Lähes jokaisesta asiasta saamme aikaiseksi kisan mielipidetutkimuksineen. Muutama vuosi sitten valittiin kauneinta joululaulua. Näin jouluun valmistautuessa tulin tuumineeksi, mikä on tunnetuin, ehkä suosituin jouluvirsi? Kysyin asiaa tekoälyltä ja googlelta painottaen suomalaista näkökulmaa.
Yksi Lohjan tulevaisuuteen asettuvista strategisista tavoitteista on ollut joukkoliikenteen kehittäminen. Sitäkin vanhempi tavoite on vuosikymmeniä lohjalaisten haaveissa ollut rautatieaseman saaminen Lohjalle, ja sitä myötä henkilöliikenteen palaaminen. Nyt nämä kummatkin näyttävät saaneen aikamoisen sykäyksen eteenpäin Lohjan kunnanvaltuuston hyväksyessä kiistelty Länsirata-hankkeen sopimus äänin 32–19 maanantai-illan kokouksessa.
Lohjan seurakunnan hautausmailla työskentelee vuosittain noin 45 kausityöntekijää 1–6 kuukauden mittaisissa työsuhteissa. Lisäksi haetaan kolmea kausityönjohtajaa seitsemän kuukauden työsuhteisiin. Hautausmaiden hoitokausi alkaa huhti-toukokuussa ja päättyy lokakuun lopussa.
Euroopan unionissa valmistellaan parasta aikaa vuosien 2028–2034 rahoituskehystä. Sen osana oleva Verkkojen Eurooppa -väline (CEF, Connecting Europe Facility) tarjoaa rahoitustukea valtioiden rajat ylittäville liikennehankkeille. Välineen uudeksi budjetiksi on esitetty 81 miljardia. Viime kesänä julkaistussa CEF-asetusesityksessä huomio kiinnittyi siihen, että Suomesta listalle oli nostettu vain yksi raidehanke Oulusta Luulajaan. Etelä-Suomesta listalla ei ollut mukana yhtään hanketta, vaikka alueelle on suunnitteilla useita Suomen saavutettavuutta ja talouskasvua vahvistavia raideyhteyksiä.
Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on julistanut haettavaksi Lohjan seurakunnan kirkkoherran viran. Kirkkovaltuusto valitsee uuden kirkkoherran maaliskuussa.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on saanut valmiiksi ensi vuoden valtion budjettia koskevan mietintönsä, ja samalla se on ratkaissut, miten jakamaton määräraha kohdennetaan. Länsi-Uusimaa on tässä jaossa voittajien joukossa, sillä se saa merkittäviä panostuksia niin tiehankkeisiin, sairaaloiden selvityksiin kuin kulttuuritoimintaankin. Määrärahan kohdentaminen on syntynyt hallituspuolueiden välisessä sopimuksessa. RKP:n kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan varajäsen Henrik Wickström iloitsee siitä, että useat alueen yhdistykset, järjestöt ja hankkeet saavat nyt kaivattua valtion rahoitusta. Vaikka jaettava kokonaismäärä on aiempaa pienempi, Wickström painottaa, että monia Länsi-Uudenmaan tulevaisuuden kannalta tärkeitä panostuksia on silti onnistuttu sisällyttämään budjettiin.
Nummela on vain muutaman minuutin ajomatkan päässä Lohjan keskustasta, ja esimerkiksi veikkolalaisille monesti se ykköskauppapaikka. Millainen Nummela on vain siellä käyvän silmin?
Joulun lähestyessä kauppakeskukset täyttyvät, mainokset vilisevät televisioissa ja verkkokaupat käyvät kuumina. Monet suomalaiset käyttävät merkittävän osan vuosituloistaan joululahjoihin, mutta harvempi miettii, millainen todellinen merkitys suomalaiselle liike-elämällä tällä ostosmyrskyllä on. Joulunajan kulutuspiikki ei ole pelkästään perinne, vaan se on myös kriittisen tärkeä moottori monille yrityksille, erityisesti niille pienemmille. Keskustelu lahjojen hyödyllisyydestä ja materiahyödykkeen määrästä nousee esiin joka vuosi, mutta taloudellisesta näkökulmasta kyse on suuremmasta asiasta kuin pelkästä kulutusjuhlasta.
Länsi-Uusimaa valmistautuu merkittävään murrokseen, kun alueen kunnat lyövät hynttyyt yhteen tavoitteenaan nousta Suomen vihreän siirtymän kärkikenttään. Tämä kunnianhimoinen tavoite sai konkreettisia askelia eteenpäin, kun Länsi-Uudenmaan teollisuuspuistohankkeen ohjausryhmä kokoontui linjaamaan tulevaisuuden suuntaviivoja. Ilmassa on vahva positiivinen vire, jota siivittävät niin valtion myöntämä merkittävä tuki kuin keskeisten energiatoimijoiden kiinnostus alueen kehittämiseen. Nyt ei olla vain sivustaseuraajina, vaan aktiivisina luomassa uutta, entistä kestävämpää taloudellista pohjaa koko seutukunnalle. Kyseessä on pitkäjänteinen ponnistus, joka vaatii laajaa yhteistyötä ja rohkeita investointipäätöksiä.
Uudenmaan alueellinen kehitys on saanut uuden, kunnianhimoisen suunnan, kun maakuntavaltuusto hyväksyi tiistaina 9. joulukuuta 2025 kokouksessaan uuden maakuntaohjelman. Ohjelma, joka kantaa nimeä Ratkaisujen Uusimaa – Suomen suunnannäyttäjä, Euroopan edelläkävijä, linjaa alueen kehitystavoitteet vuosille 2026–2029, mutta sen katse ulottuu aina vuoteen 2050. Tavoitteena on nostaa Uusimaa Euroopan ympäristöviisaimmaksi, innovatiivisimmaksi ja onnellisuuden osalta kärkimaakunnaksi. Tämä asettaa pääkaupunkiseudun ja sen ympäristön uudenlaisen haasteen ja mahdollisuuden eteen, joka vaatii laajaa yhteistyötä ja pitkäjänteistä työtä.
Uudenmaan alueellinen kehitys on saanut uuden, kunnianhimoisen suunnan, kun maakuntavaltuusto hyväksyi tiistaina 9. joulukuuta 2025 kokouksessaan uuden maakuntaohjelman. Ohjelma, joka kantaa nimeä Ratkaisujen Uusimaa – Suomen suunnannäyttäjä, Euroopan edelläkävijä, linjaa alueen kehitystavoitteet vuosille 2026–2029, mutta sen katse ulottuu aina vuoteen 2050. Tavoitteena on nostaa Uusimaa Euroopan ympäristöviisaimmaksi, innovatiivisimmaksi ja onnellisuuden osalta kärkimaakunnaksi. Tämä asettaa pääkaupunkiseudun ja sen ympäristön uudenlaisen haasteen ja mahdollisuuden eteen, joka vaatii laajaa yhteistyötä ja pitkäjänteistä työtä.
