Eeva Joenpellon Lohja-sarjan päätösosa esitetään Sammatin Sampomäellä tänä kesänä. Kyseessä on itsenäinen jatko-osa, jonka juonesta saa kyllä kiinni, vaikkei olisi nähnyt aiempia osia.

Seppo Lehtelä (vas), Minna Pitkonen, Anna Rimpinen (edessä), Jaakko Kivistö ja Mikko Kotiaho.

 

Sammattilainen Vaahterateatteri on kahtena edellisenä kesänä tuottanut näytelmät Vetää kaikista ovista ja Kuin kekäle kädessä. Näytelmät perustuvat lohjalaisen Eeva Joenpellon Lohja-sarjaan. Tänä kesänä esitettävä näytelmä yhdistää sarjan kaksi viimeistä teosta; Sataa suolaista vettä ja Eteisiin ja kynnyksille.

-On huikea juttu, että olen saanut kolmena kesänä ohjata kolme tästä paikkakunnasta kertovaa näytelmää, joissa on samat henkilöt ja tarina jatkuu. Tämä on ollut ainutlaatuinen tilaisuus ja mielenkiintoinen prosessi ohjaajalle, kertoo ohjaaja Anna Rimpinen.

Näytelmät ovat hurmanneet yleisön, ja tasokasta laatua voi odottaa myös tältä kesältä. Viime kesänä 13 näytöksessä kävi yhteensä yli 2 000 katsojaa. Heidän ansiostaan tarina jatkuu.

-Ihmiset ovat vaatineet jatkoa, sanoo näyttelijä Seppo Lehtelä.

-Se on yksi syy, miksi teemme uuden näytelmän. Jotkut todella rakastavat Joenpellon tarinoita, ja me olemme saaneet kiitosta hyvin tehdyistä näytelmistä, sanoo Rimpinen.

 

Joenpellon repliikkejä vanhalla Lohjan murteella

Näytelmän käsikirjoitus on jälleen Jaakko Kivistön dramatisoima.

-Olemme uskollisia kirjoille, tapahtumat tapahtuvat niin kuin kirjoissakin, mutta olemme keskittyneet tiettyihin henkilöihin. Repliikit ovat enimmäkseen Joenpellon. Mukana on paljon vanhaa Lohjan murretta, Kivistö kertoo.

Keskeisten roolien näyttelijät ovat pitkälti samoja kuin viime vuonna, mutta uusiakin kasvoja on jälleen mukana. Osalla taas rooli on vaihtunut matkan varrella.

-Tämä on ollut näyttelijällekin pitkä matka, Lehtelä toteaa.

Mikko Kotiaho on mukana ensimmäistä kesää.

-Tunnelma on jännittävä. Olen ennen ollut mukana harrastajateatterissa sisällä, mutta on ihan eri asia olla taivasalla. Tämä on uusi kokemus, Kotiaho sanoo.

Hän on päässyt keskeiseen rooliinkin.

-Luottamusta löytyi keltanokkaan, Kotiaho naurahtaa.

 

Draamaa huumorin herkkupaloilla höystettynä

Hännisten, Julinien ja muiden paikkakuntalaisten tarina jatkuu iloisen 1920-luvun jälkeen 1930-luvun laman merkeissä. Kun aikaisempia näytelmiä hallitsivat vahvat naiset, nähdään tällä kertaa myös voimakkaita miehiä. Matti Reimaa ei vankila lannista, vaan hän palaa kotiin lompakko täynnä rahaa ja pää täynnä suunnitelmia. Suurtilallinen Albert Julin kohtaa haasteita oman tiensä löytäneen poikansa Laurin ja talonsa tähden, mutta nuori Sylvi tuo iloa hänen ehtooelämäänsä. Näiden miesten valinnat vaikuttavat toisiinsa lama-ajan konkurssien ja pakkohuutokauppojen keskellä.

-1920-luvulla meni taloudellisesti hyvin, mutta 1930-luvulla tuli konkursseja ja haasteita. Ne ovat näytelmässä keskeisessä osassa. Samojen perheiden kautta seurataan maailman menoa ja sen vaikutuksia heidän elämäänsä, Kivistö kertoo.

-1930-luvulla oli myös kuuma poliittinen tilanne, jota näytelmässä sivutaan. Silloin kommunistit oli kielletty puolue, joka toimi maan alla, hän jatkaa.

-Sisällissotakin oli vielä kipeänä mielessä, lisää Rimpinen

-Hännisen perhe oli keskeisessä osassa kahdessa aiemmassa osassa, mutta tässä seurataan enemmän Julineja, kertoo Lehtelä.

-Tapahtumapaikkojakin on aiempaa enemmän, lisää Rimpinen.

 

Tarinoita paikallisista aineksista

Sataa suolaista vettä on draama, mutta joukosta löytyy huumorin herkkupalojakin. Elämän traagisuus sekä itkettää että naurattaa, mutta toivo elää aina jossakin.

-Joenpelto kirjoitti elämänmakuista tekstiä, jossa ilot ja surut tulevat kaikki esiin, sanoo Rimpinen.

Moni kirjailija ammentaa ympäristöstään ja kokemuksistaan materiaalia kirjan sivuilla. Joenpellon kirjoissa ei suoraan sanota, että ne sijoittuvat Lohjalle, mutta tutut ainekset, kuten kalkkikaivos ja harju löytyvät. Pitkään Lohjalla asuneet kertovat, että kirjojen henkilöilläkin on tosielämän esikuvansa.

-Eeva istui aikoinaan kyläkaupan penkillä, kuunteli ihmisten tarinoita ja kirjoitti ne ylös, kertoo tuottaja, näyttelijä Minna Pitkonen.

Kesäteatteri kokemus on tänä kesänä aiempaakin miellyttävämpi, sillä Sampomäen katsomo on uusittu. Penkeissä on selkänojat ja hyvät jalkatilat. Myös pyörätuolipaikkoja löytyy. 17.6. esitettävään näytökseen järjestetään lisäksi linja-autokuljetus, joka lähtee kello 15.30 Kirkkokentältä.

Näytelmän ensi-ilta ja kantaesitys on lauantaina 9.6. Esitykset 9.6.-7.7. Liput: Lohjan ja Nummelan Prismat, NetTicket sekä Sammatin Sampomäellä tuntia ennen esityksen alkua.

SMS