Länsi-Uudenmaan alueen sähkönkulutuksesta ei ole saatavilla yhtä tuoretta ja yksiselitteistä julkista lukua, joka kattaisi kaikki alueen kunnat ja kaikki kuluttajaryhmät ilman datakeskuksia. Kokonaiskulutus on kuitenkin mahdollista arvioida alueen nykyisen väestön, teollisuuden, palveluiden, liikenteen ja lämmityksen perusteella.
Länsi-Uudenmaan keskeisiin kuntiin kuuluvat tässä tarkastelussa Vihti, Lohja, Kirkkonummi ja Raasepori. Alueella asuu yhteensä noin 150 000–160 000 ihmistä. Ilman suunniteltuja datakeskuksia alueen sähkönkulutus on suuruusluokaltaan arviolta noin 1,5–2,5 terawattituntia vuodessa.
Tämä vastaa jatkuvana keskitehona noin 170–285 megawattia. Arvio sisältää kotitalouksien, palveluiden, julkisen sektorin, nykyisen teollisuuden, liikenteen sähköistyksen sekä sähkölämmityksen ja lämpöpumppujen kulutusta. Se ei sisällä nyt suunniteltujen datakeskusten mahdollista tulevaa kulutusta.
Mihin sähköä kuluu?
Suurin osa alueen nykyisestä sähkönkulutuksesta muodostuu rakennusten lämmityksestä, kotitalouksien ja palveluiden sähkönkäytöstä sekä teollisuudesta. Kulutus vaihtelee voimakkaasti vuodenajan mukaan. Talvella sähkönkäyttö kasvaa lämmityksen vuoksi, kun taas kesällä kulutus on yleensä pienempää.
Lohja ja Raasepori ovat alueen teollisesti merkittävimpiä kuntia. Niiden kulutukseen vaikuttavat muun muassa tuotantolaitokset, työpajat, kaupan palvelut ja muu yritystoiminta. Vihdissä ja Kirkkonummella kulutusta lisäävät asuminen, palvelut, liikenne sekä pääkaupunkiseudun läheisyydestä johtuva rakentaminen ja yritystoiminta.
Sähkönkulutukseen vaikuttavat myös suuret yksittäiset käyttäjät, kuten vesihuolto, liikenneinfrastruktuuri, kauppakeskukset, sairaalat ja muut julkiset palvelut. Näiden kulutus on kuitenkin kokonaisuutena selvästi pienempää kuin suunniteltujen datakeskusten mahdollinen jatkuva kuormitus.
Datakeskusten mittakaava suhteessa nykykulutukseen
Suunniteltujen datakeskusten yhteenlaskettu kokonaissähköteho olisi julkistettujen arvioiden perusteella noin 783–1 083 megawattia. Jatkuvassa käytössä tämä vastaisi noin 6,9–9,5 terawattitunnin vuotuista sähkönkulutusta. Uudenmaan datakeskushankkeet voivat kasvattaa maakunnan sähkönkulutusta erittäin voimakkaasti. Useat keskukset ovat jo rakenteilla, mutta suuri osa suunnitellusta kapasiteetista on vielä lupa- tai suunnitteluvaiheessa.
Ilman datakeskuksia koko Länsi-Uudenmaan nykyinen sähkönkulutus on siis arviolta vain noin neljännes–kolmannes siitä kulutuksesta, jonka kaikki suunnitellut datakeskukset voisivat täydessä laajuudessaan aiheuttaa. Toisin sanoen datakeskushankkeet voisivat toteutuessaan moninkertaistaa alueen sähköntarpeen.
Vertailu on kuitenkin suuntaa-antava. Alueen nykyisestä sähkönkulutuksesta ei ole käytettävissä yhtä tarkkaa, kuntarajat ylittävää ja ajantasaista tilastoa, ja datakeskusten ilmoitetut teholuvut ovat eri hankkeissa osittain erilaisia. Lisäksi kaikki hankkeet eivät välttämättä toteudu suunnitellussa laajuudessa, ja niiden käyttöaste voi vaihdella.
Arvio ilman datakeskuksia
Länsi-Uudenmaan nykyinen sähkönkulutus ilman datakeskuksia on todennäköisesti noin:
- 1,5–2,5 TWh vuodessa
- keskimäärin noin 170–285 MW jatkuvaa tehoa
- noin 10–16 MWh asukasta kohti vuodessa, jos alueella asuu noin 150 000–160 000 ihmistä
Arvioon sisältyy normaali alueellinen sähkönkäyttö, mutta ei suunniteltujen datakeskusten kulutusta. Jos mukaan lasketaan vain kotitaloudet ja palvelut, kulutus olisi tätä pienempi. Jos taas mukaan otetaan kaikki nykyinen teollisuus ja muu yritystoiminta, arvio sijoittuu edellä esitettyyn haarukkaan.
Mikä muuttuu, jos datakeskukset toteutuvat?
