Raha ja talous

Mainos

Lyhytaikaisten lainojen vertailu eri tarjoajien välillä

Markkinoilla on useita lyhytaikaisten lainojen tarjoajia ja heidän välillään vallitsee kilpailu asiakkaista. Kuluttajan on vaikea välillä hahmottaa, kuinka eri luotonantajien lainaehdot poikkeavat toisistaan ja seuraavassa onkin pieni vertailu kuuden tarjokkaan tuotteista.

 

Vivus.fi

  • hakijan ikä: 20-80 vuotias
  • lainamäärä: ensimmäinen laina enintään 400 euroa, seuraavat enintään 2 010 euroa.
  • laina-aika: 3-30 vuorokautta
  • vuosikorko: 2 010 euron laina kuluineen 2311 euroa, todellinen vuosikorko 446,2% sisältäen käsittelykulut; ensimmäinen laina kuluton ja koroton
  • asiakapalvelu tavoitettavissa: puhelin, sähköposti, chat
  • asiakaspalvelu avoinna: joka päivä

 

Pikavippi.fi

  • hakijan ikä: vähintään 18-vuotias
  • lainamäärä: 100 euroa, 200 euroa ja 300 euroa
  • laina-aika: enintään 6 kuukautta eli 184 päivää
  • vuosikorko: 49,6%, 100 euron laina kuluineen 125 euroa, 200 euron laina 250 euroa ja 300 euron laina 375 euroa
  • asiakaspalvelu: puhelin, sähköposti
  • asiakaspalvelu avoinna: joka päivä

 

Ferratum

  • hakijan ikä: vähintään 21-vuotias
  • lainamäärä: koroton pikavippi 50-300 euroa 50 euron kerrannaisina tai Joustava-luotto 2 000 euroon saakka
  • laina-aika: pikavipillä 7-30 päivää, Joustava-luotolla jatkuva
  • vuosikorko: ensimmäinen laina kuluton ja koroton tai jos edellisestä lainasta on vähintään 2 vuotta, Joustava-luotolla nimellinen vuosikorko 103,4%; 1500 euron luotto 20 kuukauden takaisinmaksuajalla todellinen vuosikorko 219,3%
  • asiakaspalvelu: puhelin, sähköposti, chat
  • asiakaspalvelu avoinna: 24h

 

Reissuluotto

  • hakijan ikä: vähintään 21-vuotias
  • lainamäärä: 100-400 euroa, ensimmäinen laina enintään 200 euroa
  • laina-aika: 12 kuukautta
  • vuosikorko: todellinen vuosikorko 48,75%, 400 euron laina takaisin maksettaessa 550 euroa
  • asiakaspalvelu: puhelin, sähköposti
  • asiakaspalvelu avoinna: joka päivä

 

Ostosraha.fi

  • hakijan ikä: 20-75 vuotta
  • lainamäärä: 20-vuotiaalle 400 euroa, 21-75 -vuotiaalle 400-5 000 euroa
  • laina-aika: 12-72 kuukautta
  • vuosikorko: todellinen vuosikorko 5 000 euron lainalle 29,5%, lainan kokonaissumma 72 kuukauden takaisinmaksuajalla 9 951,59 euroa
  • asiakaspalvelu: puhelin, sähköposti
  • asiakaspalvelu avoinna: puhelimitse arkisin, sähköpostitse joka päivä

 

Euroloan.fi

  • hakijan ikä: vähintään 18-vuotias
  • lainamäärä: Express-luotto enintään 500 euroa, tämän lisäksi erilaisia pidempiaikaisia lainavaihtoehtoja
  • laina-aika: jatkuva luotto
  • vuosikorko: Express-luoton todellinen vuosikorko 50,5%
  • asiakaspalvelu: puhelin, sähköposti, chat
  • asiakaspalvelu avoinna: joka päivä 24h

 

Kaikki vertailun palvelut myöntävät heti lainaa, mikäli hakijan tiedot ovat kunnossa. Jokaisella on sivustollaan lainalaskuri, jonka avulla lainan hakija voi laskea lainansa kustannukset. Kaikki myöntävät lainaa ilman vakuuksia. Edellä oleva vertailu tutki vain kuuden luotonantajan palveluita, mutta siitä saa aika hyvän silmäyksen markkinatilanteeseen.

alue_talous: 

Kymmenen yritystä pääsi Länsi-Uudenmaan alueen kasvuohjelmaan

Yritysten maksuttomaan kasvuohjelmaan Länsi-Uudenmaan Kasvupolulle on valittu 10 kasvupotentiaalisinta yritystä 41 hakijan joukosta. Länsi-Uudenmaan Kasvupolku järjestetään ensimmäistä kertaa osana Suomen suurinta yritysten kasvun sparrauskilpailua, Kasvu Openia. Yritykset, jotka pääsivät jatkoon asiantuntijoiden sparrattaviksi ovat Oy Soya Ab / Jalofoods Tammisaaresta, Innoite Oy ja NiinuAgilitySport Oy Kirkkonummelta, The Natural Building Oy Raaseporista, E.LAIHO Oy, Molnix Oy, Tziip Oy ja Thai Cafe Lohja Oy Lohjalta, AuroraXplorer Oy Espoosta sekä  AB Costacalida Oy Karjaalta. Yritysten liikeideat liittyvät esimerkiksi valaisindesigniin, luonnonmukaiseen rakentamiseen, kimppakyytipalveluun, työasuihin, koirien agilityyn, kiinalaisten matkailun edistämiseen, aasialaisiin ruokiin sekä siivouspalveluihin.

 

Yritykset kertovat hyvin avuntarpeensa

Hakemusmäärä yllätti tuomariston, vaikka kasvuohjelma järjestetään nyt ensimmäistä kertaa ja melko nopealla aikataululla. Tuomariston puheenjohtaja, yritysneuvoja Jarkko Toivonen Novago Yrityskehitys Oy:stä kertoo, että hakijoiden joukko oli melko edustava otos alueen yrityksistä: on paikallisesti toimivia, voimakkaasti kasvuhaluisia ja kansainvälisille markkinoille pyrkiviä ja myös vasta idean tasolla olevia yrityksiä.

