Ykkös-Lohja on koko historiansa ajan ollut yksityisomisteinen paikallinen yritys, ja suuri osa lehden asiakkaista eli mainostajista on samalla tavalla omalla alueellaan toimivia yrittäjiä. Heidän mainoksiaan näkyy lehden sivuilla ja digitaalisissa kanavissa, mutta toisinaan yrittäjän työ itsessään tarjoaa aiheen, josta kannattaa kertoa hieman enemmän. Tällä kertaa katse kääntyy pitkään Ykkös-Lohjan asiakkaana olleeseen Kaivohuolto Rodakseen, eikä syynä ole yrityksen koko vaan paikallisuus ja vuosien aikana syntynyt asiakassuhde.
Paikallisessa mediassa myös tämä yhteys on hyvä sanoa ääneen. Kaivohuolto Rodas on Ykkös-Lohjan asiakas, mutta samalla yritys työskentelee aihepiirin parissa, joka koskettaa monia Länsi-Uudenmaan omakotitaloja, maatiloja ja vapaa-ajan asuntoja. Oma porakaivo jää helposti vähälle huomiolle niin kauan kuin hanasta tulee vettä, vaikka maan alla oleva järjestelmä on käytännössä kiinteistön oma pieni vesilaitos.
Kaivohuoltoa vuodesta 2019
Kaivohuolto Rodas aloitti toimintansa vuonna 2019, ja yrityksen taustalla toimivan J.Rodas Oy kotipaikka on Lohja. Yritys työskentelee Uudenmaan alueella ja on erikoistunut porakaivoihin sekä niihin liittyvään tekniikkaan. Työ voi tarkoittaa tavallisimmillaan kaivon pesua ja desinfiointia, mutta palvelukokonaisuus ulottuu paljon laajemmalle.
Kaivohuolto Rodas tekee muun muassa porakaivojen paineavauksia, koepumppauksia ja pumppujen vaihtoja sekä asentaa veden puhdistus- ja suodatusjärjestelmiä. Yritys tekee myös vesianalyysejä, pintavesisuojauksia ja muuta porakaivotekniikkaa sekä toimittaa uusia porakaivoja. Käytännössä samaan kohteeseen voidaan joutua palaamaan hyvin erilaisista syistä, koska ongelma voi löytyä kaivosta, pumpusta, veden määrästä tai itse veden laadusta.
Porakaivossa tapahtuu vuosien aikana asioita, joita kiinteistön omistaja ei näe maan pinnalle. Pohjalle voi muodostua sakkaa ja kaivossa oleva tekniikka vanhenee, minkä lisäksi veden ominaisuudet voivat muuttua. Kaivohuolto Rodaksen käyttämässä pesumenetelmässä kaivossa oleva pumppu ja letku nostetaan ylös, niiden kunto tarkistetaan ja kaivo pestään vedellä korkeapainepesurin avulla.
Kun veden määrä vähenee
Yksi juuri nyt usein esiin nouseva kysymys koskee kaivon veden tuoton heikkenemistä. Kesäkaudella pohjaveden korkeus laskee luonnostaan, ja vuoden 2026 vesitilanne on tehnyt pohjavesistä tavallista näkyvämmän puheenaiheen eri puolilla Suomea. Elokuun loppupuolella pienissä pohjavesimuodostumissa Etelä-Suomen pinnat olivat pääosin tavanomaisella tasolla, mutta suurempien pohjavesiesiintymien pinnat jatkoivat edelleen laskuaan.
Yksittäisen porakaivon vähäinen vedentuotto ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että koko alueelta olisi pohjavesi loppumassa. Jyri Rodaksen mukaan yksi mahdollinen syy on kaivon pohjalle ja veden tuloreittien ympärille kertynyt aines. Kaivon pesulla voidaan tällaisessa tilanteessa poistaa kertynyttä pohjasakkaa, jolloin veden pääsy kaivoon voi parantua.
Kaivon todellinen tilanne kannattaa silti selvittää ennen johtopäätöksiä. Koepumppauksella voidaan mitata kaivon tuottoa, ja huollon yhteydessä voidaan tarkistaa myös pumpun, letkujen ja muun tekniikan kuntoa. Ongelma ei aina löydy yhdestä paikasta, joten vähentyneen vedentulon syy kannattaa selvittää kokonaisuutena.
