Tänään: 22.07.2024

Millainen suhde sinulla on metsään? Oletko jopa metsänomistaja, tai onko suvullasi metsää jossain päin Suomea?

Luonnonvarakeskuksen tilastot kertovat, että Suomessa on reilut 630 000 vähintään kahden metsähehtaarin omistajaa. Metsän merkityksen Suomelle tuo esille se tosiasia, että jopa 25 % omistaa metsänsä verotusyhtymän kautta ja 26 % kuolinpesien kautta. Metsätalousmaata omistavia kuolinpesiä on noin 70 000. Puhtaiden kuolinpesäomistusten lisäksi kuolinpesä voi olla mukana yhteisomistuksessa yhtenä omistajana. Kuolinpesien omistuksessa on noin 1,2 miljoonaa hehtaaria metsätalousmaata. Yhteismetsiä on noin 540, ja niiden omistuksessa on noin 747 000 hehtaaria metsätalousmaata.
Suurimmat suomalaiset metsäomistajat omistavat tuhansia hehtaareja metsää. Vuonna 2020 viidenkymmenen suurimman metsänomistajan listalla pienin omistuksen pinta-ala on 1 462 hehtaaria. Perhemetsätilat ovat Suomessa keskimäärin 32 hehtaarin kokoisia.

Metsän tulevaisuus

Suomalaisen metsän tulevaisuudesta päätetään paljon myös EU-tasolla, jolta tulee metsästrategia. Se julkaistiin 14.7.2021 ja sen keskeisen tavoite on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä. Ennen tuota päätöstä Suomessa pelättiin sen kieltävän avohakkuut, mutta näin siinä ei kuitenkaan lopulta tehty. Lopullisessa strategiassa todetaan, että avohakkuiden tulisi olla perusteltuja, mutta niitä ei kielletä.

EU:n strategiassa kaavaillaan myös korvausjärjestelmiä, joista tuettaisiin metsänomistajia, jotka tarjoavat metsiensä kautta vaihtoehtoisia ekosysteemipalveluja esimerkiksi pitämällä osan metsistään koskemattomina.

Lisäksi korostetaan tarvetta pitää puubiomassan käyttö kestävän kehityksen rajoissa ja kannustetaan puun käyttöön kaskadiperiaatteen mukaisesti, eli puiden hyödyntämisen pääpainon tulisi olla korkeamman jalostusasteen tuotteissa.

Metsä omaisuutena

Yleisin metsästä saatava tulo syntyy puun myynnistä. Metsätulot ovat tulonsaajalle pääomatuloa. Metsänomistaja voi saada myös metsätalouden tukia metsän hoitoon ja esimerkiksi metsäteiden rakentamiseen. Maita voi myös vuokrata metsästyskäyttöön tai esimerkiksi matkapuhelinverkon tukiaseman alueeksi, tai tuulivoimaloiden käyttöön. Metsänomistaja voi myös vuokrata osan tai koko tilansa ja saada täten vuokratuloa. Metsänomistaja voi myös myydä tilansa maa-aineksia ja jäkälää.

Metsä virkistyskäytössä

Suomalaisilla on yhteinen linkki metsään ja luontoon, meillä on jokamiehenoikeus. Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa eikä oikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa mitään.
Tällainen oikeus on suomalaisille perinteinen, mutta muualla maailmassa outo käsite. Suomessa saat liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, ja ratsastaa maastossa sitä vahingoittamatta. Voit myös oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua, ja voit poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja. Voit myös veneillä, uida ja kulkea jäällä sekä onkia ja pilkkiä (rajoituksen huomioiden). Metsä ja luonto on tämän vuoksi lähellä jokaista suomalaista.

Metsäsuomi

Me suomalaiset haemme metsästä ja luonnosta rauhaa. Tutkimusten mukaan metsässä liikkuminen alentaa stressiä ja lataa aivojamme, kehoamme. Siksi onkin hyvä, että yli 75 % maanpinta-alastamme on metsää.

Millainen oma suhteesi on metsään?

Yksi kommentti artikkeliin ”Metsä ja me”

Kommentointi on suljettu.