Nummelan lentokentän laidalla Cumulus ry:n luokkatilassa kokoontuu ilmapartiolippukunta Nummelan Tuulenkävijät. Mutta mitä ihmettä on ilmapartio?

Kaikilla partiolaisilla on ohjelmissaan esimerkiksi retkeilyä, kansainvälisyyttä, rauhankasvatusta, ekologisuutta ja retkiruokien tekemistä. Yleisesti ottaen partion tavoitteena on parempi maailma. Meripartiolaisten ohjelma sisältää tavallisen partio-ohjelman lisäksi erilaista vesillä liikkumiseen liittyvää toimintaa, kuten merimerkkejä, veneilyä, melontaa ja navigointia. Samaan tapaan ilmapartiolaisilla on erilaisia ilmailuun liittyviä aktiviteetteja, kuten lentokoneisiin tutustumista, ilmailukarttaan tutustumista ja lennokkien lennättämistä.

Mukaan pääsee jo sylivauvana

Partiolaisista nuorimpia ovat perhepartiolaiset, jotka osallistuvat vanhempansa kanssa. Sudenpennut ovat iältään 7–9-vuotiaita, seikkailijat 10–12-vuotiaita, 12–15-vuotiaat tarpojia, 15–17-vuotiaat samoajia ja 18–22-vuotiaat vaeltajia. Aikuisillekin on joissain lippukunnissa olemassa ryhmiä, mutta yleensä aikuiset toimivat ryhmien johtajina, erilaisissa projekteissa ja apuna esimerkiksi retkillä.

Nummelan Tuulenkävijät perustettiin viime lokakuussa. Tällä hetkellä toimivia ryhmiä on kaksi: perhepartio ja sudenpennut. Lisää ryhmiä perustetaan, kun niille löytyy vetäjiä. Uudenmaan partiopiiri järjestää erilaisia kursseja, joilla voi oppia esimerkiksi ryhmien vetämistä. Haaveissa on ollut, että toinen sudenpenturyhmä eli -lauma aloittaisi tänä syksynä. Haaveissa on myös vaeltajien, siis nuorten, ryhmä. Sille löytyisi jo vetäjä.

Ilmapartio viihtyy lentokenttien lähellä

Partion perusti sir Robert Baden-Powell vuonna 1907 Englannissa. Hänen veljensä Baden Baden-Powell perusti ensimmäisen ilmapartiolippukunnan vuonna 1921, 18 vuotta ensimmäisen lentokoneen ensilennon jälkeen. Iso-Britanniassa ilmapartio toimii hyvin paljon RAF:n eli kuninkaallisten ilmavoimien kanssa.

Suomessa ilmailutoimintaa on ollut partiossa jo 1930-luvulla. Usein se on liittynyt lennokkien rakentamiseen ja lennättämiseen. Edelleenkin ilmapartiolaiset harrastavat paljon lennokkeja. Yksi kaikkia kiinnostava juttu on lentokoneen kyytiin pääseminen, joka onnistuu esimerkiksi leireillä. Monet vaeltajaikäiset ilmapartiolaiset hankkivat purjelentolupakirjan, jonka voi saada jo 16-vuotiaana. Muut ilmapartion omat aktiviteetit liittyvät säähän, avaruuteen, lentävään luontoon ja lentokoneisiin. Esimerkiksi Nummelan Tuulenkävijäiden sudenpenturyhmä Kotkat on väsännyt paperilennokit ja pienet laskuvarjot sekä tutustunut BF-lennon hallissa oleviin lentokoneisiin, joista osassa päästiin käymään sisälläkin.

Suomessa on nykyään neljä ilmapartiolippukuntaa. Niistä suurin on Malmin Tuulenkävijät, jolla on sata jäsentä. Tällä hetkellä Malmin lentoasema on suljettuna, koska sinne suunnitellaan asuntorakentamista. Siihen lentoaseman alue todettiin soveltumattomaksi jo 1930-luvulla ja juuri siksi lentoasema rakennettiin juuri sinne. Siis yksi ilmapartiolippukunta on tällä hetkellä ilman lentokenttää.

Yleensä ilmapartiolaisten leirit järjestetään Suomessa lentokenttien metsissä, jotka tasaisina mäntykankaina tarjoavat hyvät mahdollisuudet teltoissa yöpymiseen. Seuraava leiri on tämän kuun lopulla Hyvinkään lentokentän laidalla, Lupus. Ohjelmassa on esimerkiksi palo- ja lentopelastustoimintaan tutustumista ja radio-ohjattavien lennokkien lennätystä. Lisäksi kaikki leiriläiset yritetään saada pienlentokoneen kyytiin.

Melkein avaruuslento

Menneenä kesänä ilmapartiolaiset kokoontuivat Evolla entisen lannoituslentokoneiden kentän laidalla. Leiri oli suurleiri Kajo, jolla oli 13 500 partiolaista yhteensä 20 maasta. Ilmapartiolaiset muodostivat siellä yhden leirilippukunnan.

Ilmapartiolaisilla oli leirillä purjelentosimulaattori, joka oli lainassa Suomen Ilmailuliitolta. Se oli hyvin suosittu ja siihen jonotettiin. Lisäksi esillä oli radio-ohjattavia lennokkeja, joita myös lennätettiin, sekä drone.

Ilmapartiolaiset toteuttivat leirillä myös erikoisemman hankkeen: leiriltä lähetettiin vetytäytteinen ilmapallo, joka nousi noin 30 kilometrin korkeuteen eli niin korkealle kuin ilmakehässä on mahdollista nousta. Hyötykuormana oli kolme kameraa ja neljä partiohuivia. Jälkimmäiset ovat tulevia keräilyharvinaisuuksia, koska ne kävivät avaruuden rajalla ennen pallon räjähtämistä. Pallon lähettämiseen oli luvat Traficomilta ja aluelennonjohdolta. Puolustusvoimilta ei tarvittu lupaa, vaikka mukana oli kameroita, koska pallon reitin lähellä ei ollut mitään sotilaallisesti kiinnostavaa. Pallon jäännökset löytyivät hausjärveläisestä kuusesta.

Ryhmistä ja liittymisestä voi kysyä lippukunnanjohtaja Tiia Peipolta (tiia.peippo@partio.fi, 040 700 8386) tai Hannu Tiitulta (050 350 0444).

Matti Pirhonen