– Muistan kuinka kavereitten kanssa menimme juhlille polkupyörillä. Pyörittiin ihmettelemässä mäellä ja osasimme huomata yleisöstä Veltto Virtasen, jonka tiesimme undergroundin edustajaksi. Jokainen sukupolvi syntyy maailmaan, joka on jo. Totta kai oli Sampojuhlat – yhtä luonnollisesti kuin siirtolohkareet! muistelee Sampoyhdistyksen puheenjohtaja Julius Westerberg lapsuuttaan Sammatissa 1970-luvulla.
– Raimo Lintuniemen hahmon ja puheen tavan muistan. Myöhemmin sen, että syöpädiagnoosi pilasi häneltä yhden iltapäivän ja sen, että hän sanoi maailman pyörivän tavallaan, mutta että me juhlaväki olemme aina juhannusta seuraavana sunnuntaina Sampomäellä, koska niin kuuluu olla.
Ehkä Sampojuhlat onkin kuin saman ikäiset Euroviisut: viisut, laulut ja juhlat ovat muuttuneet paljonkin, mutta ovat toisaalta aina samanlaiset – juhlijoiden näköiset ja jo juhla itsessään on sen aihe. Pitkälle 2000-luvulle Sammatin- ja Paikkarin Martat ja Sammatin Maaseutunaiset muonittivat juhlaväen posliiniastioista Sampomäen päällä sijaitsevissa ”kenttäkahvilassa” ja ”-ravintolassa”, jossa hernekeiton keittuu aloitettiin aamulla kuuden aikaan. Nykyisin juhlalle on vapaamuotoiset etkot Paikkarin pihapiirissä: kirja- ja nuottimyyntiä, musiikkia ja kahvila, ja tietysti Paikkarin torppa avoinna ja opastettuna. Juhla Sampomäellä on nykyisin väliajaton ja hiukan reilun tunnin mittainen.
Sammatilaisuus on vain toinen puoli Sampojuhlaa. Juhla oli 1950- ja 60-luvuilla suurenkin valtakunnallisen huomion kohteena. Juhlaesitelmissä tämä hengen avaruus on jatkunut kaikki vuosikymmenet. Suvisessa pysähdyksessä keskellä kiitävää aikaa olemme päässeet jakamaan kulloisenkin esitelmöitsijän puheenpartta ja ajatusta – tietoa ja joskus riemastuttavia näkökulmia niihin raiteisiin, joita kulttuurimme kuluttaa. Tuoreimpana mielessä ovat Juha Hurmeen kesällä 2025 avaamat näköalat sekä runonlaulajien omastamme poikkeavaan muinaiseen sykliseen maailmankuvaan että siihen muinaisuuden kirjoittamalla luomisen tarpeeseen, joka 1800-luvun ilmapiirissä vaikutti Kalevelan syntyyn.
Sampojuhlat synnyttänyt kulttuurinen vire oli ilmoilla jo 1930-luvulla ja varmasti luonteeltaan varsin nationalistinen. Se, että juhla päädyttiin 1956 järjestämään Sammatissa lienee itsestään selvää. Onhan Paikkarin torppa Sammatissa Lönnrotin synnyinkoti, jonka kansallinen arvo katsottiin sellaiseksi, että torppa oli suojeltu senaatin päätöksellä jo vuonna 1899. Sammatissa sijaitsee myös Lammi, Lönnrotin vanhuuden koti, joka on museoitu paljolti Sampoyhdistyksen ansiosta. Nyt yhdistyksen juhlavuonna Lammin talossa on uusia tapahtumia: heinäkuussa torstaisin kamarikonserttien sarja ja kahtena tiistaina kaikille avoimet Lammintalon heinäkuun filosofiakeskustelut.
Lammintalon filosofiakeskustelut
”Olen innoissani! Tilaisuudessa 7.7. on aiheena Valta ja 14.7. Vapaus. Keskustelun käynnistäjinä on tieteen tekijöitä ja ammattifilosofeja, mutta maukkainta on, jos yleisö intoutuu tuomaan mukaan omia näkemyksiään ja kysymyksiään”, kuvailee Julius ja jatkaa: ”Kulttuuri on suurempi asia, kuin politiikka tai talous. Mikä ohjaa meitä, millainen ajattelu, millaiset jumalat? Eteenpäin on mahdollista löytää vain toistemme kanssa. Siksi uskon Sampojuhlillekin olevan nykyisin jopa laajemman käyttövoiman kuin aikoinaan. Paitsi katsoaksemme kansanrunoutta itseään, Lönnrotin työtä ja sen synnyttänyttä aikaa ja koko Suomen heimon historiaa ja esihistoriaa, on juhlallemme kysyntää ja tarvetta, jotta näkisimme keitä olemme ja missä olemme – minne olemme menossa.
