TE-palvelut siirtyvät kuntien hoidettavaksi 1.1.2025 alkaen. Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistäisi työnhakijoiden nopeampaa työllistymistä ja lisäisi työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Samalla kunnille tulee uusi rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutettaisiin 7 000–10 000 lisätyöllistä.
TE-palveluiden siirto kunnille on muutoksia, jotka ovat olleet jo aiemminkin käynnissä. SOTE-uudistus tästä isoimpana esimerkkinä. Lohjan yrittäjät ry:n tehtävänä on toimia paikallisten yritysten puolesta puhujana kaupungin suuntaan, joten on loogista, että yritysjärjestö haluaa ilmaista huolensa työllisuuspalveluiden suhteen.
– Työnhakijat, työnhaku ja uusien työntekijöiden löytäminen ovat yrityksille ja yritystoiminnalle tärkeitä. Tämä uudistus siirtää nykyiset TE-palveluiden työntekijät valtiolta kunnalle, ja yksi huolen aihe on mahdollisuus alueiden väliseen kilpailutilanteeseen kuntien suojellessa itseään ja pyrkiessä keräämään verorahoja. Lohja tulee olemaan Karkkilan kanssa samassa TE-alueessa, mutta naapurimme Vihti, Kirkkonummi ja Siuntio muodostavat omansa, kertoo huolestaan Lohjan yrittäjät ry:n puheenjohtaja Pasi Hotti.
Syksylle tapahtumaa
Lohjan Yrittäjät ry ja Uudenmaan Yrittäjät ry järjestävät marraskuussa Lohjalla seminaarin työelämän muutoksen mahdollisuuksista, kuten omistajavaihdoksista, tekoälystä ja TE-palvelujen kehittämisestä alueellamme.
Seminaarin tavoitteena on yhdessä osallistujien kanssa kartoittaa ja etsiä uusia ideoita ja ratkaisuja työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen alueellamme. Tähän liittyy erityisesti Lohjan ja Karkkilan aloittama yhteistyö työelämäpalveluiden toteuttamisessa ja yrityspalveluiden siirtyminen alueen kuntien vastuulle.
– Tavoitteenamme on saada tapahtumaan noin 150 osallistujaa koostuen eri alojen yrittäjistä ja julkisen puolen toimijoista koko läntiseltä Uudeltamaalta. Tilaisuus on avoin ja ilmainen kaikille yrittäjille sekä kutsutuille sidosryhmille, kertoi Hotti.
Lohjan yrittäjät ry uskoo, että yhteistyöllä ja avoimuudella voidaan kehittää paikallisia työvoimapalveluita. Hotti kertoo omasta kokemuksestaan Lohjan ja Vihdin välisen Navigaattoria-hankkeen kautta, joka on tuonut mukanaan paljon hyvää, mutta jonka jalkautuminen käytäntöön jää nähtäväksi.
– Alueelliset hankkeet ovat hyviä, mutta saadaanko niiden tulokset kaikkien eri alueiden käyttöön, miettii Hotti.
– Olisiko jopa aika miettiä työvoimapalveluita aivan uudella tavalla, kun koko toimintaympäristö on muuttunut, jatkoi Hotti.
Syksyn seminaarin yksi iso tarkoitus onkin saada yrittäjiä ja kuntapäättäjiä samaan tilaan yhtä aikaa, jotta syntyisi kontaktiverkosto paikallisten toimijoiden välille.
– TE-palvelut ei ole vain tulevaisuudessakaan vaan yhden toimijan talo, vaan työllisyyspalvelut tarvitsevat niin kunnan, yrittäjien kuin työnhakijoidenkin näkemyksiä työnhakuun ja yrittämiseen liittyen, kertoo Hotti.
– Olisi hienoa, jos tulevaisuudessa omistajuudenvaihdokset olisivat TE-palveluiden palveluissa mukana jopa siten, että työtön voisi ilmaista halukkuutensa yrittäjyyteen, yrittäjät voisivat tuoda esille oman yrityksensä myyntimahdollisuuden ja kenties vielä pankkien ja valtion tuovan rahoituspalikat tähän kokonaisuuteen.
Yrittäjiä lähestytään kysymyksillä
Lohjalaislähtöinen maisteriopiskelija Ida Törnroos valmistelee hallintotieteiden maisteritutkintoa ja tekee yhteistyötä Lohjan Yrittäjät ry:n kanssa pro gradu -tutkielman liittyen siihen, miten TE-palveluihin liittyvät muutokset ja murrokset vaikuttavat yrittäjiin ja elinkeinonharjoittajiin. Ida Törnroos esittelee alustavia tutkimustuloksia seminaarissa.
