Ajankohtaista

Senioreiden kesäkävelykampanja

Päätoimittaja

Lohjalla jo yli joka neljäs on seniori – ikääntyminen muuttaa kaupungin palveluja ja yritysten arkea

Lohjan väestö ikääntyy vauhdilla, eikä muutos näy enää pelkästään hoivapalvelujen tarpeessa. Se vaikuttaa kaupungin liikenteeseen, asumiseen, kauppoihin, harrastuksiin ja yritysten mahdollisuuksiin löytää uusia asiakkaita. Tulevien vuosien aikana Lohjalla tarvitaan entistä enemmän ratkaisuja, jotka helpottavat kotona asumista ja tavallista arkea.

Samaan aikaan seniorit muodostavat yhä merkittävämmän kuluttajaryhmän. Monet eläkeikäiset ovat aktiivisia, harrastavat, matkustavat ja käyttävät paikallisia palveluja. Ikääntyvä Lohja voi olla yrityksille myös kasvava markkina, jos palvelut osataan rakentaa asiakkaiden todellisten tarpeiden ympärille.

Seniorien osuus kasvaa Lohjalla

Lohjalla asui vuoden 2025 lopussa 45 435 ihmistä, joista 12 417 oli täyttänyt 65 vuotta. Seniori-ikäisten osuus kaupungin väestöstä oli 27,3 prosenttia, kun vastaava osuus koko Suomessa oli 23,8 prosenttia. Lohjalla ikääntyneiden suhteellinen määrä on siis selvästi valtakunnallista keskiarvoa suurempi.

Viisi vuotta aikaisemmin Lohjalla oli 11 339 vähintään 65-vuotiasta asukasta. Kasvua on kertynyt yli tuhat henkilöä, vaikka kaupungin kokonaisväkiluku on samalla hieman vähentynyt. Erityisen selvästi kasvaa vanhimpien ikäryhmien osuus.

Lohjan kaupungin vuoden 2025 palveluselvityksessä arvioidaan, että yli 85-vuotiaiden määrä nousee vuoden 2024 noin 1 470 henkilöstä vuoteen 2035 mennessä noin 2 640 henkilöön. Kyse on ennusteesta, mutta kehityssuunta on merkittävä. Se tarkoittaisi huomattavaa lisäystä niiden asukkaiden määrään, jotka saattavat tarvita päivittäistä apua, esteetöntä asumista tai säännöllisiä terveyspalveluja.

Ikääntyminen ei silti tarkoita automaattisesti avuntarvetta. Moni 70-vuotias elää liikkuvaa ja itsenäistä elämää, ja osa jatkaa työelämässäkin. Seniorien tarpeet vaihtelevat samalla tavoin kuin muidenkin ikäryhmien.

Ykkös-Lohjassa on käsitelty aihetta jo aikaisemmin artikkelissa Seniorit ja Lohja. Muutamassa vuodessa kysymys on muuttunut entistä ajankohtaisemmaksi.

Hoivan painopiste on kotona asumisessa

Lohjan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Kaupungin vastuulla ovat puolestaan esimerkiksi liikennejärjestelyt, liikuntapalvelut, kirjastot sekä monet arjen toimivuutta tukevat ratkaisut. Ikääntyneiden palvelurakenne muodostuu näin usean toimijan yhteistyöstä.

Hyvinvointialueen palveluissa painotetaan kotona asumisen tukemista. Kotihoitoa voidaan järjestää omana toimintana, ostopalveluna tai palvelusetelillä, ja avun määrä perustuu asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen. Samalla tarvitaan kuntoutusta, omaishoidon tukea, yhteisöllistä asumista sekä ympärivuorokautista palveluasumista niille, joille kotona asuminen ei enää ole turvallinen vaihtoehto.

Vuoden 2026 palvelukäytännöissä teknologialla on entistä näkyvämpi rooli. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on kehittänyt esimerkiksi etäkotihoitoa, jossa hoitaja ja asiakas voivat keskustella videoyhteydellä. Ratkaisu täydentää fyysisiä kotikäyntejä, mutta ei sovellu korvaamaan kaikkien asiakkaiden tarvitsemaa henkilökohtaista apua.