Ihmisellä on ainainen perustarve pyrkiä näkemään itsensä ja sitä yrittäessämme tulkitsemme todellisuutta, kerromme tarinoita. Jaettukin todellisuus on vain yksi tulkinnallinen versio. Tänä päivänä meillä on Suomen kaltaisessa maassa laajat työkalut tutkia näitä tarinoita ja niiden kertomista – tieteen, fantasian, taiteen, elämysten ja keskustelun keinoin.”
Heinäkuun torstaikonsertit Lammin talossa
Uusi hanke: Lammintalon heinäkuun torstaikonsertit – pilottivuonna residenssitaiteilijana 2026 yhdistyksen puheenjohtaja Julius Westerberg.
– Yksittäinen konsertti on laajemman prosessin kukinto. Innostuin mahdollisuudesta luodata omaa muusikkouttani nyt neljällä perättäisellä, ja toisistaan hyvin paljon poikkeavalla ohjelmalla.
Ensimmäisessä Sibeliuksen sävellykset Runebergin teksteihin, toisessa Brittenin ja Wennäkosken modernismi yhdistettynä Dowlandin lauluihin 1500-luvun Englannista, kolmannessa Frescobaldin varhaisbarokkia ja Brouwerin ja Piazzollan musiikkia Etelä-Amerikasta – kaikki barokkisen runsasta kuin Lammin luonto konsanaan.
Sarjan päättää kokonaisuus suomalaisia kansanlauluja ja kansallisia sävelmiä, joiden sovitukset huilulle, klarinetille, viuluille ja kitaralle ovat Juliuksella seuraavaksi työn alla.
– Nämä laulut ovat olleet mukanani Porvoon katusoittokesästä 2000 alkaen. Olen aina vierastanut laulukirjojen kansanlaulujemme perusmuotoista siloa – onko se saksalaista vaikutusta? En tiedä. En usko, että löydän lauluihin arkalaisuutta tai aitoutta, mutta ehkä jotakin ihan uutta! Yksinkertaisuutta ja moniulotteisuutta – niin toivon.
– Mikäli yleisö löytää Lammin konserttipaikkana, saamme toivottavasti kesälle 2027 uuden residenssitaiteilijan ja Lammintalon heinäkuun filosofiakeskustelut näkisimme mieluusti vuotuisena perinteenä. Paljon jää kuitenkin kiinni myös ulkopuolisista avustuksista.
– Tilaisuuksien suunnittelu, käytännön järjestelyt ja erilaiset ylläpitotalkoot ja tiedon siirtyminen ovat arvokkainta, mitä yhdistys voi antaa. Kaunista on myös kaikki minkä saamme menoista katettua lipputuloilla. Kulttuuritilaisuudet ovat kuitenkin kulttuurityöläisten ja tieteen tekijöiden työmaata eikä heitä sovi pyytää näille työmaille talkoilemaan, jos ulkopuolisia ovat, summaa Julius yhdistyksen elämänlankaa.
Elijazz ja Lönnrotin kierros
Sampoyhdistyksen järjestämistä tapahtumista Elijazz järjestetään Karjalohjalla. Tamä Sammatin Kievarissa 25 vuotta sitten alkanut elokuisen jazz- juhlan perinne viettää tänä vuonna sekin omaa juhlavuottaan! Lohja SPA:n puitteet Elijazzin järjestämiseen ovat loistavat ja kävijäkuntakin on varsin vakiintunut, joten lippuvarausten kanssa kannattaa olla liikkeellä ajoissa. Elijazz tänä vuonna poikkeuksellisesti lauantaipäivänä – 1.8.
Rajallisesti paikkoja on myös Lönnrotin kierrokselle 23.6. Lohjan Kirkkokentältä lähtevään bussikuljetukseen mahtuu 48 henkilöä ja kierros Sammatin kulttuurikohteissa: Sammatin kirkko, Paikkarin torppa, Miinan mökki, Lammin talo ja Lohilammen museo sisältää paitsi Torsti Salosen opastuksen, myös kahvituksen Miinan mökilllä ja ruokailun reissun Sammatin päätepisteellä Maamiesseurantalo Sampaalassa, mistä bussi vielä kuljettaa reissulaiset elämyksellisen kaunista Karstuntietä takaisin Lohjalle.
Julius Westerberg