Pasi Hotin mukaan tavoitteena on, että tapahtuman anti ja Törnroosin pro gradu -tutkielma antavat yhtenäisen ja tarkemman kuvan tulevasta sekä tarjoavat kunnille uusia ajatuksia TE-palvelujen ja elinkeinotoimintojen kehittämiseen.
Ida Törnroosin mukaan tutkielmassa perehdytään siihen, millaisista palveluista yrittäjät kokevat hyötyvänsä eniten ja kohtaako tämä sen kanssa, millaisia palveluita järjestetään. Tarkoituksena on myös löytää uusia tapoja järjestää palveluita, jotta ne hyödyttäisivät myös yrittäjiä. Aineistona toimivat yrittäjille elokuussa toteutettava kysely ja syksyn aikana tehtävät haastattelut. Näkökulma on TE-palveluiden järjestämiseen nähden hieman kriittinen, mutta kuitenkin kehityshaluinen ja ratkaisukeskeinen.
– Minua kiinnostavat erityisesti yrittäjyyteen kohdistettavat julkiset resurssit ja niiden vaikutukset. Tutkielmani tarkoituksena tällä hetkellä on saada tietoa siitä, miten Lohjan tai Länsi-Uusimaan alueella tuetaan yrittäjiä ja se, kuinka paljon resursseja yrittäjien tukemiseen on suunnattu ja millaisia vaikutuksia sillä on. Tarkoituksena on saada tietoa siitä, miten yrittäjiä voisi tukea vieläkin tehokkaammin rajalliset resurssit huomioon ottaen. Lisäksi tutkielmassa käsitellään yrittäjyyden ja yrityksien merkitystä työllistävänä tekijänä alueella, tässä tapauksessa Lohjan tai Länsi-Uusimaan alueella. Yrittäjyyden tukemista voidaan pitää yhtenä alueen vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä ja yrittäjien tukeminen tuo alueelle uusia työpaikkoja. Tutkielman kannalta kiinnostavaa on nyt voimassa oleva työllisyyden kuntakokeilu, jonka myötä tietyillä alueilla työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt valtiolta kunnille. Tämä on tärkeää, sillä vuoden 2025 alussa Suomessa on tarkoitus siirtää työllisyyspalvelut kokonaan kaupunkien järjestettäviksi. Lohja ja Karkkila muodostavat yhteisen työllisyysalueen, toteaa Ida Törnroos.
Länsi-Uudenmaan Säästöpankkisäätiö tukemassa
Länsi-Uudenmaan Säästöpankkisäätiö sr tukee tilaisuuden järjestämistä myöntämällään 3 000 euron avustuksella Lohjan Yrittäjät ry:lle ja tukee 2 000 euron apurahalla Ida Törnroosin opinnäytetyötä.
– Länsi-Uudenmaan Säästöpankkisäätiö sr:n tavoitteena on Länsi-Uudenmaan alueen elinvoimaisuuden vahvistaminen. Järjestettävä seminaari ja opinnäytetyö, joiden tulokset ovat laajemmin hyödynnettävissä, ovat juuri niitä hankkeita, joita säätiö haluaa avustuksillaan ja apurahoilla tukea, kertoo Länsi-Uudenmaan Säästöpankkisäätiö sr:n toimitusjohtaja Tuomo Paaso.
Säätiöllä on omilla sivuillaan mahdollisuus hakea apurahaa erilaisiin hankkeisiin. Säätiö tukee hankkeita, jotka edistävät säästäväisyyttä, taloudellista kasvatusta, hyvinvointia, koulutusta, kulttuuria, tiedettä sekä taloudellista kehitystä.
– Tällä kertaa sattui sopivasti, että sekä Törnroos että Hotti ottivat samoihin aikoihin yhteyttä ja hakemuksilla oli selvä synergiamahdollisuus, kertoi Paaso hakemuksista. Paaso kertoi myös, että säätiö saa paljon erilaisia hakemuksia, ja hakemuksia voi lähettää vielä tänä vuonna 1.-30.9. Päätökset apurahojen ja avustusten myöntämisestä julkistetaan säätiön kotisivuilla 19.11.2024.
