökohtia olivat ne, että koulutus- ja palvelutoiminta jatkuu opiston nykyisellä alueella ja kiinteistöissä, henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä, nykyisten opiskelijoiden opintojen eteneminen ja asema turvataan muutosvaiheessa, kannatusyhdistys tarjoutuu vuokraamaan kiinteistön myöhemmin sovittavilla ehdoilla ja se, että opiston nykyinen rehtori irtisanoutuu sovittuna ajankohtana fuusion toteutuessa. Luksian hallitus päätyi keskeyttämään fuusioneuvottelut toistaiseksi.

 

Palkinto hyvästä työstä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Luksialle tuloksellisuusrahaa vuoden 2015 hyvästä tuloksesta. Tästä syystä myös hallitus päätti palkita henkilöstöä viime vuoden hyvästä työstä tukemalla henkilöstön liikunta- ja kulttuuritoimintaa 100 euron arvosta liikunta- ja kulttuuriseteleillä.

 

Luksia ja tulevat taloudelliset haasteet

Valtion säästötoimet tuottavat koulutuksen järjestämiseen liittyvään yksikköhintarahoitukseen noin 10%:n leikkauksen vuonna 2017. Tämä tulee merkitsemään Luksian tuloihin noin 2,5 M€:n  laskua nykyisellä opiskelijamäärällä mitattuna.

Hallitus antoi virkamiehille tehtäväksi selvittää erilaisia toimenpidemalleja toiminnan tehostamiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi.

alue_talous: 

Lohjalle avattiin uusi Subway

Asiakkaiden toiveisiin vastattiin -Lohjan keskustaan avattiin maaliskuussa uusi Subway® -ravintola.

Maaliskuussa Lohjan ravintolatarjonta sai odotetun lisän, kun uusi Subway® -ravintola avasi ovensa. Uunituore Subway® -ravintola avattiin Kauppakadulle Kauppakeskus Lohjantähteen.

Lohjantähden Subway® -ravintolan yrittäjänä toimii Tanveer Choudhry.

-Olen iloinen siitä, että nimenomaan Lohjan keskustaan on toivottu Subwayta, koska olen itsekin pitkään ajatellut ravintolamme sopivan sinne. Asiakkaidemme toiveet kohtasivat siis ketjun toiveet, sekä omat toiveeni täysin. On ollut ilo huomata, että jo rakennusvaiheessa olemme saaneet positiivista palautetta siitä, että Subway on tulossa uuteen kauppakeskukseen. Toivotankin kaikki asiakkaat tervetulleiksi herkuttelemaan - sekä uudet että vanhat,  Choudhry kommentoi. 

Pakistanilaissyntyinen Tanveer Choudhry on toiminut yrittäjänä jo seitsemän vuotta. Kahden Lohjan Subway® -ravintolan lisäksi hän toimii yrittäjänä myös Espoon Lähdekeskuksen sekä Ison Omenan ravintoloissa. Uusi ravintola kasvattaa hänen omistamiensa ravintoloiden henkilöstömäärän noin neljäänkymmeneen. Sijaintinsa puolesta Lohjantähden Subway® -ravintola houkuttelee varmasti ketjulle asiakkaiksi uusiakin ruokailijoita. Uusi kauppakeskus houkuttelee paikalle niin nuoria, lounastajia, opiskelijoita kuin ohikulkijoitakin. Alueen yrityksille Subway® -ketju tuo samalla lisän erilaisten kokousten ja tapahtumien catering-tarjontaan.

Subway® -ravintoloiden suosio perustuu valinnanvapauteen; asiakas voi itse valita leipään mieleisensä täytteet. Tämän maailmanlaajuisen franchising-ketjun ensimmäinen ravintola avattiin Suomessa Helsinkiin vuonna 2000. Tällä hetkellä Subway® -ravintoloita on maassamme yli 150. Tällä hetkellä Subway® -ravintoloita on ympäri maailmaa yli 44 500.

sub.jpg

alue_talous: 

Katsaus rakentamiseen Lohjalla

Lohjan alueelta löytyy tällä hetkellä hyvin omakotitontteja. Myynnissä on myös paljon vanhoja taloja. Entä mitä kuuluu Porlalle ja asuntomessuille?

rakent1.jpg

 Tuleva Melban paikka ja uusi kerrostalo, kaksi Lohjan rakennuskohdetta vierekkäin.

