Lämpimät säät houkuttelevat ihmisiä vesille. Turvallisuus on kuitenkin tärkeää muistaa niin rannalla kuin veneillessäkin, jotta ei päädy osaksi tilastoa. Toukokuun loppuun mennessä Suomessa oli tänä vuonna hukkunut 33 ihmistä, mutta tämän hetkinen luku on suurempi, koska kesäkuussa hukkuneita on tullut lisää.

Niko Nieminen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta muistuttaa muutamista olennaisista asioista, joihin huomiota kiinnittämällä hukkumisia voitaisiin välttää. Ensinnäkin vesille ei pidä lähteä uiden tai millään kulkuneuvolla, jos on nauttinut alkoholia.

–Suomessa hukkuu vuosittain 100–150 ihmistä ja puolet heistä on ollut humalassa. Alkoholi heikentää kehonhallintaa samaan aikaan, kun se lisää rohkeutta ja poistaa estoja. Humalassa riski joutua tapaturmaan kasvaa. Hätätilanteessa ihmisen on muutenkin vaikea toimia, mutta humalassa se on melkein mahdotonta.

Toinen olennainen asia ovat pelastusliivit. Niiden merkitystä ei voi liikaa korostaa.

–Liivien oikeaoppinen käyttö estäisi 80% hukkumisista vesiliikenteessä. Kuten moni muutkin asia, myös liivien käyttö on asennekysymys. Liivit pitäisi olla aina päällä, kun vesille lähdetään jollain kulkuneuvolla, Nieminen sanoo.

Veneen laatikossa lojuvat liivit eivät auta hätätilanteessa.

–Silloin, kun tilanne on päällä, ei ole yleensä enää aikaa pukea liivejä. Jos vaikka veneestä on lentänyt kokonaan pois, on liivejä myöhäistä ajatella. Niitä ei ole edes helppo pukea vedessä.

Moni ajattelee ehkä, ettei pienellä soutelureissulla liivejä tarvita, vaan vain moottoriveneessä. Tilastot näyttävät muuta.

–Puolet vesiliikenteen hukkumisista tapahtuu soutuveneellä. On väärä kuva, että vain moottoriveneellä kovassa vauhdissa sattuisi onnettomuuksia, Nieminen toteaa.

Vesillä voi liikkua monenlaisilla välineillä, kuten meloen tai vesijetillä. Nieminen kertoo, että etenkin kokeneemmat harrastajat käyttävät hyvin liivejä, mutta parannettavaa löytyy silläkin saralla.

–Paljon näkee esimerkiksi sellaisia aloittelijoita, jotka käyvät ilman liivejä melomassa pari kertaa vuodessa.

Myös se kannattaa muistaa, että kylmä vesi kangistaa ja tekee uimisesta nopeasti vaikeaa.

–Suomen vesissä on ympäri vuoden hypotermian vaara. Se voi tulla aika piankin, vaikka vesi olisi lämmintä.

Uimaan turvallisesti

Uimaan mennessä kannattaa pitää mielessä muutama asia.

–Kannattaa uida rannan suuntaisesti ja niin, että jalat ylettyvät pohjaan. Myös kaveri on hyvä ottaa mukaan. Oma uimataito pitäisi arvioida rehellisesti ja välttää turhaa riskinottoa, Nieminen listaa.

Lasten kanssa tulee olla erityisen tarkkana.

–Vaikka rannalla olisi uimavalvoja, vanhemmat ovat aina vastuussa lapsistaan. Mukavampaa kesäpäivää ei olekaan kuin viettää lämmin päivä rannalla. Lapset ovat kuitenkin nopeita liikkeissään, joten heidän tulee olla aina käden mitan päässä vanhemmasta. Vedessä Lapsi on hyvä pitää rannan ja aikuisen välissä. Rantaan kannattaa myös tutustua etukäteen, jotta tietää, ettei se ole esimerkiksi äkkisyvä.

Uimaan hyppäämisessä on riskinsä etenkin epävirallisilla uimapaikoilla, mutta myös yleisillä uimarannoilla.

–Ennen kuin hyppää, pitäisi aina varmistaa, ettei pinnan alla ole mitään. Koskaan ei tiedä, onko joku heittänyt vaikka polkupyörän veteen tai onko paikalle ajautunut uppotukki. Pitää olla myös tieto siitä, kuinka syvää hyppypaikalla on. Vettä pitäisi olla vähintään 1,8 metriä, mutta vähänkin korkeammalta hypätessä vettä pitäisi olla neljä metriä. Joka vuosi luemme näistä tapauksista, kun on hypätty esimerkiksi tuntemattomassa paikassa ja saatu rankavamma, Nieminen sanoo.

Hukkuvaa pelastamassa

Hukkumistilastoissa eivät näy ne lukuisat vähältä piti -tilanteet, joissa joku on meinannut hukkua. Lehdistä ja sosiaalisesta mediasta luetaan kuitenkin välillä sankaritarinoita siitä, kuinka joku on pelastanut toisen veden varasta. Sankaritarinoita ne todella ovatkin, mutta pelastustoimiinkin liittyy riski.

