Neljän lohjalaisnuoren muodostama Safetybox-bändi tekee rohkeita ja yllättäviä kappaleita, joiden taustalle punoutuu tarinoita kiinnostavista elämäntilanteista.

Yhtye tunnetaan erityisesti vuonna 2021 julkaistusta Kun sydän on kotonaan -kappaleen musavideosta, jonka bändi toteutti tilaustyönä Lohjan kaupungille. 

Safetybox esiintyy Lohja 700 -pääjuhlassa elokuun toisena viikonloppuna. Vaikka pieni jännitys tuntuukin jo, on nuorten tunnelmat odottavaiset ja uteliaat. Keikkaa edeltää vielä monet treenikerrat. 

– Tällä viikolla harjoitellaan melkein joka päivä, bändin solistina sekä kitaristina toimiva Veera Kärki kertoo. 

Musiikki suuressa osassa elämää

Aloittelijoita he eivät ole. Safetyboxille on vuosien mittaan nimittäin kertynyt paljon kokemusta esiintymisestä – niinpä rohkeuttakin on karttunut. He ovat vetäneet keikkoja monipuolisesti erilaisissa tilaisuuksissa. Viimeisin esiintyminen tapahtui kesäkuussa järjestetyssä Kalkkirockissa. 

Bändi perustettiin Länsi-Uusimaan musiikkiopistossa vuonna 2017. Silloin nimi ei ollut kuitenkaan vielä Safetybox. 

– Se taidettiin keksiä ekan keikan jälkeen, pohtii yhtyeen basisti Anna Kaura. 

Kärki muistaa asian kuitenkin toisin. Hän naurahtaa ja sanoo: – Keikkoja oli aluksi ainakin muutama, joissa esiinnyttiin sillä järkyttävällä nimellä, josta ei nyt puhuta.

Bändin ensimmäinen nimi jääköön siis arvoitukseksi. Yhtyettä alettiin kuitenkin kutsua Safetyboxiksi jo ensimmäisen vuoden aikana. 

Bändiin kuuluu Kärjen ja Kauran lisäksi rumpalina toimiva Iida Toivanen sekä koskettimia soittava Emilla Karhu. Musaharrastus on kulkenut heidän kaikkien mukana aivan pienestä pitäen. 

– Aloin 6-vuotiaana soittamaan pianoa, selittää Kaura. – Bassoa aloin treenaamaan vasta myöhemmin, ehkäpä vuosi ennen tämän bändin perustamista. 

Kärki taas kertoo olleensa 3-vuotiaasta asti musiikkiopistossa kirjoilla. 

– Aloitin vauvamuskarissa, hän sanoo. – Sitten oon soittanut akustista kitaraa ja sähkökitaraa sekä laulanut kuorossa. 

Toivanen muistelee aloittaneensa musaharrrastuksen ensimmäisellä luokalla, Karhun kanssa samoihin aikoihin. 

Musiikki merkitsee heille paljon. Biisien kuuntelusta, soittamisesta ja sanoittamisesta on vuosien mittaan muodostunut elämäntapa. 

Sounds-tapahtumasta rohkeutta

Safetybox osallistui vuoden 2018 keväällä valtakunnalliseen Sounds-tapahtumaan, jossa nuoret ympäri Suomea saivat esittää harjoittelemiaan kappaleita. Safetybox sai tapahtumasta mukaansa hyvät arvostelut. 

– Siellä tajuttiin, että mehän ollaan tosi pieniä tekijöitä, kertoo Kärki. – Muut esiintyjät olivat vanhempia ja paljon kokeneempia. He osasivat soittaa paremmin. 

– Se antoi kuitenkin rohkeutta, Kaura korostaa. 

Vuonna 2019 nuorille avautui jälleen mahdollisuus tuoda omaa osaamistaan esille, kun he osallistuivat Lohjan Elävän Musiikin Ystävät Lemmy ry:n järjestämään Bändien kehityskaari -projektiin. 

Sanoitukset muodostuvat ympäröivästä maailmasta

Kappaleiden sanoitukset ovat yleensä Kauran tai Kärjen käsialaa – joskus heidän tekstejään myös yhdistellään. 

