Suomen taloudesta kuuluu jälleen varovaisen myönteisiä arvioita. Vienti voi vahvistua, investoinnit lisääntyä ja kansantalouden kasvu vähitellen käynnistyä. Lohjalaisen arjessa elpyminen ei kuitenkaan välttämättä näy samalla tavalla. Sähkö, polttoaine, asuminen ja monet palvelut maksavat edelleen paljon, eikä valtakunnallinen talouskasvu automaattisesti tuo uusia työpaikkoja Länsi-Uudellemaalle. Samaan aikaan Lohjalla valmistellaan suuria investointeja, joiden kustannukset ja vaikutukset ulottuvat pitkälle 2030-luvulle.
Talouskasvu ei jakaudu tasaisesti
Suomen taloudessa on viime vuosina odotettu käännettä parempaan. Talousennusteissa on puhuttu viennin elpymisestä, ostovoiman vähittäisestä vahvistumisesta ja investointien piristymisestä. Kansantalouden näkökulmasta kehitys olisi tervetullutta pitkän heikon kasvun jakson jälkeen. Kuntalaisen näkökulmasta tilanne on kuitenkin monimutkaisempi.
Valtakunnallinen talouskasvu ei tarkoita sitä, että jokaisen kunnan yritykset saisivat lisää tilauksia tai että työttömyys alkaisi nopeasti vähentyä. Vientiteollisuuden kasvusta hyötyvät ensimmäisinä ne yritykset ja alueet, joiden tuotanto, alihankinta tai palvelut liittyvät suoraan kansainväliseen kysyntään- onko Lohjalla montaa tällaista yritystä?
Kuntalaisen ostovoima ratkaisee
Sähkön ja polttoaineen hinnat ovat hyvä esimerkki siitä, miten valtakunnalliset talousennusteet ja ihmisten arkikokemukset voivat kulkea eri suuntiin. Vaikka inflaatio hidastuisi, hinnat eivät yleensä palaudu aikaisemmalle tasolleen.
Lohjalla auto on monelle välttämättömyys. Työmatkat suuntautuvat myös pääkaupunkiseudulle ja muihin Länsi-Uudenmaan kuntiin, eikä joukkoliikenne palvele kaikkia kaupunginosia ja kyliä samalla tavalla. Polttoaineen hinnan nousu vaikuttaa tällöin suoraan käytettävissä oleviin tuloihin. Sähkön hintavaihtelut puolestaan tuntuvat erityisesti sähkölämmitteisissä omakotitaloissa. Kun asuminen, liikkuminen ja ruoka vievät suuren osan kotitalouden tuloista, paikallisiin palveluihin jää vähemmän rahaa. Tämä on myös kuntatalouden kysymys.
Lohjan investoinnit herättävät kysymyksiä
Lohjalla on edessään merkittäviä investointeja. Keskustelua ovat herättäneet erityisesti kouluhankkeet, liikuntapaikat, jäähallin tulevaisuus, uimahallin uudistaminen ja Länsirata.40 miljoonan euron kouluhanke ja kahden miljoonan euron panostus tekojäähän. Myös uuden jäähallin kustannuksista on puhuttu kymmenissä miljoonissa euroissa.
Koulut ovat lakisääteisen palvelun kannalta välttämättömiä. Myös terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt ovat tärkeä osa kaupungin elinvoimaa. Liikuntapaikat puolestaan tukevat hyvinvointia, harrastustoimintaa ja kaupungin houkuttelevuutta. Jokaisella investoinnilla on perusteltu tarkoituksensa, mutta onko osassa kyse mukavuuden halusta?
Velka kasvaa, vaikka taloutta sopeutetaan
Lohjan kaupunginjohtajan vuoden 2027 talousarvioesitys antaa keskustelulle konkreettisen pohjan. Kaupunki arvioi ensi vuoden tuloksen jäävän 3,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, vaikka veroprosentit esitetään pidettäviksi ennallaan. Kaupunki voi ottaa lainaa tarpeellisiin investointeihin, eikä velka itsessään tarkoita epäonnistumista. Ongelmia syntyy silloin, jos velka kasvaa pitkäaikaisesti ilman vastaavaa tulopohjan vahvistumista.
