Kaupungin säästöpäätöksiä on helppo arvostella. Kun koulujen tulevaisuudesta keskustellaan, palveluja keskitetään tai määrärahoja pienennetään, löytyy lähes jokaiselle päätökselle vastustajia. Harvemmin kuitenkaan pysähdytään tarkastelemaan, mistä kaupungin rahat tulevat, mihin ne kuluvat ja mitä tapahtuu, jos nykyistä toimintaa jatketaan muuttumattomana.
Lohjan kaupungin väkiluku ei kasva, lapsia syntyy aikaisempaa vähemmän ja monet rakennukset kaipaavat korjaamista. Samanaikaisesti asukkaat odottavat laadukkaita, helposti saavutettavia palveluita. Näiden tavoitteiden yhteensovittaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin yksittäisen säästöpäätöksen arvosteleminen.
Velkaa tarvitaan, vaikka säästetään
Lohjan vuoden 2027 talousarvioesitys näyttää 3,8 miljoonan euron alijäämää. Verotuloiksi arvioidaan 115,7 miljoonaa euroa ja vuosikatteeksi 15,8 miljoonaa euroa. Poistot ovat kuitenkin 19,6 miljoonaa euroa, joten kaupungin tulorahoitus ei riitä kattamaan edes kirjanpidollista rakennusten ja muun omaisuuden kulumista.
Investointeihin esitetään vuodelle 2027 noin 25,9 miljoonaa euroa. Koska tulorahoitus ei riitä niiden rahoittamiseen, kaupunki joutuu turvautumaan lisälainaan. Lainakannan ennustetaan kasvavan vuoden 2027 loppuun mennessä 219,3 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaisi noin 4 850 euroa asukasta kohden.
Lohja ei ole samankokoisten kuntien velkaisin. Mutta tulevien vuosien investoinnit ovat ensi vuotta huomattavasti suuremmat, ja vaikka kaupungin johtajisto ml. kaupunginjohtaja Petra Ståhl, vs. kaupunkirakennejohtaja Hannes Häkkinen, sivistysjohtaja Juha-Pekka Lehmus sekä talousjohtaja Mikael Boström pitivät positiivista ajatusta yllä viime viikon tiedotustilaisuudessa, on huoli tulevaisuudesta aiheellinen.
Vanhat rakennukset eivät odota parempia aikoja
Lohjalla on laaja rakennuskanta, jonka ylläpito maksaa riippumatta siitä, kuinka paljon rakennuksissa on käyttäjiä. Kouluja, päiväkoteja, liikuntapaikkoja, katuja ja vesihuoltoa on korjattava myös silloin, kun kaupungin tulot eivät kasva. Lohjan kaupungin oma palveluverkkoselvitys on vielä kesken, samanaikaisesti on meneillään myös SOTE-kiinteistöjen selvitys, sekin kesken. Rakennuksissa on korjausvelkaa ja tuleville vuosille ajoittuvia merkittäviä peruskorjaustarpeita.
Investointien lykkääminen ei välttämättä tarkoita säästämistä. Jos rakennuksen korjaamista siirretään vuodesta toiseen, sen kunto voi heiketä ja lopullinen korjaus tulla entistä kalliimmaksi. Osa hankkeista on viivästynyt tai jäi toteutumatta. Esimerkiksi tänä vuonna Lohjan kaupunki on tasapainoittanut toimintaansa ja löytänyt 1,6 miljoonan euron edestä säästöjä, valitettavasti tulevina vuosina pelkkä säästäminen ei tule auttamaan.
Vuosille 2028 ja 2029 ajoittuu jälleen suuria hankkeita. Mäntynummen monitoimijatalo on niistä merkittävimpiä, sen budjetti on vuosien suunnittelu- ja keskustelutyön aikana noussut yli kuusi miljoonaa euroa.
Uusiin kouluihin tarvitaan myös oppilaita
Lohjan väestökehitys tekee investointien suunnittelusta erityisen vaikeaa. Kaupungissa asui syyskuun 2026 lopussa 45 263 ihmistä. Muuttovoittoa on saatu niukasti useiden vuosien ajan, mutta syntyneitä on vähemmän kuin kuolleita. Palveluverkkosuunnitelman ennusteessa 7–15-vuotiaiden määrä laskee vuoden 2024 noin 4 670 lapsesta noin 3 460 lapseen vuoteen 2035 mennessä. Tämä herättää kysymyksen uusien suurten koulurakennusten mitoituksesta.
Yrityksiä on, mutta työpaikkoja tarvitaan lisää
Lohjalla on runsaasti yritystoimintaa. Vuonna 2024 kaupungissa oli noin 4 670 yritysten toimipaikkaa, enemmän kuin monissa saman kokoluokan verrokkikunnissa. Lohja tarvitsee nykyisten yritysten kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja.
Syyskuussa 2026 Lohjan työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,3 prosenttia. Tilanne ei ole samankokoisten kaupunkien heikoin, mutta työttömyys rasittaa kaupungin taloutta sekä vähäisempien verotulojen että kasvaneen työttömyystukien rahoitusvastuun kautta. Lohjan vuoden 2027 verotuloennuste perustuu talouden elpymiseen. Tuleeko sitä?
Palveluista on vaikea luopua
Suomalaiset ovat vuosikymmenten aikana tottuneet yhä parempiin palveluihin. Koulujen, päiväkotien, kirjastojen, liikuntapaikkojen ja muiden kunnallisten palveluiden odotetaan olevan laadukkaita, turvallisia ja mahdollisimman lähellä kotia. Tästä hyvänä esimerkkinä kahden miljoonan euron panostus uuteen tekojäähän. Rakennuksille asetetaan uusia turvallisuuteen, esteettömyyteen, terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen liittyviä vaatimuksia. Myös opetuksen ja varhaiskasvatuksen tarpeet ovat muuttuneet. Kun kaupunki ehdottaa palveluiden keskittämistä, kyse ei asukkaille ole vain kustannuksista. Lähipalvelu voi vaikuttaa lapsiperheen arkeen, ikääntyneen liikkumiseen tai kokonaisen kylän elinvoimaan.
Helppoja päätöksiä ei ole
Lohjan päättäjien pitäisi pystyä samanaikaisesti säästämään, investoimaan ja rakentamaan edellytyksiä kasvulle. Kaupungin toimintaa on voitava arvostella ja sen päätöksille on vaadittava kunnollisia perusteluja. Kuntalaisilla on oikeus tietää, mitä säästöillä saavutetaan ja millaisia vaikutuksia niillä on palveluihin.
Yhtä tärkeää olisi kuitenkin keskustella siitä, mistä rahat tulevaisuudessa saadaan. Jos väkiluku ei kasva, työikäisten osuus pienenee ja rakennuskanta jatkaa vanhenemistaan, entistä laajemman palvelutason ylläpitäminen muuttuu yhä vaikeammaksi.