   – Ensimmäiset seitsemän yritystä löytyi helposti, mutta lopulta oli vaikea valita vain 10 mukaan, Toivonen kertoo. 

Toivonen kehuu erityisesti sitä, että yritykset olivat osanneet sanallistaa hyvin sparrauksen tarpeensa.

   – Näin saamme oikeat asiantuntijat ja yritykset kohtaamaan paremmin sparrauspäivinä.

 

Tuomaristoon kuuluvat Toivosen lisäksi Antti Sekki Laurea ammattikorkeakoulusta, Eero Hettula Länsi-Uudenmaan kauppakamarilta, Jouko Lindholm Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymästä, Petri Graeffe Uudenmaan Yrittäjistä, Frank Hoverfelt Tammisaaren Energialta ja Tiina Jokisuu Nordealta.

 

Kasvua kasvisruokavalion noususta

Yksi valituista on Oy Soya Ab, joka on valmistanut tofu-tuotteita luomusoijapavuista jo liki 30 vuoden ajan Tammisaaressa. Yritys pyrkii vähintään kaksinkertaistamaan noin kahden miljoonan euron liikevaihtonsa viiden vuoden aikana.

   – Kasvisten lisääminen ruokavalioon ja lihan syönnin vähentäminen on maailmanlaajuinen trendi, jota siivittävät eettiset, ekologiset ja terveydelliset syyt. Yrityksemme kasvupotentiaali perustuu tähän yleiseen trendiin sekä tofun ominaisuuksiin lihaan verrattavissa olevana proteiinin ja muiden ravintoaineiden lähteenä, kaupallinen johtaja Jouko Riihimäki perustelee.

 

Tuotevalikoimaan kuuluu nyt kuutta erilaista tofua, ja valikoimaa laajennetaan parhaillaan eri kumppaneiden, esimerkiksi ravintoloiden ja valmisruokatehtaiden kanssa. Jollain aikavälillä ajankohtaiseksi voi tulla myös uuden tehtaan rakentaminen, jolloin Länsi-Uusimaa olisi ensimmäinen ja luonnollinen sijainti. Kasvupolulta yritys hakee strategiansa tarkistamista ja terävöittämistä sekä etsii kasvua mahdollistavia yhteistyötahoja.

 

Kasvupolun sisältö ja eteneminen

Mukaan valitut yritykset saavat sparrausta 17.5. ja 1.6. Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa mylläreitä 10x45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa. Alueellinen tuomaristo valitsee lopuksi voittajat, jotka julkistetaan finaalissa 14.6. Kaksi parasta yritystä etenee edelleen valtakunnalliseen finaaliin, joka järjestetään 26. – 27.10.2016 Jyväskylässä. Länsi-Uudenmaan Kasvupolun mahdollistavat alueelliset toimijat Novago Yrityskehitys Oy, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Laurea ammattikorkeakoulu, Uudenmaan Yrittäjät, Länsi-Uudenmaan kauppakamari, Hangon Satama Oy ja Tammisaaren Energia Oy sekä valtakunnalliset kumppanit Technopolis, Finnvera, Sonera ja Nordea.

Yhteyshenkilöt

Jarkko Toivonen, yritysneuvoja, Novago Yrityskehitys Oy p. 050 306 6210 jarkko.toivonen@novago.fi

Jouko Riihimäki, kaupallinen johtaja, Oy Soya Ab, p. 0400 939691 jouko.riihimaki@soya.fi

Janne Roiha, kasvupolun fasilitoija, Kasvu Open -tiimi* p. 044 0342179 janne.roiha@kasvunroihu.fi

 

*Keski-Suomen kauppakamarin valtuuttama Kasvu Open -tapahtumien järjestäjä. Kasvu Open on Keski-Suomessa kehitetty, Keski-Suomen kauppakamarin rekisteröimä tavaramerkki.

alue_talous: 

Luksia vastaa tulevaisuuden haasteisiin

Muuttuvan lainsäädännön ja ammatillisen koulutuksen reformin seu­rauk­se­na tulevien vuosien aikana sekä tapa kouluttaa että toiminnasta saatava ra­hoi­tus muuttuvat olennaisesti. Tähän vääjäämättömään muutokseen va­rau­tu­mi­nen vaatii sekä resurssien että toiminnan uudelleenarviointia tu­le­vien vuosien toiminnan takaamiseksi.
Yksikköhintarahoituksen noin 10 %:n leikkaus vuon­na 2017 tulee merkitsemään Luksian tuloihin noin 2,5 M€ / vuosi laskua ny­kyi­sel­lä opiskelijamäärällä (noin 2400) mitattuna.

Lähivuosien muutosta varten on Luksiassa laadittu toimintasuunnitelma, jossa hallitukselle esiteltiin muutoksen vaikutuksia sekä toimenpiteitä, joilla toiminnan ke­hit­tä­mi­seen ja tehostamiseen pyritään vaikuttamaan. Suunnitelmassa on ra­ken­teel­li­sia muutoksia tilajärjestelyihin, organisaatiomuutokset yhteisen Luk­si­an rakentamiseksi, opetuksen ja ohjauksen muuttumiseen vaadittavia pe­da­go­gi­sia muutoksia ja toiminnan tehostamiseen tähtääviä prosessien tar­kas­te­lua.

Keskeisinä toimenpiteinä Luksian hallitukselle ehdotettiin seuraavia:

1. käynnistetään toimet yhden opiston pe­rus­ta­mi­sek­si. Nykyisin Luksiassa on kolme ammattiopistoa, yksi aikuisopisto ja oppisopimuskeskus.

2. palveluita uudistetaan paremmin opetustoimintaa tukevaksi toi­min­nak­si

3. sopeutetaan henkilöstö- ja muut menot käytettävissä oleviin tuloihin to­teut­ta­mal­la henkilöstöresurssin vähentämisen mahdollistavia organisaatio- ja tehtävämuutoksia sekä supistamalla toi­min­to­ja, sekä hyödyntämällä määräaikaisuuksien päättymisiä, elä­köi­ty­mi­siä ja luonnollista poistumaa

4. jatketaan kahden kampuksen (Lohja ja Nummela) mallin valmistelua ja tehdään siir­ty­mä­ai­ka­na sisäisiä tilajärjestelyjä, joilla varmistetaan op­pi­mis­ym­pä­ris­tö­jen ajanmukaisuus ja toimitilojen te­ho­kas käyttö.

