Ajankohtaista

Muotoutuu

Päätoimittaja

Lohjan Galleria Lutsissa luonto, muistot ja digitaalinen taide kohtaavat marraskuussa

Lohjan keskustassa sijaitseva Galleria Luts & Taidelainaamo avaa marraskuussa kolme uutta näyttelyä, jotka vievät kävijän luonnonmateriaalien keskeltä ihmismielen syviin kerroksiin ja edelleen digitaalisen taiteen maailmaan. Näyttelyissä nähdään nuorten rakentuva yhteisöteos, Joonas Sirviön herkkiä maalauksia sekä Nina Lemanin ja Asko Heikkisen videotaidetta. Samalla myös taidelainaamo uudistuu, ja joululahjaksi voi löytyä jotain tavallista henkilökohtaisempaa.

Näyttelyt ovat avoinna 13. marraskuuta–5. joulukuuta 2026, ja yhteisiä avajaisia vietetään torstaina 12. marraskuuta kello 17.30–19.00. Kolme erilaista näyttelytilaa tarjoavat mahdollisuuden tutustua nykytaiteeseen ilman kiirettä, ja jokaisesta huoneesta avautuu omanlaisensa näkökulma maailmaan. Mukana on sekä Länsi-Uudellamaalla vaikuttavia tekijöitä että muualla Suomessa työskenteleviä taiteilijoita.

Taide kasvaa luonnosta

Galleria Lutsin päätilassa nähdään tällä kertaa hieman tavallisuudesta poikkeava näyttely, sillä teokset eivät ole valmiita vielä silloin, kun yleisö saapuu paikalle. Lohjanseudun kuvataidekoulun MUOTOUTUU-prosessinäyttely rakentuu vähitellen oppilaiden käsissä, ja työskentelyä pääsee seuraamaan myös näyttelyjakson aikana. Materiaaleina käytetään pajunoksia ja muita luonnosta löytyviä aineksia, joista muodostuu orgaanisia, vähitellen kasvavia rakenteita.

Oppilasryhmät työskentelevät galleriassa arki-iltaisin 11.–23. marraskuuta kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija Jenni Tieahon johdolla. Tieaho toimii kuvataidekoulun taidekummina, ja hänen osaamisensa tuo työskentelyyn vahvan yhteyden luonnon ja taiteellisen ilmaisun välille. Kuvataidekoulun suunnittelijaopettajana hankkeessa toimii Satu Kallio.

Prosessinäyttelyssä kiinnostavaa on lopputuloksen lisäksi itse tekeminen. Pajunoksista syntyvät muodot muuttuvat vähitellen, ja samalla oppilaiden ratkaisut, kokeilut ja yhteinen työ jättävät jälkensä näyttelytilaan. Seinille kasvaa myös kuvakollaasi, jonka avulla dokumentoidaan työskentelyn eri vaiheita.

Tavallisesti galleriassa katsellaan taidetta, jonka valmistumisesta on saattanut kulua vuosia. Nyt yleisö saa nähdä, kuinka ajatukset muuttuvat konkreettisiksi rakenteiksi ja kuinka yksi oppilasryhmä jatkaa siitä, mihin toinen on jäänyt. Sama teos voi näyttää viikon kuluttua hyvin erilaiselta kuin ensimmäisenä näyttelypäivänä.

Luonnon rytmissä opitaan uutta

MUOTOUTUU on osa Lohjanseudun kuvataidekoulun ja Tanssiopisto Vinhan yhteistä Luonnon rytmissä -pedagogista kehittämishanketta. Sen keskeinen ajatus on nostaa luontosuhde taidesuhteen rinnalle ja etsiä uusia tapoja yhdistää taiteellinen työskentely ympäristön kokemiseen. Hanketta toteutetaan Opetushallituksen rahoituksella lukuvuoden 2026–2027 aikana.

Luonnonmateriaalit tuovat taiteelliseen työskentelyyn omat ehtonsa. Oksat taipuvat eri tavoin, muodot eivät aina tottele alkuperäisiä suunnitelmia ja materiaali saattaa ohjata lopputulosta yllättävään suuntaan. Tekeminen vaatii samalla havainnointia, kärsivällisyyttä ja yhteistyötä.

Nuorten näkökulmasta kyse ei ole pelkästään uusien taidetekniikoiden oppimisesta. Yhteisöllinen rakentaminen antaa mahdollisuuden harjoitella yhteisten päätösten tekemistä, kokeilla omia ajatuksia ja nähdä, kuinka yksittäinen työpanos liittyy suurempaan kokonaisuuteen.

