Lastensuojeluaiheinen lyhytelokuva Kiireellinen sijoitus toteutettiin lastensuojelutyön ammattilaisten, nuorten ja taiteilija Pekka Kainulaisen yhteistyönä. Lyhytelokuvaa on tarkoitus hyödyntää mm. lastensuojelussa nuorten kiireellisten sijoitusten yhteydessä.

Ojamon perhetukikeskuksessa on 1.3.2018 alkaen toteutettu Taiteen edistämiskeskuksen Kulttuurin hyvinvointivaikutusten erityisavustuksella taidehanketta, jossa työskentelee lohjalainen taiteilija Pekka Kainulainen. Hän kertoo, että projekti sai alkunsa syksyllä 2017, kun Erja Kivistö soitti Ojamon perhetukikeskuksesta hänelle ja kysyi, voisiko eräälle perhetukikeskuksen ankealle betoniseinälle tehdä jotain.

–Vastasin, että ilman muuta. Aloimme sitten laajemminkin katsella taloa. Tyhjät, valkoiset seinät eivät ole mukavin näky. Niin talon asiakkaat kuin työntekijätkin elävät täällä rankkojen aiheiden parissa. Taide voisi helpottaa sitä hetkeä ihmisten elämässä, vaikka se ei heidän ongelmiaan poistakaan, kertoo Kainulainen.

Syntyi idea, että Kainulainen voisi tehdä enemmänkin kuin kehittää piristystä yhteen seinään.

–Päätimme hakea apurahaa. Saimme sitä vuodeksi 2018 niin, että Lohjan kaupunki palkkasi minut osa-aikaisesti Ojamolle. Haimme ja saimme apurahan myös viime vuodeksi, Kainulainen kertoo.

Kohtauksen kuvaukset Prisman edessä keväällä 2019. Kuvausryhmän muodostavat Luksian media-alan opiskelijat, näyttelijöinä Sammatin Vapaan Kyläkoulun oppilaita. (Kuva: Pekka Kainulainen)

Ojamon perhetukikeskuksessa toimivat sekä lasten että nuorten vastaanotto-osastot. Kainulainen on vieraillut säännöllisesti osastoilla.

–Taiteen keinoin he voivat kertoa jotain siitä, mitä sisällään tuntevat. Sillä on lapsille ja nuorille suuri merkitys, että he saavat äänensä kuuluviin. Minun tehtäväni oli taiteilijana viedä näitä ajatuksia eteenpäin. Olemme tehneet yhdessä luonnoksia ja minä teen niiden pohjalta valmiita teoksia tämän vuoden aikana, Kainulainen avaa.

Lyhytelokuva tehtiin osana tätä taidehanketta. Kiireellistä sijoitusta käsittelevä 11 minuutin mittainen video sai nimekseen ”Kohti rantaa”. Lyhytelokuvan käsikirjoituksen tekemiseen osallistuivat myös nuoret, mutta he eivät voineet itse näytellä elokuvassa. Siinä kohtaa apuun saatiin Sammatin Vapaan Kyläkoulun oppilaita.

–Kysyin, olisiko koululla nuoria, jotka voisivat lähteä mukaan projektiin. Innostuneita löytyi heti, Kainulainen iloitsee.

Videon tekemiseen ovat ratkaisevalla tavalla osallistuneet myös Luksian media-alan opiskelijat opettajineen.

Jesse Hälvä ja Kim Vikström viimeistelevät editointia Luksian studiossa. (Kuva: Pekka Kainulainen)

Nuorten ääni kuuluville

Perhetukikeskuksen nuoret arvostavat sitä, että heistä tehtiin lyhytelokuva.

–Nuoret osoittivat hyvin kiinnostusta ja arvostusta sitä kohtaan, että heidän elämänsä ja maailmansa on lyhytelokuvan aiheena, Kainulainen sanoo.

Nuoret pääsivät vaikuttamaan lyhytelokuvan sisältöön suunnittelun lisäksi vielä matkan varrellakin.

–Katsoimme välivedoksia heidän kanssaan nuorten osastolla. Nuorilta tuli hyviä kommentteja. He esimerkiksi kokivat, että ensimmäinen versio kuvasi Ojamon perhetukikeskuksen liian ankeana paikkana, joten asia oli pakko huomioida ja kuvasimme uudelleen joitain kohtia.

Kun lyhytelokuva sitten oli jo lähes valmis, sen näkeminen veti nuoret hiljaisiksi.

–He kokivat, että tarina on vaikuttava ja se kuvaa oikeasti heidän maailmaansa, Kainulainen kertoo.

