Länsirata-hanke sai jälleen vihreää valoa Salossa, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina 2. marraskuuta ratahankkeen rakentamisvaiheen osakassopimuksen. Päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen, eikä kaupungissa järjestetä hankkeesta myöskään kunnallista kansanäänestystä. Salon ratkaisu on tärkeä myös Lohjalle ja Vihdille, jotka ovat sitoutuneet miljardiluokan ratahankkeen ensimmäiseen rakentamisvaiheeseen.
Salon kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsirata Oy:n osakassopimuksen äänin 29–22. Samassa kokouksessa valtuusto päätti äänin 32–19, ettei hankkeesta järjestetä kunnallista kansanäänestystä. Molemmat asiat olivat valtuuston käsittelyssä jo toistamiseen, sillä Turun hallinto-oikeus oli kumonnut aikaisemmat päätökset menettelyvirheiden vuoksi.
Päätös ei tarkoita sitä, että rakennustyöt voisivat alkaa välittömästi. Se kuitenkin poistaa yhden hankkeen etenemistä vaikeuttaneen kunnallisen päätöksenteon esteen. Länsiradan toteuttaminen edellyttää edelleen suunnittelua, rahoitusjärjestelyjä sekä tarvittavien lupien ja muiden päätösten etenemistä.
Lohjalla Salon ratkaisua voidaan seurata erityisellä mielenkiinnolla. Uusi ratayhteys toisi toteutuessaan henkilöjunaliikenteen Lohjalle ja muuttaisi samalla koko läntisen Uudenmaan liikenneyhteyksiä.
Hallinto-oikeus palautti päätökset käsittelyyn
Salon valtuusto oli hyväksynyt päivitetyn osakassopimuksen jo 13. huhtikuuta 2026. Turun hallinto-oikeus kuitenkin kumosi päätöksen syyskuussa todettuaan, että asian käsittelyssä oli menetelty virheellisesti esteellisyyteen liittyvissä kysymyksissä.
Ongelma ei liittynyt suoraan ratahankkeen taloudelliseen tai liikenteelliseen sisältöön. Hallinto-oikeuden mukaan valtuutettuja oli jätetty perusteettomasti pois päätöksenteosta, minkä vuoksi päätökset olivat syntyneet virheellisessä järjestyksessä. Samanlainen ongelma koski myös aikaisempaa ratkaisua kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä.
Valtuusto joutui näin palaamaan asioihin, joista poliittiset kannat olivat jo muodostuneet. Uudessa käsittelyssä lopputulos pysyi ennallaan, vaikka hankkeen vastustajia oli edelleen huomattava määrä.
Ennen osakassopimuksen käsittelyä valtuutettu Asko Määttänen esitti, että valtuusto ratkaisisi erikseen hänen esteellisyytensä. Taustalla oli Salon kaupunginhallituksen 26. lokakuuta tekemä päätös hakea muutosta hallinto-oikeuden ratkaisuihin korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Valtuusto päätti yksimielisesti, ettei Määttänen ole esteellinen hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti.
Uusi äänestys vahvisti Salon valtuuston enemmistön halun jatkaa mukana Länsiradassa. Samalla se osoitti, ettei hanke ole kaupungissa poliittisesti yksimielinen.
Lohja on jo hyväksynyt oman osuutensa
Lohjalla Länsiradan tulevaisuudesta on keskusteltu pitkään. Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2026 päivitetyn osakassopimuksen äänin 32–19. Päätöksellä vahvistettiin Lohjan osallistuminen hankkeen ensimmäiseen rakentamisvaiheeseen Kirkkonummen vetäydyttyä sopimuksesta.
Ykkös-Lohja käsitteli maaliskuun valtuustoratkaisua artikkelissaan Lohja hyväksyi Länsirata Oy:n muutetun osakassopimuksen: Ratahanke etenee. Kokouksessa nousivat esiin erityisesti hankkeen taloudelliset riskit, kaupungin rahoitusvastuu ja uuden junayhteyden mahdolliset vaikutukset Lohjan kehitykseen.
Lohjan kaupungin ensimmäisen rakentamisvaiheen oman pääoman ehtoinen rahoitussitoumus on enintään 30 miljoonaa euroa. Päivitetty osakassopimus ei kasvattanut Lohjan maksuosuutta, sillä valtio otti lisävastuuta Kirkkonummen jäätyä pois järjestelystä. Kaupungille kuuluu lisäksi sopimuksessa määritelty osuus hankkeen vieraan pääoman rahoituskustannuksista.
Kolmenkymmenen miljoonan euron sitoumus on Lohjan kokoiselle kaupungille merkittävä. Sen vaikutuksia on arvioitava suhteessa kaupungin muuhun talouteen, palveluiden rahoitukseen ja tuleviin investointitarpeisiin.
Toisaalta hankkeen kannattajat näkevät ratahankkeessa mahdollisuuden vahvistaa Lohjan elinvoimaa pitkällä aikavälillä. Junayhteys voisi tuoda uusia asukkaita, parantaa työssäkäyntimahdollisuuksia ja tehdä kaupungista aiempaa houkuttelevamman sijoittumispaikan yrityksille.