Teknologia ei ole Lohjalla uusi keskustelunaihe. Ykkös-Lohja kertoi jo aikaisemmin, kuinka teknologiasta saadaan tukea kotona asumiseen. Turvapuhelimet, lääkehoidon muistuttajat ja erilaiset kodin turvallisuusratkaisut ovat esimerkkejä kehityksestä, joka voi tulevina vuosina näkyä yhä useammassa kodissa.

Järjestelmän haasteena on löytää tasapaino palvelutarpeen, henkilöstön riittävyyden ja talouden välillä. Ikääntyneiden määrän kasvu ei automaattisesti tarkoita vastaavaa kasvua julkisessa rahoituksessa. Siksi myös palvelujen tehokkuuteen ja ennaltaehkäisevään toimintaan kohdistuu paineita.

Asuminen muuttuu vähitellen

Asuminen on yksi Lohjan tulevaisuuden suurista kysymyksistä. Kaupungissa on paljon omakotitaloja ja haja-asutusalueita, joilla asuminen voi muuttua hankalammaksi toimintakyvyn heikentyessä. Pitkät etäisyydet, portaat, pihan kunnossapito ja autolla liikkumisen tarve vaikuttavat siihen, kuinka pitkään omassa kodissa pystyy asumaan.

Toisaalta kaikki eivät halua muuttaa palvelutaloon. Monelle sopiva ratkaisu olisi tavallinen esteetön asunto lähellä kauppoja, terveyspalveluja ja harrastusmahdollisuuksia. Myös yhteisöllinen asuminen voi kiinnostaa, jos se tarjoaa turvallisuutta ja seuraa ilman varsinaisen hoivayksikön tuntua.

Lohjan keskustassa sijaitseva Senioritalo Linnaistenhovi on paikallinen esimerkki senioreille suunnatusta asumisesta. Ykkös-Lohja on esitellyt talon toimintaa jutussa Senioritalo Linnaistenhovi on monelle turvapaikka. Talon kaltaiset ratkaisut osoittavat, että ikääntyneiden asumisessa on kyse myös yhteisöllisyydestä.

Rakennusalan yrityksille ikääntyminen voi tarkoittaa uudenlaista kysyntää. Kylpyhuoneiden muutostyöt, kynnysten poistaminen, kaiteet, luiskat ja kodin valaistuksen parantaminen voivat auttaa asumaan kotona pidempään. Kyse ei aina ole suuresta remontista, vaan joskus melko pienistä käytännön muutoksista.

Palveluliikenne on osa itsenäistä arkea

Lohjan laaja maantieteellinen alue tekee liikkumisesta erityisen tärkeän kysymyksen. Keskustassa palvelut ovat suhteellisen lähellä, mutta esimerkiksi Karjalohjalla, Sammatissa, Pusulassa ja monilla kyläalueilla arjen asiointi voi vaatia huomattavasti enemmän järjestelyjä. Oman auton merkitys korostuu, mikä voi aiheuttaa ongelmia ajamisen päättyessä.

Kaupungin palvelu- ja kutsuliikenne täydentävät tavallista joukkoliikennettä. Vuoden 2026 palveluissa kaupunkipalveluliikenteen matkalippu maksaa 3,50 euroa, ja reitit kulkevat muun muassa tärkeiden asiointipaikkojen kautta. Autoihin voi nousta myös rollaattorin kanssa.

Ykkös-Lohjan aiempi artikkeli Lohja ja palveluliikenne käsittelee liikenteen kehitystä pitkällä aikavälillä. Myös asukkaiden kokemuksia joukko- ja palveluliikenteestä on selvitetty palvelujen kehittämiseksi.

Seniorien määrän lisääntyessä liikenteen toimivuus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka itsenäisesti ihmiset voivat elää. Kauppareissu, lääkärikäynti tai osallistuminen harrastukseen ei saisi muuttua kohtuuttoman vaikeaksi vain siksi, ettei omaa autoa enää käytetä. Taksipalvelujen, kuljetusyrittäjien ja muiden asiointia tukevien yritysten merkitys voi samalla kasvaa.