Hallitus hyväksyi suunnitelman jatkovalmisteluun. 

 

Lohjan Puu-Anttila jää toistaiseksi Luksialle

Luksian saama ehdollinen ostotarjous Puu-Anttilasta on rauennut, koska pe­rus­tet­ta­van yhtiön lukuun toimineet Päivi Kuitunen ja Jukka Laurila eivät ole saaneet riittävää rahoitusta kaupan toteuttamiseksi.

Luksian hallitus päätti hakea Lohjan kaupungilta Puu-Anttilan osalta kaavamuutosta.

alue_talous: 

Vertaislainat kiinnostavat sijoitusmuotona yhä useampia

Sijoita varojasi ja lainaa samalla rahaa sitä tarvitseville. Uusi sijoitusmuoto valtaa alaa Suomessa ja maailmalla.

Fixura on Suomen ensimmäinen vertaislainavälitysyritys. Ideana on, että sijoittaja lainaa rahaa sitä tarvitseville ja saa korkoa takaisinmaksusta. Kun sijoitus hajautetaan moneen kohteeseen, ei synny suuria tappioitakaan, vaikka joku ei maksaisi lainaansa takaisin perinnänkään jälkeen.

-Lainaaminen on vanha tapa maailmassa. Nyt sen voi tehdä anonyymisti ja niin, että palvelu huolehtii asioiden toimimisesta, kertoo Fixuran toimitusjohtaja Mirja Palola.

Vertaislainaidea on lähtenyt Englannista vuonna 2005, kun finanssikriisin jälkimainingeissa rahoituslaitosten sääntely kiristyi ja kulutusluottoja oli vaikea saada. Fixura puolestaan perustettiin 2009. Voidaan todeta, että vertaislaina-ala on sekä valtakunnallisesti että maailmanlaajuisesti kovassa kasvussa. Tällä hetkellä Fixuran kautta vertaislainoihin sijoittaneita on jo Lohjan alueellakin melko paljon. Kasvun myötä vertaislainat haastavat perinteiset sijoitusmuodot, kuten osake-, kiinteistö- ja vakuutussijoittamisen. Suosion syynä ovat hyvä tuotto (yli 10% vuodessa) ja pienet riskit.

-Vertaissijoittaminen on helppoa ja se sopii sekä ammattisijoittajille että niille, joilla sijoitustietoa ei ole paljon. Pörssikursseja ei tarvitse seurata, koska tämä sijoitusmuoto on niistä riippumaton. Sijoittaja voi saada tuottoa jopa päivittäin, kun asiakkaat maksavat lainanlyhennyksiä ja korkoja. Kyseessä on kassavirtatuote. Asunnot ovat toinen tällainen tuote, mutta muuten niitä on vähän.

-Sopii tämä säästäjällekin. Jotkut säästävät eläkkeen päälle. He sijoittavat ison summan silloin, kun ovat vielä töissä ja uudelleensijoittavat kaiken mitä saavat. Elintaso säilyy eläkkeelle jäännin jälkeen, kun nostaa osan lyhennyksistä. Pääoma jää silti edelleen tuottamaan lisää, Palola selventää.

palola2.jpg

Mirja Palola. (Kuva: Anne Kytölä)

 

Hajauttaminen tuo turvan

-Mistään korkotuotteista ei ole vuosiin saanut hyvää tuottoa. Tämä on ainoa korkosijoittamisen muoto, joka tuottaa nyt. Tämä on hyvä, tasainen sijoitusmuoto, jonka riskit ovat vähäiset verrattuna pörssi- ja osakesijoittamiseen, Palola vakuuttaa.

Hajauttaminen lisää turvallisuutta.

-Kun sijoitus hajautetaan kymmeniin tai satoihin lainoihin, siitä voi seurata esimerkiksi vain kymmenen euron menetys, jos yksittäinen lainaaja ei maksa takaisin, Palola sanoo.

Lainaaja ja sijoittaja saavat itse määritellä omat ehtonsa lainan koroille. Laina syntyy, kun ehdot kohtaavat. Keskimääräiset korot ovat 19-20%. Maissa, joissa kyseinen sijoitusmuoto on ollut käytössä pidempään, korot ovat laskeneet. Alimmillaan lainan voi Fixuran kautta saada 6%:lla. Takaisinmaksuaika on 2-5 vuotta. Lainan suuruus puolestaan voi olla 1 000- 10 000 euroa. Fixura tekee kaikille lainaajilleen luottoluokituksen. 50-60% lainanhakijoista ei hyväksytä eli heidän hakemustaan ei julkaista. Lainan saa tällä hetkellä noin 10% hakijoista.

-Haluamme olla vastuullisia luotonvälittäjiä ja huolehtia siitä, että asiakkaamme eivät joutuisi velkakierteeseen, Palola selventää.

Palola kertoo, että palaute on ollut hyvää sen jälkeen, kun alun ”lasten taudeista” on päästy. Näitä lasten tauteja eli luottotappioita syntyi, kun hajautusta ei tehty riittävän laajasti, eikä seulontaprosessi ollut riittävän pitkälle hiottu.

-Vertaislainat alkavat olla suosittuja maailmalla. Kasvua tulee yli 100% vuodessa. Veikkaan, että joka kymmenes kulutusluotto voi kymmenen vuoden kuluttua olla vertaislaina, Palola arvioi.

 

Molemmin puolinen hyöty

Fixuran asiakkaita löytyy ympäri Suomea.

-Vertaistalous on osa jakamistaloutta. Mukana on siis myös se aspekti, että kun sijoitat omia rajojasi, joku toinen tarvitseva saa lainan. Kun välikäsi eli pankki on poissa kuviosta, toiminta on kustannustehokkaampaa, Palola kertoo.

