Sadan toimintavuotensa aikana MLL Virkkalan paikallisyhdistys on ehtinyt pyörittää mm. lastentarhaa ja neuvolaa. Nykyään perhekahvilat ovat toiminnan kulmakivi. Yhdistyksen toiminnasta on nyt julkaistu historiikki.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Virkkalan yhdistys on yksi vanhimmista MLL:n yhdistyksistä Suomessa. Virkkalan yhdistys täytti viime toukokuussa 100 vuotta, joten se ei iässä jää juuri MLL:n keskusjärjestöstä, joka täytti 100 vuotta lokakuussa 2020. Yhteensä Lohjalla on kuusi MLL:n paikallisyhdistystä.

MLL:n toiminta on muuttunut paljon sadassa vuodessa. Virkkalassa sen toiminnalla on ollut suuri merkitys yhdistyksen alkuajoista tähän päivään saakka. MLL perusti Lohjan ensimmäisen lastentarhan, joka aloitti toimintansa Virkkalan klubitalossa vuonna 1944. MLL pisti Suomessa alulle myös neuvolatoiminnan, niin myös Lohjalla. Virkkalan yhdistyksen historian varrelle mahtuu myös esimerkiksi sotakummitoimintaa sekä Lohjansaareen perustettu äitilapsikoti kaupungista maalle sotaa pakoon lähteneille äideille ja heidän lapsilleen. 1950-luvulla MLL huolehti myös lasten uimataidosta järjestämällä uimakouluja.

–Olen itse miettinyt vuosien varrella, että Lasitehtaanrannassa olisi mukava järjestää uimakoulu, joten oli hauskaa, kun tuli esille, että joskus yhdistyksemme on pitänyt uimakouluja, kertoo Pirkko Ullgren MLL Virkkalan yhdistyksestä.

Myöhemmin yhdistys on ollut aktiivisesti vaikuttamassa esimerkiksi Virkkalan pururadalle vievän alikulkutunnelin saamiseksi. 1980- ja 1990-luvuilla yhdistys järjesti mm. iltapäiväkerhotoimintaa, kunnes se siirtyi kunnalliseksi. Nykyään toiminta on hyvin erilaista, mutta yhtä kaikki tärkeää.

–Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet poikkeuksellisia, mutta tavallisesti meillä on esimerkiksi paljon kerhotoimintaa, kuten kokki- ja liikuntakerhoja. Kirpputori pidetään kaksi kertaa vuodessa. Keväisin olemme jakaneet alakoululaisille Kiva kaveri- ja Hyvä asenne -stipendejä. Olemme osallistuneet myös Hyvä joulumieli -keräykseen ja diakoniatyön ja neuvolan kautta jakaneet lahjakortteja perheille, jotka kaipaavat tukea jouluunsa, Ullgren kertoo.

–Perhekahvilat ovat toimintamme kivijalka. Perhekahvila kokoontuu joka perjantaiaamu ja joka toinen tiistai-ilta. Meillä oli vauvakahvilakin, mutta se loppui koronan myötä. Näen, että toimintamme on todella tärkeää Virkkalan lapsiperheille. Sitä pitäisi saada vain tuotua vielä enemmän esille, hän jatkaa.

Ullgren itse tuli mukaan yhdistyksen toimintaa jo ennen kuin hänellä oli omia lapsia.

–Olen aina työskennellyt lasten ja nuorten parissa ja halusin, että lapsilla olisi tekemistä omalla kylällä, eikä tarvitsisi lähteä muualle. Tämä on matalan kynnyksen toimintaa, joka nostaa myös me- ja kylähenkeä. Lapset saavat kavereita ja vanhemmatkin tutustuvat toisiinsa.

Näin naistenpäivän lähestyessä mainittakoon, että vaikka MLL:n toimintaa on saatu houkuteltua mukaan muutamia isiäkin, toimivat paikallisyhdistykset pitkälti naisenergian ja vapaaehtoistyön voimin. Virkkalan yhdistyksessä vain kerho-ohjaaja on palkattu, muut panostavat yhteisen hyvän eteen omien töidensä ja arkensa lisäksi. Ullgren kertoo, että toimintaan kaivataan mukaan lisää vapaaehtoisia ja uudet tulokkaat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi.

Yhdistyksen historia kansien väliin

Idea historiikin kirjoittamisesta syntyi jo vuosia sitten. Nyt sen tuloksena on julkaistu teos 100 vuotta Virkkalan lasten parhaaksi.

–Siivosimme yhdistyksen toimitilan kaappeja ja vastaan alkoi tulla vuoden 1921 alkuperäisiä, käsinkirjoitettuja papereita. Ajattelimme, että jonkun pitäisi käydä ne läpi ja olennainen tieto saada talteen. Papereita oli melko paljon, vanhimmat niistä tuntuivat tärkeimmiltä, kun joku oli ne käsin kirjoittanut hienolla käsialalla, Ullgren kertoo.

