Matti Saarni on Vihdin kunnanvaltuuston varajäsen, joka on jo saanut kosketuksen kuntapolitiikkaan. Nyt Matti haluaa lähteä viemään eteenpäin hänelle tärkeitä näkökohtia liittyen metsiin ja ihmisiin, eläimiin sekä suomalaisen teollisuuden tulevaisuuteen.

Kun puhutaan suomalaisten metsien tulevaisuudesta, ja vaikkapa metsähakkuiden rajoittamisesta, se ei tarkoita, että vaarannettaisiin suomalainen metsäteollisuus. Päinvastoin, monet metsien tulevaisuuden parantamiseen liittyvistä asioista parantaisivat myös suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä tulevaisuudessa, kertoo Matti.

Me saatamme helposti mieltää metsäasiat vain metsänomistajien ja paperitehtaiden asioiksi, vaikka todellisuudessa monet meistä käyttävät yhteisiä metsiämme omassa arjessamme ja metsät tuottavat paljon muitakin hyötyjä, kuten puhdasta vettä ja hiilen sidontaa.

Yhteiset metsämme ovat tärkeitä

Kuntien, valtion ja seurakuntien metsät ovat yhteisiä metsiämme, joissa käymme rentoutumassa kävelyn, retkeilyn, sienestyksen ja marjastuksen muodossa. Näidenkin metsien tulevaisuudesta on kyse silloin, kun mietitään, miten Suomessa metsiin suhtaudutaan.

Esimerkiksi Vihdin kunta omistaa yli 1000 hehtaaria metsää ja siitä tuleva tulo on alle promillen kunnan kuluista, joten metsä ei sinällään ole iso tulonlähde – mutta sen vaikutuksen asukkaiden hyvinvointiin ovat huomattavasti monimuotoisemmat ja tärkeät.’

Jatkossa on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että metsiämme ajatellaan monipuolisemmin kuin vain rahanansaintakeinona metsätulojen kautta. Luonnon monimuotoisuus metsän, eläinten ja kasvien suhteen pitää varmistaa tulevillekin vuosisadoille. Puhutaan luontokadon pysäyttämisestä.

Metsänomistajaa pitää kuunnella enemmän

Liian usein käy niin, että metsää hakataan Suomessa liikaa tai vääränlaisesti, esimerkiksi kaatamalla liian nuorta puustoa tai suojelun kannalta arvokasta metsää. Metsän monimuotoisuuden kannalta pitäisi toimia pitkänäköisemmin.

Ongelmana on monesti metsänostajien tai alalla toimivien yritysten kvartaaliajattelu, eli nähdään vain lyhyen ajan tavoitteita. Ei osata aina kuunnella metsän omistajan toiveita, tai ajatuksia metsästä, vaan tarkoituksena on ostaa nopeasti mahdollisimman paljon puuta metsästä.

Monesti vanha puu on arvokkaampi pystyyn jätettynä, kuin lyhytnäköisesti hakkuussa rahaksi hakattuna. Suomessa on yksinkertaisesti liikaa hakkuita, ja ne pitäisi järkevästi rajata, kuitenkin suomalainen metsäteollisuus ja sen tarpeet huomioiden.

Perintömetsä – mitä tehdä?

Suomessa noin joka kymmenes henkilö on metsänomistaja. Osa on ostanut sitä sijoituksena ja osa saanut perintönä, ja heistä monet ovat joutuneet heti perinnön saadessaan tekemään laajojakin hakkuita maksaakseen perintöveron.

Vihreiden elinkeinopoliittisessa ohjelmassa perintöveroon halutaan muutosta metsän kohdalle, niin että perintöveron vaihtoehtona olisi metsän suojeleminen määräalalla, joka vastaisi perintöverosummaa. Tämä ei pakottaisi pientä metsänomistajaa heti tekemään paniikkihakkuita.

Paljon puhuttu hiilinielu

Mediassa on kirjoitettu paljon hiilinieluista. Ajateltaessa hiilinielua, pitää muistaa, että mekin olemme suureksi osaksi hiiliyhdisteitä. Hiilinielu tarkoittaa hiilen sitomista pois ilmakehästä hiilivarastoihin, kuten maaperään ja puustoon. Hiilidioksidia poistuu ilmakehästä esimerkiksi metsien kasvatuksen, maaperän ja merien hiilensidonnan sekä hiilidioksidin talteenoton avulla. Metsien kasvu on yksi tehokkaimmista tavoista sitoa hiilidioksidia ilmakehästä. Kasvavat puut ottavat hiilidioksidia ilmasta ja varastoivat sen puun biomassaan ja maaperään. Myös metsien ja soiden ennallistaminen ja uudelleenistuttaminen auttavat lisäämään hiilinielujen määrää.

Miksi tämä on tärkeätä huomioida? Suomi on lupautunut tiettyihin ilmastotavoitteisiin ja niiden saavuttamisessa metsien hiilinielulla on iso merkitys. Ilmastotavoitteiden kannalta metsä ja metsänhoito ovat myös todennäköisesti halvin keino päästä tavoitteisiin, niin ihmisten arjen kuin teollisuuden tulevaisuuden kannalta.

Hiilinielu ja ilmastopolitiikka eivät ole vain ihmisten asioita, vaan samat päätökset vaikuttavat myös eläinten tulevaisuuteen. Jo nyt 2667 Suomessa elävää eliölajia on uhattuna.

Varsinkin Etelä-Suomen metsien hoidon tulevaisuus pitää miettiä uudella tavalla, jotta uhanalaiset eliölajit pystytään pelastamaan.

Metsänhoitoyhdistykset ja suomalainen metsä

Suomessa oli vuosi sitten 56 metsänhoitoyhdistystä. Näiden yhdistysten tehtävänä on olla metsänomistajien apuna tuottamassa palveluita ja viemässä metsänhoitoa entistä kestävämpään suuntaan.

Metsänhoitoyhdistysten kautta on saatavilla tarvittava tieto ja taito, mutta liian usein metsänomistajan kuunteleminen jää vähemmälle ja metsien tulevaisuutta lähdetään miettimään eurojen optimoinnin kautta, eikä metsän ja luonnon monimuotoisuuden kautta.

Metsien huomioiminen on yhteinen etu

On sitten kyse hiilinielusta tai metsien monikäyttöisyydestä, ihmisistä tai eläimistä ja siitä kuinka paljon ja mitä hakkuuseen sisällytetään, kokonaiskuvassa tärkeintä on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja pitkän tähtäimen suunnitelmat.

Metsien tulevaisuutta mietittäessä ei pidä miettiä niitä pikavoittoja, joita saadaan hakkuista ja puun myynnistä. Pitää ajatella pidemmällä aikaikkunalla myös tulevaisuuden metsiä, ja turvata monimuotoisen metsän säilyminen tulevaisuudessakin.

Metsien oikeamääräiset hakkuut ja tulevaisuuteen suuntautuva metsänhoitosuunnittelu takaa Suomen metsäteollisuudelle tulevillekin vuosikymmenille arvokasta raaka-ainetta, ja samalla koko Suomelle myös mahdollisuuksia yltää niihin luvattuihin ilmastotekoihin.

Suomen luonnon monimuotoisuus on kriisissä, eli moni laji ja luontotyyppi on uhanalainen. Pääsyy tähän on ihmisen toiminta, eli luonnon hyödyntäminen ja muokkaaminen. Luonto tarvitsee tilaa ja nyt sitä on liian vähän, koska lähes kaikki alueet ovat ihmistoiminnan vaikutuksen alaisena. Tähän täytyy tulla muutos

mattisaarni.fi           @ matti_saarni