Lyhytelokuvan kutsuvieras ensi-ilta järjestettiin 6.3. Kino Vaakunassa. Kainulainen kertoo, että lyhytelokuva keräsi paikalle paljon katsojia. Hän onkin erittäin iloinen lyhytelokuvan herättämästä kiinnostuksesta. Katsomossa oli taiteilijoita, aiheesta muuten kiinnostuneita sekä lastensuojelun parissa työskenteleviä, kuten psykologeja, koulukuraattoreja, nuoriso-ohjaajia, opettajia ja sosiaalityöntekijöitä.

–Tämä aihe koetaan tärkeäksi ja Lohjalla välitetään nuorista. Moni Kino Vaakunassa katsomassa ollut piti tärkeänä selviytymistarinan kuvaamista ja lyhytelokuvasta välittyvää tietynlaista myönteisyyttä, Kainulainen kertoo.

Lyhytelokuva sai ensi-iltansa Kino Vaakunassa. Kuvassa osa työryhmästä: Esa Alavillamo (vas, taka), Elina Alavillamo, Kerttu Gustavsson, Manta Gustavsson, Thea Perho, Kanerva Kilpelä, Mikko Kuri, Otso Tummavuori, Kim Vikström, Miisa Kallio, Erja Kivistö, Pekka Kainulainen, Riku Kemppinen ja Jesse Hälvä.

Lyhytelokuvasta apua vaikeiden asioiden käsittelyyn

Jatkossa videota levitetään internetissä, jotta kuka tahansa voi hyödyntää sitä. Kainulainen pohtii, että se voisi ehkä tulla katsottavaksi myös esimerkiksi Yle Areenaan tai sitä voitaisiin esittää festivaaleilla. Lyhytelokuva onkin jo herättänyt kiinnostusta ja sitä on pyydetty esitettäväksi moneen paikkaan. Lisäksi sitä on tarkoitus hyödyntää psykoedukaatiomateriaalina, jolle on huutava pula koko Suomessa. Sellaisen tarve on noussut vahvasti esille mm. Ojamon perhetukikeskuksen työntekijöiden parissa.

–Kiireellinen sijoitus voi olla kaikille asianosaisille vaikea, sekava ja traumaattinen tilanne, jossa vallitsee tunteiden sekamelska. Lastensuojelun työntekijät työskentelevät omalla persoonallaan, mutta he kaipaisivat myös apuvälineitä, Kainulainen kertoo.

–Tällaisen lyhyen elokuvallisen tarinan voi näyttää nuorelle ja hänen vanhemmilleen, kun nuori saapuu vastaanotto-osastolle. Elokuva kertoo yhden tarinan, josta nuori voi löytää sekä samaistuttavia kohtia että sellaisia asioita, joita hän ei ole elämässään ja perheessään kohdannut. Lastensuojelun työntekijä voi sitten esimerkiksi kysyä, että miten teillä nämä asiat ovat. Tällaisista asioista voi olla vaikea puhua, mutta aputarina voi helpottaa sitä, Kainulainen avaa.

Koska psykoedukatiiviselle materiaalille on tarvetta, Kainulainen ajattelee, että yhden videon sijaan niitä voisi tehdä sarjan.

–Kentältä on tullut viestiä, että tällaisille olisi tarvetta. Esimerkiksi pikkulapsille pitäisi olla oma video.

Videon avulla pyritään siis helpottamaan kiireellisesti sijoitetun lapsen tai nuoren, hänen perheensä ja läheistensä mahdollisuutta ymmärtää tapahtumaan liittyviä tekijöitä. Sen avulla voidaan rohkaista ihmisiä puhumaan vaikeista asiasta myös esimerkiksi neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa. Vaikka aihe on rankka, Kainulainen haluaa nostaa esille myönteisiä asioita.

–Vaikka lapsella tai nuorella olisi vaikea vaihe elämässään, kaikki ei ole loputtoman murheellista. Haluan antaa nuorille tsemppiä, että eteenpäin vain ja että apua on saatavilla. Täältä lähdetään kohti valoisampaa elämää tuen kanssa. Kukaan ei selviä yksin aavalla merellä, mutta yhdessä siihen on hyvät mahdollisuudet. Ja tämä koskee meitä kaikkia.

SMS

Kuvaukset Aurlahdessa huhtikuussa 2019. Kuvaajana, äänittäjänä ja kuvauskopterin lennättäjänä Luksian media-alan opiskelijat Jesse Hälvä, Eemil Leino ja Inka Kesti. Millana Manta Gustavsson. (Kuva: Pekka Kainulainen)