Lisää työpaikkoja, uusia asukkaita, kasvavia verotuloja ja mittavia sähköverkkoinvestointeja. Länsi-Uudenmaan datakeskushankkeet voivat käynnistää myönteisen kehityksen, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Lohjan kannalta kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin yhdestä teollisuusrakennuksesta Virkkalassa. Kaupunki tarvitsee uusia veronmaksajia ja yrityksiä, jotta tulevien vuosien koulu-, liikenne- ja palveluinvestoinnit voidaan rahoittaa kestävällä tavalla.
Länsi-Uudellamaalla on käynnistymässä teollinen murros, jonka merkitystä ei välttämättä vielä täysin ymmärretä.
Virkkala voi saada uuden alun
Lohjan Virkkalaan rakennettava Hypercon datakeskus on kaupungille merkittävä elinkeinohanke. Noin 22 hehtaarin alueelle suunniteltu kokonaisuus voi valmistuessaan olla yksi alueen suurimmista yksittäisistä sähkönkäyttäjistä. Suunnitelmissa tarkasteltu kokonaissähköteho vaihtelee 133 megawatista 400 megawattiin.
Virkkalan hankkeen merkitys ei kuitenkaan rajoitu keskuksen omalle tontille. Rakentaminen tarvitsee urakoitsijoita, kuljetuksia, sähköalan ammattilaisia, koneita, huoltoa ja monenlaisia palveluita. Osa tästä työstä voi jäädä paikallisille yrityksille, ja vaikutukset voivat levitä Lohjalta myös naapurikuntiin.
Rakentamisen jälkeen datakeskus tarvitsee jatkuvaa kunnossapitoa, valvontaa, turvallisuuspalveluita ja teknistä osaamista. Työpaikkojen määrä ei välttämättä nouse samaan mittakaavaan kuin perinteisessä suuressa tehtaassa, mutta niiden rinnalle voi syntyä muuta liiketoimintaa. Uudet yritykset ja alihankkijat ovatkin yksi tärkeä osa hankkeen mahdollisia pitkäaikaisia hyötyjä.
Virkkalalle kyse voisi merkitä myös laajempaa piristysruisketta. Uudet työpaikat lisäävät alueen kiinnostavuutta asuinpaikkana, ja niiden mukana voivat vahvistua paikalliset palvelut.
Lisää asukkaita, vahvempi talous
Lohjan tulevaisuuden kannalta yksi tärkeimmistä kysymyksistä on väestökehitys. Kaupunki tarvitsee uusia asukkaita, työssäkäyviä veronmaksajia ja perheitä, jotka rakentavat elämäänsä alueelle pitkäksi aikaa. Ilman riittävää väestö- ja yrityspohjaa kasvavien investointitarpeiden rahoittaminen muuttuu entistä haastavammaksi.
Datakeskusten vaikutus asukasmäärään ei synny automaattisesti. Rakennustyömailla voidaan käyttää paljon muualta tulevaa työvoimaa, ja kaikki pysyvät työntekijät eivät muuta hankepaikkakunnalle. Mahdollisuus on silti merkittävä, jos alueelle syntyy myös pysyvää teknologia-, energia- ja palvelualan työtä.
Lohjan vahvuuksia ovat luonnonläheinen asuminen, sijainti pääkaupunkiseudun tuntumassa ja mahdollisuus monipuoliseen asumiseen. Jos lähialueelle syntyy uusia työpaikkoja, nämä ominaisuudet voivat houkutella lisää asukkaita. Samalla asuntojen kysyntä, paikallinen kauppa ja palveluiden käyttö voivat kasvaa.
Verotuloja tarvitaan kipeästi
Lohjan taloudessa kasvun tarve näkyy hyvin konkreettisesti. Vuoden 2026 talousarviossa kaupungin verotuloiksi arvioitiin noin 113,7 miljoonaa euroa ja investoinneiksi lähes 30 miljoonaa euroa. Talousarvio oli samalla noin neljä miljoonaa euroa alijäämäinen.
