Lohjanjärven ja sen valuma-alueen kunnostus käynnistyy: tavoitteena rehevöitymisen pysäyttäminen
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja Lohjan kaupunki käynnistävät Lohjanjärven kunnostamisen.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja Lohjan kaupunki käynnistävät Lohjanjärven kunnostamisen.
Lohjan seutu on Etelä-Suomen helmi, joka tarjoaa retkeilijälle poikkeuksellisen vehreyden ja kalkkipitoisen maaperän ruokkimaa loistoa. Kaupunki tunnetaan erityisesti järviluonnostaan, mutta todellinen taika piilee sen tammilehdoissa ja jylhissä kalliomaisemissa. Täällä luonto ei ole vain tausta, vaan se on läsnä jokaisessa polun mutkassa ja lehmusten havinaessa.
Karstunjoella Lohjalla on saavutettu merkittävä ympäristöteko, kun padon purku ja kosken kunnostus ovat avanneet kaloille noin 15 kilometriä joki- ja purouomia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ennallisti kesällä 2025 kalojen vaelluksen estäneen betonipadon paikalle noin 80 metriä uutta koskialuetta. Jo ensimmäiset havainnot kertovat onnistumisesta: uudesta koskesta on havaittu taimenia.
Lohjanseudun Puutarhaseura täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 90 vuotta. Juhlaa vietetään perjantaina 24.10. klo 18 Åsvallassa.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) juhlisti perustamisensa 50-vuotispäivää 29. elokuuta henkilöstön, yhdistyksen jäsenistön ja muiden kutsuvieraiden kesken Mustion Linnassa Raaseporissa. Juhlassa jaettiin ansioristejä ansioituneille vesiensuojelijoille.
Pilvenpurkaus on äärimmäinen sateen muoto, jossa lyhyen ajan sisällä putoaa erittäin suuri määrä vettä. Vaikka käsitettä käytetään usein kuvaamaan kaikkia rankkasateita, ilmiö viittaa meteorologiassa tarkemmin tilanteisiin, joissa sademäärä ylittää tietyn kynnyksen. Esimerkiksi Intian ilmatieteen laitoksen mukaan pilvenpurkaus tarkoittaa sademäärää, joka on vähintään 100 millimetriä tunnissa yli 20–30 neliökilometrin alueella. Tällaiset tapaukset ovat harvinaisia, mutta niiden vaikutukset voivat olla tuhoisia. Pilvenpurkauksia esiintyy usein vuoristoalueilla, kuten Himalajalla, missä topografia eli maanmuodot auttavat kondensaatioprosessia ja edistävät voimakkaiden konvektiosolujen syntyä. Niitä voi esiintyä myös tasaisemmilla alueilla, kun olosuhteet ovat otolliset.
Tule talkoilemaan vesieliöiden elinympäristöjen parantamiseksi ja erityisesti oppimaan miten kunnostetaan taimenpuroa ja miten kutusoraikon teko käytännössä tapahtuu. Mitä työvälineitä tarvitaan ja miten niitä käytetään. Saat talkoissa käytännön opastusta ja ohjeistusta. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Tervetuloa!
Uimarantakauden päättyessä on oivallinen aika varmistaa, että rantamme jäävät siistiin kuntoon. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n RANTAKALA-hankkeen Rantasiistix 2025 -kampanja haastaa kaikki mukaan siivoamaan rantoja roskattomiksi.