Lohjan osallistuvan budjetoinnin kautta hankittujen polkuveneiden saaga sai maanantaina 5. lokakuuta jälleen uuden käänteen. Kaupunginhallituksen oli tarkoitus päättää kahdeksan polkuveneen lahjoittamisesta paikallisille yhdistyksille, mutta näin ei lopulta tehty. Kaupunginhallitus palautti asian yksimielisesti takaisin valmisteluun.
Palautuksen taustalla olivat juuri ne kysymykset, jotka ovat kulkeneet polkuvenehankkeen mukana kesästä lähtien. Kaupunginhallituksessa halutaan vielä selkeyttää muun muassa sitä, miten ja mistä kuntalaiset saavat yhteiseen käyttöön tarkoitetut veneet käyttöönsä ja millaiset yhteiset käyttösäännöt toiminnalle laaditaan.
Ykkös-Lohja nosti polkuveneiden epäselvän tilanteen esille jo elokuussa julkaistussa jutussa Polkuveneet eli mitä tapahtui Lohjan kaupungin osallistuvan budjetoinnin kohteelle. Tuolloin selvitimme muun muassa veneiden sijoittelua, vastuukysymyksiä, lainaamista ja sitä, kuka käytännössä vastaa eri alueille toimitetuista veneistä.
Nyt asia on siis edelleen kesken.
Veneet oli tarkoitus lahjoittaa yhdistyksille
Kaupunginhallitukselle tuodussa päätösesityksessä lähtökohtana oli siirtää polkuveneet kaupungilta niitä hoitaville yhdistyksille. Kaupunki on hankkinut osallistuvan budjetoinnin kautta yhteensä kymmenen polkuvenettä varusteineen.
Kaupungin mukaan sen ei ole tarkoituksenmukaista itse hoitaa veneiden lainaustoimintaa. Ratkaisuksi esitettiin veneiden ja niiden tarvikkeiden lahjoittamista yhdistyksille, jotka vastaisivat jatkossa kaluston asianmukaisuudesta, turvallisuudesta, kunnossapidosta ja käytännön lainaustoiminnasta.
Päätösesityksen mukaan Pelican Monaco DLX Angler -polkuveneitä olisi lahjoitettu seitsemälle yhdistykselle.
Veneiden suunniteltu jako oli seuraava:
- Ikkalan kyläyhdistys ry: yksi vene
- Karjalohja ry: yksi vene
- Karstu-Karkali Seura ry: yksi vene
- Muijalan Asukasyhdistys ry: yksi vene
- Nummen kyläyhdistys ry: yksi vene
- Pusulan kyläyhdistys ry: yksi vene
- Sammatin Sampo ry: kaksi venettä
Kaupunginjohtajalle oli lisäksi tarkoitus antaa oikeus tehdä lahjakirjoihin vähäisiä teknisluonteisia muutoksia.
Tähän vaiheeseen päätöksenteko ei kuitenkaan edennyt.
Lackman esitti palauttamista
Asian käsittelyn aikana kaupunginhallituksen jäsen Taina Lackman esitti, että asia palautetaan takaisin valmisteluun. Esitystä kannatti kaupunginhallituksen jäsen Laura Skaffari.
Palautusesityksen perustelu kohdistui nimenomaan käytännön toimintaan. Valmistelua halutaan selkeyttää sekä luoda käyttösäännöt muun muassa sen osalta, miten ja mistä kuntalaiset voivat saada polkuveneet käyttöönsä.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja rajasi keskustelun tämän jälkeen asian palauttamiseen. Kun kukaan kaupunginhallituksen jäsenistä ei vastustanut palautusesitystä, asia palautettiin yksimielisesti valmisteluun.
Polkuveneitä ei siten vielä lahjoitettu yhdistyksille.
Samat kysymykset nousivat esille jo kesällä
Ratkaisu on mielenkiintoinen myös Ykkös-Lohjan elokuisen selvityksen näkökulmasta. Lehti selvitti tuolloin, miten osallistuvan budjetoinnin kautta hankittujen polkuveneiden oli tarkoitus käytännössä toimia.
Perusidea oli selvä. Kaupunkilaiset äänestivät yhteiskäyttöiset polkuveneet yhdeksi vuoden 2026 osallistuvan budjetoinnin toteutettavista kohteista. Veneiden piti tarjota maksuton mahdollisuus päästä vesille eri puolilla Lohjaa.
