Somero tunnetaan pitkistä perinteistään ja vahvasta kulttuurihistoriastaan, ja samalla se on yksi suomalaisen lavatanssikulttuurin merkittävimmistä keskuksista. Kaupunki on vuosisatojen ajan toiminut kauppapaikkana ja kohtaamispaikkana, ja nykyään se tunnetaan erityisesti musiikin ja tanssin vaalijana.
Someron maine suomalaisen tangon sydänalueena ei ole syntynyt sattumalta, vaan se rakentuu paikallisten tarinoiden, artistien ja tapahtumien ympärille. Unto Monosen säveltämä ”Satumaa” ja Rauli Badding Somerjoen ajaton tuotanto ovat jättäneet pysyvän jäljen paitsi suomalaiseen musiikkiin myös Someron identiteettiin.
Esakallion tanssilava on tämän perinteen näkyvin symboli, ja samalla se on paikka, jossa historia ja nykyhetki kohtaavat. Se on vuosikymmenten aikana kasvanut paikallisesta tanssipaikasta valtakunnallisesti tunnetuksi viihdekeskukseksi.
Tanssiperinne elää vahvana
Somero on ollut tanssipitäjä jo vuosikymmenten ajan, ja tanssit ovat kuuluneet paikkakunnan kesiin lähes katkeamattomasti. Paikallinen urheiluseura Someron Esa on ollut keskeinen toimija tanssien järjestämisessä, ja sen toiminta ulottuu aina 1920-luvulle saakka.
Ensimmäiset tanssilavat rakennettiin luonnonkauniisiin ympäristöihin, ja Kertunsalon saari toimi pitkään kesäisten tanssien näyttämönä. Tanssit keräsivät nopeasti kasvavia yleisöjä, ja tapahtumista tuli osa somerolaista elämäntapaa.
Tanssikulttuuri ei ollut pelkkää viihdettä, vaan se toimi myös sosiaalisena kohtaamispaikkana. Nuoret ja vanhemmat kokoontuivat saman katon alle, ja musiikki yhdisti ihmisiä yli sukupolvien.
Uusi aikakausi Esakalliolla
1960-luvulle tultaessa tanssien suosio kasvoi entisestään, ja vanhat paikat alkoivat käydä ahtaiksi. Autoistumisen myötä tarvittiin enemmän tilaa sekä tanssijoille että pysäköinnille. Ratkaisu löytyi Someron keskustan läheltä, ja uusi tanssilava päätettiin rakentaa kalliolle, joka tarjosi luonnollisen ja kestävän perustan.
Vuonna 1965 valmistunut Esakallio oli aikansa mittapuulla poikkeuksellinen. Suorakaiteen muotoinen, noin tuhannen neliömetrin tanssisali rakennettiin ennätysajassa, vain seitsemässä viikossa. Avajaiset juhannuksena 1965 olivat menestys, ja esiintyjäkaartiin kuului aikansa huippunimiä. Suosio oli niin suurta, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet sisään, mikä kertoo tanssilavan vetovoimasta jo heti alkuvaiheessa.
Nykyisin Esakallio tunnetaan monipuolisesta ohjelmastaan, joka ulottuu perinteisistä lavatansseista erilaisiin viihdetapahtumiin. Kesäkausi tarjoaa iltapäivätansseja, iltatansseja, konsertteja ja teatteria, mikä houkuttelee paikalle kävijöitä eri puolilta Suomea.
Tapahtumatarjonta on laajentunut vuosien varrella, ja nykyään lavalla nähdään myös stand up -esityksiä ja erikoisiltoja. Kesäisin Esakallio toimii myös matkailukohteena, ja se on monelle osa kesälomaperinteitä. Tunnelma, musiikki ja järvimaisemat luovat kokonaisuuden, joka on säilynyt vetovoimaisena sukupolvesta toiseen.
Talkoohenki kantaa
Esakallion toiminnan taustalla on vahva yhteisöllisyys, ja talkootyö on ollut keskeisessä roolissa alusta lähtien. Paikalliset ihmiset ovat rakentaneet, ylläpitäneet ja kehittäneet lavaa vuosikymmenten ajan.
Tämä yhteishenki näkyy edelleen tapahtumien järjestämisessä, ja se on yksi syy siihen, miksi Esakallio on säilynyt elinvoimaisena. Talkooperinne ei ole vain käytännön toimintaa, vaan se on osa paikallista identiteettiä ja ylpeyden aihe. Monille somerolaisille Esakallio on enemmän kuin tapahtumapaikka, sillä se on osa omaa historiaa ja elämänkaarta.
Esakallio on onnistunut säilyttämään perinteensä samalla, kun se on uudistunut ajan vaatimusten mukaisesti. Tanssilava toimii edelleen alkuperäisessä tarkoituksessaan, mutta sen rinnalle on tullut uusia sisältöjä ja yleisöjä. Se on paikka, jossa menneisyys ja nykyisyys elävät rinnakkain, ja jossa suomalainen lavatanssikulttuuri on edelleen vahvasti läsnä.
Samalla se toimii esimerkkinä siitä, miten paikallinen kulttuuriperintö voidaan säilyttää ja kehittää tuleville sukupolville.
Juhannusta Esakalliolla juhlitaan viisi päivää putkeen
Juhannusviikon tilaisuudet aloittaa keskiviikon iltapäivätanssit, jossa esiintyy Markku Aro. Torstai iltana lavalle nousevat Popeda ja Kake Randelin. Perjantaina eli juhannusaattona päivätanssit aloitetaan jo klo 12. Pe esiintyvät Antti Ahopelto & Etiketti sekä Pekkaniskan pojat.
Juhannuspäivänä sitten muistellaankin ysäriä oikein urakalla: 1990-luvun suosituin poikabändi XL5 palaa!!! XL5:n perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Paluusta tekee historiallisen se, että Kaikki XL5:ssä vuosien varrella vaikuttaneet kuusi muusikkoa nousevat ensimmäistä kertaa yhdessä lavalle. Vuonna 1996 perustettu XL5 oli 1990-luvun menestynein suomalainen poikabändi ja aikansa nuorisoilmiö, joka sai aikaan hysteriaa, huutavia faneja ja täysiä saleja. Juhannuspäivänä lavalla myös ruotsalainen eurodance-yhtye Basic Element sekä suursuositut DJ:t Henna Peltonen & Sofia Fiia Ysärishowllaan.
Juhannussunnuntaina sitten otetaankin hiukan rauhallisemmin ja nautitaan sanan ja sävelen juhlaa, kun Kyösti Mäkimattila lausuu runojaan ja laulaa Kyytipoikien säestämänä.
Kesän mittaan konserteissa esiintyvät mm Teflon Brothers, Petri Nygård, Ismo Alanko, Jarkko Ahola, Black Devils, J. Karjalainen ja Arppa
Koomikoista tänä kesänä lavalle nousee ainakin Jussi Simola, Tomi Haustola ja Aatu Raitala sekä mentalisti Pete Poskiparta. Musiikkinäytelmä Laila Kinnusesta ja Love Boat komedia ovet tulossa Esakalliolle loppukesällä.
Vanhaan tapaan talven aikana lavaa on taas ehostettu useilla tavoilla. Menneen talven aikana keittiö on uudistettu kokonaan ja myös takaravintolaa ja baaritiskiä on ehostettu. Takaravintolan ja esiintymislavan lattiat on hiottu ja lakattu. Ja salin pimennysverhotkin on vaihdettu sähkökäyttöisiin.