Länsirata on mahdollisuus ja taloudellinen riski
Länsirata on Lohjan tulevaisuuden suurimpia strategisia kysymyksiä. Raideliikenne voisi parantaa kaupungin saavutettavuutta, vahvistaa työssäkäyntimahdollisuuksia ja tehdä Lohjasta houkuttelevamman asuinpaikan. Samalla hanke sitoo julkista rahaa ja sisältää epävarmuuksia.
Radan taloudellisia vaikutuksia ei pidä arvioida pelkästään sillä perusteella, kuinka paljon uusia asukkaita tai yrityksiä sen toivotaan tuovan. Lohjan ja Salon välisen rataosuuden rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Sen suunnittelu jatkuu, ja ratasuunnitelman valmistumista tavoitellaan kesäkuussa 2027. Tulevaisuuden mahdollisuutta ei siis voi kirjata tämän päivän varmaksi tuloksi.
Kuka tekee tulevaisuuden työt?
Suomen Pankin syyskuussa julkaistussa väliennusteessa bruttokansantuotteen arvioitiin kasvavan 1,7 prosenttia vuonna 2026 ja 1,6 prosenttia vuonna 2027. Työttömyysasteen ennustettiin laskevan vuoden 2026 noin 10,4 prosentista 9,8 prosenttiin vuonna 2027. Ennuste kertoo myönteisestä suunnasta, mutta ei vielä vahvasta työllisyystilanteesta.
Lohjalla tämä herättää kysymyksen paikallisen elinkeinorakenteen tulevaisuudesta. Kaupunki tarvitsee yrityksiä, jotka myyvät tuotteita ja palveluja myös oman alueen ulkopuolelle. Samalla tarvitaan paikallisia palveluyrityksiä, rakentamista, kauppaa, matkailua ja hyvinvointia tukevaa liiketoimintaa. Yritystoiminnan kasvu edellyttää toimivia toimitiloja, osaavaa työvoimaa, sujuvia lupaprosesseja ja ennustettavaa toimintaympäristöä. Pelkkä myönteinen suhdanne-ennuste ei korvaa näitä edellytyksiä.
Palveluyhteiskunnan kustannukset kasvavat
Suomi on siirtynyt vuosikymmenten aikana maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teollisuuden kautta palveluvaltaiseen talouteen. Julkisten palvelujen merkitys on kasvanut, ja samalla yhteiskunnan odotetaan vastaavan yhä monimutkaisempiin ongelmiin.
Kunnilta odotetaan opetuksen ja varhaiskasvatuksen lisäksi esimerkiksi työllisyyden edistämistä, nuorten tukemista, hyvinvoinnin vahvistamista ja erilaisten ongelmien ennaltaehkäisyä. Tehtävät ovat usein perusteltuja. Niiden toteuttaminen vaatii kuitenkin henkilöstöä, järjestelmiä, tiloja ja rahaa.
Lohjan tulevaisuus ei synny odottamalla
Suomen talouden elpyminen on Lohjalle hyvä uutinen. Se voi parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia, vahvistaa työllisyyttä ja lisätä verotuloja. Se ei kuitenkaan yksin ratkaise kaupungin taloudellisia ongelmia.
Lohja tarvitsee uusia työpaikkoja, kannattavia yrityksiä, toimivaa palveluverkkoa ja investointeja, jotka tukevat kaupungin elinvoimaa myös pitkällä aikavälillä. Samalla tarvitaan valmiutta arvioida kriittisesti hankkeita, joiden kustannukset voivat kasvaa alkuperäisiä suunnitelmia suuremmiksi.
Kaupungin vetovoimaa ei mitata pelkästään uusilla rakennuksilla. Sitä mitataan myös sillä, haluavatko ihmiset asua Lohjalla, löytyykö heille työtä ja onko yrityksillä mahdollisuus menestyä.
Lopulta kysymys on varsin yksinkertainen: rakennetaanko Lohjalle tulevaisuutta, johon kaupungilla on varaa, vai luotetaanko siihen, että tulevaisuuden talouskasvu maksaa tämän päivän päätökset?