Lohjan Innovaatiokeskus Innocello ry on valinnut Oy Keskuslaboratorio-Centrallaboratorium Ab:n eli KCL:n vuoden 2026 innovaatiopalkinnon saajaksi. Palkinto julkistettiin torstaina 17. syyskuuta Lohja Business Eventissä, jossa seurataan Nordic Business Forumin ohjelmaa suorina lähetyksinä ja tuodaan kansainvälisen tapahtuman rinnalle paikallisia yritystarinoita. Innocellon hallitus nosti valinnassaan esille KCL:n innovatiivisen toiminnan, vihreän siirtymän edistämisen ja toimintamallin, joka antaa myös pienille ja alkuvaiheen yrityksille mahdollisuuden kehittää uusia tuotteita teollista mittakaavaa lähestyvissä olosuhteissa.
Valinta osuu hyvin tämän vuoden tapahtuman teemoihin, sillä Nordic Business Forum 2026 käsittelee päätöksentekoa, suorituskykyä ja yhteistyötä. Yhteistyö näkyy myös KCL:n nykyisessä toimintatavassa, jossa yrityksen omien asiantuntijoiden ja laitteiden ympärille voidaan rakentaa teollisuuden, startup-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteisiä kehitysprojekteja. Lohjalle muuttanut KCL on samalla hyvä esimerkki siitä, että vihreän siirtymän investointi voi tarkoittaa muutakin kuin kokonaan uuden tehtaan rakentamista.
KCL ei ole tavallinen laboratorio
KCL:n juuret ulottuvat vuoteen 1916, jolloin suomalainen metsäteollisuus perusti yhteisen tutkimus- ja laboratoriotoiminnan palvelemaan alan kehitystä. Yrityksen nimi Keskuslaboratorio kertoo edelleen tästä historiasta, mutta tämän päivän toiminta on huomattavasti perinteistä laboratoriotestausta laajempaa. KCL tarjoaa laboratorioiden lisäksi pilotointia, teolliseen mittakaavaan tähtäävää skaalausta, koetuotantoa ja erilaisten biomateriaalien prosessointia.
KCL:n toiminnassa kiinnostavin kohta löytyy usein laboratorion ja varsinaisen tehtaan välistä. Uusi materiaali saattaa toimia muutaman litran laboratoriokokeessa, mutta kaupallisen tuotannon aloittaminen vaatii tietoa siitä, mitä tapahtuu huomattavasti suuremmassa mittakaavassa. KCL:n pilottilinjat antavat yritykselle mahdollisuuden testata tätä vaihetta ilman, että sen pitää ensimmäiseksi investoida miljoonia euroja omaan tuotantolaitteistoon.
Nykyisen KCL:n yritysrakenne muuttui vuoden 2023 alussa, kun Innomaterials Oy hankki KCL:n pilotointi- ja laboratoriotoiminnot. Yhtiö otti pian käyttöön historiallisen Oy Keskuslaboratorio-Centrallaboratorium Ab -nimen ja jatkoi toimintaa KCL-brändillä. Tavoitteeksi asetettiin samalla palveluiden laajentaminen metsäteollisuuden perinteisistä tarpeista entistä laajemmin biomateriaaleihin, kiertotalouteen ja kansainvälisiin asiakkaisiin.
Otaniemi kävi liian pieneksi
KCL ei muuttanut Espoon Otaniemestä Lohjalle sattumalta. Yritys kertoi jo ennen muuttoa, että Otaniemen pilottilaitoksen tilat olivat käyneet liian pieniksi eivätkä ne enää mahdollistaneet suunniteltua kasvua. Vanhassa ympäristössä uusien pilottilaitteiden sijoittaminen ja toiminnan laajentaminen alkoi olla vaikeaa.
