Huolehdi vedestä myös vapaa-ajan asunnolla. Länsi-Uudellamaalla neuvonta jatkuu 2020.

Jätevesiasiat eivät välttämättä ole päällimmäisenä mökkiläisen mielessä kevään ensikäynneillä. Kesäloman lähestyessä haiseva huussi, pesuvesistä lainehtiva pihamaa tai käyttökelvoton kaivo eivät juuri houkuttele rentoon ajanviettoon. Sen sijaan toimiva käymälä- ja jätevesijärjestelmä mahdollistaa sekä mukavan mökkeilyn että lähivesistöjen kunnossa pysymisen tai tilan parantamisen. Vapaa-ajan asunnon vesivarustelu ja sen käyttöaste vaikuttavat sekä talousveden tarpeeseen että jäteveden käsittelyyn.

Jos käytössä on vedetön käymälä (esimerkiksi ulkohuussi) ja pesuvesiä syntyy suurin piirtein sen verran kuin jaksaa ämpärillä kantaa, voidaan ajatella että syntyvät jätevesimäärät ovat niin pieniä, ettei niistä sinällään aiheudu ympäristön pilaantumista. Nämä jätevedet voi johtaa käsittelemättäkin hallitusti maaperään esimerkiksi kivipesän tai imeytyskaivon kautta.

Jos mökille taas hankitaan erilaista vesivarustelua, kuten suihku, tiskikone tai pesukone, täytyy näille nk. harmaille jätevesille järjestää sopiva käsittely ennen maahan johtamista. Monesti tämän likaantuneen veden käsittely on jäänyt liian vähäiseksi varustelun kasvaessa ja käsittelyjärjestelmää tulisi tehostaa.

Monilla kesämökeistä on nykyään käytössä myös vesikäymälä, jolloin jätevesien käsittely on erityisen tärkeää. Käsittelyä voikin jo verrata ympärivuotisen asutuksen jäteveden käsittelyn tarpeisiin, mutta vapaa-ajan vaihtelevassa käytössä käsittely voi olla vielä haasteellisempaa. Jäteveden käsittelyyn tarkoitettujen ratkaisujen kirjo on suuri, joten kesämökkiläisen ei kannata jäädä asiassa yksin, vaan oman mökin jätevesitilanne kannattaa tarkistaa jätevesineuvojan kanssa. Neuvojien yhteystiedot löytyvät LUVY:n verrkosivuilta.

Muista talousvesikaivon tarkistus

Jos kiinteistöllä on käytössään oma talousvesikaivo, sen vedenlaatu tulisi tutkituttaa kolmen vuoden välein. Usein mökkien tapauksessa kaivovettä ei ole koskaan tutkittu tai edellisestä tutkimuksesta on pitkä aika. Monissa paikoissa myös vältetään turhaan kaivoveden käyttöä talousvetenä, koska sen laadusta ei ole tietoa. Lisätietoa kaivoveden tutkimuksesta saa esimerkiksi LUVYLabin sivuilta ja yleistä tietoa kaivojen vedenhankinnasta ympäristöhallinnon sivuilta. Monet talousveden ominaisuudet ovat sellaisia, ettei niitä voi havaita aistinvaraisesti. Tästä syystä käytössä olevan kaivon vedenlaatu on syytä tutkituttaa tasaisin väliajoin.

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke on jatkoa LINKKI-hankkeelle, joka pyrki vuosina 2009–2019 edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hajajätevesihankkeeseen osallistuvat rahoittajina alueen kahdeksan kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021 ja sitä koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lisätietoa haja-asutuksen jätevesineuvonnasta löytyy LUVY:n sivuilta.