Luontosuhteesta puhutaan nykyisin paljon, mutta näyttelyssä sitä lähestytään käsin tekemisen kautta. Metsästä ja ympäristöstä tutut materiaalit siirtyvät galleriatilaan, jossa ne saavat uuden merkityksen. Katsoja voi löytää teoksista oksien ja kasvien tuttuja muotoja tai nähdä niissä jotain aivan muuta.

Muistot saavat uuden muodon

Näyttelytila Jemmassa tunnelma muuttuu. Joonas Sirviön Pinnan alla -näyttely vie katsojan ihmisyyden, muistojen ja usein piiloon jäävien tunteiden äärelle. Teoksissa on läsnä haavoittuvuus, ulkopuolisuuden kokemukset ja ihmisen tarve tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on.

Sirviö on opiskellut kuvataidetta Suomessa, Irlannissa ja Espanjassa. Hänen työskentelynsä yhdistää erilaisia kuvallisia vaikutteita, ja marraskuun näyttelyssä keskeiseen asemaan nousevat pastelli- ja akvarellimaalaukset. Teosten lähtökohtina toimivat vanhat valokuvat sekä taiteilijan omista kokoelmista että Museoviraston arkistoista.

Valokuvat eivät kuitenkaan muutu maalauksiksi sellaisinaan. Sirviö yhdistelee kuvien aineksia ja rakentaa niiden avulla tilanteita, joissa mennyt aika ja ihmisen sisäinen maailma limittyvät toisiinsa. Historiallinen valokuva saattaa muuttua lähtökohdaksi aivan uudenlaiselle kertomukselle.

Vanhoissa kuvissa ihmiset katsovat kameraan, seisovat ryhmissä tai ovat pysähtyneet hetkeksi keskelle tavallista elämäänsä. Kuva ei kuitenkaan kerro, mitä he ajattelivat tai millaisia kokemuksia he kantoivat mukanaan. Sirviön maalaukset liikkuvat juuri tällä alueella, näkyvän ja näkymättömän välissä.

Pinnan alla on monta tarinaa

Sirviön teoksissa toistuvat kiusaaminen, ulkopuolisuus ja seksuaalivähemmistöön kuulumiseen liittyvät moninaiset tunteet. Aiheet ovat henkilökohtaisia, mutta niihin sisältyy myös laajempi inhimillinen ulottuvuus. Moni tunnistaa kokemuksen tilanteesta, jossa omia tunteita on vaikea sanoittaa tai jossa toisten katse tuntuu määrittävän omaa paikkaa maailmassa.

Maalaukset eivät pyri selittämään kaikkea valmiiksi. Niissä menneisyys toimii pikemminkin muistojen ja tunteiden näyttämönä, jonka yksityiskohdat voivat saada katsojan mielessä useita merkityksiä. Pastellin ja akvarellin ilmaisumahdollisuudet sopivat tällaiseen käsittelyyn, sillä niiden avulla voidaan rakentaa sekä pehmeitä siirtymiä että voimakkaita tunnelmallisia vastakohtia.

Pinnan alla -näyttelyssä on kiinnostavaa myös valokuvan ja maalauksen välinen suhde. Valokuva pysäyttää näkyvän hetken, kun taas maalaus voi siirtää huomion siihen, mitä kuvassa ei koskaan ollut nähtävissä. Taiteilija käyttää tätä mahdollisuutta rakentaessaan kuvallisia tulkintoja muistoista, yksinäisyydestä ja hyväksytyksi tulemisen kaipuusta.

Katsojalle jää tilaa omille havainnoille. Jokin kuva saattaa palauttaa mieleen vuosien takaisen tilanteen, toinen herättää ajatuksia toisen ihmisen kokemuksista. Juuri siinä piilee näyttelyn keskeinen voima.

Digitaalinen taide pysäyttää ajan

Mediataidetila LUMEssa nähdään lohjalaisen Nina Lemanin ja kainuulaisen Asko Heikkisen yhteinen GENESIS 1–3 -videoteos. Kaksikon yhteistyö sai alkunsa koronapandemian kynnyksellä vuosina 2019–2020, ja sen tuloksena on syntynyt laajempi digitaalisten kuvateosten sarja.