 

Lohjalla on uusia asuntoja suunnitteilla Kullervonkadulle.

-Kullervonkadun naapurissa, kortteli 42:ssa yksi kerrostalo on jo valmis ja kahdelle muulle on vielä paikka. Niistä on kaavaprosessi juuri meneillään. Kaavoitusohjelmassa on muutenkin lupaavasti kerrostalosuunnitelmia, kertoo Lohjan kaupungin ympäristöjohtaja Pekka Puistosalo.

-Myös omakotitonttitilanne on hyvä, vaikka vilkasta kysyntää ei tällä hetkellä olekaan. Vuoden alun jälkeen on kyselty paria tonttia. Tonttimyyntiin vaikuttaa osaltaan se, että Lohjalla on nyt tarjolla paljon vanhojakin taloja, Puistosalo jatkaa.

Vapaita tontteja löytyy reippaasti ympäri Lohjaa. Yhteensä niitä on toista sataa. Tontteja on hyvin mm. Routiolla, Immulassa, Sammatissa, Tavolassa, Saukkolassa, Pusulassa, Karjalohjalla ja Gunnarlassa.

-Gunnarlassa on tontteja myös kaavavarannossa, joten kunnallistekniikkaa voidaan helposti laajentaa, Puistosalo sanoo.

Hän vinkkaa, että syksy on hyvää aikaa hakea rakennuslupaa, koska silloin niistä on vähiten ruuhkaa ja vastauksen saa siten nopeammin.

-Mitä täydellisempi hakemus on, sitä nopeammin se saadaan käsiteltyä. Lisäksi talvella moni talopakettifirma antaa alennusta, hän vinkkaa.

 

Muut rakennushankkeet Lohjalla

-Yritämme saada asuntomessut Lohjalle. Messuorganisaatiolla tulee yleinen haku, jossa niitä haetaan. Valtuusto päättää hakeeko Lohja messuja, mutta vaikuttaa siltä, että se on hyvin mahdollista, Puistosalo kertoo.

Messut on tarkoitus saada Paloniemeen vuonna 2021 tai 2022.

Porlan tilannetta puolestaan on tarkoitus ratkoa syksyllä valtuustossa. Asia oli viime torstaina kaupunkisuunnittelulautakunnan listalla, mutta Puistosalo veti sen pois käsittelystä, koska vaikutti siltä, että lautakunnassa ei ollut laajaa yksimielisyyttä toteutuksen muodosta. Tämän hetken ehdotuksen mukaan Porlaan tulisi viisi kerrostaloa, hotelli ja saunamaailma/järvikylpylä. Myös puistolle jää oma noin viiden hehtaarin alueensa. Ehdotuksesta keskustellaan vielä lautakunnan kanssa.

Kauppakeskus Melba -hanke puolestaan on näillä näkymin menossa valtuustoon keväällä.

-Sen jälkeen sitä toivottavasti aletaan rakentaa, Puistosalo toteaa.

Lisäksi hoivakoti Niilonpirtti kohoaa Nummelle ja koulukeskus/monitoimijatalo Routiolle. Anttilan koulun saneeraus on parhaillaan menossa. Vappulaan taas rakennetaan yksityistä päiväkotia.

-Nahkurintorille on tavoitteena rakentaa kaupallisen rakentamisen ja asumisen yhdistelmä.

Siitä käynnistyy suunnittelukilpailu, jota kohtaan on jo ilmennyt lupaavasti kiinnostusta. Kaupunkisuunnittelulautakunta laittaa saadut ehdotukset esille kesäkuussa yleisön arvioitaviksi, Puistosalo kertoo.

rakent2.jpg

Tämän hetkisen ehdotuksen mukaan Porlaan tulisi mm. hotelli ja saunamaailma/järvikylpylä.

alue_talous: 

Sivut

 
Tilaa syöte Raha ja talous