Lohjan Kamppailukeskus juhli viime lauantaina 40 vuoden ikäänsä Puu-Anttilassa. Kutsuvieraina oli valtakunnan tasolla merkittäviä henkilöitä, kuten Hokutoryu-jujutsun kehittäjä soke Auvo Niiniketo 10.dan.

Vuonna 1982 perustettu seura oli alun perin nimeltään Lohjan Karateklubi. Nimeä vaihdettiin vuonna 2009, koska seuran lajivalikoimaan oli tullut uusia lajeja. Nykyään seurassa voi harrastaa wadoryu-karaten lisäksi krav magaa, kenjutsua ja kahta ju-jutsua, jotka ovat hokutoryu ja brasilialainen ju-jutsu (BJJ). Wadoryu on suomeksi ”rauhan tie”, mikä kertoo siitä, että tavoitteena ei ole kova kontakti vaan sen välttäminen erilaisilla väistöillä.

Seuran lajeista kenjutsu on ainoa, jossa käytetään välineitä, nimittäin miekkoja – aluksi puumiekkoja ja pehmomiekkoja ja sitten metallisia. Edistyneimmillä harrastajilla miekat ovat teroitettuja.

Muissa lajeissa otellaan tyhjin käsin, joskin israelilaistaustaisessa krav magassa opetellaan käyttämään tilapäisvälineinä sellaista, mitä sattuu osumaan käteen, kuten laukkuja. Krav maga on seuran lajeista ainoa, jossa ei voi kilpailla, koska se keskittyy täysin itsepuolustukseen ja itsepuolustustilanteissa olisi haittaa säännöistä, jotka kilpailuissa ovat välttämättömiä. Itsepuolustustilanteessa ihminen saa tehdä mitä tahansa torjuakseen hyökkäyksen ja suojellakseen itseään, mutta kaikki muu kuten maahan kaatuneen hyökkääjän potkiminen olisi hätävarjelun liioittelua, jota joutuisi selittelemään oikeudessa.

Aktiivista kilpailutoimintaa

Muissa lajeissa on seuran jäseniä kilpaillut paljonkin. Suurin kilpailusaavutus on Joni Lipiäisen maailmanmestaruus ju-jutsussa vuodelta 2017. Janne Karhunen on seuran menestyksekkäin kilpailija karatessa ja on ollut karaten avoimissa MM-kisoissa kahdeksas, ja lisäksi saanut hopeamitalin oman tyylisuuntansa wadoryun MM-kilpailuissa. Lisäksi Karhusella on kaksi PM-kultaa ja lukuisia suomenmestaruuksia. Hän kertoi muiston, joka tuo hänelle vieläkin kylmät väreet:

–Olin finaalissa Ranskan avoimissa. Carmina Buranan soidessa pieni suomalainen juoksi finaaliin, kun sali oli ihan täynnä ranskalaisia.

Toinen menestyksekäs karateharrastaja on Jussi Säilä, jolla on yhdeksän SM-mitalia. Nykyään hän valmentaa nuorten kisaryhmää.

Seura myös isännöi Hokutoryun SM-kisat vuosina 2012 ja 2018 ja karaten SM-kisat vuonna 2018 sekä järjesti lukuisia karaten SM-kisoja 1990-luvulla.

Junioritoimintaa seuralla on kaikissa muissa lajeissa paitsi kenjutsussa. Lisäksi perhekarateen voivat tulla jopa nelivuotiaat lapset vanhempansa kanssa. Karaten juniorivalmentaja Jaana Perttilä palkittiin seuran hyväksi tekemästään työstä.

Uusi sali valmistui talkoilla

Seuralla on kaksi harjoittelupaikkaa, Tennarin tatamisali ja vuonna 2019 valmistunut oma sali Pappilankorvessa Kuuselankujalla. Uuden salin rakentamisprojektia johtanut Arto Finérus kertoi juhlassa, että oma sali oli vuosien tavoite, jonka saavuttamiseksi perustettiin kiinteistöyhtiö.

–Rakennusprojektista tuli entistä ajankohtaisempi, kun edellisen salin vuokranantaja viisinkertaisti vuokran ja lopetti lämpimän veden toimittamisen. Sieltä piti päästä pois, Finérus kertoi.

Sali rakennettiin vanhaan halliin remontoimalla sisäpuoli täysin. Esimerkiksi väliseiniä piti purkaa ja rakentaa ja paljon roinaa viedä pois. Saliin rakennettiin kaksi tatamia, joiden alla on jousituksena retkipatjaa.

–Suihkutilat tehtiin valuharkoista, jotta seinät kestävät, vaikka suihkussa painittaisiin, Finérus kertoi.

Seura sai salin rakentamista varten paljon tukea sponsoreilta. Lohjan liikuntakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Vienonen kehui seuraa siitä, että se ei ole jäänyt murehtimaan toimintatilojen puuttumista vaan on rakentanut toimintatilat itse.

Ansiomerkkejä ja kunniakirjoja

Juhlissa katsottiin lukuisia kuvia vuosien varrelta ja yhdessä kuvassa nähtiin keltavöinen karateharrastaja, joka nykyään tunnetaan paremmin valtakunnan politiikasta.

–Tässä seurassa on ollut hienoa, että koko ajan on ollut into kehittää toimintaa eri suuntiin, ja toiminta on ollut yhteisöllistä, kertoi karateharrastaja Mika Saari.

Soke Auvo Niiniketo kehui seuraa, jonka ikä on Suomessa harvinaisuus. Lisäksi on harvinaista, että seuralla on oma sali.

–Yhteen hiileen puhaltaminen on tärkeää, Niiniketo korosti.

Suomen karateliitto antoi ansiomerkkejä ansioituneille harrastajille. Pronssiset saivat Satu Selin ja Ardi Haab, hopeiset Arto Finérus ja Reijo Ahola sekä kultaiset Jaana Perttilä ja Marko Kauranen.

Seura palkitsi Hokutoryu-miehet soke Auvo Niinikedon ja hanshi Risto Vänttärin (8.dan) kunniakirjoilla pitkään jatkuneesta ja arvokkaasta yhteistyöstä. Seuran kunniakirjan saivat myös hanshi Timo Hirvonen (8.dan), shihan Kimmo Tenhunen (7.dan) ja Natalia Gadolin. Yhteistyökumppani Tapanilan Erän puolesta hakivat kunniakirjat Maija Laaksonen ja Nea Vallenius. Seuran toiminnassa 40 vuotta mukana ollut Jouni Liljander, seuran taloudenhoitaja, sai kunniakirjan pitkästä yhteistyöstä seuran kanssa. Lisäksi kunniakirjalla palkittiin aktiivinen harrastaja Jari Hyytiäinen, joka tässäkin juhlassa vastasi äänentoistosta.

Lisäksi seuran historiaa kävivät muistelemassa Jouni Forsström, Kimmo Nurmela, Marko Kauranen ja Stig Kiviharju, joka myös palkittiin liikunnan ja urheilun ansioristillä.

Matti Pirhonen