– Välillä saattaa sekoittua mun ja Veeran sanoituksia, Kaura sanoo. – Joinain kertoina oon antanut tiettyjä tekstejä varovaisemmin ja toivonut, ettei niitä muutettaisi liikaa. Riippuu vähän siitä, kuinka henkilökohtaisia ne on. 

Mutta mistä biisien sanat syntyvät?

– Sepä se, Kaura nauraa. – Ei sitä aina edes tiedä. 

Kärki kertoo saavansa inspiraatiota omasta elämästään, tai siitä, mitä tapahtuu hänen ympärillään. 

– Tai joskus haluaa vaan keksiä jonkun tarinan, nuoret selittävät yhdessä. 

Rumpuja soittava Toivanen on hyvänä tukena ideoinnissa ja osallistuu siten biisien kirjoittamiseen. 

– Iidalta tulee aina välillä tosi kivoja ideoita, Kaura vakuuttaa. 

“Keikka sujuisi vaikka unissa”

Pelottaako esiintyminen? 

– Ei se ole pelottavaa. Aina on kuitenkin pieni jännitys, mutta sehän on vaan hyvä, nuoret selittävät. 

Joillain keikoilla jännityksestä on haastavampi päästää irti, eikä se välttämättä lopu vielä ensimmäisen kappaleen aikana. 

– Jos on jännittävämpi tilaisuus, niin saattaa mennä enemmän aikaa, sanoo Kärki. – Mutta fake it till you make it, sitten täytyy vaan näytellä sitä tyyneyttä niin kauan, kunnes rauhoittaa. 

Hän selittää, että keikkailusta ja valokeilassa olemisesta on saanut todella paljon rohkeutta. Sen pystyy huomaamaan erityisesti tilanteissa, joissa kohdataan uusia ihmisiä. 

– Mutta kyllä se soittaminen on lihasmuistissa, keikka sujuisi vaikka unissa, Kaura lupaa huvittavasti. 

Kärki kuitenkin paljastaa jo pian: – Aina tapahtuu jotain mokia. Ei ole yhtäkään keikkaa, joka menisi aivan täydellisesti. 

Safetyboxin ei ole tarvinnut silti koskaan keskeyttää soittamistaan, lukuun ottamatta tilanteita, joissa ongelmia on ilmennyt äänentoistossa. 

– Mutta joskus ollaan soitettu vähän eri osia: jotkut ovat siirtyneet kertsiin, toiset säkeistöön, nuoret selittävät nauraen. – Sitten on pitänyt kommunikoida katseella, että mitä nyt tehdään. Yleensä niissä tilanteissa joku jatkaa tarpeeksi määrätietoisesti sitä omaa osaansa, kunnes muut hyppää siihen mukaan. Useimmiten ne tilanteet ovat ihan pelastettavissa. 

“Pyrimme pitämään jutun elossa”

Veera Kärki (vas.), Emilla Karhu, Iida Toivanen sekä Anna Kaura. Kuva: Daniel Kinnunen

Safetybox on kesän aikana kuvannut Lohjan kaupungille uutta musiikkivideota Kun sydän on kotonaan -kappaleelle. Sen tarkoitus on juhlistaa Lohja 700 -merkkivuotta. 

– Ollaan myös muistettu lomailla, lupaa Kärki. 

– Tulevaisuuden suunnitelmissa on äänittää lisää biisejä, hän jatkaa. – Niitä on kyllä varastossa paljon, mutta se äänittäminen on aina pitkä prosessi. 

Silloin kaikkien on oltava paikalla, myös äänittäjän, joten aikataulut on saatava tarkasti kohdilleen. 

Vaikka nuoret saattavat hajaantua lähivuosina opiskelemaan eri puolille Suomea, he uskovat bändin toiminnan pysyvän aktiivisena. 

– Pyrimme pitämään jutun elossa, Kärki sanoo. – Mutta aika sitten lopulta näyttää, mihin tämä kehittyy. 

Aaro Kailasmaa