KCL vuokrasi Lohjalta noin 10 000 neliömetrin teollisuushallin ja aloitti toimintojen siirtämisen vaiheittain vuonna 2024. Laboratoriolaitteiden ja -palveluiden muutto käynnistyi syyskuussa 2024, minkä jälkeen Lohjalle siirrettiin muun muassa viimeistely-, painatus-, ekstruusiopäällystys- ja muita pilottilinjoja. KCL kertoi muuton aikana uusien tilojen olevan noin 30 prosenttia aikaisempia suuremmat ja pohjaratkaisultaan paremmin pilotointiin soveltuvat.
Lohjan valintaa selittävät myös hyvin käytännölliset asiat. Teollinen tutkimus tarvitsee korkeita ja väljiä tuotantotiloja, riittävästi sähköä ja vettä sekä logistisesti toimivan sijainnin, ja nämä löytyivät Lohjalta. Pääkaupunkiseutu säilyi samalla lähellä, sillä KCL:n uusi toimipaikka Hepolammentiellä sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Helsingistä.
Pienikin yritys pääsee kokeilemaan
KCL:n toiminnan merkitys avautuu ehkä parhaiten pienen kasvuyrityksen näkökulmasta. Yrityksellä voi olla hyvä idea esimerkiksi fossiilista muovia korvaavasta materiaalista, mutta seuraava askel laboratoriosta tuotantoon voi olla liian kallis toteutettavaksi yksin. KCL:n kautta kehitystä voidaan jatkaa olemassa olevilla laboratorioilla, pilottilinjoilla ja asiantuntijoilla.
Lohjalla voidaan esimerkiksi kehittää kuitupohjaisia tuotteita, pinnoitteita, biomateriaaleja ja biokomposiitteja sekä testata uusia raaka-aineita. KCL työskentelee myös mikrofibrilloidun selluloosan, selluloosananokuitujen, biopohjaisten päällysteiden ja uusien kuituyhdistelmien kanssa. Yrityksen Lohjan pilottilaitokselle on siirretty myös vaahtorainaukseen perustuva paperikone, jolla voidaan tutkia esimerkiksi kevyitä pakkauksia, kuitukomposiitteja ja erilaisia huokoisia materiaaleja.
Tällainen yhteinen infrastruktuuri laskee tuotekehityksen kynnystä etenkin silloin, kun idean tekninen toimivuus pitää todistaa ennen suuren tehdasinvestoinnin tekemistä. Yritys voi valmistaa ensimmäisiä suurempia materiaalieriä, testata prosessiparametreja ja kerätä tietoa ennen kaupalliseen tuotantoon siirtymistä. Innocellon palkintoperusteluissa juuri tämä mahdollisuus tarjota kehitysympäristö myös pienemmille toimijoille nousi olennaiseen asemaan.
Vihreä siirtymä tarvitsee kokeiluja
Vihreä siirtymä näkyy teollisuudessa käytännössä uusina raaka-aineina, prosesseina ja materiaaliratkaisuina. Yritykset yrittävät korvata fossiilipohjaisia raaka-aineita uusiutuvilla vaihtoehdoilla, hyödyntää sivuvirtoja tehokkaammin ja rakentaa tuotteita, jotka voidaan kierrättää aikaisempaa paremmin. Uuden materiaalin matka tutkimuspöydältä oikeaan teolliseen prosessiin on silti usein pitkä.
KCL pyrkii lyhentämään juuri tätä välimatkaa. Yrityksen BIOHUB-konsepti kokoaa biomateriaaleihin liittyvää pilotointi-, laboratorio- ja kehitysosaamista saman kokonaisuuden ympärille. Lohjan suuremmat tilat mahdollistavat myös yhteistyökumppaneiden omien modulaaristen laitteiden yhdistämisen KCL:n prosesseihin.
Lohjalla kehitys liittyy laajempaan alueelliseen muutokseen, josta Ykkös-Lohja on kirjoittanut myös jutussa Länsi-Uusimaa ponnistaa vihreän siirtymän ytimeen. Alueella haetaan uusia teollisia investointeja ja rakennetaan infrastruktuuria, joka voisi houkutella energiaan, kiertotalouteen ja vihreään teollisuuteen liittyviä yrityksiä. KCL tuo tähän kokonaisuuteen tutkimuksen ja teollisen kokeilun välisen kerroksen.