Edessä on myös mittavia hankkeita. Mäntynummen koulukeskus, Neidonkeitaan uudistaminen, Virkkalan päiväkoti ja Länsirataan liittyvät ratkaisut kuuluvat kaupungin tulevien vuosien investointikysymyksiin. Ne ovat tärkeitä kaupunkilaisten arjen ja koko Lohjan vetovoiman kannalta, mutta niiden toteuttaminen edellyttää vahvaa taloudellista perustaa.
Tässä datakeskukset voivat muodostua osaksi ratkaisua. Suuret kiinteistöt tuovat kunnille kiinteistöverotuloja, ja uudet paikalliset työpaikat voivat vahvistaa kunnallisveropohjaa. Uusien asukkaiden myötä myös verotulojen määrä voi kasvaa.
Kokonaisuuden kannalta olennaista onkin saada kasvusta pysyvää. Yksittäinen tonttikauppa tuo kaupungille kertaluonteisen tulon, mutta toimivat yritykset, asukkaat ja kiinteistöt voivat vahvistaa taloutta vuodesta toiseen. Tämä ero on tärkeä silloin, kun pohditaan kaupungin mahdollisuuksia ylläpitää kouluja, päiväkoteja, liikuntapaikkoja ja muuta palveluverkkoa.
Sähköverkko uudistuu väistämättä
Datakeskusten valtava sähkönkulutus on ollut yksi hankkeiden puhutuimmista ominaisuuksista. Samalla se pakottaa katsomaan Länsi-Uudenmaan sähköinfrastruktuuria uudesta näkökulmasta. Kun alueelle sijoittuu satojen megawattien kulutuskohteita, pelkkä vanhan verkon ylläpitäminen ei enää riitä.
Virkkalan datakeskuksen sähköverkkoyhteyksiä rakennetaan noin 25 miljoonan euron urakassa. Siihen kuuluvat uusi 110 kilovoltin sähköasema sekä kaapeliyhteydet Fingridin kantaverkkoon. Työn on määrä jatkua vuoden 2027 loppuun. Datakeskukset voivat osaltaan vauhdittaa uudistuksia, joita kasvava ja sähköistyvä yhteiskunta tarvitsee joka tapauksessa.
Suunniteltujen datakeskusten yhteenlaskettu kokonaissähköteho olisi julkistettujen arvioiden perusteella noin 783–1 083 megawattia. Jatkuvassa käytössä tämä vastaisi noin 6,9–9,5 terawattitunnin vuotuista sähkönkulutusta.
Ilman datakeskuksia koko Länsi-Uudenmaan nykyinen sähkönkulutus on siis arviolta vain noin neljännes–kolmannes siitä kulutuksesta, jonka kaikki suunnitellut datakeskukset voisivat täydessä laajuudessaan aiheuttaa. Toisin sanoen datakeskushankkeet voisivat toteutuessaan moninkertaistaa alueen sähköntarpeen. Vertailu on kuitenkin suuntaa antava.
Poliittiset ratkaisut määräävät suunnan
Datakeskukset ovat herättäneet poliittista keskustelua myös Lohjalla. Virkkalan tonttikauppa nousi vuonna 2025 valtakunnallisiin otsikoihin, kun hankkeen taustaa ja turvallisuuskysymyksiä nostettiin esiin ministeritasolla. Kaupunki päätti lopulta toteuttaa kaupan.
Keskustelussa ovat vastakkain erityisesti investointien taloudelliset mahdollisuudet sekä huoli sähkön riittävyydestä, ympäristövaikutuksista ja datakeskusten todellisesta paikallisesta hyödystä. Molemmat näkökulmat ansaitsevat huomiota. Kuntien tehtävä on huolehtia siitä, että suuret hankkeet toteutetaan kestävästi ja niiden tuottama hyöty ulottuu mahdollisimman laajalle.
Paikallisessa päätöksenteossa olennaista on myös se, miten kasvuun varaudutaan. Uudet asukkaat tarvitsevat asuntoja, koulutusta, päivähoitoa, liikenneväyliä ja toimivia palveluita. Pelkkä investointien houkutteleminen ei riitä, jos kunta ei samaan aikaan pysty hyödyntämään niiden synnyttämiä mahdollisuuksia.