Suomalainen työ ry:n tuoreen tutkimuksen mukaan peräti 94 prosenttia 16–26-vuotiaista nuorista pitää kesätyön saamista nykyään liian vaikeana. Lähes joka kolmas (34 %) työtä hakenut nuori on jäänyt tänä keväänä kokonaan ilman paikkaa. Suurin este työllistymiselle ei ole motivaation puute, vaan työelämän rakenteet ja vaatimus aiemmasta työkokemuksesta.
Suomalainen työ ry:n toukokuussa 2026 toteuttaman tutkimuksen mukaan 94 prosenttia nuorista kokee kesätyön saamisen liian vaikeaksi. Kesätyökauden ollessa jo käynnissä vain 44 prosenttia kertoo saaneensa kesätyön, kun 34 prosenttia on hakenut kesätöitä ilman tulosta. Erityisesti korkeakouluopiskelijoiden kohdalla korostuu, että saadut kesätyöt eivät vastaa koulutusta, mikä kertoo haastavan työllisyystilanteen lisäksi nuorten motivaatiosta työntekoa kohtaan: työtä ollaan halukkaita tekemään, jos niitä olisi tarjolla.
Kysyttäessä tekijöitä, jotka lisäisivät nuorten mahdollisuuksia saada kesätyö, selvästi suurin osa (62 %) nimeää sen, ettei tehtävissä vaadittaisi aiempaa työkokemusta. Tutkimustulokset näyttävät, että suurin este nuorten työllistymiselle ei ole motivaation puute vaan se, ettei heille anneta mahdollisuutta näyttää kykyjään – tyhjän CV:n nollatilanteesta lähtevälle nuorelle kesätyönhaku on vuosi vuodelta vaikeampaa.
– Meidän on luotava nuorille positiivista uskoa tulevaan. Nuoren palkkaaminen täysin ilman työkokemusta, niin sanotusta nollatilanteesta, ei ole yritykselle hyväntekeväisyyttä vaan strateginen investointi tulevaisuuteen. Hyvä asenne ja halu oppia korvaavat puuttuvan työkokemuksen, Suomalainen työ ry:n tutkimuspäällikkö Jokke Eljala kommentoi.
Muiksi työllistymistä edistäviksi tekijöiksi nuoret listaavat mm. sen, että omalla alueella olisi tarjolla enemmän työpaikkoja ja että hakuprosessit olisivat nykyistä selkeämpiä. Myös alle 18-vuotiaiden palkkaamista työtehtäviin, joissa täysi-ikäisyyttä ei vaadita, nousee esiin nuorten toiveissa työnantajille.
Työpaikkailmoitukset ja korkeat vaatimustasot karkottavat hakijoita jo ennakkoon
Tutkimuksessa kysyttiin myös, mitkä syyt työpaikkailmoituksissa saavat nuoret jättämään kiinnostavan työpaikan hakematta. Selvästi yleisimpänä syynä hakematta jättämiselle nousee oletus siitä, että hakemisesta huolimatta työn saaminen koetaan epätodennäköiseksi ja hakeminen turhaksi juuri puuttuvan kokemuksen vuoksi. Avointen kenttien vastauksissa nuoret nostavat esiin mm. yleisen vaatimuksen suoriutumisesta paineen alla sekä pitkät vaatimuslistat, jotka viestivät työn vaativuudesta suhteessa koettuun osaamiseen. “Jokaisen nuoren työura alkaa jostain. Nollatilanne-kampanjalla haastamme yritykset tarjoamaan rohkeasti ensimmäisiä onnistumisen kokemuksia nuorille. Kun työnantaja uskaltaa katsoa tyhjän ansioluettelon taakse, hän voi löytää tulevaisuuden sitoutuneimman tekijän”, Eljala jatkaa.
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimuksen toteutti Suomalainen työ ry ja Bängeri Oy. Tiedot kerättiin Norstatin internepaneelissa toukokuussa (1.5.–11.5.2026 välisenä aikana). Tutkimus perustuu 16–26-vuotiaiden nuorten kyselyyn (N=1048). Koko aineiston tulosten 95 %:n virhemarginaali on tyypillisesti noin ±3 prosenttiyksikköä
