Ajankohtaista

Sijoittamisen aloittaminen

Päätoimittaja

Sijoittaminen alkaa arjen turvasta – neuvot aloittelevalle sijoittajalle

Säästämisen ja myös sijoittamisen kysymykset voivat olla osalle meistä arkisia, toisille täysin tuntemattomia. Kysyimme Länsi-Uudenmaan Säästöpankin Varainhoidon päälliköltä Petri Kukkaselta neuvoja aloittelevalle säästäjälle.

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin varainhoidon päällikkö Kukkanen kannustaa suunnitelmalliseen säästämiseen ja sijoittamiseen. Hänen mukaansa sijoittamisen ei tarvitse olla monimutkaista, eikä jokaisen tarvitse seurata osakekursseja päivittäin. Tarjolla on useita vaihtoehtoja, joissa sijoittaja voi jättää käytännön sijoituspäätökset ammattilaisten hoidettaviksi.

Ensin oma talous kuntoon

Sijoittamista kannattaa lähestyä oman arkitalouden kautta. Säännölliset tulot, asumismenot, lainat ja muut välttämättömät kulut vaikuttavat siihen, kuinka paljon rahaa voi turvallisesti siirtää säästöön. Sijoittaminen ei saisi tarkoittaa sitä, että tavallisten laskujen maksaminen vaikeutuu tai yllättävistä menoista tulee ongelma.

Kukkanen suosittelee keräämään pankkitilille aluksi noin parin kuukauden nettopalkkaa vastaavan puskurin. Tällainen vararahasto auttaa esimerkiksi silloin, jos pesukone rikkoutuu, auto tarvitsee kalliin korjauksen tai tulot vähenevät tilapäisesti. Sopiva puskurin koko riippuu kuitenkin kotitalouden menoista, työtilanteesta ja muusta taloudellisesta turvasta.

Puskurirahojen on hyvä olla helposti käytettävissä, eikä niitä lähtökohtaisesti kannata sijoittaa voimakkaasti heiluviin osakkeisiin. Sijoitusten arvo voi nimittäin olla juuri silloin alhaalla, kun rahaa tarvittaisiin nopeasti. Pankkitilillä oleva vararahasto ja pitkäaikaiset sijoitukset palvelevat siksi eri tarkoituksia.

Rahasto helpottaa aloittamista

Aloittelevalle sijoittajalle rahastot tarjoavat yhden helpoimmista tavoista päästä mukaan sijoitusmarkkinoille. Rahastoon sijoittava ostaa osuuden kokonaisuudesta, joka voi sisältää esimerkiksi useiden yritysten osakkeita tai erilaisia korkosijoituksia. Kaikkia sijoituskohteita ei tarvitse valita itse, eikä sijoittajan tarvitse välttämättä seurata markkinoita jatkuvasti.

Kukkanen nostaa esille erityisesti yhdistelmärahastot, joita hän kuvailee eräänlaisiksi avaimet käteen -ratkaisuiksi. Niissä yhdistyvät osakkeet ja korkosijoitukset rahaston sijoituspolitiikan mukaisesti. Aktiivisesti hoidetuissa yhdistelmärahastoissa salkunhoitaja vastaa sijoituskohteiden valinnasta ja sijoitusten painotusten muuttamisesta sallituissa rajoissa.

Yhdistelmärahastoja löytyy erilaisille sijoittajille. Osa tavoittelee maltillisempaa arvonkehitystä ja painottaa korkosijoituksia, kun taas toisissa osakkeilla on huomattavasti suurempi merkitys. Osakepainon kasvaessa myös rahaston arvonvaihtelu voi lisääntyä.

Säästöpankin valikoimassa tällaisia vaihtoehtoja ovat Maltti-, Ryhti- ja Kantti-rahastot. Maltti painottaa korkosijoituksia, Ryhti tasapainottaa osake- ja korkosijoituksia ja Kantti tavoittelee suurempaa osakemarkkinoiden tuottopotentiaalia. Niiden riskitasot eroavat toisistaan, joten sopiva vaihtoehto riippuu sijoittajan tavoitteista ja riskinsietokyvystä.