Genesis-kokonaisuus käsittää noin 40 korkearesoluutioista digitaalista kuvakollaasia. Niissä yhdistyvät piirustus, maalaus ja digitaalinen kuvankäsittely, joiden avulla taiteilijat rakentavat kerroksellisia visuaalisia maailmoja. Marraskuun näyttelyssä esiteltävä videoteos tuo kokonaisuuden liikkuvan kuvan muotoon.

Teoksen taustalla on ajatus irti päästämisestä ja yhteisestä hengittämisestä. Leman ja Heikkinen etsivät kuvallisen työskentelyn kautta hetkeä, jossa arkiset ajan ja tilan rajat menettävät merkitystään. Samalla teos pohtii ihmisen suhdetta ympäröivään todellisuuteen ja olemassaolon haurasta tasapainoa.

Genesis-nimi johdattaa ajatukset syntyyn ja alkuperään. Taiteilijoiden visuaalinen maailma ei silti rajoitu yksinkertaiseen kertomukseen siitä, kuinka jokin saa alkunsa. Mukana on myös kysymyksiä energian liikkeestä, virheiden hyväksymisestä ja luomisen tarpeesta.

Teos rinnastaa suuria ja pieniä mittakaavoja. Se kutsuu katsomaan maailmaa sekä teleskoopin että mikroskoopin kaltaisesta näkökulmasta, jolloin yksittäinen muoto voi muistuttaa yhtä aikaa avaruutta ja mikroskooppista rakennetta. Tieteen ja arkeologian tarjoamat näkökulmat kulkevat mukana teoksen filosofisessa pohdinnassa.

Videotaidetta ei tarvitse ymmärtää samalla tavalla kuin perinteistä kertovaa elokuvaa. Kuvien rytmi, muodot ja liikkeet voivat synnyttää kokemuksen, joka on lähempänä musiikin kuuntelemista tai ajatuksiin vaipumista. LUMEn oma mediataidetila antaa tällaiselle teokselle rauhallisen ympäristön.

Ykkös-Lohja on seurannut gallerian mediataidetta aikaisemminkin. Lokakuussa LUMEssa kuultiin hiilivoimalan ääniä, ja samassa yhteydessä esiteltiin Galleria Lutsin kolmen näyttelyn kokonaisuus. Ykkös-Lohja kaupunkilehti+1

Taidetta myös kotiin

Kolmen uuden näyttelyn rinnalla Galleria Lutsin taidelainaamo on saanut uudistetun ripustuksen. Esillä on Länsi-Uudenmaan Taiteilijaseuran jäsenten teoksia, joiden joukossa on uusia vaihtoehtoja erilaisiin koteihin ja sisustuksiin. Taidelainaamo tarjoaa mahdollisuuden tutustua paikalliseen taiteeseen myös silloin, kun varsinaiset näyttelyt ovat jo vaihtuneet.

Taidelainaamon idea on yksinkertainen. Teoksen voi ostaa suoraan, vuokrata määräajaksi tai hankkia vähitellen omaksi kuukausimaksujen avulla. Lainaamon ilmoittama pienin kuukausierä on 20 euroa, ja vuokrauksen vähimmäisaika on yksi kuukausi.

Tämä voi madaltaa kynnystä hankkia alkuperäistaidetta. Suurempaa maalausta tai muuta teosta ei tarvitse välttämättä ostaa heti, vaan sen sopivuutta omaan ympäristöön voi ensin kokeilla. Taidelainaamosta löytyy maalauksia, grafiikkaa, veistoksia ja valokuvia.

Joulun lähestyessä taidelainaamon valikoima tarjoaa myös lahjaideoita. Taideteos voi olla lahja, joka säilyy mukana vuosikymmeniä, mutta myös lahjakortti antaa vastaanottajalle mahdollisuuden löytää itseään kiinnostavan työn.

Galleria Lutsin toiminta on tullut Ykkös-Lohjan lukijoille tutuksi vuosien aikana. Lehden aikaisemmassa artikkelissa Galleria Lutsin toiminnasta ja taidelainaamosta kerrottiin jo siitä, kuinka oma galleriatila oli tärkeä askel paikalliselle taidekentälle. LÄNSI-UUDENMAAN TAITEILIJASEURA RY+1

Kolme tilaa, monta kokemusta

Marraskuun näyttelykokonaisuus on rakennettu niin, että sen osat eroavat toisistaan sekä tekniikoiltaan että aiheiltaan. Kuvataidekoulun oppilaat työskentelevät konkreettisesti luonnonmateriaalien kanssa, Sirviö käyttää maalauksiaan tunteiden ja muistojen tutkimiseen ja Leman sekä Heikkinen vievät katsojan digitaalisten kuvien keskelle.