Paperit sisälsivät mm. paikallisyhdistyksen pöytäkirjoja ja yhdistyksen ja keskusjärjestön välistä kirjeenvaihtoa esimerkiksi toiminnan kehittämisestä.

Historiikin kirjoittajaksi löytyi karjalohjalainen Jaakko Kivistö.

–Kirjoittajan löytäminen oli iso urakka. Ihanaa, että löytyi paikallinen Jaakko, joka suostui hommaan ja jaksoi meidän naisten kanssa viedä projektin loppuun, vaikka välillä kestikin, Ullgren kiittelee.

–Sain yhdistykseltä yhteydenoton, että kiinnostaisiko minua kirjoittaa tämä historiikki. Olen kirjoittanut muutamia Lohjaa koskevia kirjoja ja kun eläkkeellä olen ja tykkään kirjoittaa, suostuin, Kivistö sanoo.

Hän kertoo, että projekti oli mielenkiintoinen ja aineistoakin löytyi helposti.

–Yhdistyksellä on hyvä arkisto, joten ei tarvinnut lähteä isompiin arkistoihin. Yhdistyksen pöytäkirjat oli alkuaikoina tehty ruotsiksi, koska Virkkala oli siihen aikaan hyvin ruotsinkielistä aluetta. Haastattelin myös muutamia toiminnassa mukana olleita ihmisiä.

Tärkeä apu oli myös Vanhat valokuvat Lohjalta -ryhmän ylläpitäjänä tunnettu Jarno Kärkkäinen, joka skannasi arkistosta löytyneitä valokuvia.

Projektin aikana Kivistölle muodostui kuva koko MLL:n toiminnan tärkeydestä.

–Miksi koko MLL on perustettu? Se on ollut äärimmäisen tärkeä lasten terveydestä ja turvallisuudesta huolehtija. Sisällissota oli vasta päättynyt ja lapsi- ja imeväiskuolleisuus oli korkea. Orpoja oli paljon, kaaos vallitsi ja espanjantauti tappoi ihmisiä. Silloin Arvo Ylppö ja kenraali Mannerheimin sisko Sophie Mannerheim päättivät, että jotain on tehtävä. Siitä se lähti. Talvi- ja jatkosodan aikana tarve lastensuojeluliitolle vain kasvoi, Kivistö kertaa MLL:n alkuaikoja.

Kun Virkkalasta on kyse, voi jo melkein arvata, että myös Kalkki-Petterillä on ollut roolinsa myös MLL Virkkalan yhdistyksen asioissa. Hän tuki yhdistyksen toimintaa taloudellisesti mm. vuosittaisilla lahjoituksilla.

MLL:n toiminta on vuosikymmenten varrella muovautunut.

–MLL on seurannut aikaansa ja muuttunut, kun ajatkin ovat muuttuneet. Sen nykyinen toiminta on pitkälti yhteisöllisyyden ylläpitoa, Kivistö tiivistää.

”Olemme ylpeydellä osa tätä yhdistystä”

Kivistön tavoitteena oli tehdä historiikista helposti luettava teos, eikä vuosilukuluetteloa.

–Halusin tehdä kirjan, jota ihmiset jaksavat lukea, tarinan siitä, millaista alussa oli ja miten toiminta kehittyi.

Kirja sopii toki kenen tahansa aiheesta kiinnostuneen luettavaksi, mutta Kivistö suosittelee sitä etenkin lasten kanssa työskenteleville ihmisille.

–Kirjassa on mielenkiintoisiakin tarinoita siitä, millaista elämä oli siihen aikaan. Teoksessa on niin Virkkalan ja Lohjan kuin koko Suomenkin historiaa, Kivistö sanoo.

Virkkalan yhdistyksessä tuoreeseen historiikkiin ollaan tyytyväisiä.

–Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että historiikki on saatu puserrettua kasaan. Olemme ylpeydellä osa tätä hienoa ja pitkät perinteet omaavaa yhdistystä. MLL:n toiminta on hieno, suomalainen juttu lasten hyvinvoinnin eteen, Ullgren.

Hän kertoo, että vaikka kirjaa ei ole vielä ehditty juuri markkinoida, on moni jo löytänyt sen sivuilta itsensä tai tuttavansa.

–Todella moni on kertonut, kuinka on ollut itse esimerkiksi MLL:n lastentarhassa. On ollut hauska huomata, kuinka lähellä ihmisten arkea yhdistyksemme on ollut, Ullgren sanoo.

Historiikin voi lainata Lohjan kirjastosta tai ostaa Opti-Mikosta, Virkkalan K-kaupasta, Lohen Suomalaisesta kirjakaupasta sekä suoraan MLL Virkkalan yhdistykseltä sen verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella.

SMS