Yhteistyö näkyy Lohjalla
KCL:n toimintamalli sopii hyvin Lohja Business Eventin tämänvuotiseen yhteistyöteemaan. Yrityksen ympärille voidaan muodostaa hankkeita, joissa tutkimuslaitos, pieni teknologiayritys ja suurempi teollinen toimija käyttävät samaa kehitysympäristöä. KCL järjestää lokakuussa 2026 Lohjan tiloissaan esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen kanssa tilaisuuden, jossa esitellään biomassojen uuttoon ja fraktiointiin liittyviä pilotointimahdollisuuksia.
Lohjan kannalta kyse ei siksi ole pelkästään yhden yrityksen muutosta kaupungin rajojen sisälle. KCL voi tuoda paikkakunnalle asiakkaita, tutkimushankkeita, yhteistyökumppaneita ja yrityksiä, jotka tarvitsevat sen laitteistoja ja osaamista. Ykkös-Lohjan Lohjan yrittäjyysoppaassa 2026 juuri verkostot, toimitilat ja yritysten kasvun tukeminen nousivat keskeisiksi paikallisen yritysympäristön vahvuuksiksi.
Innocellon palkinto jatkaa samalla Lohja Business Eventin yhteydessä syntynyttä perinnettä nostaa esille paikallisia innovatiivisia toimijoita. Ykkös-Lohja kertoi viime vuoden valinnasta jutussa Lohjan vuoden innovaatioyritys 2025 on valittu. Tämän vuoden palkinnossa huomio kiinnittyy erityisesti siihen, kuinka vanha suomalainen tutkimusosaaminen on onnistunut muuttamaan toimintamalliaan uuden teollisuuden tarpeisiin.
Miksi KCL palkittiin?
Innocellon perusteluista ja KCL:n viime vuosien kehityksestä muodostuu varsin selkeä kokonaisuus:
- KCL rakentaa vihreää siirtymää tukevia pilotointi- ja laboratoriopalveluita.
- Yritys mahdollistaa teollisen mittakaavan kokeiluja ilman asiakkaan omaa suurta alkuinvestointia.
- Palvelut ovat myös startupien ja pk-yritysten käytettävissä.
- Toimintamalli perustuu teollisuuden, tutkimuksen ja yritysten yhteiskehittämiseen.
- Muutto Lohjalle mahdollistaa aikaisempaa suuremman pilotointiympäristön ja toiminnan kasvattamisen.
KCL:n tarinassa on samalla jotain hyvin lohjalaista. Kaupunki tunnetaan pitkään jatkuneesta teollisuudestaan, mutta tulevaisuuden teollisuus näyttää monessa tapauksessa erilaiselta kuin menneinä vuosikymmeninä. Suuren tuotantolaitoksen rinnalle tarvitaan paikkoja, joissa huomisen tuotteita voidaan ensin kokeilla, epäonnistua, muuttaa ja kokeilla uudelleen.
Vanha nimi, uusi vaihe
Keskuslaboratorio kuulostaa nimeltä, joka voisi kuulua suomalaiseen teollisuushistoriaan. KCL:n Lohjan toiminnassa sama nimi liittyy nyt biomateriaaleihin, kiertotalouteen, pilotointiin ja teollisuuden vihreään siirtymään. Muutto Otaniemestä Lohjalle syntyi ennen kaikkea kasvun tarpeesta, sillä aikaisemmat tilat eivät enää tarjonneet riittäviä mahdollisuuksia uusille laitteille ja laajemmalle toiminnalle.
Lohja puolestaan pystyi tarjoamaan teollisen toimintaympäristön, tilaa, energia- ja vesikapasiteettia sekä sijainnin kohtuullisen matkan päässä pääkaupunkiseudusta. Innocellon vuoden 2026 innovaatiopalkinto nostaa nyt esille sekä KCL:n teknisen osaamisen että ajatuksen yhteisestä kehitysalustasta. Yli satavuotiaan nimen seuraava vaihe näyttääkin rakentuvan vahvasti Lohjalla.