Ratahanke etenee kahdessa vaiheessa
Länsirata tunnetaan edelleen monille paremmin Turun tunnin junana. Hankkeen tavoitteena on rakentaa nykyistä nopeampi ja sujuvampi raideyhteys Helsingin ja Turun välille. Uusi Espoon ja Salon välinen oikorata kulkisi Vihdin ja Lohjan kautta.
Ensimmäisen rakentamisvaiheen keskeinen osa on uuden radan rakentaminen Espoosta Lohjalle. Lisäksi toteutettaisiin osittaisia kaksoisraideosuuksia Salon ja Hajalan sekä Nunnan ja Kupittaan välille. Koko yhteysvälin rakentamissuunnittelua jatkettaisiin samassa vaiheessa.
Lohjan ja Salon välinen uusi rataosuus kuuluisi vasta myöhempään rakentamisvaiheeseen. Tämä on tärkeä ero, sillä ensimmäisen vaiheen toteutuminen ei vielä tarkoittaisi kokonaan uuden Helsinki–Turku-yhteyden valmistumista.
Länsirata Oy on arvioinut koko hankkeen kustannuksiksi noin kolme miljardia euroa. Ensimmäisen rakentamisvaiheen kustannusarvio on ollut noin 1,3 miljardia euroa, ja Kirkkonummen poisjäännin jälkeen laaditussa päivitetyssä rahoitussuunnitelmassa kokonaisuus on noin 1,29 miljardia euroa.
Rakennustöiden aloitusaikataulu on muuttunut hankkeen edetessä. Keväällä 2026 esillä ollut arvio siirsi varsinaisten rakennustöiden mahdollista aloitusta vuoteen 2028. Hankeyhtiö on tavoitellut rakennustöiden käynnistymistä vuosina 2028–2029, mutta tarkka aikataulu riippuu vielä hankkeen etenemisedellytyksistä.
Uusi rautatieasema muuttaisi Lohjan asemaa
Lohjan kannalta Länsiradan merkitys on huomattavasti suurempi kuin pelkkä nopeampi matka Turkuun. Kaupungista puuttuu nykyisin säännöllinen henkilöjunayhteys, joten uuden aseman toteutuminen muuttaisi paikallisen joukkoliikenteen mahdollisuuksia.
Ykkös-Lohja on tarkastellut aihetta myös aikaisemmassa kirjoituksessaan Lohjan rautatieasema – miksi siinä olisi järkeä. Asemaa on perusteltu muun muassa työssäkäynnillä, asumisen houkuttelevuudella ja kaupungin mahdollisuuksilla kasvaa osana pääkaupunkiseudun laajempaa vaikutusaluetta.
Junayhteys voisi helpottaa erityisesti niiden lohjalaisten arkea, jotka matkustavat säännöllisesti Espooseen tai Helsinkiin. Nykyisin moni työmatka perustuu henkilöautoon tai linja-autoyhteyksiin, joiden toimivuus vaihtelee matkan ja vuorokaudenajan mukaan.
Uusi asema voisi vaikuttaa myös kaupunkisuunnitteluun. Sen ympärille olisi mahdollista kehittää asumista, palveluita ja uusia työpaikka-alueita, mikäli kaavoitus ja liikenteen jatkoyhteydet tukisivat kasvua.
Vastaavasti Vihdissä suunniteltu Vihti–Nummelan asema avaisi uusia mahdollisuuksia Nummelan ja sen lähialueiden kehittämiseen. Kuntien välinen yhteistyö korostuisi, jos uudet junayhteydet toteutuvat ja asemien ympärille alkaa muodostua uutta rakentamista.
Junayhteyden todellinen vaikutus riippuu kuitenkin myös siitä, millainen liikennöinti radalle lopulta järjestetään. Asemien rakentaminen ei yksin ratkaise palvelutasoa, vaan matkustajien kannalta ratkaisevia ovat junavuorojen määrä, aikataulut, hinnat ja liityntäliikenne.
Kuntien talous puhuttaa edelleen
Länsiradan ympärillä käytävä keskustelu ei ole pelkästään kysymys junista ja raiteista. Kyse on myös siitä, kuinka paljon kunnat voivat sijoittaa pitkän aikavälin liikennehankkeisiin tilanteessa, jossa niiden omat taloudelliset voimavarat ovat rajalliset.
Salon ensimmäisen rakentamisvaiheen oman pääoman ehtoinen rahoitussitoumus on 27 miljoonaa euroa. Lohjan osuus on 30 miljoonaa euroa ja Vihdin 28 miljoonaa euroa. Summat kertovat siitä, kuinka merkittävästä päätöksestä paikallisille veronmaksajille on kysymys.
Ratahankkeen puolustajien näkökulmasta investoinnit voivat maksaa itseään takaisin uusina asukkaina, työpaikkoina ja kasvavina verotuloina. Vastustajat puolestaan ovat nostaneet esiin kustannusten epävarmuuden, kuntatalouden riskit ja kysymyksen siitä, pitäisikö valtakunnallisen ratahankkeen rahoituksen kuulua kokonaan valtiolle.