Yhteistä näyttelyille on kiinnostus siihen, mitä ihminen kokee ja kuinka kokemuksia voidaan tehdä näkyviksi. Luontosuhde, oma identiteetti ja olemassaolon suuret kysymykset näyttävät ensi silmäyksellä erilaisilta aiheilta. Taiteen kautta ne kuitenkin liittyvät kaikki ihmisen tapaan hahmottaa itseään osana maailmaa.

Galleria Lutsin näyttelytoiminnassa erilaiset taidemuodot ovat kohdanneet säännöllisesti. Esimerkiksi elokuun kolmessa näyttelyssä käsiteltiin ihmisyyttä, muistia ja digitaalista todellisuutta maalaustaiteen ja mediataiteen keinoin. Marraskuussa näkökulma laajenee erityisesti yhteisölliseen tekemiseen, kun galleriaan tuodaan keskeneräinen ja jatkuvasti muuttuva teos. Ykkös-Lohja kaupunkilehti+1

Galleria voi tarjota myös mahdollisuuden tutustua taiteeseen ilman ennakkotietoja. Luonnonmateriaalien muodot ovat helposti lähestyttäviä, vanhoihin valokuviin perustuvat maalaukset voivat herättää tunnistettavia tunteita ja digitaalinen videoteos tarjoaa kokonaan omanlaisensa katselukokemuksen.

Näyttelytiedot ja avajaiset

Marraskuun näyttelyihin voi tutustua Lohjan keskustassa kolmessa eri näyttelytilassa. Avajaiset järjestetään torstaina 12. marraskuuta, ja varsinaiset näyttelyt avautuvat seuraavana päivänä.

  • MUOTOUTUU – Lohjanseudun kuvataidekoulu: Galleria Lutsin päätila. Pajunoksista ja luonnonmateriaaleista rakentuva prosessinäyttely.
  • Pinnan alla – Joonas Sirviö: Näyttelytila Jemma. Pastelli- ja akvarellimaalauksia muistojen, haavoittuvuuden ja ihmisyyden teemoista.
  • GENESIS 1–3 – Nina Leman ja Asko Heikkinen: Mediataidetila LUME. Digitaalinen videoteos olemassaolosta, luomisesta ja tasapainosta.
  • Näyttelyaika: 13.11.–5.12.2026.
  • Avajaiset: Torstaina 12.11. klo 17.30–19.00.
  • Osoite: Galleria Luts & Taidelainaamo, Laurinkatu 48, 08100 Lohja.
  • Aukioloajat: Ti–pe klo 13.30–18.00, la klo 10.00–14.00.
  • Pääsymaksu: Vapaa pääsy. Galleria on suljettu pyhäpäivinä ja arkipyhinä.

Lisätietoja löytyy Länsi-Uudenmaan Taiteilijaseuran verkkosivuilta.

Marraskuun taidehetki Lohjan keskustassa

Loppusyksyn pimeydessä Galleria Luts tarjoaa paikan, jossa voi viipyä hetken erilaisten ajatusten äärellä. Näyttelyihin voi poiketa kaupunkiasioinnin lomassa, mutta niihin voi myös varata oman rauhallisen iltapäivän. Kolmen näyttelytilan kokonaisuus ei edellytä yhtä oikeaa katselujärjestystä tai valmista tulkintaa.

Erityisen kiinnostavaksi marraskuun tekee oppilaiden prosessinäyttely, jonka sisältö muuttuu työskentelyn edetessä. Ensimmäisellä vierailulla nähty pajurakenne voi saada myöhemmin uusia muotoja, ja kuvakollaasi täydentyy vähitellen. Samalla Sirviön maalaukset ja Genesis-videoteos pysyvät omissa maailmoissaan tarjoten mahdollisuuden palata samoihin kuviin uudestaan.

Taidelainaamon uudistunut ripustus täydentää vierailua. Näyttelykierroksen jälkeen katse voi osua teokseen, jonka haluaisi nähdä omalla seinällään vielä pitkään joulun jälkeen.

Tietolähteet

Kumppanin mainos

Kommentoi kirjoitusta