Insinööri Tuuli Kassila toimi aiemmin liiketoiminnan kehittämiseen liittyvissä työtehtävissä, mutta uuvuttuaan työssä, hän päätti tehdä elämänmuutoksen. Tuosta muutoksesta sai alkunsa myös Aurinkotuuli, joka tarjoaa mm. univalmennusta.

–Kahden loppuunpalamisen jälkeen aloin ajatella, ettei tässä ole järkeä. En saa työstäni enää mitään, enkä pysty itse antamaan mitään. En myöskään pystynyt nukkumaan kunnolla, Kassila kertoo.

Juuri unettomuuden kokeminen sai Kassilan kiinnostumaan hyvinvoinnista ja erityisesti unesta. Hän suoritti Kisakalliossa liikunnan ammattitutkinnon, josta hän sai valmiuksia hyvinvoinnin ymmärtämiseen, sekä verkko-opintoja uneen liittyen.

–Kiinnostuin siitä, miksi uni on niin tärkeää. Kun toivuin loppuunpalamisista, aloin vähitellen nukkua paremmin. Nykyään elämäntehtäväni on auttaa ihmisiä nukkumaan ja palautumaan.

Kassila keskustelee asiakkaidensa kanssa heidän unestaan ja sen ongelmista. Yhdessä niihin etsitään myös ratkaisuja.

–Uniongelmat voivat olla esimerkiksi sellaisia, että ihminen vain pyörii sängyssä eikä saa unta tai herää keskellä yötä, eikä saa unta enää uudelleen. Jotkut heräävät liian aikaisin aamuyöstä, eivätkä pysty enää nukkumaan. Stressi voi aiheuttaa tällaista ja saada ajatuksen pyörimään mielessä silloin, kun pitäisi nukkua.

Voi olla myös niin, että ihminen kokee kyllä nukkuneensa koko yön, mutta herää aamulla silti väsyneenä. Silloin syynä voi olla uniapnea.

Unenlaatuun voi vaikuttaa pienilläkin asioilla

Kassila toteaa, että unenlaatuun voi vaikuttaa pienillä arjen teoilla. Esimerkiksi jotkin ruoka-aineet voivat vaikuttaa nukkumiseen, kofeiini ehkä tutuimpana.

–Annan listan ruoka-aineista, joilla voi olla vaikutusta. Asiakas voi sitten kokeilla itse, vaikuttaako jonkin välttäminen.

Nälkäisenä nukkumaan ei kuitenkaan kannata mennä. Kassila toteaa, että etenkin alkuyöstä keho mm. korjaa itseään, palautuu fyysisestä treenistä ja kohentaa immuunipuolustusta. Siihen tarvitaan energiaa.

Ennen nukkumaan menoa kehon pitäisi rauhoittua. Siksi esimerkiksi myöhäinen liikunta voi vaikeuttaa nukahtamista, kun keho käy vielä kierroksilla urheilusuorituksen jäljiltä. Keho voi jäädä kierroksille myös esimerkiksi vahvan tunnereaktion vuoksi. Niitä voivat aiheuttaa mm. elokuvat, sarjat ja sosiaalinen media. Olennainen rooli on myös vuorokausirytmillä.

–Esimerkiksi korona-aika on vaikuttanut ihmisten päivärytmiin. Kun tehdään etätöitä kotona, aamupäivä menee töissä, mutta lasten tullessa koulusta tulee tauko. Töitä jatketaan vielä illalla, kun lapset ovat menneet nukkumaan, silloin ajatukset voivat jäädä kierroksille eivätkä aivot nollaudu.

–Illalla rauhoittuminen ja hidastaminen olisikin tärkeää. Myös päivällä voi ottaa palauttavia hetkiä esimerkiksi vain hengittämällä hetken syvään.

Sykevälivaihtelu kertoo kehon palautumisesta

Kassila tekee myös työkykykartoituksia, joissa hän käyttää apunaan Firstbeat-hyvinvointianalyysiä.

–Kehoon asetetaan antureja, jotka ovat kiinni 3–5 vuorokauden ajan ja mittaavat ihmisen sykettä ja sykevälivaihtelua. Niistä voidaan analysoida sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja nähdä palautuuko keho esimerkiksi unen aikana ja kuinka kuormittavaa arki on. Palautuakseen ihminen tarvitsee myös parasympaattisen hermoston aktivoitumista. Molemmat toimivat ihmisen tahdosta riippumatta, mutta parasympaattista voi aktivoida hengittämällä syvään. Mittaus antaa visuaalisen näkymän arjesta. Samalla pidetään päiväkirjaa, josta sitten voidaan katsoa, mitä on tehnyt silloin, kun keho on kuormittunut erityisen paljon tai palautunut.

Työnantaja voi tarjota kartoituksen työntekijöilleen, mutta myös yksityishenkilöt voivat hakeutua siihen.

Lappiin rentoutumaan

Kassilan yritys toimii Lohjalla, mutta hän vie asiakkaitaan myös Inariin.

–Nautin itse Lapin luonnosta, rauhasta ja kauneudesta. Kerran, kun olin siellä, ajattelin, että voisin tuoda sinne muitakin nauttimaan. Ideana on, että nautitaan ja tutustutaan luontoon. Ei hötkyillä, vaan haetaan rauhaa ja elämyksiä.

Kun sopiva majoituspaikka löytyi Angelin-kylän läheltä, suunnitelmat saivat lisävauhtia.

–Majapaikka on Tenojoen töyräällä. Sieltä näkee Norjan metsät. Lähimpään naapuriin on kaksi kilometriä. Lähdemme joka päivä eri kohteisiin nauttimaan luonnosta ja patikoimaan. Illalla teemme talolla yhdessä ruokaa ja nautimme olostamme. Kerron myös hyvinvoinnista, Kassila esittelee.

Ohjelmaan kuuluu myös saamelaiskulttuuriin tutustumista ja vierailu Saamelaismuseo Siidassa. Lisäksi kaksi saamelaisperhettä kertoo elämästään.

–Porotilallinen kertoo poronhoitovuodesta. Saamelainen taiteilijaperhe taas esittelee korujen tekemistä kivistä ja taulujen veistämistä puusta. Lisäksi he laulavat saamelaisia lauluja.

Kassila sai idean Lapin matkoista hieman ennen koronaa, joten matkaan on päässyt vasta pari ryhmää. Palaute on kuitenkin ollut todella positiivista ja osa on jo innostunut lähtemään reissuun uudelleenkin.

SMS