–Se pelottaa, että ihmiset lähtevät yleensä pelastamaan toista ilman apuvälinettä. Hukkuva on usein paniikissa, eikä hän mieti, mistä saa tukea, jotta pääsee pintaan. On paljon tarinoita, joissa molemmat ovat hukkuneet, Nieminen kertoo.

Kun ihminen on hukkumassa, pitäisi ensin hälyttää apua, rauhoitella hukkuvaa ja etsiä sitten apuväline, jolla toisen voi yrittää pelastaa turvallisesti. Se voi olla vaikka ämpäri, johon on kiinnitetty köysi. Pelastettavaa neuvotaan tyhjentämään ämpäri ja kääntämään se veteen niin, että ämpäriin muodostuu ilmatasku. Pelastettava voi kellua ämpärin avulla ja hänet vedetään köyden avulla rantaan.

–Pelastaminen tulisi tehdä aina ensisijaisesti kuivalta maalta ja oma turvallisuus muistaen, Nieminen sanoo.

Vaikka veteen joutuisi itse menemäänkin, tulee pelastettavalle tarjota apuvälinettä eikä mennä itse niin lähelle, että pelastettava pääsee paniikissa tarttumaan pelastajaansa. Jos pelastettava vaipuu pinnan alle, kannattaa kohta painaa mieleen.

–Suomen vesissä on huono näkyvyys, joten sieltä on todella vaikea ihmistä löytää, Nieminen sanoo.

Jos taas kaveri putoaa vaikka soutuveneen kyydistä, ei häntä tarvitse yrittää väkisin nostaa takaisin veneeseen, etteivät molemmat ole kohta vedessä, vaan neuvoa pitämään laidasta kiinni ja soutaa rantaan.

Mistä tunnistaa hätätilanteen eli miltä hukkuva näyttää?

Elokuvissa hukkuva saattaa huutaa ja heiluttaa käsiään. Todellisuudessa hukkuminen näyttää hyvin erilaiselta ja kuulostaa hyvin hiljaiselta.

–Kun ihminen on hukkumassa, hän ei pysty enää huutamaan, vaan yrittää ainoastaan pitää suunsa ja nenänsä pinnalla. Hän saattaa haukkoa henkeään ja liikehtiä epäkontrolloidusti kuin kiipeäisi tikkaita. Kädet ovat alhaalla, koska hukkuva yrittää työntää itseään kohti pintaa, Nieminen sanoo.

–Jos yhtään epäilee, että kaikki ei ole kunnossa, voi toiselle huutaa ja kysyä. Jos vastausta ei kuulu, kannattaa ryhtyä toimiin, Nieminen tiivistää.

Vaikka pelastettava saataisiin rantaan ja hän näyttäisi voivat hyvin, kannattaa lääkärissä piipahtaa.

–Jos meinaa hukkua, vetää helposti vettä keuhkoihinsa. Se voi aiheuttaa tulehduksen.

Hätätilanteiden ennaltaehkäisy ja varautuminen

Hätätilanteet tulevat yllättäen, joten apuvälineiden on hyvä olla rannassa jo valmiina. Nieminen neuvoo myös miettimään valmiiksi, miten toimii, jos hätätilanne tulee eteen. Vesille lähtiessä kannattaa tarkistaa, että vene ja varusteet ovat kunnossa. Ja ne pelastusliivit, ne puetaan päälle eikä tungeta alimmaiseksi laatikon pohjalle. On myös hyvä tiedostaa, millaiset liivit on kyseessä. Vain pelastusliivit kääntävät tajuttoman selälleen vedessä. Kelluntaliivit kyllä kelluttavat, mutta eivät käännä ihmistä.

Mökillä voi askarrella myös oman pelastusvälineen vaikka koko perheen voimin.

–Pelastusvälineen tekeminen on kivaa kesäpuuhaa. Esimerkiksi kanisteriin voi laittaa vähän vettä pohjalle, jotta se lentää hyvin. Pelastettava voi kellua kanisterin varassa ja siihen kiinnitetyn naru avulla hänet vedetään rantaan. Vanhoja pullojakin voi sitoa yhteen ja tehdä niistä kelluttavan pelastusvälineen, Nieminen vinkkaa.

–Myös ensiaputaitoja on hyvä kerrata ja ladata kännykkään 112-sovellus. Sillä puhelu saadaan paikannettua suoraan, vaikka soittaja olisi esimerkiksi kaverin mökillä eikä tietäisi osoitetta.

10 vinkkiä vesiturvalliseen kesän viettoon

-Käytä pelastusliivejä aina vesillä liikkuessasi.

-Muista, että alkoholi ei kuulu vesille.

-Valvo lapsia erityisen tarkkaan veden äärellä, käden mitan päässä.

-Varmista ennen veteen hyppäämistä, ettei pinnan alla piile vaaraa.

-Arvioi oma uimataitosi realistisesti ja ui sen mukaisesti.

-Ui rannan suuntaisesti, jotta jalkasi ylettyvät tarvittaessa pohjaan.

-Ota aina kaveri mukaan uimaan ja saunomaan.

-Opettele lapsen kanssa säännöt, kuinka veden äärellä tai vedessä toimitaan.

-Tarkista veneesi merikelpoisuus ja että siitä löytyy oikea varustus.

-Muista terve järki ja selkeä arviointikyky – oikea asenne luo turvaa.

SMS