Yrityksille syntyy uusia mahdollisuuksia

Lohjan yritysten kannalta väestön ikääntyminen on muutos, johon kannattaa varautua jo nyt. Seniorit eivät muodosta yhtä yhtenäistä markkinaa, mutta heillä on yhteisiä tarpeita esimerkiksi turvallisuuteen, palvelujen saavutettavuuteen ja arjen helppouteen liittyen. Samalla eläkeikäisissä on runsaasti aktiivisia kuluttajia, joille hyvä palvelu merkitsee muutakin kuin mahdollisimman alhaista hintaa.

Kaupat voivat kehittää kotiinkuljetuksia, puhelimitse tehtäviä tilauksia ja henkilökohtaista asiointiapua. Apteekeissa, optikkoliikkeissä ja hyvinvointipalveluissa puolestaan korostuvat selkeä neuvonta ja asiakkaan tilanteen ymmärtäminen. Kodinhoidon, pihanhoidon ja pienremonttien tarjoajille voi syntyä uusia asiakassuhteita.

Myös ravintoloilla, kahviloilla ja matkailuyrityksillä on mahdollisuuksia tavoittaa senioriasiakkaita. Päiväsaikaan järjestettävät tilaisuudet, helposti saavutettavat tapahtumat ja rauhalliset palveluympäristöt voivat kiinnostaa asiakkaita, joilla on aikaa liikkua myös tavallisten ruuhka-aikojen ulkopuolella.

Yrityspalvelujen tarve ei rajoitu vain hoivaan. Ykkös-Lohja on aikaisemmin esitellyt kotona selviytymistä tukevien yritysten palveluja. Samanlaisille palvelumalleille voi löytyä kysyntää myös jatkossa, vaikka yritysten tarjonta ja toimintatavat muuttuvat vuosien varrella.

Kasvava asiakasryhmä ei kuitenkaan takaa liiketoiminnan kannattavuutta. Asiakkaiden tulot, palvelujen hinnat ja asuinpaikka vaikuttavat ostomahdollisuuksiin. Menestyviä ratkaisuja voivat olla helposti ostettavat, selkeästi hinnoitellut ja luotettavasti toteutetut palvelut.

Digipalvelut tarvitsevat rinnalle ihmisen

Julkiset palvelut, pankit ja yritykset ohjaavat asiakkaitaan yhä enemmän verkkoon. Sähköinen ajanvaraus ja digitaaliset yhteydenottokanavat helpottavat monen seniorin elämää, mutta kaikki eivät pysty tai halua hoitaa asioitaan digitaalisesti. Ongelmia voivat aiheuttaa esimerkiksi heikentynyt näkö, tunnistautumisen vaikeus tai epävarmuus laitteiden käytössä.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Seniori-info tarjoaa neuvontaa ikääntyneille ja heidän läheisilleen. Palveluun voi ottaa yhteyttä puhelimitse, ja käytössä on myös Lunna-digipalvelu. Seniori-infon puhelinnumero on 029 1512 270, ja puhelinneuvonta palvelee arkisin kello 9–15.

Lohjalla on jo aikaisemmin järjestetty vapaaehtoisten toteuttamaa digitukea. Ykkös-Lohja kertoi toiminnasta artikkelissaan Vapaaehtoiset yhdistivät voimansa seniorien digineuvonnassa. Uuden teknologian käyttöönotto voikin synnyttää lisää kysyntää opastukselle, laiteasennuksille ja henkilökohtaiselle tekniselle tuelle.

Tärkeää on säilyttää vaihtoehtoiset asiointitavat. Ikääntyminen ei saa johtaa tilanteeseen, jossa välttämättömät palvelut jäävät saavuttamatta siksi, ettei asiakas käytä älypuhelinta.

Aktiivinen vanhuus on enemmän kuin hoivaa

Lohjalla seniorien hyvinvointia edistävät myös liikunta, kulttuuri ja yhdistystoiminta. Lohjan Liikuntakeskus järjestää senioreille ohjattua liikuntaa, vesijumppaa ja muita toimintakykyä ylläpitäviä harjoituksia. Kaupungin harrastusmahdollisuudet voivat auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja ylläpitämään toimintakykyä.