Hänen mukaansa lainaa saaneet pitävät siitä, että on olemassa kanava, jonka kautta voi saada lainaa anonyymisti.

Ihmiselle voi olla iso kynnys mennä pankkiin kertomaan, mihin lainan tarvitsee. Meillä on Suomessa ajatus, että lainaa saa pyytää vain mm. opiskeluun ja asuntoon, mutta ei esimerkiksi matkaan tai kodinkoneeseen. Ruotsissa matkan sen sijaan ajatellaan käyvän syyksi, Palola vertaa.

alue_talous: 

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n edustajiston vaaleissa annettiin 10874 ääntä

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n edustajiston vaalit järjestettiin 29.3.–15.4. Ääniä vaaleissa annettiin 10 874, mikä on 846 vähemmän kuin viime vaaleissa vuonna 2012. Edustajistoon valituista 50 jäsenestä uusia edustajia on 22. Valituista puolet on naisia ja puolet miehiä.

-Äänestysprosentti vaaleissa oli 16,7 prosenttia (20,1 % 2012). Äänestysaktiivisuus hieman laski edellisistä vaaleista, kertoo SSO:n toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen.

-Ehdolla oli 209 osuuskaupan omistajaa tasaisesti koko SSO:n jäsenalueelta. Omistajien ääntä on nyt kuultu ja äänestäjät valitsivat Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:lle monipuolisen edustajiston tälläkin kertaa, iloitsee Jääskeläinen.

Edustajiston rooli osuuskaupan päätöksenteossa on tärkeä – onhan osuuskauppa jäsentensä omistama yritys. Edustajiston päätösvaltaan kuuluvista asioista voidaan mainita esimerkiksi tilinpäätöksen vahvistaminen ja hallintoneuvoston valinta. Muodollisen roolinsa lisäksi edustajisto toimii näköalapaikkana osuuskaupan toimintaan sekä muodostaa tärkeän keskustelufoorumin osuuskaupan johdon ja asiakasomistajien välille.

Osuuskuntalain ja osuuskaupan sääntöjen mukaan vaaleissa noudatettiin suhteellista vaalitapaa. Valituiksi tulivat seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 2016–2020 aakkosjärjestyksessä:

Achrèn Paula, Angelniemi

Ahonen-Ojala Leena, Salo

Blomberg Claus, Kemiö

Dannström Per, Dragsfjärd

Eino Pauli, Somero

Eurajoki Johanna, Vihti

Finer Leena, Vihti

Hacklin Seija, Ojakkala

Halkilahti Mikko, Salo

Halkilahti Marjatta, Muurla

Heikkilä Lauri, Marttila

Huhta Markku, Nummela

Järvinen Anne, Halikko

Järvinen Minna, Lohja

Kaira Jorma, Pusula

Kallonen Kalevi, Kemiö

Karnisto-Toivonen Saija, Salo

Lasanen Mikko, Vihti

Lautiala Arja, Salo

Leino Mari, Karkkila

Leppähaara Marja, Suomusjärvi

Levonperä Leena, Lohja

Lindblom Sanfrid, Lohja

Linden Jouni, Lohja

Linnavirta Heikki, Lohja

Makkonen Hannu, Lohja

Marjalaakso Jouko, Kiikala

Méling Jani, Lohja

Mitrunen Henna, Karkkila

Mynttinen Jorma, Salo

Mänkäri Timo, Vaskio

Määttänen Erja, Salo

Niinistö Kari, Salo

Niinivirta Harri, Salo

Nokka Sanna, Raatala

Peltonen Jorma, Halikko

Pietilä Essi, Koski TL

Rantanen Taina, Kisko

Saarinen Markku, Lohja

Saksa Heli, Somero

Sarakivi Antero, Sammatti

Saukkola Heli, Nummi

Sundman Maarit, Lohja

Vallittu Pertti, Kisko

Wennerstrand-Kekkonen Christel, Lohja

Ventelä Riikka, Lohja

Vesa Simo, Salo

Viherkanto Kari, Nummela

Villa Kaisa, Perniö

Välimäki Minna, Lohja

Osuuskaupan edustajiston vaaleissa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Edustajisto käyttää jäsenten päätösvaltaa osuuskaupassa. Edustajisto valitaan vaalilla osuuskaupan jäsenistä eli asiakasomistajista joka neljäs vuosi. Vaalissa äänioikeutettuja ovat kaikki ennen vaalivuoden alkua jäseniksi hyväksytyt ja 15 vuotta täyttäneet osuuskaupan jäsenet.

alue_talous: 

Virkkalassa on voimaa

Elinvoimainen Virkkala tarvitsee lisää yrittäjiä

Wikipedia: Virkkala (ruots. Virkby) on Lohjan 19. kaupunginosa, noin 8 kilometriä Lohjan keskustasta lounaaseen. Virkkalan taajamamaisessa keskustassa on runsaasti liikeyrityksiä sekä oma kirjasto, terveysasema ja seurakuntatalo. Virkkalaan suuntautuukin runsaasti asiointiliikennettä myös ympäröivältä maaseudulta. Pääosa Lohjan ruotsinkielisestä asutuksesta sijaitsee Virkkalan alueella.

DSC_0039.jpg

9 000 asukkaan talousalue

Virkkalassa asuu laskentatavasta riippuen vajaat 9 000 asukasta, mutta Inkoo ja Mustio ovat alueita naapurissa, jotka käyttävät Virkkalan palveluita. (Virkkalan alueella on noin 4400 taloutta ja 9000 henkeä, lähde: tilastokeskus).

Virkkalasta löytyy mm. apteekki, hammaslääkäri, eläinlääkäri, optikkoliike, kukkakauppa, autokoulu, pizzeria, iltaravintola/pub, kiinalainen ravintola, partureita ja kampaajia, pankki, lakiasiantoimisto, kolme ruokakauppaa, eläintarvikeliike, veneliike, keittiökalusteliike, autovaraosaliike, kelloliike, urheiluvälineliike, R-kioski ym.