Käytännön toteutuksessa vastaan tuli kuitenkin kysymyksiä.
Ykkös-Lohjan aiemmassa jutussa nousi esille esimerkiksi se, etteivät kaikki veneiden hallintaan ja lainaamiseen liittyneet vastuut olleet vielä selvillä. Käytännöt saattoivat myös vaihdella alueittain, eikä kuntalaiselle ollut välttämättä yhdestä paikasta löydettävissä tietoa siitä, missä vene sijaitsee, kuka sitä hallinnoi, milloin sen saa käyttöön ja miten varaus tehdään.
Nyt juuri näihin kysymyksiin halutaan kaupunginhallituksen päätöksen perusteella saada tarkemmat vastaukset ennen kuin veneiden omistus siirretään yhdistyksille.
Kymmenen venettä, lahjoituslistalla kahdeksan
Myös yksi Ykkös-Lohjan jo aiemmin esille nostamista käytännön kysymyksistä jää edelleen kiinnostavaksi.
Kaupungin päätösasian valmistelutekstissä todetaan, että osallistuvan budjetoinnin rahoilla on hankittu varusteineen kymmenen polkuvenettä. Kaupunginhallitukselle esitetyssä lahjoituslistassa veneitä oli kuitenkin yhteensä kahdeksan.
Kaksi hankittua venettä eivät siis olleet mukana maanantaina käsitellyssä lahjoitusluettelossa.
Päätösesityksen perusteella yksi vene oli tarkoitus antaa Ikkalaan, Karjalohjalle, Karstu-Karkaliin, Muijalaan, Nummelle ja Pusulaan sekä kaksi venettä Sammattiin. Kaupunginhallituksen käsittelyyn tuodusta tekstistä ei käy ilmi, mikä olisi kahden muun veneen lopullinen sijoitus tai hallintamalli.
Koska koko asia palautettiin nyt valmisteluun, myös kokonaisuus voidaan vielä käydä uudelleen läpi ennen seuraavaa päätöksentekoa.
Käyttösäännöt nousevat nyt keskiöön
Kaupungin alkuperäisessä valmistelussa oli jo määritelty joitakin toiminnan periaatteita. Kaupunki suositteli esimerkiksi ennakkovarausta ja sitä, että käyttäjä hyväksyy käyttösäännöt ennen veneen luovuttamista.
Lahjakirjoihin oli puolestaan tarkoitus kirjata, ettei yhdistys saa myydä tai luovuttaa venettä eteenpäin ilman kaupungin kirjallista lupaa. Yhdistyksille olisi siirtynyt myös vastuu veneiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta sekä kunnossapidosta.
Kaupunki ei olisi hankkinut uusia veneitä tai varusteita kadonneiden, vahingoittuneiden tai varastettujen tilalle.
Kaupunginhallituksen maanantainen päätös kertoo kuitenkin siitä, ettei tätä pidetty vielä riittävänä kokonaisuutena. Erityisesti kuntalaisen näkökulmasta halutaan selvempi toimintamalli siihen, miten yhteiseen käyttöön hankittua venettä voi oikeasti käyttää.
Polkuveneiden saaga siis jatkuu
Polkuveneiden piti olla varsin yksinkertainen osallistuvan budjetoinnin hanke: hankitaan veneitä, sijoitetaan ne eri puolille Lohjaa ja annetaan kaupunkilaisille mahdollisuus käyttää niitä maksutta.
Käytännössä hanke on osoittautunut huomattavasti monivaiheisemmaksi.
Ensin keskustelua syntyi veneiden sijoittamisesta, hallinnoinnista ja lainaamisesta. Sen jälkeen valmisteluun tulivat lahjakirjat, joilla vastuu olisi siirtynyt yhdistyksille. Nyt kaupunginhallitus palautti asian vielä kerran valmisteluun, jotta erityisesti käyttösäännöt ja veneiden saaminen kuntalaisten käyttöön määritellään selkeämmin.
Ykkös-Lohjan elokuussa esittämä kysymys on siten edelleen ajankohtainen: miten osallistuvan budjetoinnin kautta hankitut yhteiskäyttöiset polkuveneet lopulta saadaan toimimaan niin, että kuntalainen tietää helposti, missä vene on, miten sen voi varata ja kuka sen käytöstä vastaa?
Maanantaina vastausta ei vielä saatu.
Polkuveneiden saaga jatkuu seuraavaan valmistelukierrokseen.