Mitä kuuluu, Marja-Leena? Entä missä mahtaa nykyään kulkea Teuvo? Suomalaisen populaarimusiikin rakastetuimmat henkilöhahmot palaavat yleisön eteen, kun Gösta Sundqvistin ja Leevi and the Leavingsin musiikkiin perustuva Raparperitaivas saapuu Lohjan Laurentius-saliin perjantaina 27. marraskuuta 2026 kello 18.30.
Suomen Musiikkiteatterin esitys yhdistää tuttuja lauluja, elämäntarinoita, nostalgiaa ja Göstan omaleimaista huumoria. Pääosassa nähdään The Voice of Finland -ohjelmasta tuttu A-J Keskinen, jonka yhdennäköisyys legendaarisen lauluntekijän kanssa tuo esitykseen oman kiinnostavan lisänsä.
Göstan maailmassa nauru ja haikeus kulkevat rinnakkain
Suomalaisessa musiikissa on harvoja lauluntekijöitä, joiden tuotanto olisi juurtunut yhtä vahvasti tavallisten ihmisten elämään kuin Gösta Sundqvistin. Leevi and the Leavingsin kappaleet ovat kulkeneet mukana vuosikymmenten ajan niin automatkoilla, kesäilloissa, kotibileissä kuin radion soittolistoillakin. Niissä on jotakin tuttua, joskus hieman kiusallistakin, mutta lähes aina myös lämpöä.
Raparperitaivas vie katsojan juuri tähän maailmaan. Esityksen lähtökohtana on ajatus vierailusta Göstan luona, jossa yleisö pääsee tutustumaan poikkeuksellisen lauluntekijän elämään ja ajatuksiin. Mukaan mahtuu muistoja nuoruudesta, jalkapallosta, talonmiehen töistä ja tietenkin musiikin tekemisestä.
Luvassa ei kuitenkaan ole perinteinen elämäkerrallinen luento tai pelkkä hittikappaleiden kavalkadi. Esitys rakentuu musiikkiteatterin keinoin, ja tarinan edetessä myös laulujen värikkäät henkilöhahmot pääsevät näyttämölle. Göstan elämä ja hänen luomansa mielikuvitusmaailma kohtaavat toisensa tavalla, jossa todellisuus ja huumori voivat vaihtaa paikkaa varsin nopeasti.
Salaperäinen suomirockin suurmies
Gösta Sundqvist syntyi vuonna 1957 ja kuoli vuonna 2003. Hänet muistetaan ennen kaikkea Leevi and the Leavingsin laulajana ja lauluntekijänä, mutta hänen työuransa ulottui paljon musiikkia laajemmalle. Radiohuumori, jalkapallo ja tavallisen suomalaisen arkielämän tarkkailu kuuluivat kaikki hänen maailmaansa.
Yhtye aloitti levytysuransa vuonna 1978 ja nousi seuraavien vuosikymmenten aikana yhdeksi suomalaisen populaarimusiikin omaperäisimmistä ilmiöistä. Suosio kasvoi valtavaksi, vaikka Sundqvist suhtautui julkisuuteen poikkeuksellisen pidättyvästi. Hän ei halunnut rakentaa uraansa jatkuvien esiintymisten, haastattelujen tai julkisten esiintymisten varaan.
Tämä teki Sundqvistista erikoisen hahmon suomalaisessa viihdemaailmassa. Hänen äänensä tunnettiin kaikkialla, mutta mies äänen takana pysyi suurelle yleisölle etäisenä.
Raparperitaivas tarjoaa tähän kiinnostavan vastakohdan. Nyt yleisö kutsutaan nimenomaan Göstan seuraan, kuuntelemaan hänen ajatuksiaan ja kokemaan musiikkia näyttämöllä.
Tutut hitit saavat uuden elämän
Monelle katsojalle esityksen tärkein vetonaula on musiikki. Leevi and the Leavingsin tuotantoon mahtuu kymmeniä lauluja, jotka ovat säilyttäneet asemansa suomalaisessa populaarikulttuurissa. Osa niistä on kepeitä ja tarttuvia, osa puolestaan melankolisia, jopa traagisia.
Mitä kuuluu, Marja-Leena? kuuluu suomalaisen popmusiikin tunnistettavimpiin kappaleisiin. Poika nimeltä Päivi käsittelee identiteettiä ja erilaisuutta aikana, jolloin tällaiset aiheet eivät olleet populaarimusiikissa itsestäänselvyyksiä. Pohjois-Karjalaan puolestaan on kasvanut kokonaisia sukupolvia yhdistäväksi yhteislauluksi.
Teuvo, maanteiden kuningas kertoo aivan omanlaisestaan antisankarista. Kyllikki taas edustaa sitä tarinankerrontaa, jossa Sundqvist saattoi tehdä arkisesta hahmosta laulun keskipisteen ja jättää kuulijan pohtimaan, oliko kyseessä lopulta komedia vai tragedia.
Myös Raparperitaivas-niminen kappale kuuluu yhtyeen tuotantoon. Esityksen nimi sopii kuvaamaan Göstan laulujen maailmaa, jossa tavallinen elämä voi hetkessä muuttua hieman oudoksi ja yllättävänkin runolliseksi.
A-J Keskinen astuu Göstan rooliin
Raparperitaivaan pääosassa esiintyvä A-J Keskinen on tullut tunnetuksi erityisesti The Voice of Finland -laulukilpailusta. Hänen tehtävänään on tuoda näyttämölle Gösta Sundqvistin hahmo tavalla, joka yhdistää tunnistettavan olemuksen, laulutulkinnat ja tarinankerronnan.
Keskisen yhdennäköisyys Sundqvistin kanssa on herättänyt huomiota esityksen yhteydessä. Pelkkä ulkoinen muistuttavuus ei kuitenkaan riitä, sillä Göstan persoonassa tärkeässä osassa olivat myös omintakeinen puhetapa, huumori ja kyky tarkastella maailmaa hieman sivusta.
Näyttämöllä päähenkilö käy läpi elämänsä eri vaiheita ja kohtaa muita tarinaan liittyviä hahmoja. Katsoja pääsee seuraamaan, kuinka arjen tapahtumat, ihmiset ja havainnot voivat muuttua lauluiksi.
Mukana ovat myös Elisa Lairikko, Simo Stenman ja Petri Lairikko. Esityksen on käsikirjoittanut Katariina Leino.
Gösta tulee jälleen lähelle yleisöään
Gösta Sundqvistin merkitys suomalaiselle musiikille näkyy edelleen siinä, kuinka helposti hänen laulunsa tunnistetaan. Laulut ovat osa populaarikulttuurin yhteistä muistia, mutta niiden tarinat puhuttelevat myös uusia kuulijoita. Sukupolvet vaihtuvat, mutta Marja-Leenan kuulumiset ja Teuvon seikkailut eivät ole kadonneet mihinkään.
Raparperitaivas nostaa nämä laulut jälleen esille ja antaa samalla näyttämöllisen muodon yhdelle suomalaisen musiikkihistorian erikoisimmista persoonista. Katsoja saa nauraa, muistella ja ehkä myös herkistyä. Sellainen yhdistelmä olisi todennäköisesti sopinut varsin hyvin itse Göstallekin.