Datakeskukset toisivat alueelle uuden, jatkuvasti toimivan sähkönkulutuskeskittymän. Niiden kulutus olisi huomattavasti tasaisempaa kuin kotitalouksien tai lämmityksen kulutus, mutta samalla kokonaismäärältään moninkertaista suhteessa alueen nykyiseen kulutukseen.
Jos kaikki hankkeet toteutuisivat täydessä laajuudessaan, datakeskusten kulutus voisi olla noin 7–10 TWh vuodessa. Yhdessä nykyisen muun kulutuksen kanssa Länsi-Uudenmaan kokonaiskulutus voisi tällöin nousta noin 8,5–12 terawattituntiin vuodessa.
Tämä tarkoittaisi, että datakeskukset muodostaisivat valtaosan alueen sähkönkäytöstä. Sähköverkon kannalta vaikutus näkyisi uusien sähköasemien, voimajohtojen, kantaverkkoyhteyksien ja tuotantokapasiteetin tarpeena.
Arvioon liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia. Vihdin hankkeesta ilmoitettu noin 192 megawatin luku kuvaa IT-kapasiteettia, kun taas muiden hankkeiden luvut kuvaavat pääosin kokonaissähkötehoa. Siksi kaikkia lukuja ei voi verrata täysin suoraan. Lisäksi hankkeet valmistuvat vaiheittain, eikä täysi kapasiteetti välttämättä ole käytössä heti.
Seuraavassa ovat muut keskeiset hankkeet ja niiden ilmoitetuista tehoista lasketut vuosikulutukset.
| Paikkakunta ja hanke | Ilmoitettu teho | Laskennallinen kulutus vuodessa |
|---|---|---|
| Kirkkonummi, Microsoft | 150 MW | 1,31 TWh |
| Lohja, Virkkala, Hyperco | 133–400 MW | 1,17–3,50 TWh |
| Raasepori, Karjaa, FCDC | 100 MW | 0,88 TWh |
| Nurmijärvi, Sudentulli | 560 MW | 4,91 TWh |
| Järvenpää, Prime Data Centers | 100–130 MW | 0,88–1,14 TWh |
| Kerava, FCDC | 250 MW | 2,19 TWh |
| Mäntsälä, Verne | 70 MW | 0,61 TWh |
| Mäntsälä, Nebius, uusi keskus | 70 MW | 0,61 TWh |
| Loviisa, Hyperco | enintään 250 MW | 2,19 TWh |
Taulukon vuosiluvut ovat laskennallisia, ja niissä oletetaan ilmoitetun tehon jatkuva käyttö vuoden kaikkina 8 760 tuntina. Osassa hankkeita teho kuvaa pelkkää IT-laitteistoa, jolloin jäähdytys ja muut apujärjestelmät kasvattavat todellista kokonaissähkönkulutusta. Loviisan luku kuvaa enimmäisliityntätehoa, ei ennustettua käyttöä.
Lisäksi Uudellamaalla on muita suunnitelmia. Esimerkiksi Nova Complex esittelee Suomessa jopa 500 megawatin IT-kapasiteettitavoitetta, mutta sen Loviisan hankkeen ensimmäisen vaiheen kulutusta ei ole vahvistettu samalle tasolle. Tätä kapasiteettia tai muita varhaisen vaiheen suunnitelmia ei ole laskettu edellä esitettyyn kokonaisuuteen.
Johtopäätös
Ilman datakeskuksia Länsi-Uudenmaan sähkönkulutus on arviolta noin 1,5–2,5 terawattituntia vuodessa. Keskimääräiseksi jatkuvaksi tehoksi muutettuna tämä vastaa noin 170–285 megawattia.
Suunnitellut datakeskukset voisivat toteutuessaan lisätä kulutusta noin 7–10 terawattitunnilla vuodessa. Niiden vaikutus olisi siten huomattavasti suurempi kuin alueen nykyinen sähkönkulutus kokonaisuudessaan. Datakeskukset eivät vain kasvattaisi alueen kulutusta, vaan muuttaisivat Länsi-Uudenmaan koko sähköjärjestelmän mitoitusta ja sähkönhankinnan tarvetta.
Tarkka nykykulutus pitäisi varmistaa Energiaviraston, Tilastokeskuksen, verkkoyhtiöiden ja kuntakohtaisten kulutustilastojen avulla. Ilman tällaista koontia 1,5–2,5 terawattitunnin arvio on perusteltu suuruusluokka, ei tarkka virallinen kokonaisluku.
Datakeskusten merkitystä ei siksi kannata tarkastella pelkästään niiden kuluttaman sähkön kautta. Uudistuva infrastruktuuri, kansainväliset investoinnit ja niiden ympärille muodostuva yritystoiminta voivat vahvistaa Länsi-Uudenmaan kilpailukykyä vuosikymmeniksi. Lohjalle tämä voi avata uusia mahdollisuuksia houkutella työpaikkoja, yrityksiä ja asukkaita juuri silloin, kun kaupungin tulevien investointien rahoittaminen edellyttää vahvempaa taloudellista kasvua.