DSC_0026.jpg

Virkkalassa on iloisia yrittäjiä - kuten tässä parturikampaamo Laitilan tytöt

DSC_0002.jpg

Rengasmestarit on yksi uusimmista tulokkaista Virkkalan liikkeistä.

DSC_0004.jpg

Myös kahvilaravintola Paussi ja autokatsastusliike Helppokatsastus ovat aivan uusia tulokkaita Virkkalassa.

Melkein kaikki liikkeet sijaitsevat lähellä toisiaan aivan Virkkalan torin ja samalla Virkkalan linja-autoaseman läheisyydessä. Virkkalan asiamiespostitkin eli R-Kioski ja Valintatalo ovat torin laidoilla.

Virkkalassa ja sen välittömässä läheisyydessä asuu väkeä vauvoista vanhuksiin ja Virkkalan keskustassa on nyt tarjolla hyviä, erilaisia liiketiloja oman liiketoiminnan aloittamiseen tai kehittämiseen. Tarjolla on mm. juuri ovensa sulkeneen Ravintola Elan ravintolaliiketoiminta (omistajat muuttavat pois), torin toisella puolella olevan entisen Paikallinen Ravintola-ravintolatilat sekä sen yläkerrassa olevat Tietolan kokoustilat ja löytyy keskustasta vielä myös entisen Nordean tilat aivan katutasosta  - hyviä, järkevän hintaisia liiketiloja hyvällä paikalla.

DSC_0011.jpg

Lisätietoja ja vuokrausyhteydet ExRavintolan tilat: http://toimitilat.kauppalehti.fi/Description/158012488

DSC_0014_0.jpg

Lisätietoja ja vuokrausyhteydet ExNordean tilat: http://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-toimitilat/8021383

Lisäksi aivan torikeskuksen läheisyydestä löytyy entisen ravintola Siperian tilat, linkki: http://toimitilat.lohja.fi/default.asp?q=KQn8Kz2VfO9G*06yO*fQ_H2vZ6*cMmRQp7ue*KojZJ9FOwdE7pFttvvD5053

Virkkalassa toimii myös aktiivinen yrittäjäyhdistys, jonka jäsenistöstä ja hallituksesta löytyy yrittäjiä, jotka voivat auttaa uusia yrittäjiä löytämään paikkansa markkinoilla sekä yrittäjiä, jotka ovat valmiita toimimaan eräänlaisina yrityskummeina ja tukijoina yritystoiminnassa- Virkkalan Yrittäjät ry ja sen jäsenluettelo löytyvät internetistä: www.virkkalanyrittajat.fi

DSC_0027.jpg

Virkkala on myös alueellinen koulukeskus ja Virkkalasta löytyy alakoulut ja yläkoulu sekä useampi päiväkoti. Rauhalan ja Ristin ala-asteen koulut sijaitsevat Virkkalassa sekä ruotsinkielinen Virkby skola. Yläasteen kouluja ovat Järnefeltin koulu sekä ruotsinkielinen Källhagens skola. Virkkalassa sijaitsee myös kaupungin ainoa ruotsinkielinen lukio, Virkby Gymnasium. Yläasteet ja lukio palvelevat myös Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan asukkaita.

Rauhalan koulu (1-6 lk) , Ristin koulu (1-6 lk)  Järnefeltin koulu (7-9 lk)

Lisäksi Virkklassa oleva Källhagens skola kerää kaikki ruotsinkieliset yläkoululaiset Lohjalta.

Virkkala on myös aktiivinen kulttuurinsaralla sillä Virkkalassa sijaitseva Kässän talo on varsinainen kulttuurin kehto näyttelyineen ja erilaisine kursseineen ja muine tapahtumineen. http://www.visitlohja.fi/default.asp?kieli=246&sivu=124&alasivu=124

DSC_0036.jpg

Uutena yrittäjänä aloitti juuri myös uusi kukkakauppa

Virkkalasta löytyy myös teollisuutta, ei edes kovin kaukaa keskustasta. Kalkkipetterin alueella (www.kalkkipetteri.fi) sijaitsee useampi kymmen teollisuusyritystä ja aivan läheisyydessä radan varressa toiset mokomat. Aivan Virkkalan läheltä löytyy myös Sappi Oyj:n paperitehdas.

DSC_0005.jpg

Virkkala ei ole jämähtänyt paikoilleen, Virkkalassa rakennetaan koko ajan uutta.

Tervetuloa uudeksi menestyjäksi Virkkalaan!

DSC_0008.jpg

Virkkalan tori on parkkipaikka mutta myös ihmisten kohtaamis-ja kauppapaikka.

DSC_0029.jpg

Virkkalan raitilla kohtaat kaiken ikäisiä ihmisiä.

DSC_0019.jpg

Virkkalasta löytyy erikoisliikkeitä.

DSC_0037.jpg

Ja palvelustastaan kuuluisa Virkkalan Shell

DSC_0012.jpg

Ja on Virkkalassa muutama kahvilakin, tässä yksi niistä.

alue_talous: 

Vuoden 2015 tilinpäätös

Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2016 tilinpäätöksen kokouksessaan 04.04.2016. Lohjan tilinpäätös oli 3,9 miljoonaa euroa alijäämäinen ja lainamäärä kasvoi 13,2 miljoonaa euroa. Kaupungin lainamäärä asukasta kohden oli vuoden 2015 lopussa 2 274 euroa.

Konsernituloslaskelmassa tilikauden vuosikate on 22,7 milj. euroa, tulos 22,0 milj.euron poistojen jälkeen 0,6 milj. euroa. Konsernitaseessa lainakanta on 163,7 milj. euroa eli 3453 euroa asukasta kohden edellisten tilikausien ylijäämä on 19,9 milj.euroa.

Lohjan kaupungin käyttötalous on nykyiseen taloudelliseen kantokykyyn, investointitarpeisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin nähden liian raskas. Vuosikate pysyi yllättävän tarkasti vuoden 2014 tasolla, vaikka veroprosenttia korotettiin puolella prosenttiyksiköllä vuonna 2015. Kun poistot samaan aikaan kasvoivat, viimeisen viivan alla oleva tulos heikkeni edelleen. Näin kulunut vuosi liitettiin uudeksi lenkiksi kuntaliitosten jälkeisen Lohjan alijäämäisten tilinpäätösten sarjaan.

