Lohjan seurakunta on saavuttanut merkittävän virstanpylvään kestävän kehityksen polullaan. Kirkkohallituksen virastokollegio on myöntänyt seurakunnalle Kirkon ympäristödiplomin tunnustuksena pitkäjänteisestä työstä. Tämä arvostettu sertifikaatti on voimassa seuraavat viisi vuotta kerrallaan. Seurakunta osoitti hakuprosessin aikana poikkeuksellista sitoutumista ympäristöarvojen edistämiseen kaikilla toiminnan tasoilla.
Lohja on saanut lempinimensä järvikaupunkina, mutta sen nykyinen ilme rakentui pitkään aivan toisenlaisesta maisemasta. Kaupunki kasvoi kalkkikiven, teollisuuden ja vilkkaan paikallisliikenteen ympärille, ja muutos näkyy edelleen niin katukuvassa kuin tarinoissakin. Lohjan historia kulkee yllättävän suorana linjana Tytyrin louhoksista kirkon holveihin ja moderniin kuntakeskukseen.
Lohjan kaupunki on tunnettu järvimaisemistaan ja vehreästä luonnostaan, mutta lapsiperheille se tarjoaa ennen kaikkea turvallisen ja monipuolisen kasvuympäristön. Kaupungin sivistyspalvelut on suunniteltu tukemaan lasten polkua varhaisvuosista aina itsenäiseen aikuisuuteen saakka. Sivistyspalveluiden ytimessä ovat laadukkaat koulut ja päiväkodit, jotka sijaitsevat lähellä asukkaita eri puolilla laajaa kuntaa. Tänä päivänä Lohja panostaa vahvasti myös uusiin tilaratkaisuihin ja moderniin oppimisympäristöön.
Valtion työvoimatoimistojen pitkä aikakausi päättyi vuoden 2024 lopussa. Uudistus tunnetaan nimellä työllisyysalueuudistus, ja sen myötä TE-palveluista tuli osa jokaisen kunnan lakisääteisiä peruspalveluja. Työllisyysalueuudistuksen tavoitteena on parantaa työnhakijoiden työllistymistä ja vastata paremmin yritysten tarpeisiin. Palvelut halutaan tuoda lähemmäs asiakkaita: työnhakijoita ja työnantajia. Samalla pyritään tehostamaan työn ja tekijöiden kohtaamista sekä kytkemään työllisyyspalvelut osaksi kuntien elinvoimapalveluja ja paikallista kehittämistä. Uudistuksessa TE-toimistojen aiemmat tehtävät ja henkilöstö siirtyivät kuntien vastuulle, joten käytännössä sama asiantuntemus jatkuu, mutta nyt paikallisella otteella.
Talvi on esitellyt tänä vuonna monet puolensa kovine pakkasineen, mutta lunta ei Lohjan alueella liiemmin ole sadellut, joka näkyy myös Lohjan alueen latutilanteessa. Lohjan latutilanteen voi kuka tahansa käydä päivittäin tarkastamassa Lohjan Liikuntakeskuksen ylläpitämästä latukartasta. Lohjalla on myös ns. koiraladut, eli Lohjan Liikuntakeskuksen ylläpitämillä laduilla tiistaisin, perjantaisin ja lauantaisin kello 20.00 jälkeen voi laduilla hiihtää myös koiran kanssa.
Lohja on noussut monen muuttajan kartalle, koska kaupunki tarjoaa järviluontoa ja palveluita samassa paketissa. Arkea helpottavat sujuvat bussiyhteydet pääkaupunkiseudulle, ja kaupungin oma joukkoliikenne on pitänyt esillä myös talviaikatauluja ja kampanjoita. Muutto Lohjalle tuntuu monesta realistiselta kompromissilta, koska matka isompaan kaupunkiin onnistuu ilman omaa raideliikennettäkin.
Lohjan seutu on Etelä-Suomen helmi, joka tarjoaa retkeilijälle poikkeuksellisen vehreyden ja kalkkipitoisen maaperän ruokkimaa loistoa. Kaupunki tunnetaan erityisesti järviluonnostaan, mutta todellinen taika piilee sen tammilehdoissa ja jylhissä kalliomaisemissa. Täällä luonto ei ole vain tausta, vaan se on läsnä jokaisessa polun mutkassa ja lehmusten havinaessa.
Iso osa suomalaisista on syntynyt vielä aikana, kun Suomi oli täysin erilainen, kuin mitä maamme on tänä päivänä. Ei siis mikään ihme, että moni nykyaikainen tilanne voi vanhempia ikäryhmiä jopa kummastuttaa. Suomalaiset ovat kuitenkin yleisesti ottaen ottaneet viime vuosikymmenten kehityksen avosylin vastaan. Miten tämä kaikki on vaikuttanut häihin ja juhlimiseen Suomessa?
Maaliskuussa alkaa jälleen Lohjalla Luksian Yksinyrittäjäakatemia. Yksinyrittäjäakatemia on yrittäjille suunnattu koulutus, mikä tukee yrittäjyyttä antaen työkaluja ja tukea. Se sopii niin uusille yrittäjille, kuin vuosia jo yrittäjänä olleille. Vuosien aikana sen kautta on kulkenut jo kymmeniä paikallisia yrittäjiä, ja Yksinyrittäjäakatemian sivuilla on heidän terveisiään katseltavissa videoiden kautta.
Hallituksen esitys hyvinvointialueiden rahoituksesta annettavaksi laiksi on herättänyt kiivasta keskustelua eri puolilla Suomea, mutta etenkin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on ottanut esityksen vastaan pettymyksenä ja huolena palvelujen tulevaisuudesta. Esitysluonnos tähtää rahoitusmallin uudistamiseen ja siihen liittyvien kannusteiden muutoksiin vuoden 2027 alusta, mutta sen vaikutukset jakavat mielipiteitä ja asettavat eri alueet hyvin eriarvoiseen asemaan.
Hallituksen esitys hyvinvointialueiden rahoituksesta annettavaksi laiksi on herättänyt kiivasta keskustelua eri puolilla Suomea, mutta etenkin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on ottanut esityksen vastaan pettymyksenä ja huolena palvelujen tulevaisuudesta. Esitysluonnos tähtää rahoitusmallin uudistamiseen ja siihen liittyvien kannusteiden muutoksiin vuoden 2027 alusta, mutta sen vaikutukset jakavat mielipiteitä ja asettavat eri alueet hyvin eriarvoiseen asemaan.