Rahasto ei kuitenkaan ole automaattisesti turvallinen sijoitus. Myös yhdistelmärahaston arvo voi laskea, eikä ammattimainen salkunhoito takaa sijoitukselle positiivista tuottoa.

Aktiivinen vai indeksirahasto?

Rahastosijoittamisessa vastaan tulee nopeasti kysymys aktiivisen rahaston ja indeksirahaston eroista. Molemmat mahdollistavat sijoittamisen ilman, että jokainen yksittäinen osake täytyy itse valita. Sijoitusten hoitotapa ja kustannukset voivat kuitenkin poiketa toisistaan huomattavasti.

Aktiivisessa rahastossa salkunhoitaja tekee sijoituspäätöksiä analyysien ja markkinanäkemyksensä perusteella. Tavoitteena voi olla esimerkiksi vertailuindeksiä parempi tuotto tai tietynlaisen riskitason ylläpitäminen. Sijoittaja maksaa tästä palvelusta rahaston kulujen kautta.

Indeksirahastossa toimintatapa on erilainen. Rahasto seuraa ennalta valittua markkinaindeksiä ja pyrkii jäljittelemään sen kehitystä. Koska jatkuvia aktiivisia osakevalintoja ei tarvita samalla tavalla, indeksirahastojen kulut ovat yleensä aktiivisia rahastoja pienemmät.

Kukkasen mukaan valinta riippuu siitä, haluaako sijoittaja maksaa ammattilaisen markkinanäkemyksestä vai seuraako hän mieluummin markkinoita indeksin kautta. Aktiivinen salkunhoito ei silti automaattisesti tarkoita parempaa tuottoa. Kulujen vertailu on tärkeää, sillä ne pienentävät sijoittajalle jäävää lopputulosta vuodesta toiseen.

Osakkeissa tarvitaan hajautusta

Suora osakesijoittaminen sopii ihmiselle, joka haluaa perehtyä yrityksiin ja tehdä sijoituspäätöksensä itse. Osakkeen ostaminen tarkoittaa pienen omistusosuuden hankkimista yrityksestä, jonka tulevaisuuteen sijoittaja uskoo. Mahdollista tuottoa syntyy osakkeen arvonnoususta ja yhtiön mahdollisesti maksamista osingoista.

Osakkeisiin liittyy kuitenkin huomattava arvonvaihtelun mahdollisuus. Yrityksen tuloksen heikkeneminen, toimialan ongelmat tai yleinen talouden epävarmuus voivat pudottaa osakekurssia nopeasti. Pahimmillaan yksittäiseen yritykseen sijoitetut rahat voidaan menettää kokonaan.

Kukkanen korostaa hajauttamisen merkitystä erityisesti suorassa osakesijoittamisessa. Hänen esittämänsä tavoite on jakaa sijoitukset esimerkiksi vähintään 15–20 eri yhtiöön, jolloin yhden yrityksen vaikeudet eivät välttämättä romahduta koko sijoitussalkun arvoa. Hajautuksessa kannattaa huomioida myös toimialat ja maantieteelliset markkinat. Tätä samaa kertoi toisessa jutussamme Tuomo Paaso.

Korkosijoituksetkin sisältävät riskejä

Kaikki sijoittajat eivät tavoittele mahdollisimman suurta tuottoa. Osa arvostaa maltillisempaa arvonvaihtelua ja ennakoitavampaa sijoituskokemusta. Tällöin korkosijoitukset voivat olla kiinnostava vaihtoehto osakkeiden rinnalle tai niiden sijasta.

Korkosijoittamisessa rahaa lainataan käytännössä esimerkiksi valtiolle tai yritykselle, joka maksaa lainasta korkoa sovittujen ehtojen mukaisesti. Suorien joukkolainojen ostaminen voi kuitenkin edellyttää suuria rahasummia, sillä joidenkin lainojen nimellisarvo tai vähimmäissijoitus voi olla esimerkiksi 100 000 euroa. Kaikissa korkosijoituksissa tällaisia vähimmäissummia ei kuitenkaan ole.

