Länsi-Uudenmaan Säästöpankkisäätiö sr myönsi 205 980 euroa avustuksia

Länsi-Uudenmaan Säästöpankkisäätiö sr on myöntänyt tänä vuonna haettavana olleet avustukset. Avustukset ja apurahat olivat haettavana syyskuun ajan. Hakemuksia saapui 117 ja haetut avustusmäärät olivat yhteensä 655 751 euroa. Hakemusten avustuskohteet olivat monipuoliset ja niitä tuli kattavasti koko säätiön toimialueelta. Kaikkiaan avustuksia myönnettiin 68 hankkeeseen yhteensä 205 980 euroa. 

– Hakemukset vastasivat tänäkin vuonna hyvin säätiön tavoitteita Länsi-Uudenmaan alueen kulttuurin, hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvatuksen sekä elinvoimaisuuden edistämiseksi, toteaa toimitusjohtaja Tuomo Paaso Länsi-Uudenmaan Säästöpankkisäätiö sr:stä.

Säätiö jakoi yhteensä 205 980 euroa muun muassa nuorisotyöhön, senioritoimintaan, kulttuuriin, vesiensuojeluun, taloudelliseen kasvatukseen ja digineuvontaan. Länsi-Uudenmaan Säätöpankkisäätiö sr on tukenut myöntämillään avustuksillaan 204 hanketta yhteensä 566 460 eurolla kolmen toimintavuotensa aikana.  Tiedot avustusten saajista ja kohteista löytyvät Länsi-Uudenmaan Säästöpankkisäätiö sr:n kotisivuilta www.luspsaatio.fi.

Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry tallentaa paikallishistoriaa kyläkirjaksi

Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry:lle myönnettiin 4 000 euron avustus Haapalan kyläkirjan taitto- ja painatuskustannuksiin. Haapalan kyläkirja pohjautuu vuosina 2022–2024 toteutettuun laajaan perinnetietouden keruuprojektiin, johon osallistui noin 50 henkilöä Haapalan ja Vattolan kylistä. Hankkeessa tallennettiin asukkaiden muistoja, tarinoita ja paikallishistoriaa. Yhdistys luovutti kerätyn aineiston Karkkilan museotoimelle kaikkien käyttöön.

Projektin yhteydessä järjestettiin myös perimätiedon kirjoituskurssi, joka vahvisti osallistujien taitoja aineiston keruussa, tekijänoikeuksissa ja tietokirjatyössä. Haapalan kylästä kerätty aineisto herätti asukkaissa suurta kiinnostusta, ja sen pohjalta päätettiin julkaista kyläkirja.

– Nyt valmisteltava Haapalan kyläkirja tekee arvokkaan aineiston helposti saavutettavaksi ja vahvistaa paikallisidentiteettiä. Kyläkirja jää pysyväksi osaksi Karkkilan kulttuuriperintöä, kertoo puheenjohtaja Harry Suntioinen Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry:stä.

Vihdin kuvataidekoulussa tehdään kuvataidetta monipuolisesti eri tekniikoin

Vihdin Kuvataidekoulun Kannatusyhdistys ry:lle myönnettiin 4 000 euron avustus käytettäväksi medialuokan välineistön hankintaan (2 770 euroa) ja kolmeen vapaaoppilaspaikkaan (1 230 euroa).

Vihdin kuvataidekoulussa tehdään kuvataidetta monipuolisesti eri tekniikoin. Avustuksella kuvataidekoulu uusii medialuokan välineistöä, esimerkiksi hankkii uusia järjestelmäkameroita ja kuvausstudion lamppuja. Mediataiteessa tavoitteena on itseilmaisun ohella myös parantaa lasten ja nuorten medialukutaitoa, joka kehittyy parhaiten mediasisältöjä, kuten lyhytelokuvia tai animaatioita, itse tehden. Lasten mediataidot ovat tänä päivänä yhä tärkeämpiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja maailmankuvan muodostumisen kannalta. Avustuksella rahoitetaan myös kolme vapaaoppilaspaikkaa lukuvuodeksi. Vihdin kuvataidekoulussa harrastaa kuvataidetta taiteen perusopetuksen piirissä noin 300 lasta ja nuorta.

– Kuvataidekoulussa tärkeää oppilaille ovat ryhmän tutut kaverit ja opettaja sekä rento tekemisen meininki: koululla on monipuoliset välineet taiteen tekemiseen ja oppilaita rohkaistaan omien ideoiden kehittelyyn ja ilmaisemiseen. Piirtäminen, maalaaminen ja saven muotoilu ovat säilyneet monien oppilaiden suosikkitekniikoina, mutta uudet teknologiat ja esimerkiksi pelintekeminen kiinnostavat yhä enemmän ja ovat tuoneet myös uusia oppilaita kuvataideharrastuksen pariin, kertoo rehtori Liisa Pöllänen Vihdin Kuvataidekoulusta.

Monipuolista toimintaa mielen hyvinvoinnin tueksi

MIELI Lohjan mielenterveys ry:lle myönnettiin 3 900 euron avustus käytettäväksi yhdistyksen toiminnassa oleville vapaaehtoisille järjestettävän koulutuspäivän luennoitsijan palkkioon ja tilavuokraan (900 euroa) sekä toimitilavuokraan (3 000 euroa).

