Lohjalainen Vaahterateatteri tuottaa tänä kesänä Sammatin Sampomäellä kesäteatterinäytelmän Pikku Pietarin piha. Aapelin eli Simo Puupposen vuonna 1958 ilmestyneeseen romaaniin perustuvan näytelmän on käsikirjoittanut Taisto-Bertil Orsmaa ja sen ohjaa Riku Kemppinen.

Teatteriväki kuvaa näytelmää lämminhenkiseksi ja kauniiksi tarinaksi pienen suomalaisen pikkukaupungin puutalokorttelin ihmisistä ja yhteiselosta 1920-luvulla. Sisällissota on vielä tuoreena mielessä ja kieltolakiakin sivutaan. Pihapiirin ihmiset jakavat elämän ilot ja surut. Yhdessä korttelin taloista asuu Pietari yhdessä isänsä kanssa. Perheen äiti on kuollut. Kun Pietari saa uuden äitipuolen, pihapiirin elämä muuttuu. Entisajan pihapiirin touhujen seuraaminen tuo kesäiltaan vanhan ajan tunnelmia ja hetken sellaista yhteisöllisyyttä, jota ei ehkä löydy enää monestakaan paikasta.

–Tällainen yhteisöllisyys on kadonnut. Ennen kavereita haettiin leikkimään isolla porukalla. Näytelmä voi herättää katsojassakin muistoja lapsuudesta, Minna Pitkonen pohtii.

–Ennen koko kylä kasvatti ja piti huolta. Enää sellaista ei ole, toteaa Tuija Latvakangas-Koivisto.

–Kesäisin lapset olivat keskenään koko päivän, kun vanhemmat olivat töissä, muistelee puolestaan Seppo Lehtelä.

Pitkonen toteaa, että lasten leikit itsessään ovat kuitenkin ajattomia; lapset ovat leikkineet ja leikkivät kaikkina aikoina, vaikka leikit hieman muuttuvatkin.

Kemppinen toteaa, että vaikka maailma muuttuu yhteisöllisyys on ajankohtainen teema jokaisena aikana.

–Tämä on koko perheen näytelmä, joka saa ihmiset varmasti nauramaan. Voi itkukin silti irrota, koska tässä on myös koskettavuutta ja lämpöä.

Tarinan viesti nykyajan ihmiselle onkin muistutus siitä, että yhteisöllisyydessä on voimaa. Hyvyyttä voi olla, kun ihmiset yhdessä uskovat siihen ja luovat sen.

–Pidän itse tätä todella arvokkaana näytelmänä ja luulen, että se saa viihdyttämisen lisäksi myös yleisön ajatukset liikkeelle, Kemppinen toteaa.

Pikku Pietarin piha on odottanut pitkään vuoroaan

Pikku Pietarin piha on ollut vaahterateatterilaisilla mielessä jo pitkään, mutta lavalle on silti päätynyt useana vuonna jokin toinen teos.

–Suunnitellessamme ohjelmistoa, on aina joku muu näytelmä vienyt pidemmän korren. On ollut esimerkiksi ajankohtaisia dramatisointeja Eeva Joenpellon kirjoista,Pitkonen kertoo.

Nyt tuli viimein oikea aika esittää juuri tämä teos.

–Tarina on erittäin koskettava ja tärkeä tarina kerrottavaksi ihmisille. Pyrimme aina löytämään merkityksellisiä tekstejä Sampomäellä esitettäviksi. Tämä on mielestämme sellainen. Kaikin puolin ihana näytelmä, joka tuo ihmisen hyvyyden näkyväksi pihan kohtaamisissa, Pitkonen sanoo.

Näytelmä istuu hyvin myös Sampomäen ympäristöön.

–Sampomäellä on piha jo valmiina, toteaa Pitkonen.

Kanoja lavalle?

Sampomäen lavalle nousee ensi kesänä koko joukko lapsia ja aikuisia, eri-ikäisiä innokkaita harrastajateatterilaisia läheltä ja kaukaa. Tällä kertaa mukana on harvinaisen paljon lapsinäyttelijöitä.

–On hienoa tehdä näytelmä, jossa on mukana paljon eri-ikäisiä ihmisiä. Se vähän yllättikin, kuinka paljon innokkaita lapsia löytyi eri puolilta Lohjaa, pitkin kyliä. Saimme kasaan hyvän porukan, iloitsee Pitkonen.

Monet lapsista ovat näytelleet aiemmin ainakin koulunäytelmissä. Vaahterateatterin harjoituksissakin he ovat viihtyneet.

–Kivaa on ollut tähän mennessä, Eemeli Saarinen sanoo.

–On ollut kiva näytellä. On saanut tutustua uusiin ihmisiinkin, kertoo Jerry Savioja.

Mukana on myös eläimiä. Japaninpystykorva Nelli esittää tarinan isäntäperheen koiraa. Nelli on ollut jo mukana harjoituksissa totuttelemassa tulevaan rooliinsa. Kemppinen haaveilee, että mukaan saataisiin muitakin eläimiä, sillä ne kuuluivat entisajan pihapiiriin. Toiveissa olisi esimerkiksi kanojen tai lampaiden saaminen osaksi näytelmää.

Sampomäelle siirtymistä odotetaan jo

Tällä hetkellä teatterilaiset harjoittelevat Puu-Anttilassa yksittäisiä kohtauksia. Kemppinen kertoo, että toukokuussa aletaan harjoitella pidempiä jaksoja kerralla ja tehdä läpimenoja, kun päästään siirtymään Sampomäelle.

–Sitten lähdetään neulomaan näytelmää kasaan, Lehtelä sanoo.

Kemppinen uskoo, että näytelmästä tulee todella hieno.

–Olemme kaikki sitä mieltä, Latvakangas-Koivisto vahvistaa.

Ensi-iltansa Pikku Pietarin piha saa lauantaina 11.6. ja esitykset jatkuvat 8.7. saakka. Kun ne ovat ohi, teatteriväki ehtii levätä noin kuukauden, kunnes elokuussa aloitetaan syksyn näytelmän harjoitukset. Tuolloin ohjelmassa on Mika Waltarin näytelmä Gabriel, tule takaisin. Sen näytökset pidetään Puu-Anttilassa.

SMS