Lohjalla keskustelua on käyty myös kaupungin muista investointitarpeista. Koulujen, päiväkotien, katuverkon ja muiden palveluiden ylläpito vaatii rahaa samalla, kun kaupunki suunnittelee tulevaisuuden kasvua.
Länsiradan tuottamia hyötyjä ei voida vielä pitää varmoina. Uusien asukkaiden määrä, työpaikkojen syntyminen ja mahdollinen kiinteistöjen arvonnousu riippuvat monista tekijöistä, joihin yksittäinen ratainvestointi ei yksin pysty vaikuttamaan.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Salon uusi päätös on yksi osa huomattavasti laajempaa kokonaisuutta. Vaikka valtuuston enemmistö hyväksyi sopimuksen, hankkeen lopullinen toteutuminen riippuu edelleen useista vaiheista.
Lähikuukausien aikana seurattavia asioita ovat erityisesti:
- Salon päätöksen oikeudellinen tilanne: Uusi valtuustopäätös on tehty, mutta hallinto-oikeuden aikaisempien ratkaisujen muutoksenhaku ja mahdolliset uudet oikeusprosessit voivat vaikuttaa tilanteeseen.
- Osakassopimuksen eteneminen: Hankkeen osapuolten on saatettava rakentamisvaiheeseen siirtymisen edellyttämät sopimusjärjestelyt päätökseen.
- Rakentamisen aikataulu: Vuosi 2028 on ollut esillä mahdollisena rakennustöiden aloitusajankohtana, mutta lopullista aloitusta ei ole vahvistettu.
- Lohjan ja Vihdin asemat: Asemien suunnittelun ja liikennöinnin tarkentuminen vaikuttaa siihen, millaisia hyötyjä kuntalaiset voisivat saada.
- Rahoituksen riittävyys: Kustannusten, valtion rahoitusosuuden ja kuntien vastuiden kehitystä seurataan hankkeen edetessä.
- Lohja–Salo-yhteys: Kokonaisen Helsinki–Turku-oikoradan valmistuminen edellyttää myös myöhemmän rakentamisvaiheen toteuttamista.
Ratahankkeen vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Samalla lähivuosien päätöksillä määritellään, kuinka nopeasti suunnitelmat voivat muuttua käytännön rakentamiseksi.
Salon ratkaisu vahvistaa hankkeen jatkoa
Salon maanantainen äänestys oli tärkeä erityisesti siksi, että kaupunki joutui palaamaan jo kertaalleen ratkaisemaansa asiaan. Lopputulos osoitti, ettei hallinto-oikeuden päätöksestä seurannut poliittisen enemmistön muuttumista.
Kunnallisen kansanäänestyksen hylkääminen kertoo samalla siitä, että valtuuston enemmistö haluaa pitää ratkaisuvallan edustuksellisessa päätöksenteossa. Kansanäänestyksen kannattajille päätös oli pettymys, sillä he olisivat halunneet selvittää kuntalaisten näkemyksen suoraan.
Lohjalla ja Vihdissä Salon päätös tukee hankkeen etenemistä, mutta ei vielä poista kaikkia epävarmuustekijöitä. Rahoitus, rakentamisen ajankohta ja tulevan junaliikenteen sisältö ovat kysymyksiä, joiden ratkaiseminen vaikuttaa lopulta siihen, mitä asukkaat saavat investoinnilla vastineeksi.
Länsiradan vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä
Länsirata on yksi Etelä-Suomen merkittävimmistä suunnitelluista liikennehankkeista. Sen vaikutukset voisivat ulottua Helsingistä Turkuun ja erityisesti niihin kuntiin, jotka saisivat uuden henkilöjunayhteyden.
Lohjalle kysymys on samalla kaupungin tulevaisuuden suunnasta. Junayhteys voisi tukea väestönkasvua ja uusia investointeja, mutta sen toteuttaminen vaatii huomattavaa taloudellista sitoutumista jo ennen kuin ensimmäiset matkustajat pääsevät juniin.
Salon uusi päätös vie hankkeen poliittista valmistelua jälleen eteenpäin. Seuraavaksi huomio siirtyy siihen, milloin sopimuksista, suunnitelmista ja rahoituspäätöksistä päästään käytännön rakennustöihin.
Tietolähteet
- Salon kaupunki – Ajankohtaista ja kaupunginvaltuuston tiedote 2.11.2026
- Yle – Salon kaupunginvaltuusto hyväksyi länsiratapäätökset toistamiseen
- Yle – Hallinto-oikeuden päätökset Salon Länsirata-asioissa 29.9.2026
- Lohjan kaupunki – Päivitetyn osakassopimuksen hyväksyminen 23.3.2026
- Länsirata Oy – Aikataulu ja rahoitus
- Länsirata Oy – Tilannekatsaus rakentamisvaiheeseen siirtymisestä