Ulkomaalaiset ovat yhä tärkeämmässä roolissa, kun pk-yritykset rekrytoivat henkilöstöä. Tuoreen OP Pohjolan Kasvuvaraa -pk-yritystutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä saattaa rekrytoida Suomessa jo asuvia ulkomaisia työntekijöitä seuraavan kahden vuoden aikana.
Uudellamaalla ulkomaisen työvoiman merkitys korostuu vielä muuta maata enemmän: uusimaalaiset yritykset aikovat rekrytoida kansainvälisiä osaajia sekä Suomesta että ulkomailta useammin kuin muualla Suomessa.
Esimerkiksi yli 50 prosenttia uusimaalaisista keskisuurista yrityksistä kertoo, että ne saattavat rekrytoida Suomessa jo asuvia ulkomaalaisia työntekijöitä seuraavan kahden vuoden aikana. 25 prosenttia saattaa myös rekrytoida ulkomaalaisia työntekijöitä suoraan ulkomailta. Muualla maassa näiden yritysten osuudet ovat 45 prosenttia (Suomessa jo asuvien ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointi) ja 18 prosenttia (ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointi ulkomailta).
Vastaavasti yli 60 prosenttia Uudenmaan pk-yrityksistä pitää maahanmuuton lisäämistä keskeisenä Suomen talouskasvun kannalta. Muualla Suomessa näin ajattelee noin 40 prosenttia pk-yrityksistä.
Erityisesti teollisuuden, ICT-alan sekä palvelualojen yritykset korostavat maahanmuuton roolia kasvun mahdollistajana.
– Uudenmaan yritysten kasvuhakuisuus näkyy rekrytointitarpeissa, eikä kotimainen työvoima yksin riitä vastaamaan kysyntään. Kansainvälisen osaamisen ja työvoiman saaminen on monelle yritykselle välttämätön kasvun edellytys, sanoo OP Uusimaan yritys- ja yhteisöasiakkuuksista vastaava liiketoimintajohtaja Hannu Ujula.
Yritykset kasvattavat henkilöstöään BKT-kasvua enemmän
Vaikka Suomen BKT-kasvun ennustetaan jäävän noin prosenttiin tänä vuonna, Kasvuvaraa-tutkimuksen mukaan pk-yritykset aikovat lisätä henkilöstöään tänä vuonna Suomessa keskimäärin 3–4 prosenttia.
Uudenmaan pk-yritykset, etenkin pienet yritykset, aikovat kasvattaa henkilöstömääräänsä muuta Suomea enemmän. Uusimaalaiset pienet yritykset ennakoivat lisäävänsä henkilöstöään paikkakunnalla keskimäärin jopa 5,8 prosenttia (muu Suomi: 3,5 %), ja keskisuuretkin uusimaalaiset yritykset 3,8 prosenttia (muu Suomi: 2,6 %).
Lisäksi sellaiset keskisuuret yritykset, joilla on ulkomaantoimintaa, kasvattavat henkilöstöään ulkomailla jopa yli 10 prosenttia tänä vuonna.
– Kun kotimaan talouskasvu on heikkoa ja samalla osaavasta työvoimasta on paikoin pulaa, yritysten kasvu nojaa yhä useammin kansainvälisiin markkinoihin ja osaamiseen, Hannu Ujula toteaa.
Erityisesti Uudenmaan yritykset etsivät osaajia myös paluumuuttajien joukosta sekä korkeakouluista. Esimerkiksi yli viidennes uusimaalaisista keskisuurista yrityksistä kertoo mahdollisesti rekrytoivansa suomalaisia paluumuuttajia ulkomailta seuraavan kahden vuoden aikana. Muualla Suomessa näin kertoo tekevänsä vain alle kymmenesosa keskisuurista yrityksistä.
Lisäksi noin 11 prosenttia Uudenmaan pienistä yrityksistä aikoo mahdollisesti palkata ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaisista korkeakouluista.
– Suomen kielen taitokaan ei enää ole aina edellytys työpaikan saamiselle: tutkimuksen mukaan noin neljäsosalla pienistä ja noin kolmasosalla keskisuurista yrityksistä Suomessa on tarjolla runsaasti työtehtäviä, joissa ei tarvitse osata suomen kieltä, Hannu Ujula kertoo.
Kasvuvaraa on pk-yritystutkimus, joka selvitti suomalaisten pk-yritysten näkemyksiä kasvusta, investoinneista, yhteiskunnasta ja toimintaympäristöstä. Helmi–maaliskuussa toteutettuun Kasvuvaraa-tutkimuskyselyyn vastasi noin 540 johtajaa yli 500 yrityksestä, Uudeltamaalta vastaajia oli 220. Tutkimuksen toteuttaa Aalto-yliopiston professorien perustama Nordic Institute of Business & Society NIBS-ajatushautomo.