Lohjan kaupungin vuoden 2015 tulos muodostui lähelle muutettua talousarviota. Toimintatuotot muodostuivat ennakoitua suuremmaksi, mutta toimintakulujen sekä verotulojen kasvu ei toteutunut suunnitellusti verrattuna alkuperäiseen talousarvioon. Vuoden aikana lisämäärärahoja myönnettiin perusturvalautakunnalle ja opetus ja kasvatuslautakunnalle. Kaupungin tulos päätyi 3,8 milj. euroa alijäämäiseksi. Tulos heikkeni vuoden 2014 tuloksesta 3,0 milj. euroa ja verrattuna alkuperäiseen 2014 vuoden talousarvioon tulos heikkeni 2,7 milj. euroa.

Toimintatuotot eivät kasvaneet verrattuna edelliseen vuoteen ja samanaikaisesti menojen kasvu oli ennakoitua suurempaa. Tuloslaskelman ulkoiset toimintatuotot vähenivät 0,3 % kun taas toimintakulut kasvoivat 2,1 % verrattuna vuoden 2014 tilinpäätökseen, jolloin toimintakate heikkeni edellisestä vuodesta 2,7 %. Kun yhteenlasketut verotulot ja valtionosuudet kasvoivat 2,1 %, kasvoi vuosikate rahoituserien jälkeen 0,5 % edellisestä vuodesta.

Investointiosan muutettujen määrärahojen toteutumisaste oli 75,4 % ja tuottojen toteutumisaste oli 123 % ja kulujen 80,1 %. Investoinnit kasvoivat edellisestä vuodesta 8,0 %. Suurempiin investointeihin olisi ollut mahdollisuudet, kun myönnetyistä määrärahoista jäi käyttämättä runsaat 6,4 milj. euroa.

Alkuperäisen talousarvion mukaiset investointimäärärahat olivat 20,8 milj. euroa ja myönnettyjen ylitysten sekä edelliseltä vuodelta kaupunginhallituksen päätöksellä siirrettyjen määrärahojen kanssa yhteensä 28,9 milj. euroa. Määrärahoja siirrettiin kaupunginhallituksen päätöksellä muun muassa irtaimistohankintoihin, Sammatin alakoulun laajennukseen, keskuskeittiön rakentamiseen, Ojaniittutalon rakentamiseen sekä vastaanottokodin rakentamiseen. Vuoden aikana investointeihin käytettiin 25,6 milj. euroa. Aikataulultaan viivästyneitä tai toistaiseksi toteutumatta jääneitä hankkeita oli yhteensä 6,4 milj. euroa, joista merkittävimmät olivat Roution koulu, Ojaniittutalo, Anttilan koulu sekä Suninhaan vesihuollon aluesaneerauksen toteuttaminen.

Taseen pysyvissä vastaavissa 13,6 milj. euron poistojen jälkeen aineellisten hyödykkeiden määrä kasvoi 4,5 % eli 10,3 milj. euroa, mikä kohdistui rakennuksiin, kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin sekä keskeneräisiin hankkeisiin. Toimeksiantojen varat laskivat 0,003 milj. euroa. Vaihtuvissa vastaavissa pitkäaikaiset saamiset pienenivät vuoden aikana 0,3 milj. Lyhytaikaiset saamiset laskivat 0,8 milj. euroa ja Rahoitusarvopaperit laskivat hieman viime vuoden tasosta. Rahat ja pankkisaamiset kas-voivat 2,2 milj. euroa.

Taseen loppusumma kasvoi edellisestä vuodesta 4,1 % eli 11,3 milj. euroa oman pääoman pienentyessä 3,8 milj. euroa tilikauden alijäämän johdosta ja vieraan pääoman kasvaessa 15,5 milj. euroa. Pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi 9,0 milj. euroa ja lyhytaikainen vieras pääoma puolestaan 6,5 milj. euroa, kun lainat rahoituslaitoksilta kasvoivat 15,2 milj. euroa, lainat konserniyhtiöiltä vähenivät 1,7 milj. euroa, ostovelat 1,5 milj. euroa sekä muiden velkojen kasvaessa hivenen ja siirtovelkojen kasvaessa 0,6 milj. euroa. Saadut ennakot vähenivät vuoden aikana 0,3 milj. euroa.

Kaupungin omavaraisuusaste heikkeni edellisestä vuodesta ja oli 47,55 %, kun se edellisenä vuonna oli 50,72 %. Pitkän aikavälin kehitys onkin ollut voimakkaasti negatiivinen, kun omavaraisuusaste vielä vuonna 2004 oli 76,3 %.

Konsernituloslaskelmassa tilikauden vuosikate on 22,7 milj. euroa, tulos 22,0 milj. euron poistojen jälkeen 0,6 milj. euroa. Konsernitaseen loppusumma päätyy 382,6 milj. euroon, joka on 20,3 milj. euroa enemmän kuin edellisen vuoden taseessa. Konsernin kumulatiivinen ylijäämä edellisiltä tilikausilta on 19,9 milj. euroa

alue_talous: 

Länsi-Uudellemaalle oma yritysten kasvuohjelma – “tällaista ei ole aiemmin toteutettu”

Yritysten kasvuohjelma Länsi-Uudenmaan Kasvupolku järjestetään alueella nyt ensimmäistä kertaa. Kasvuohjelma käynnistyy avaustilaisuudella torstaina 7.4. klo 13. Mukaan valituilla yrityksillä on mahdollisuus hioa kasvusuunnitelmaansa maksutta eri alojen asiantuntijoiden ohjauksessa. Yritysten haku on käynnissä 20.4. saakka.

