Lohja käynnistää laajan sivistyspalveluiden palveluverkkoselvityksen vuonna 2026, ja kaupunki arvioi samalla varhaiskasvatuksen, koulutuksen, nuorisotyön sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tulevaisuutta. Kaupunki tavoittelee ratkaisua, joka turvaa laadukkaat ja saavutettavat palvelut kaikilla yhdeksällä asukasalueella. Kaupunki painottaa, että muutokset valmistellaan avoimesti ja pitkäjänteisesti yhteistyössä henkilöstön, päättäjien ja kuntalaisten kanssa.
Lohjan sivistyspalvelut koskettavat päivittäin noin 15 000 asukasta, ja palveluiden parissa työskentelee yli 1 500 ammattilaista. Kaupunki tarkastelee palveluiden sijoittumista, tilojen kuntoa ja käyttöastetta sekä tulevia investointitarpeita. Kaupunki varautuu siihen, että suunnitellut muutokset ajoittuvat pääosin vuosille 2027–2030
Miksi palveluverkkoselvitys tehdään?
Lohja reagoi väestökehitykseen, ja lasten sekä nuorten ikäluokat ovat pienentyneet tasaisesti jo pitkään. Kaupunki huomioi, että syntyneiden lasten määrä on laskenut voimakkaasti viime vuosina. Kaupunki tiedostaa, että kehitys vaikuttaa suoraan valtionosuuksiin ja kaupungin rahoituspohjaan.
Karjalohjalla perusopetusikäisten määrä laskee vuoteen 2030 mennessä 25 prosenttia ja vuoteen 2032 mennessä 34 prosenttia vuoden 2026 tasosta
Lohja kohtaa samanaikaisesti tilanteen, jossa osa tiloista on vajaakäytöllä ja rakennuksissa on korjausvelkaa. Kaupunki haluaa varmistaa, että henkilöstöresurssit kohdentuvat tehokkaasti ja että opetuksen laatu säilyy. Kaupunki painottaa, että tavoitteena ei ole palveluiden heikentäminen vaan niiden turvaaminen muuttuvassa tilanteessa.
Useilla alueilla yksiköiden käyttöaste on selvästi alle täyden kapasiteetin.
- Karjalohjan yksiköiden keskimääräinen täyttöaste on 51 %
- Sammatin yksiköiden täyttöaste on 65,2 %
- Routionmäen yhtenäiskoulun täyttöaste on 43,1 %
Mitä muutoksia esitetään?
Lohja esittää Karjalohjalla, että vuosiluokkien 7–9 oppilaat siirtyvät jatkossa Nummen yhtenäiskouluun, ja vaihtoehtoisesti osa oppilaista voisi siirtyä Järnefeltin yhtenäiskouluun. Kaupunki suunnittelee, että nuorisotila siirretään koululle ja nykyisestä Katulampun tilasta luovutaan. Kaupunki aikoo myös siirtää esiopetuksen päiväkodin tiloihin. Sammatissa kaupunki esittää, että 7–9-luokkalaiset siirtyvät Nummen yhtenäiskouluun. Kaupunki suunnittelee luopuvansa nuorisotila Kellarin tiloista ja siirtävänsä nuorisotoimintaa koululle tai kirjastoon. Kaupunki aikoo hyödyntää vapautuvia tiloja uudella tavalla.
Keskustassa kaupunki esittää Linnaisten päiväkodin lakkauttamista ja lasten siirtämistä muihin yksiköihin . Kaupunki suunnittelee luopuvansa entisestä Solbrinkenin koulurakennuksesta ja siirtävänsä opetuksen Laurentius-taloon. Kaupunki säilyttää Rantapuiston toistaiseksi väistötilana peruskorjausten aikana. Mäntynummella kaupunki esittää Lehmijärven koulun lakkauttamista. Kaupunki varautuu siihen, että monitoimijatalon valmistuttua Asemanpellon koulu lakkautetaan ja Oravaisten päiväkodin rakennuksesta luovutaan. Kaupunki siirtää kirjaston ja nuorisotilan uusiin tiloihin. Virkkalassa kaupunki suunnittelee uuden päiväkodin rakentamista ja päiväkoti Ompun lakkauttamista. Kaupunki esittää myös Ristin koulun lakkauttamista ja oppilaiden siirtämistä Järnefeltin yhtenäiskouluun.
Tavoitteena on kohdentaa investoinnit tarkoituksenmukaisesti ja välttää tarpeettomia peruskorjauksia vajaakäyttöisissä rakennuksissa.
Palveluverkkoselvityksen päälinjat
- Perusopetuksen 7–9-luokkien keskittäminen suurempiin yhtenäiskouluihin
- Useiden pienten yksiköiden lakkauttaminen tai toimintojen siirto
- Uusien monitoimijatalojen ja päiväkotien rakentaminen
- Kirjasto- ja nuorisopalveluiden siirtäminen koulukiinteistöihin
- Tilojen käyttöasteen nostaminen ja investointien priorisointi
Päätökset etenevät vaiheittain
Lohja julkaisee aluekohtaiset muutosesitykset kaupungin verkkosivuilla ja etenee lautakuntakäsittelyyn keväällä 2026. Kaupunki arvioi vaikutukset erikseen ennen lopullisia ratkaisuja. Kaupunki tavoittelee palvelurakennetta, joka on taloudellisesti kestävä ja pedagogisesti vahva.
Katse tulevaan
Lohja rakentaa palveluverkkoa tulevien vuosien tarpeisiin, ja kaupunki hakee tasapainoa talouden, laadun ja saavutettavuuden välillä. Kaupunki haluaa säilyttää monipuoliset sivistyspalvelut kaikilla asukasalueilla myös väestömäärän muuttuessa. Kaupunki tekee ratkaisuja, jotka määrittävät lohjalaisten arkea pitkälle 2030-luvulle.
