Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisit kohtaavat etenkin kesäisin partioidessaan paljon alueella asuvia nuoria. Vaikka harmeja tulee edelleen vastaan, sujuvat kohtaamiset kokeneiden poliisien iloksi entistä useammin positiivisissa merkeissä.

Kun asiat ovat kunnossa, ovat kohtaamiset mukavia

– Isoa kuvaa tarkasteltuna esimerkiksi Espoossa nuoriso käyttäytyy nykyisin enimmäkseen hienosti. Meidän tuntumamme mukaan alkoholin käyttö on vähentynyt, mikä varmasti vaikuttaa positiivisesti. Suunta on ollut tämä jo useamman vuoden ajan, kiittelee kenttäjohtajana työskentelevä ylikonstaapeli Jani Möttönen.

Myös Lohjan ja Raaseporin suunnalla on samansuuntaisia kokemuksia.

– Nuorten päihteiden käyttö on omien havaintojeni mukaan siistiytynyt. Enää ei ole niin paljon humalahakuista päihteidenkäyttöä havaittavissa kuin ennen, kertoo ylikonstaapeli Peter Åkerlund.

Partiot liikkuvat sekä autolla, moottoripyörällä että jalan nuorten suosimissa paikoissa, joita kesäaikaan ovat esimerkiksi uimarannat ja koulujen pihat. Ajoittain poliisille ilmoitetaan edelleen häiritsevästä käyttäytymisestä tai metelistä näissä paikoissa, ja tarvittaessa poliisi lisääkin niissä läsnäoloaan.

– Nuorten käyttäytymistä yleisillä paikoilla ei koeta häiritsevänä, kun siihen ei liity alkoholin käyttöä ja sen mukaisia lieveilmiöitä, kuten sotkemista ja tarpeettoman kovaäänistä käyttäytymistä. Kun asiat ovat kunnossa, ovat kohtaamistilanteet poliisin kanssa mukavampia. Yleinen siisteys koetaan yhteisenä asiana ja tämä pätee myös poliisin suorittamaan valvontaan, Möttönen sanoo.

Mopoilu harmittaa edelleen

Suuntaus on siis hyvä, mutta yksi arkinen kestoaihe pitää pintansa vuodesta toiseen.

– Nuorten mopoilu herättää tunteita aina. Suurin osa mopoiluun liittyvistä ongelmista johtuu kellonajasta ja paikasta. Nuorille ei aina tule mieleen, että mopojen kerääntyminen voi ärsyttää lähitalojen asukkaita, kertoo komisario Hannu Väänänen.

– Nykynuoret kuitenkin uskaltavat jutella poliisin kanssa asiallisesti ja ovat pääosin hyvin käyttäytyviä ja Väänänen tykkääkin olla nuorten kanssa tekemisissä, sillä suurin osa tekee liikenteessä juuri sen mitä pitääkin ja ongelmia aiheuttavat vain pieni osa nuorista, aivan kuten vanhemmissakin ikäryhmissä toisaalla liikenteessä.

Toinen asia mikä on aina liittynyt mopoiluun, on mopojen virittäminen. Nuori kuljettaja ei aina ymmärrä, millainen moposta tulee, kun sitä viritetään.

– Useimmat mopoihin liittyvät onnettomuudet ja kuolonkolarit tapahtuvat viritelty mopolla, jolla ajetaan niin lujaa kuin sillä pääsee. Onneksi useimmat mopoilijat kuitenkin ymmärtävät olla virittämättä mopoaan sillä jo mopo, joka kulkee ajotestissä yli 65 km/h lasketaan kevytmoottoripyöräksi ja mopon omistajalle koituu useiden satojen eurojen lisämaksu vakuutuksesta sekä Trafin moottoripyöräverosta, kertoo liikkuvan poliisin komisario Ilkka Kantola.

– Lisäongelmia virityksistä koituu siinä vaiheessa, kun viritetyllä mopolla ajava nuori lähtee myös poliisia pakoon ja aiheuttaa samalla itselleen ja muille liikenteessä vaaratilanteita. Viritetyn mopon tilanteissa soitetaan aina vanhemmille ja kerrotaan mitä on tapahtunut.

Kotona olisi vanhempien aiheellista miettiä omaakin suhtautumista mopoihin. Poliisista kerrotaan, että suurin osa vanhemmista ja nuorista ymmärtävät, mutta myös niiden vanhempien, jotka virittävät mopoa lastensa kanssa tulisi ymmärtää virittämisestä seuraava lisääntynyt onnettomuusriski, jossa osapuolena voi olla oma lapsi.

Viimeisen kolmen vuoden aikana on Suomen tieliikenteessä kuollut keskimäärin neljä ja loukkaantunut 500 mopoilijaa vuosittain. Vuoden 2017 tietojen mukaan vakavasti loukkaantuneita oli 40. Kaikista tieliikenteessä menehtyneistä prosentti ja loukkaantuneista lähes joka kymmenes oli mopoilija. Menehtyneistä kaikki olivat miehiä. Kaikista mopoilijoina kuolleista yli puolet ja loukkaantuneista neljä viidestä oli 15-24-vuotiaita.

Liikenteessä ei kuulu niin hyviä uutisia

Tämän kuluvan kevään tilastot eivät ole Länsi-Uudenmaan poliisilla kovin iloista luettavaa. Tänä vuonna törkeät liikenteen rikkomukset ovat nousseet peräti 66% ja todella usein poliisi saa kuulla selittelyissä, sitä kuin auto on tärkeä työssäkäyntiä ajatellen eikä korttia voisi ottaa sen vuoksi pois.

– Kuskin, joka aikoo tietoisesti painaa sitä kaasua enemmän kuin rajoitukset sallivat, pitäisi miettiä liikenteeseen lähtiessään, että kumpi painaa vaakakupissa enemmän: haluaako ajaa hetken lujaa vai pitää työpaikkansa, unohtamatta liian suuresta tilannenopeudesta koituvia muita vaaratilanteita. Se, että linja-autokuski ajaa 50 alueella moottoripyörällä 132 km/h ja selittää olevansa linja-autonkuljettaja ei paljon paina, kun ajokieltoa aletaan laittaa käytäntöön. Aina jos tietää olevansa menossa autolla jonnekin, kannattaa lähteä liikkeelle ajoissa, jatkaa Kantola.

– Suurin osa liikenteessä liikkeellä olevista autoista ja kuskeista noudattavat liikennesääntöjä, mutta joukkoon mahtuu niitä sotkijoita ja muista piittaamattomia kuskeja, jotka omalla toiminnallaan aiheuttavat kaikille liikenteessä vaaratilanteita ja tällaiset kuskit pitäisi saada pois liikenteestä, miettii Kantola vielä kiitellen keskiverto suomalaista autoilijaa.

Muiden huolien osalta Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnon henkilöstö on Väänäsen mukaan huomannut, että esimerkiksi huumeisiin liittyvät ongelmat keskittyvät pienelle osalle nuorista, ja nuorten yleinen mielipide huumeista on valitettavasti kääntynyt huolestuttavaan suuntaan. Nuoriin liittyvien ongelmien ja huolen osalta poliisi tekee läheistä yhteistyöstä muun muassa koulujen sekä kaupunkien ja kuntien monien sidosryhmien kanssa.

– Mutta kuten kollegat tuossa totesivat, pääosa nuorista käyttäytyy todella hienosti ja heidän kanssaan on mukava keskustella, Väänänen kiteyttää.