Länsi-Uudenmaan Kasvupolku on osa Suomen suurinta yritysten kasvun sparrausohjelmaa, Kasvu Openia. Kasvu Open järjestetään kolmatta kertaa valtakunnallisella tasolla, kaikkiaan 25 paikkakunnalla tai teemalla. Avaustilaisuus tarjoaa tietopaketin kasvuohjelmasta sekä kokoaa yhteen kasvusta kiinnostuneita yrityksiä ja yhteistyökumppaneita (rahoittajat, kehittämisyhtiöt, oppilaitokset, Kasvu Open-tiimiläiset). Avaukseen osallistuminen ei vielä velvoita yrityksiä mihinkään.

Uusi tapa auttaa yrityksiä
Mukaan valitut 10 – 15 yritystä pääsevät kymmeneen intensiiviseen sparraussessioon, joissa ne tapaavat esimerkiksi rahoituksen, markkinoinnin, johtamisen ja kansainvälistymisen asiantuntijoita. Kasvu Open -metodin uskotaan tuovan oikeanlaista vetoapua elinkeinoelämälle nyt, kun ilmassa on pieniä piristymisen merkkejä.
   – Se on oiva väylä löytää yrityksiä, joilla on halua kasvaa. Tällaista tapaa ei ole aiemmin toteutettu, vaan yrityksiä on autettu toimialakohtaisesti, yksittäin tai jonkun hankkeen kautta. Myös alueen yrityskehittäjät hyötyvät, kun voimme käyttää oppimaamme myöhemmin, Novago Yrityskehitys Oy:n ohjelmajohtaja Erja Vaarala sanoo.

Oman Kasvupolun järjestämiseen innoitti myös raaseporilaisen sähköautokehittäjä Toroidionin menestys viime vuoden Kasvu Openissa. Yritys voitti Fast Track Energy -Kasvupolun ja sai kunniamaininnan myös valtakunnallisen tason finaalissa.

Abillion Oy: Patenttia haettu ja väkeä palkattu
Edellä mainitulle energia-Kasvupolulle sparraukseen pääsi viime vuonna myös Abillion Oy Siuntiosta. Yritys tuottaa cleantech-ratkaisuja eri teollisuuden aloille, asiakkaina on esimerkiksi vesi- ja energialaitoksia, SSAB, Metsä Group ja Fiskars. Yrittäjä Matias Tainela kertoo sparraukseen osallistumisen jälkeen tapahtuneen paljon.
  – Olemme saaneet rahoitusta, minkä avulla ultraääneen perustuva, teollisuuden tuotantolaitteita puhdistava tuotteemme on edennyt tuotekehitykseen ja patentin hakemiseen. Lisäksi henkilöstön määrä on kasvanut viime keväästä kahdesta viiteen, Tainela kertoo.
Tainela on avaustilaisuudessa kertomassa, millainen kokemus Kasvu Openiin osallistuminen oli yritykselle.
  – Parasta antia oli kontaktien luominen. Harvemmin tarjoutuu tilaisuutta saada kovan tason asiantuntijoiden aitoja näkemyksiä henkilökohtaisesti.

Tilaisuuden ohjelma ja kutsu medialle
Paikka ja aika: Rantasipi (Siuntion kylpylä), Lepopirtintie 80, Siuntio 7.4. klo 13 – 16.

Kasvu Open - teemme kasvusta mahdollista!: Janne Roiha, Kasvun Roihu Oy, Kasvu Open -tiimi
Keltaisen meren kasvustrategia & kokemuksia kasvusta: Hanno Airas, Novosan Oy
Vahvassa kasvussa: Karri Hautanen, markkinointijohtaja Technopolis Oyj
Lavalla Kasvu Open -kokemuksia jakamassa: Matias Tainela, Abillion Oy
Kasvupolun mahdollistajat - Miksi Länsi-Uudenmaan Kasvupolku? Paneelikeskustelussa Kasvupolun kumppanit
Vieläkö on joku syy olla osallistumatta? Näin pääset mukaan: Janne Roiha, Kasvun Roihu Oy, Kasvu Open -tiimi

Länsi-Uudenmaan Kasvupolun mahdollistavat alueelliset toimijat Novago Yrityskehitys Oy, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Laurea ammattikorkeakoulu, Uudenmaan Yrittäjät, Länsi-Uudenmaan kauppakamari, Hangon Satama Oy ja Tammisaaren Energia Oy sekä valtakunnalliset kumppanit Technopolis, Finnvera, Sonera ja Nordea.

Kasvupolun sisältö ja eteneminen
Mukaan valitut yritykset saavat sparrausta 17.5. ja 1.6. Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa mylläreitä 10x45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa. Alueellinen tuomaristo valitsee lopuksi voittajat, jotka julkistetaan finaalissa 14.6. Kaksi parasta yritystä etenee edelleen valtakunnalliseen finaaliin, joka järjestetään 26. – 27.10.2016 Jyväskylässä.

Yhteyshenkilöt
Janne Roiha, kasvupolun fasilitoija, Kasvu Open-tiimi, 044 0342179 janne.roiha@kasvunroihu.fi
Erja Vaarala, ohjelmajohtaja Novago Yrityskehitys Oy, 044 3740079 erja.vaarala@novago.fi
Matias Tainela, yrittäjä, Abillion Oy, 040 55 32 777 matias@abillion.eu
 

*Kasvun Roihu Oy on Keski-Suomen kauppakamarin valtuuttama Kasvu Open -tapahtumien järjestäjä. Kasvu Open on Keski-Suomessa kehitelty, Keski-Suomen kauppakamarin rekisteröimä tavaramerkki. Kasvu Open on Suomen suurin yritysten kasvun sparrausohjelma, joka tukee pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä maksutta ympäri Suomen ja eri toimialoilla. Mukana on tänä vuonna yhteensä 375 yritystä ja yli 950 Suomen liike-elämän huippua. Vuosi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin 26. – 27.10, jossa 80 finalistin joukosta valitaan Suomen parhaat kasvuyritykset.