Kukkanen pitää korkorahastoja käytännöllisenä vaihtoehtona tavalliselle yksityissijoittajalle. Rahasto voi sijoittaa varoja useisiin eri lainoihin, jolloin yksittäisen yrityksen mahdollinen maksuhäiriö ei kohdistu koko sijoitusvarallisuuteen. Samalla sijoittaja pääsee korkomarkkinoille ilman tarvetta hankkia suurta määrää yksittäisiä lainapapereita.

Korkosijoituksia ei pidä silti sekoittaa riskittömään säästämiseen. Rahaston arvo voi laskea esimerkiksi markkinakorkojen noustessa tai lainanottajien maksukyvyn heikentyessä. Korkotuotto voi auttaa hillitsemään inflaation vaikutuksia, mutta se ei automaattisesti takaa säästöjen ostovoiman säilymistä.

Kuukausisäästäminen auttaa alkuun

Sijoittamisen aloittamisessa suurin este ei aina ole rahan puute. Joskus ratkaisevaa on se, ettei tiedä mistä aloittaa, tai markkinoiden vaihtelu tuntuu liian vaikealta ennakoida. Säännöllinen kuukausisäästäminen voi tehdä aloittamisesta huomattavasti yksinkertaisempaa.

Kuukausisäästämisessä sijoittaja päättää itselleen sopivan summan, joka siirretään sijoituksiin esimerkiksi palkkapäivän jälkeen. Summa voi olla 20, 50 tai 100 euroa kuukaudessa, kunhan se sopii omaan talouteen. Monissa rahastoissa säännöllisen säästämisen voi aloittaa pienellä summalla.

Tällainen toimintatapa tuo sijoittamiseen myös ajallista hajautusta. Rahasto-osuuksia ostetaan eri markkinatilanteissa, eikä koko sijoituspääoma ole yhden ostohetken varassa. Se ei poista tappioiden mahdollisuutta, mutta vähentää tarvetta yrittää ajoittaa markkinoiden nousuja ja laskuja.

Ajan merkitys korostuu erityisesti silloin, kun sijoitukset saavat kasvaa pitkään. Sijoitusten mahdolliset tuotot voivat alkaa tuottaa lisää tuottoa, mitä kutsutaan korkoa korolle -ilmiöksi. Ilmiö ei tarkoita tasaista tai varmaa kasvua, mutta se havainnollistaa pitkäjänteisen sijoittamisen mahdollisuuksia.

Säästämisen tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi lasten tulevaisuuteen, omaan asuntoon, taloudelliseen turvallisuuteen tai eläkevuosiin. Nuorella sijoittajalla saattaa olla vuosikymmeniä aikaa odottaa sijoitusten kehittymistä, kun taas eläkeikää lähestyvä voi tarvita rahojaan huomattavasti aikaisemmin. Oma sijoitusaika vaikuttaa siksi ratkaisevasti siihen, millainen riskitaso on perusteltu.

Kukkasen viesti aloittelevalle sijoittajalle on ennen kaikkea käytännöllinen. Sijoituskohteiden valinnassa tulee huomioida oma kokemus, taloudellinen tilanne, riskinsietokyky ja se, kuinka pitkään rahat voivat olla sijoitettuina. Kokeneen asiantuntijan kanssa keskusteleminen voi helpottaa vaihtoehtojen hahmottamista, mutta myös itsenäisesti sijoittavan kannattaa perehtyä tuotteisiin kunnolla.

Sijoittamista ei tarvitse aloittaa mahdollisimman suurella summalla. Tärkeämpää on rakentaa omaan elämään sopiva tapa, jonka kanssa pystyy elämään myös silloin, kun markkinoilla on huonompia jaksoja. Sijoittamisen tavoitteena ei ole arvata huomisen kurssiliikkeitä vaan tehdä harkittuja päätöksiä omaa tulevaisuutta varten.

Kumppanin mainos

Kommentoi kirjoitusta