Kirkas vesi ei kerro kaikkea
Porakaivovedessä kiinnostava asia on se, että hyvältä näyttävä, maistuva ja tuoksuva vesi ei välttämättä kerro koko totuutta. Suomen ympäristökeskuksen Vesi.fi-palvelu suosittelee kaivoveden tutkimista säännöllisesti, vaikka käytössä ei olisi havaittu ongelmia. Porakaivojen kohdalla tutkimuksiin kuuluvat tilanteen mukaan myös radon, uraani ja arseeni.
Tämä on tärkeä ero verrattuna moniin sellaisiin veden ongelmiin, jotka ihminen huomaa itse. Rauta voi värjätä vettä tai kalusteita ja jotkin epäpuhtaudet voivat näkyä hajussa, maussa tai sameudessa, mutta kaikkia terveydelle merkityksellisiä aineita ei pysty arvioimaan aisteilla. Siksi laboratoriossa tehtävä vesianalyysi antaa tietoa, jota hanasta otettua vesilasia katselemalla ei voi saada.
Jyri Rodas suosittelee porakaivon omistajille laajaa vesianalyysiä säännöllisin väliajoin myös silloin, kun mitään selvää ongelmaa ei ole havaittu. Suomen ympäristökeskuksen ohjeessa kaivovedelle suositellaan suppeampaa tutkimusta noin kolmen vuoden välein ja laajempaa tutkimusta noin kuuden vuoden välein. Porakaivojen kohdalla radonin ja uraanin tutkiminen on erityisen perusteltua, ja Säteilyturvakeskus suosittelee niiden mittaamista jokaisesta porakaivosta..
Porakaivo tarvitsee muutakin kuin pumpun
Porakaivon huolto tulee monelle kiinteistönomistajalle vastaan vasta ensimmäisen selvän häiriön yhteydessä. Veden paine saattaa heikentyä, pumppu alkaa oireilla tai veden ulkonäössä tapahtuu muutos, ja vasta silloin muistetaan maan alla oleva järjestelmä. Ennakoiva tarkastaminen voi tehdä tilanteesta huomattavasti yksinkertaisemman.
Kaivohuolto Rodas suosittelee oman kaivon kunnon seuraamista myös ongelmattomina vuosina. Yrityksen mukaan porakaivon huoltoa voidaan tarvita noin 5–10 vuoden välein, mutta sopiva väli riippuu luonnollisesti kaivosta ja sen käytöstä. Myös pumppu on kuluva tekninen laite, joten sen kunto voidaan tarkistaa muun huollon yhteydessä.
Paikallinen työ näkyy harvoin päällepäin
Porakaivohuolto kuuluu niihin töihin, joiden onnistumista ei juuri huomaa silloin, kun kaikki toimii. Hanasta tulee vettä, paine pysyy tasaisena ja arkinen vedenkäyttö jatkuu ilman sen suurempaa miettimistä. Työn merkitys näkyy yleensä vasta siinä vaiheessa, kun jotain lakkaa toimimasta.
Paikalliselle yritykselle tällainen työ tarkoittaa paljon liikkumista asiakkaiden luo ja hyvin erilaisten kohteiden kohtaamista. Uudenmaan alueella voi tulla vastaan uusia porakaivoja, vuosikymmeniä käytössä olleita järjestelmiä, vapaa-ajan asuntoja ja ympärivuotisia koteja. Sama ratkaisu ei sovi jokaiseen kaivoon, koska veden määrä, veden laatu, kaivon rakenne ja käytössä oleva tekniikka vaihtelevat.
Ykkös-Lohjalle paikallisuus tarkoittaa puolestaan sitä, että lehden ympärillä toimivat yritykset ovat usein samoja yrityksiä, joita lukijat kohtaavat tavallisessa arjessaan. Ne huoltavat autoja, korjaavat taloja, rakentavat, palvelevat, tarjoavat ruokaa ja tässä tapauksessa pitävät huolta siitä, että omasta kaivosta saadaan käyttökelpoista vettä. Paikallinen yrityselämä muodostuu pitkälti juuri tällaisista tekijöistä.
Vettä kannattaa seurata ennen ongelmia
Jyri Rodaksen yksinkertainen neuvo porakaivon omistajalle on lopulta varsin käytännöllinen: veden laatua kannattaa seurata silloin, kun kaikki näyttää olevan kunnossa. Ongelmaa ei tarvitse odottaa ennen vesianalyysin tilaamista, koska juuri säännöllinen seuranta antaa vertailukohdan mahdollisille myöhemmille muutoksille. Samalla voidaan havaita sellaisiakin aineita, joita vedestä ei voi nähdä, maistaa tai haistaa.