 

alue_talous: 

Novago tukena yritysten ja kiinteistöjen energia- ja materiaali-tehokkuudessa

Jokaisessa yrityksessä on mahdollista saavuttaa säästöjä energia- ja materiaalitehokkuuden avulla. Helposti toteutettavia, edullisia ja yksinkertaisia mahdollisuuksia, joiden takaisinmaksuaika on lyhyt, tulisi hyödyntää aikailematta. Panostus energia- ja materiaalitehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen on lisäksi positiivinen imagotekijä. Se luo positiivista kuvaa yrityksestä ulospäin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille sekä tuottaa uutta kilpailuetua yrityksille.
Energia-asiantuntijan palvelu on kokonaisuudessaan maksutonta. Yritysten kanssa käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia eivätkä sido yrityksiä mihinkään. Välke –hanke on ollut nyt käynnissä vuoden ajan. Tänä aikana on luotu yhteydet alueen pk-yrityksiin, keskusteltu yrityksen ajankohtaisesta tilanteesta ja pisimmillään kartoitettu ja analysoitu yrityksen energianhankintaa ja potentiaalisia säästökohteita. Yrityksille ja kiinteistöille on myös tarjottu ad hoc –tyyppistä apua esimerkiksi saatavilla olevien tukien ja verkostojen kautta käytettä-vissä olevien muiden asiantuntijoiden osalta. Energia-asiantuntijan palvelua on edelleen saatavissa aina heinäkuun loppuun 2017 saakka.   
Mukana voivat olla niin pk-yritykset, kunnat, seurakunnat, maatilat kuin taloyhtiötkin, jotka haluavat käyttää kiinteistöissään kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä menetelmiä, cleantech-ratkaisuja ja energialähteitä. Työssä on tähän mennessä pääosin keskitytty alueen keskisuurten yritysten ajankohtaisiin tilanteisiin ja kehitysnäkymiin. Jatkossa erityiskohteina ovat mikro- ja pienyritykset sekä kunta- ja yksityisomisteiset kiinteistöt.
Ensimmäisen vuoden saavutuksia
•    Yhteydenotot 70 (pääosin pk-) yritykseen ja 16 kiinteistöön 5 kunnan alueella.
•    Energia-analyysejä on käynnistetty, tekeillä tai valmiina 10 yrityksen ja 5 kiinteistön kohdalla.
•    Todennettua energian/veden säästöä (2015): sähkö 1000 MWh, lämpö 7200 MWh ja vesi 4000 m3
•    Todennettua päästövähenemää (2015): noin 55 000 kgCO2ekv.
•    Myös toiminnan tehostamisia ja taloudellisia säästöjä on saavutettu ja todennettu.
•    HINKU-toiminnassa mukanaolevien kuntien alueilla toteutettuja hyviä käytäntöjä kerätään ns.HINKUmappiin (www.ymparisto.fi/HINKUmappi) ja esitellään laajempaan tietoon ns. ratkaisukortteina. Esimerkkeinä läntiseltä Uudeltamaalta ovat mm. polttoaine-muutokset fossiilisista uusiutuviin, konepajan ilmanvaihtoratkaisu, järvilämmön hyödyntäminen, satamavalaistuksen modernisointi, aurinkosähköjärjestelmän käyttöönotto.

Energia-asiantuntija apuna
Markku Nordström, energia-asiantuntija, p. 044 3731 301, markku.nordstrom@novago.fi     

 

alue_talous: 

Uusi edustajisto osuuskaupalle -SSO:n edustajiston vaalien äänestys alkaa

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:ssa järjestetään edustajiston vaalit huhtikuussa. Vaalien äänestys alkaa 29.3.2016 ja äänestysaikaa on 15.4.2016 asti. Vaalit pidetään postiäänestyksenä ja kaikille äänioikeutetuille postitetaan äänestysaineisto kotiin huhtikuun omistajapostin mukana.

– SSO:n edustajiston vaaleissa ehdolle asettui yhteensä 209 osuuskaupan jäsentä eli omistajaa. Vaaleissa on yksi jäsenalue, joka kattaa koko SSO:n toimialueen. Ehdokkaita on tasaisesti koko toimialueelta, mutta hieman vähemmän kuin viime vaaleissa. On kuitenkin hienoa huomata, että moni omistajistamme kokee vaikuttamisen edustajiston kautta edelleenmielekkääksi ja tärkeäksi, toteaa SSO:n toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen.

– Onhan edustajiston rooli äärimmäisen tärkeä paitsi päätöksenteossa ja tiedonvälittäjänä, myös kontaktipintana omistajien ja osuuskaupan johdon välillä, Jääskeläinen sanoo.

– Olisi tärkeää, että edustajisto saisi riveihinsä eri-ikäisiä ja erilaisilla taustoilla omaavia ihmisiä. Toivottavasti äänestysaktiivisuus vaaleissa nousee mahdollisimman korkeaksi, jolloin tiedämme, että valitut henkilöt edustavat mahdollisimman vahvalla valtakirjalla koko laajaa omistajakuntaamme. Omistajien toiveesta, sopivan ehdokkaan löytämiseksi äänestäjien käytössä on tällä kertaa myös vaalikone, jatkaa Jääskeläinen.

- Äänestäjät pääsevät vaalikoneen avulla tutustumaan ehdokkaisiin ja heidän mielipiteisiinsä osuuskaupan ajankohtaisista asioista entistä paremmin.

Ehdokaslistat on nähtävillä osoitteessa www.osuuskauppavaalit.fi/sso sekä SSO:n Prismoissa, S-marketeissa, Saleissa ja S-Raudoissa. Itselleen sopivan ehdokkaan voi etsiä vaalikoneen avulla samasta osoitteesta.

SSO:n vaalien äänestysaika on 29.3.–15.4.2016. Äänioikeutettuja omistajia on yli 65 000. Äänioikeutettuja ovat kaikki SSO:n jäseniksi 31.12.2015 mennessä hyväksytyt ja ennen vaalivuoden alkua 15 vuotta täyttäneet jäsenet. Vaalien tulos julkistetaan 19.4.2016. Ehdokaslistoja jätettiin määräaikaan mennessä 10, joissa oli yhteensä 209 ehdokasta. Ehdokkaiden keski-ikä on 52 ja ehdokkaista n. puolet on naisia ja puolet miehiä.

alue_talous: 

Sivut

 
Tilaa syöte Raha ja talous