Sahakadun kundin muistelmissa palaamme nyt 1950- ja 1960-luvun Sahakadulle. Sahakatu sijaitsi tuolloin nykyistä asuntomessualuetta vastapäätä, Karstuntien toisella puolella. Tällä hetkellä alueella on parkkipaikka ja tie Tytyrin Elämyskaivokselle.

Isäni pääsi sahalle töihin kesällä 1955 ja syksyllä muutimme Hiidensalmeen Sahakatu 2:teen, yläkertaan yhden huoneen asuntoon. Asunnossa oli puuhella, joka palveli niin lämmityksessä kuin ruuanlaitossakin. Meitä oli nelihenkinen perhe.

Sahakatu 2 sijaitsi Karstuntien ja Sahakadun kulmassa sillan puolella. Talo oli kaksikerroksinen ja siinä oli seitsemän pientä huoneistoa, neljä alakerrassa ja kolme yläkerrassa.

Kaikissa asunnoissa oli puulämmitys. Vesi piti pumpata kaivosta ja kantaa sisään ja ulos. Ulkokäymälät sijaitsivat eri rakennuksessa. Se oli rakennettu hieman sillan suuntaan.

Ulkorakennuksessa oli kaikille pieni pikkula, yhteensä 12 ovellista koppia, joissa pääsi hätänsä purkamaan. Rakennuksessa oli myös puuliiterit kaikkia asuntoja varten. Saha, Lohjanvesistön Metsä Oy, järjesti polttopuut. Jätepuuta sai ilmaiseksi, paremmasta piti vähän maksaa.

Kaikkien ulkohuussien jätökset kerääntyivät samaan tilaan, joten voi hyvin kuvitella, minkälainen urakka oli kyseessä, kun tila joskus piti tyhjentää lapiopelillä. Erittäin vaikeaa oli löytää niin kovaluonteinen mies, joka pystyi homman hoitamaan, vaikka siitä hyvin maksettiinkin. Muistan, kun eräs kovaluonteinen kaveri osti tyhjennyspalkkiollaan pojalleen polkupyörän. Asukkailla oli myös noin aarin kokoiset kasvimaat kadun toisella puolella.

Seuraava asuinrakennus oli Sahakatu 3, kuulostaa hassulta, että kadun kaikki talot olivat numerojärjestyksessä, vaikka sijaitsivat samalla puolella katua lukuun ottamasta viimeistä Sahakatu 7:n taloa, mutta se olikin kalkkitehtaan omistuksessa. Sahakatu 3 sisälsi vain kaksi asuntoa, rappu molemmissa päissä. Talo oli kaksikerroksinen ja se oli tarkoitettu isommille perheille. Myös näissä taloissa oli puulämmitys ja muut mukavuudet löytyivät samasta piharakennuksesta kuin sahakatu 2:ssa.

Seuraava talo Sahakatu 4 oli vastaavanlainen kuin 3, väri vain oli vaalea. Kolmonen oli sininen. Pihan perällä oli pitkä punainen rakennus, vanha Sahakatu 5. Tässä rakennuksessa oli yksi pieni asunto toisessa päässä ja toisessa iso, yleinen sauna kaikkien kadun asukkaiden käyttöön.

Saunan vieressä oli iso, kaikkien käyttöön tarkoitettu pyykkitupa. Keskellä sijaitsi taas pikkulaosasto, jossa oli 12 huussia Sahakatu 6:den asukkaiden tarpeisiin. Saunan puuvaja oli saunan ja pikkuloiden välissä. Asunnon puoleisessa päässä, ulkopuolella oli lähde, joka toimi kesällä kylmätilana. Siinä oli muistaakseni 30x30cm kokoiset lokerot asukkaille, jotta maidot sai kylmään.

1960-luvun alkuvuosina rakennettiin Sahakatu 4:n viereen uusi Sahakatu 5. Uuteen taloon rakennettiin sauna ja pesutupa yleiseen käyttöön. Talo oli yksikerroksinen ja toisessa päässä oli 1h+k asunto, talonmiestä varten. Talossa oli öljylämmitys ja sitä myöten se oli kadun ensimmäinen talo, jossa oli lämmin vesi.

Viimeisenä kadun päässä sijaitsi ”Isotalo” Sahakatu 6 . Talo oli tietysti puurakenteinen, siinä oli kaksi rappua ja kummassakin rapussa kuusi asuntoa. 1h+k asuntoja oli kahdeksan ja 1h+kk asuntoja neljä. Kaikissa oli puulämmitys ja WC-tilat mainitussa piharakennuksessa, kunnes 1960-luvun alkupuolella talon kellariin valmistuivat WC-tilat vesivessoineen, ja piharakennus purettiin, kun Sahakatu 5 valmistui. Sahakatu 6 oli punainen, valkoisilla ikkunapuitteilla.

Sahakatu päättyi avolouhokselle menevän tien lukittuun porttiin. Avolouhoksen alue oli piikkilanka-aidalla rajattu. Sahakadulla oli kuitenkin vielä yksi rakennus, Sahakatu 7, joka sijaitsi ainoana kadun rakennuksista kadun oikealla puolella, kadun päässä. Talo oli rapattu puutalo ja sen omisti kalkkitehdas, joten talon asukkaat luonnollisesti työskentelivätkin siellä.

Sahakadulla asui 1950–1960 lukujen vaihteessa noin 100–120 henkilöä.

Sahakadun kundi