MIELI Lohjan mielenterveys ry on paikallinen mielenterveysjärjestö, jonka tavoitteena on edistää lohjalaisten mielen hyvinvointia ja tarjota matalan kynnyksen tukea arjen erilaisissa tilanteissa. Yhdistys järjestää monipuolista toimintaa, kuten ryhmätoimintaa, tapahtumia, koulutuksia ja kampanjoita, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä ja vahvistavat mielenterveystaitoja.

Toiminnan ytimessä on vapaaehtoistoiminta. Koulutetut vapaaehtoiset tarjoavat keskusteluapua, tukea kriisitilanteissa, kohtaamisia arkeen sekä osallistuvat erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Vapaaehtoiset toimivat koulutettuina ja ohjattuna, ja he ovat keskeinen osa yhdistyksen toimintaa ja sen tuottamaa hyvinvointia alueella.

– MIELI Lohjan mielenterveys ry:n vapaaehtoisena voi olla mukana monella tavalla – esimerkiksi tukihenkilönä, ryhmänohjaajana, kampanjoiden toteuttajana tai tapahtumien järjestäjänä. Yhdistys tarjoaa vapaaehtoisille koulutusta, tukea ja yhteisön, jossa voi tehdä merkityksellistä ja palkitsevaa työtä ihmisten hyvinvoinnin hyväksi, kertoo toiminnanjohtaja Cati Järnmark-Mårdh MIELI Lohjan mielenterveys ry:stä.

Palokuntanuorissa mukana tyttöjä ja poikia

Paloniemen Vapaaehtoinen Palokunta ry:lle myönnettiin 4 000 euron avustus käytettäväksi nuoriso-osastolle hankittavien varusteiden ja teltan hankintaan.

Paloniemen VPK:n nuoriso-osasto on yksi sopimuspalokunnan kolmesta osastosta, jonka toimintaa tukee myös nais- ja hälytysosasto. Näiden osastojen jäsenet toimivat kouluttajina nuorille. Nuoret harjoittelevat kahdessa ryhmässä (7–11-vuotiaat ja 12–17-vuotiaat) torstaisin keväällä ja syksyllä erilaisia palo- ja pelastustoiminnan asioita. Muuta toimintaa nuorille on mm. viikon kesäleiri (joka 4. vuosi valtakunnallinen suurleiri, vuonna 2026 se on Maskussa heinäkuussa), talvileiriviikonloppu, yö paloasemalla ja valistustapahtuma.

– Palokuntaharrastus sopii sekä pojille että tytöille. Hälytysosastoissa on nykyisin myös naisia miesten lisäksi. Paloniemen VPK:n nuoriso-osastossa on vuosittain noin 25 nuorta, kertoo hälytysosaton jäsen, yksikönjohtaja, Jorma Lappeteläinen Paloniemen Vapaaehtoinen Palokunta ry:stä.

Kosteikkojen rakentamisella ja hoitokalastuksella parannetaan alueen vesistöjen tilaa

Hormajärvi-yhdistys ry:lle myönnettiin 6 000 euron avustus Jantoniementien kosteikon rakentamiskustannuksiin. Kirmusjärven suojeyhdistys ry:lle myönnettiin 5 000 euron avustus Kirmusjärven vesialueen kosteikon ruoppauskustannuksiin. Pusulanjärven vesiensuojeluyhdistys ry:lle myönnettiin 4 000 euron avustus Pusulanjärven nuottauskuluihin. Talpelan vesistöjen suojeluyhdistys ry:lle myönnettiin 5 000 euron avustus Talpelan vesistöjen ruoppauskustannuksiin. Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:lle myönnettiin 5 000 euron avustus vesistönäyttöoton ergonomiaoppaan suunnittelukustannuksiin.

Kosteikkojen rakentamisella ja ruoppauksella sekä hoitokalastuksella parannetaan vesistöjen tilaa, joka lisää Lohjan alueen vesistöjen virkistyskäyttöä ja luontoarvoja.

Lohjan vesistöjen alueella sijaitsee runsaasti vakituista asutusta ja vapaa-ajan asutusta. Alueella on aktiivista maanviljelytoimintaa ja alueen vesistöjä jokineen ja järvineen hyödynnetään niin virkistäytymiseen kuin matkailuyrittäjien toimesta. Vesiekosysteemin hyvä ekologinen tila nostaa sekä vesistön ja sitä ympäröivän maan virkistys- ja käyttöarvoa edistäen myös Länsi-Uudenmaan alueen taloutta ja alueen elinvoimaisuutta.

Jantoniementien kosteikkohanke on Hormajärvi-yhdistys ry:n suurin ja tärkein hanke. Yhdistys rakentaa kosteikon, joka puhdistaa Hormajärveen laskevia vesiä, ehkäisee rehevöitymistä ja luo arvokkaan elinympäristön luonnolle. Se on sijoitus puhtaaseen veteen, monimuotoisuuteen ja tulevien sukupolvien hyvinvointiin.

– Ilmastonmuutoksen myötä vähenevä routa ja lyhenevä jääaika yhdessä kasvaneiden sateiden kanssa ovat lisänneet ravinteiden ja humuksen kulkeutumista Karnaistenkorvesta ja Suoniemestä Hormajärveen. Se on näkynyt rehevöitymisen lisäksi sinileväesiintyminä Mustalahdella. Alueelle rakennetaan altaita ja valleja, joiden avulla metsistä ja pelloilta tuleva valuma saadaan keräytymään kosteikkoon, joka suodattaa vedet ennen kuin ne päätyvät järveen, kertoo Hormajärvi-yhdistys ry:n sihteeri ja kosteikkohankkeen vetäjä Tiina Tähkäpää.