Vihdin ja Karkkilan riistanhoitoyhdistys piti vuosikokouksensa Vihdin seurakuntatalolla 6.2. Riistanhoitoyhdistys on riistahallinnon paikallistason yksikkö, joka vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Vihdin ja Karkkilan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja on Jussi Roms ja toiminnanohjaaja Juha Sohlman.
Hirviä suunnitelman mukaisesti
Kuluneella metsästyskaudella hirvimäärä on pidetty hirvitaloussuunnitelman mukaisena. Riistanhoitoyhdistyksen alueella saatiin kuluneella kaudella saaliiksi noin 100 hirveä. Yhdellä luvalla saa ampua aikuisen tai kaksi vasaa. Valkohäntäpeuran metsästys jatkuu 15.2. saakka ja niiden määrä on tehokkaan metsästyksen myötä ollut laskussa. Metsäkauriskanta painottuu asutuksen ympärille ja taajamien liepeille.
Riistanhoitoyhdistyksen kautta metsästäjät tekevät suurriistavirka-apua kolarieläinten ja muiden loukkaantuneiden riistaeläinten etsimisessä ja poiskorjaamisessa. Hirvieläinkolarien määrä pysyi samantasoisena edelliseen vuoteen verrattuna useimpien kolareiden koskiessa valkohäntäpeuroja ja painottuvan monille vilkkaille aluetta halkoville teille. Hirvikolarit ovat harvinaisia ja niitä on viime vuosina sattunut alle 10 vuodessa.
Susihavainnot kasvaneet
Viimeisen vuoden aikana petoyhdyshenkilöiden kirjaamien susihavaintojen määrä riistanhoitoyhdistyksen alueella on kymmenkertaistunut ollen viimeisen vuoden aikana noin 200 havaintoa. Paljon epävarmoja havaintoja on jäänyt myös kirjaamatta. Susitilanteesta tekee haastavan erityisesti se, että havaitut sudet eivät ole olleet erityisen ihmisarkoja. Tästä syystä on tapahtunut ei-toivottavia kohtaamisia. Vaikka vakavat tilanteet ovat harvinaisia, on suuriin petoeläimiin aina suhtauduttava varovaisesti.
Susihavainnoista on tärkeää ilmoittaa riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilöille, jotka tarkistavat ja kirjaavat havainnot Luonnonvarakeskuksen (LUKE) Tassu- järjestelmään. LUKE käyttää niitä kanta-arvioissaan. Jos susi aiheuttaa suoranaista vaaraa tai ei pakene ihmistä pihapiiristä, on aina syytä soittaa myös hätäkeskukseen.
Suden kannanhoidollinen metsästys ei ole tällä hetkellä mahdollista, mutta havaintotiedot ovat tarpeellisia mm. poliisille, jos se joutuu tekemään päätöksiä vaaraa aiheuttavien yksilöiden karkottamisesta tai lopettamisesta. Pyydettäessä riistanhoitoyhdistys antaa poliisille suurriistavirka-apua. Myös muiden suurpetojen havainnoista on tärkeä ilmoittaa petoyhdyshenkilöille, jotta havainnot saadaan kirjattua Tassu-järjestelmään. Ilves on Vihdissä ja Karkkilassa yleinen, mutta karhu vain harvoin tavattu. Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät riista.fi -sivuston kautta.