Vuoden 2026 aikana Lohjalla on järjestetty myös seniorien kesäkävelykampanjaa. Ykkös-Lohja kertoi siitä artikkelissa Lohjalla aktivoidaan senioreita kesäkävelykampanjalla. Liikkumisen tukeminen on tärkeää erityisesti niille, jotka ovat aikaisemmin liikkuneet vähän.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Olkkari-toimintaa järjestetään Lohjalla esimerkiksi keskustassa, Nummella, Pusulassa ja Maksjoella. Lisäksi HyTe ry VESA-toiminta tarjoaa yksinäisille ikäihmisille vapaaehtoisten apua esimerkiksi ulkoiluun, asiointiin ja digilaitteiden käyttöön. Näissä palveluissa korostuvat kohtaamiset ja tavallinen yhdessäolo.

Järjestöjen ja vapaaehtoisten rooli on merkittävä, mutta heidän toimintansa ei korvaa lakisääteisiä hoivapalveluja. Parhaimmillaan julkiset palvelut, yritykset ja kolmas sektori täydentävät toisiaan. Myös seniorit itse ovat toiminnan järjestäjiä, vapaaehtoisia ja yhteisöjen aktiivisia jäseniä.

Viisi asiaa, joissa muutos näkyy

Lohjan tulevien vuosien palvelutarpeita voidaan tarkastella muutaman käytännön kysymyksen kautta. Ne koskevat sekä kaupungin päätöksentekoa että paikallisten yritysten toimintaa.

  • Asuminen: Esteettömien asuntojen, turvallisten asuinympäristöjen ja kotona asumista helpottavien remonttien tarve kasvaa.
  • Liikkuminen: Palveluliikenteen, kutsukuljetusten ja helposti saavutettavien asiointipaikkojen merkitys korostuu.
  • Kotipalvelut: Kotihoidon rinnalle tarvitaan siivousta, asiointiapua, pihanhoitoa ja muita arjen käytännön palveluja.
  • Digitaalinen asiointi: Verkkoasioinnin rinnalla tarvitaan puhelinpalvelua, henkilökohtaista opastusta ja helposti käytettävää teknologiaa.
  • Hyvinvointi ja vapaa-aika: Senioriliikunta, kulttuuri, matkailu ja yhteisöllinen toiminta voivat vahvistaa sekä elämänlaatua että paikallista elinkeinoelämää.

Lohjan tulevaisuus rakentuu myös senioreiden varaan

Ikääntyminen muuttaa Lohjaa vähitellen, mutta vaikutukset näkyvät jo nykyisessä palvelurakenteessa. Ikääntyneet tarvitsevat erilaisia palveluja eri elämänvaiheissa, ja tulevaisuuden ratkaisut edellyttävät nykyistäkin parempaa yhteistyötä kaupungin, hyvinvointialueen, yritysten ja järjestöjen välillä. Pelkästään hoivapaikkojen määrän lisääminen ei ratkaise kaikkia kysymyksiä.

Yrityksille kehitys tarjoaa mahdollisuuden tarkastella palveluja uudesta näkökulmasta. Asiakkaan ikä ei yksin kerro tarpeista, mutta helppous, luotettavuus, saavutettavuus ja henkilökohtainen palvelu voivat muodostua entistä tärkeämmiksi kilpailutekijöiksi. Myös yrityksen kyky palvella eri-ikäisiä asiakkaita saman katon alla voi vahvistua.

Lohjan kannalta keskeinen kysymys on, miten kaupungissa pystytään elämään hyvää arkea myös silloin, kun liikkuminen vaikeutuu tai avuntarve lisääntyy. Onnistuminen hyödyttää lopulta muitakin kuin senioreita. Esteetön ympäristö, toimivat kulkuyhteydet ja helposti käytettävät palvelut tekevät Lohjasta paremman kaupungin kaikenikäisille.

Tietolähteet

Tilastokeskus – Väestörakenne 2025 ja Lohjan väestötiedot 2025.

Lohjan kaupunki – Hyvinvointisuunnitelmien vuosiraportti 2025, tilasto-osio sekä Lohjan kaupungin sivistyspalvelujen palveluselvitys 2025.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue – Ikääntyneiden palvelut, palvelujen myöntämisen perusteet ja etäkotihoidon kehitys.

Lohjan kaupunki – Palvelu- ja kutsuliikenne sekä senioriliikunta.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue – Olkkari-toiminta ja VESA-vapaaehtoisapu Lohjalla.

Kumppanin mainos

Kommentoi kirjoitusta