Siuntionjoen kunnostus 2020–2022 -hanke laajensi Hepariin laskevan Tammenojan kosteikkoa kolmialtaiseksi vuosina 2020–2021. Tavoitteena on parantaa kosteikon toimivuutta ja sitä kautta järven vedenlaatua vähentämällä ulkoista kuormitusta. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY).

Hepari on matala ja savimaiden ympäröimä, pieni, Siuntionjoen vesistöalueen itäisen haaran latvajärvi Kirkkonummella. Järvi on luontaisesti rehevä, mutta liian suuren ulkoisen kuormituksen myötä rehevyys on vuosien kuluessa kasvanut ja ravintoketju vinoutunut. Hankkeessa on laadittu kunnostussuunnitelma huonossa ekologisessa tilassa olevalle Hepari-järvelle.

Järven kunnostussuunnitelmassa ulkoisen kuormituksen vähentäminen on esitetty tärkeimmäksi kunnostustoimenpiteeksi. Sjökullan osakaskunta on rakennuttanut Heparin rannoille viisi laskeutusallasta tai kosteikkoa, joista yksi sijaitsee Tammenojassa. Tammenojan kosteikolle teetettiin vuonna 2019 parannussuunnitelma. Suunnitelma toteutettiin vuosina 2020–2021.

Alkuperäinen Tammenojan kosteikko muodostui kahdesta kosteikkoaltaasta sekä ojan levennyksestä järven rannassa.

–Heparin kosteikon parantamisella tehostetaan ravinteiden ja kiintoaineksen sitoutumista kosteikkoon. Altaisiin jää suurin osa ojaveden mukanaan tuomasta karkeammasta maa-aineksesta ja osa hienommasta, kertoo LUVYn asiantuntija Virve Ståhl.

–Kehittyessään myös kosteikon kasvillisuus hidastaa virtaamaa, edistää kiintoaineen laskeutumista sekä käyttää ravinteita vedestä, Ståhl jatkaa.

Kosteikkoa parannettiin rakentamalla olemassa olevien kahden altaan yläpuolelle kolmas allas. Samalla kahta alempaa allasta sekä ojan suun levennystä suurennettiin. Maasto laskee selvästi järvelle päin, joten kukin allas on eri korkeudella. Altaiden välille rakennettiin ensivaiheessa putkipadot. Ne eivät kuitenkaan kestäneet hetkellisiä kovia virtaamia, vaan hajosivat veden voimasta. Korjauksen yhteydessä ylimpään altaaseen tehtiin pato vesivanerista, jonka todettiin padottavan vettä Tammenojassa ylävirtaan päin. Lisäksi kahdessa alemmassa putkipadossa vesi koversi reitit putkien ohi rikkoen patorakenteen. Putkipadot todettiin epäsopiviksi rakenteisiksi Tammenojan kosteikkoon.

Kesällä 2021 vesivaneripato ja putkipadot poistettiin ja korvattiin kiviverhoilluilla patorakenteilla. Samalla laskettiin padon harjaa ylimmässä altaassa. Pato rakennettiin suurista kivistä, jotka tasaavat ajoittaisia voimakkaampia virtaamia.

–Tästä saimme arvokasta tietoa tulevia kosteikkokohteita varten. Ilmastonmuutoksen myötä rankkasateiden odotetaan lisääntyvän. Tämä tulee huomioida myös vesiensuojelurakenteissa, sanoo hankkeen projektipäällikkö Anu Suonpää-Espinola.

Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota rahoittavat vuosina 2019–2024 alueen kunnat Vihti, Lohja, Siuntio, Inkoo ja Kirkkonummi sekä Rosk’n Roll Oy Ab ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Ympäristöministeriö rahoittaa Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota vuosina 2019–2022 vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % toteutuneista kustannuksista. Lisäksi visiota on rahoittanut Uudenmaan virkistysalueyhdistys UUVI vuonna 2020. Siuntionjoen kunnostus 2020–2022 -hanke on osa Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö